Mistähän saisi vastaavia kuvaajia eri veneille? Kiinnostaisi vertailla.
Tuostakin muuten näkee, että runkonopeus on jonkinlainen myytti. Vastus rupeaa kasvamaan voimakkaasti jo varsin alhaisilla nopeuksilla.
https://keyassets.timeincuk.net/inspirewp/live/wp-content/uploads/sites/20/2015/02/DragGraph.jpg
Vastuksen kasvaminen
Anonyymi
11
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Miten noita vastuksia mitataan? Hinataan venettä ja välissä on jousivaaka?
Itseäni kiinnostaisi, paljonko H-veneen perässä raahattava moottori lisää vastusta, jos sitä ei nosta ylös purjehtiessa. - Anonyymi
Kuvaajia saa kun piirtää jollain softalla itse.
Jos taas vaatii kuvaajalla olevan jotain yhteistä todelisuuden kanssa, ei tuollaisella linkin kuvaajalla tee mitään. Jos kuvaaja olisi oikein 2 solmun vauhdissa, olisi 1 solmun vauhdissa vastus neljännes edellisestä, kun tuossa kuvaajassa on todellisuuden vastaisesti puolet vastuksesta 2 solmun vauhdissa.
Suuremmilla vauhdeilla mutta runkonopeuden alapuolella todellinen vastus oskilloi, eikä kasva tasaisesti jyrkemmin kun vauhtia lisätään.
Lisäksi todellisuudessa vastus riippuu samalla purjeveneellä saman painoisena muustakin kuin vauhdista. Esim kallistus- viippaus- ja sortokulmista. Tarvitaan siis useampi käyrä, joiden välissä vastus pysyy huomioimaan nuo tekijät.- Anonyymi
Niin notta sillä jousivaalla saisi kelpo arvot, eikö?
SFjäder - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin notta sillä jousivaalla saisi kelpo arvot, eikö?
SFjäderSillä voi saada laitteen sallimissa virherajoissa vastusarvot niissä olosuhteissa, joissa mittaus suoritetaan. mutta kyllä pieleenkin on mahdollista mittaus suorittaa. Voi esim vahingossa mitata vastuksen ja nostovoiman vektorisumman itsesarvoa. Ko olosuhteisiin on mahdollista sisällyttää vaikkapa hinaavan veneen potkurivirrasta ja/tai aallonmuodostuksesta aiheutuva lisävastus. Tai siitä voi puuttua sortokulmasta aiheutuva lisävastus. Tai hinausköyden voiman pystykomponentti saattaa eksyä mukaan. Tai veneen keula voi olla paljon ylempänä kuin purjehtiessa, jos hinataan kannen tasolla olevasta hinauspisteestä, eikä siltä korkeudelta missä purjeiden voima olisi vaikuttanut.
Karkeasti joka solmu tuplaa vastuksen, eli vastus=2^nopeus , eli eksponentiaalinen vastuksen kasvu uppouma-alueella.
- Anonyymi
Jos posketon väitteesi pitäisi paikkansa, kannattaisi jokaisella veneellä aina liikkua takaperin, koska negatiivisella nopeudella saavutettaisiin pienempi positiivinen vastus kuin positiivisella nopeudella.
Pitää olla poikkeuksellisen lyhyt ja raskas vene, että kaavasi pätisi edes yhden solmun laajuisella nopeusalueella, esim 1000 kg painava 2,5 m pitkä jolla. Sellaisella voisi runkonopeuden tienoila vastus tuplautua yhden solmun vauhdin kasvulla. Kaikille muille kaavasi antaa pääosin järjettömän suuria vastuksen lisäyksiä. Anonyymi kirjoitti:
Jos posketon väitteesi pitäisi paikkansa, kannattaisi jokaisella veneellä aina liikkua takaperin, koska negatiivisella nopeudella saavutettaisiin pienempi positiivinen vastus kuin positiivisella nopeudella.
Pitää olla poikkeuksellisen lyhyt ja raskas vene, että kaavasi pätisi edes yhden solmun laajuisella nopeusalueella, esim 1000 kg painava 2,5 m pitkä jolla. Sellaisella voisi runkonopeuden tienoila vastus tuplautua yhden solmun vauhdin kasvulla. Kaikille muille kaavasi antaa pääosin järjettömän suuria vastuksen lisäyksiä.Väitteeni perustuu graafiseen analyysiin linkin takaa löytyvästä kuvaajasta Oceaniksen rungon vastustuksesta.
- Anonyymi
Bossu kirjoitti:
Väitteeni perustuu graafiseen analyysiin linkin takaa löytyvästä kuvaajasta Oceaniksen rungon vastustuksesta.
Aivan eli analyysisi perustuu täyteen humpuukiin, jota kyseinen linkki edustaa.
Ei mitään yhteyttä todellisuuteen varsinkaan alle 4 solmun vauhdeilla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos posketon väitteesi pitäisi paikkansa, kannattaisi jokaisella veneellä aina liikkua takaperin, koska negatiivisella nopeudella saavutettaisiin pienempi positiivinen vastus kuin positiivisella nopeudella.
Pitää olla poikkeuksellisen lyhyt ja raskas vene, että kaavasi pätisi edes yhden solmun laajuisella nopeusalueella, esim 1000 kg painava 2,5 m pitkä jolla. Sellaisella voisi runkonopeuden tienoila vastus tuplautua yhden solmun vauhdin kasvulla. Kaikille muille kaavasi antaa pääosin järjettömän suuria vastuksen lisäyksiä.Kyllä tuo Bossun esittämä vastuksen tuplaantuminen solmun nopeuslisäyksellä pitää varsin hyvin paikkansa monelle purjeveneelle. Ei tietysti tarkasti ja riippuu veneestäkin.
Minun käyttämät vastukset perustuvat VPP:n laskemiin, jotka taas perustuvat Delftissä tehtyjen allaskokeiden perusteellä tehtyihin sarjakehitelmiin.
Esimerkiksi omalle veneelleni (runkonopeus 7,7 solmua):
1 solmussa vastus 10 N
2 solmussa vastus 40 N, kerroin edellisestä 4,0
3 solmussa vastus 110 N, kerroin edellisestä 2,8
4 solmussa vastus 210 N, kerroin edellisestä 1,9
5 solmussa vastus 360 N, kerroin edellisestä 1,7
6 solmussa vastus 600 N, kerroin edellisestä 1,7
7 solmussa vastus 1000 N, kerroin edellisestä 1,7
8 solmussa vastus 2000 N, kerroin edellisestä 2,0
9 solmussa vastus 3800 N, kerroin edellisestä 1,9
1-2 solmua eivät ole "kiinnostavalla alueella", joten siinä voi sarjakehitelmässä olla merkittäviä virheitä, varsinkin prosentuaalisesti, kun vastukset ovat hyvin pieniä. Sen jälkeen nopeuden lisääminen solmulla lisäsi vastusta 1,7-2,0 -kertaiseksi. Ihan hyvältä siis kuulostaa nyrkkisääntö vastuksen kaksinkertaistumisesta, kun nopeutta lisätään solmulla.
Toisaalta pienellä nopeudella vastus on lähinnä kitkavastusta, joka kasvaa nopeuden toisessa potenssissa, jolloin 1->2 solmua vastus 4-kertaistuu, mutta 5->6 solmua enää 1,44-kertaistuu. Siis tuolla 1-3 solmun alueella vastus kasvaa nopeammin kuin 2-kertaistuu solmun lisäyksestä aivan kuten VPP ennustaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä tuo Bossun esittämä vastuksen tuplaantuminen solmun nopeuslisäyksellä pitää varsin hyvin paikkansa monelle purjeveneelle. Ei tietysti tarkasti ja riippuu veneestäkin.
Minun käyttämät vastukset perustuvat VPP:n laskemiin, jotka taas perustuvat Delftissä tehtyjen allaskokeiden perusteellä tehtyihin sarjakehitelmiin.
Esimerkiksi omalle veneelleni (runkonopeus 7,7 solmua):
1 solmussa vastus 10 N
2 solmussa vastus 40 N, kerroin edellisestä 4,0
3 solmussa vastus 110 N, kerroin edellisestä 2,8
4 solmussa vastus 210 N, kerroin edellisestä 1,9
5 solmussa vastus 360 N, kerroin edellisestä 1,7
6 solmussa vastus 600 N, kerroin edellisestä 1,7
7 solmussa vastus 1000 N, kerroin edellisestä 1,7
8 solmussa vastus 2000 N, kerroin edellisestä 2,0
9 solmussa vastus 3800 N, kerroin edellisestä 1,9
1-2 solmua eivät ole "kiinnostavalla alueella", joten siinä voi sarjakehitelmässä olla merkittäviä virheitä, varsinkin prosentuaalisesti, kun vastukset ovat hyvin pieniä. Sen jälkeen nopeuden lisääminen solmulla lisäsi vastusta 1,7-2,0 -kertaiseksi. Ihan hyvältä siis kuulostaa nyrkkisääntö vastuksen kaksinkertaistumisesta, kun nopeutta lisätään solmulla.
Toisaalta pienellä nopeudella vastus on lähinnä kitkavastusta, joka kasvaa nopeuden toisessa potenssissa, jolloin 1->2 solmua vastus 4-kertaistuu, mutta 5->6 solmua enää 1,44-kertaistuu. Siis tuolla 1-3 solmun alueella vastus kasvaa nopeammin kuin 2-kertaistuu solmun lisäyksestä aivan kuten VPP ennustaa.Vastuksen tuplautuminen jokaisella solmun lisäyksellä tarkoittaisi, että nostettaessa vauhti neljästä 7:ään solmuun vastus 8-kertaistuisi. Siis esimerkissäsi 210 Newtonista 1680 Newtoniin. Todellisuuudessa vastusta on esimerkkisi VPP tulosten mukaan 1000 N eli 40% ennustettua vähemmän.
Ei tosiaankaan mikään merkityksetön virhe.
Jatkapa vastuslaskentaa vaikkapa 12 solmuun saakka, niin näkyy vielä selvemmin miten virhe tuollaisella oletuksella kasvaa tolkuttomasti. Ja menee aina vaan epätarkemmaksi venekoon kasvaessa, koska kaava skaalautuu silloin pahasti pieleen. Isolla veneellä (tai pienemmälläkin kevyellä monirungolla) vauhdin kasvu neljästä kahdeksaan solmuun voi esim 5...6 kertaistaa vastuksen, jolloin oletus 16-kertaistumisesta yliarvioi vastuksen 2,33...3,20 kertaisesti!
Vaihtoehtoisesti lyhyellä, leveällä ja painavalla veneellä sama vauhdin kasvu 4:stä 8:aan solmuun voi 30...40 kertaistaa vastuksen, jolloin 16 kertaistuminen on melkoinen aliarviointi, siihen pitää lisätä jopa 150% saadakseen todellisuutta vastaavan tuloksen.
Ja kaiken tämän lisäksi vielä kallistuman ja sortokulman vaikutus vastukseen, mikä sekin voi aiheuttaa jopa kymmenien prosenttien virheen.
"Siis tuolla 1-3 solmun alueella vastus kasvaa nopeammin kuin 2-kertaistuu solmun lisäyksestä aivan kuten VPP ennustaa."
Aivan, ja eksponenttikäyrän käyttö missaa tämänkin totaalisesti.
Virheet ovat kokonaisuudessaan sitä luokkaa, ettei sellaisella yksinkertaistuksella ole mitään käytännön merkitystä.
- Anonyymi
Runkonopeutta lähestyttäessä toisen potenssin sijaan kolmas on porempi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Eutanasia - miksi eläimelle sallitaan armokuolema, mutta ihmiselle ei?
Olen pitkään ihmetellyt yhtä asiaa Suomessa. Kun koira kärsii parantumattomasta sairaudesta ja kovista kivuista, eläinlä6712030Sanna Marin vetänyt leukoja 11 kertaa
Tästähän oli joskus polemiikkia, kun muistaakseni lupasi kymmenen tai jotain vedellä. No nyt niin on, ainakin omien san675109Sosiaalidemokratia romahtanut kautta maailman
nuoret eivät enää kannata järjetöntä aatetta, joten demarien täytyy hakea kannattajia mamuista. Ruotsin sos.demit jo kie2983136Miksi Seta ja Sofia Virta ei vaadi muslimeita kunnioittamaan priden-arvoja?
Kuten tiedetään niin islam ei hyväksy sitä mitä pride edustaa. Seta-pomo Mikkonen nosti hirveän äläkän kun yksi tepsin1963059- 1372220
Farmi Suomi: Kokeeko Frederik, 81, saman kohtalon kuin ikämies Danny?
Danny, musiikkineuvos Ilkka Lipsanen, nähtiin mukana Farmi Suomi -realityssä v. 2024. Danny teki yllätysratkaisun ja tuo221437Tyhmä persuväite = köyhä argumentti
Väite, että vasemmistopuolueita äänestäisivät vain “köyhät, tapatyöttömät tai heikoilla lahjoilla varustetut”, kertoo en301428- 1021382
Sosialismia Tampereella: Virallinen ilmiantolinja avautuu kaupungissa
Nyt siis mennään mansessa ihan justiinsa samaan malliin kuin entisessä Neuvostoliitossa, jossa saattoi ilmiantaa naapuri49135140 vuotta töitä paiskinut ja 3 vuotta työttömänä mamuna Suomessa, sama eläke
Jokin mättää. Eläkettä ei pidä maksaa lainkaan mamuille jos työhistoriaa ei ole vähintään 10 vuotta takana.2321326