Vastuksen kasvaminen

Anonyymi

11

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Miten noita vastuksia mitataan? Hinataan venettä ja välissä on jousivaaka?

      Itseäni kiinnostaisi, paljonko H-veneen perässä raahattava moottori lisää vastusta, jos sitä ei nosta ylös purjehtiessa.

    • Anonyymi

      Kuvaajia saa kun piirtää jollain softalla itse.
      Jos taas vaatii kuvaajalla olevan jotain yhteistä todelisuuden kanssa, ei tuollaisella linkin kuvaajalla tee mitään. Jos kuvaaja olisi oikein 2 solmun vauhdissa, olisi 1 solmun vauhdissa vastus neljännes edellisestä, kun tuossa kuvaajassa on todellisuuden vastaisesti puolet vastuksesta 2 solmun vauhdissa.
      Suuremmilla vauhdeilla mutta runkonopeuden alapuolella todellinen vastus oskilloi, eikä kasva tasaisesti jyrkemmin kun vauhtia lisätään.
      Lisäksi todellisuudessa vastus riippuu samalla purjeveneellä saman painoisena muustakin kuin vauhdista. Esim kallistus- viippaus- ja sortokulmista. Tarvitaan siis useampi käyrä, joiden välissä vastus pysyy huomioimaan nuo tekijät.

      • Anonyymi

        Niin notta sillä jousivaalla saisi kelpo arvot, eikö?

        SFjäder


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin notta sillä jousivaalla saisi kelpo arvot, eikö?

        SFjäder

        Sillä voi saada laitteen sallimissa virherajoissa vastusarvot niissä olosuhteissa, joissa mittaus suoritetaan. mutta kyllä pieleenkin on mahdollista mittaus suorittaa. Voi esim vahingossa mitata vastuksen ja nostovoiman vektorisumman itsesarvoa. Ko olosuhteisiin on mahdollista sisällyttää vaikkapa hinaavan veneen potkurivirrasta ja/tai aallonmuodostuksesta aiheutuva lisävastus. Tai siitä voi puuttua sortokulmasta aiheutuva lisävastus. Tai hinausköyden voiman pystykomponentti saattaa eksyä mukaan. Tai veneen keula voi olla paljon ylempänä kuin purjehtiessa, jos hinataan kannen tasolla olevasta hinauspisteestä, eikä siltä korkeudelta missä purjeiden voima olisi vaikuttanut.


    • Karkeasti joka solmu tuplaa vastuksen, eli vastus=2^nopeus , eli eksponentiaalinen vastuksen kasvu uppouma-alueella.

      • Anonyymi

        Jos posketon väitteesi pitäisi paikkansa, kannattaisi jokaisella veneellä aina liikkua takaperin, koska negatiivisella nopeudella saavutettaisiin pienempi positiivinen vastus kuin positiivisella nopeudella.

        Pitää olla poikkeuksellisen lyhyt ja raskas vene, että kaavasi pätisi edes yhden solmun laajuisella nopeusalueella, esim 1000 kg painava 2,5 m pitkä jolla. Sellaisella voisi runkonopeuden tienoila vastus tuplautua yhden solmun vauhdin kasvulla. Kaikille muille kaavasi antaa pääosin järjettömän suuria vastuksen lisäyksiä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jos posketon väitteesi pitäisi paikkansa, kannattaisi jokaisella veneellä aina liikkua takaperin, koska negatiivisella nopeudella saavutettaisiin pienempi positiivinen vastus kuin positiivisella nopeudella.

        Pitää olla poikkeuksellisen lyhyt ja raskas vene, että kaavasi pätisi edes yhden solmun laajuisella nopeusalueella, esim 1000 kg painava 2,5 m pitkä jolla. Sellaisella voisi runkonopeuden tienoila vastus tuplautua yhden solmun vauhdin kasvulla. Kaikille muille kaavasi antaa pääosin järjettömän suuria vastuksen lisäyksiä.

        Väitteeni perustuu graafiseen analyysiin linkin takaa löytyvästä kuvaajasta Oceaniksen rungon vastustuksesta.


      • Anonyymi
        Bossu kirjoitti:

        Väitteeni perustuu graafiseen analyysiin linkin takaa löytyvästä kuvaajasta Oceaniksen rungon vastustuksesta.

        Aivan eli analyysisi perustuu täyteen humpuukiin, jota kyseinen linkki edustaa.
        Ei mitään yhteyttä todellisuuteen varsinkaan alle 4 solmun vauhdeilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos posketon väitteesi pitäisi paikkansa, kannattaisi jokaisella veneellä aina liikkua takaperin, koska negatiivisella nopeudella saavutettaisiin pienempi positiivinen vastus kuin positiivisella nopeudella.

        Pitää olla poikkeuksellisen lyhyt ja raskas vene, että kaavasi pätisi edes yhden solmun laajuisella nopeusalueella, esim 1000 kg painava 2,5 m pitkä jolla. Sellaisella voisi runkonopeuden tienoila vastus tuplautua yhden solmun vauhdin kasvulla. Kaikille muille kaavasi antaa pääosin järjettömän suuria vastuksen lisäyksiä.

        Kyllä tuo Bossun esittämä vastuksen tuplaantuminen solmun nopeuslisäyksellä pitää varsin hyvin paikkansa monelle purjeveneelle. Ei tietysti tarkasti ja riippuu veneestäkin.

        Minun käyttämät vastukset perustuvat VPP:n laskemiin, jotka taas perustuvat Delftissä tehtyjen allaskokeiden perusteellä tehtyihin sarjakehitelmiin.

        Esimerkiksi omalle veneelleni (runkonopeus 7,7 solmua):
        1 solmussa vastus 10 N
        2 solmussa vastus 40 N, kerroin edellisestä 4,0
        3 solmussa vastus 110 N, kerroin edellisestä 2,8
        4 solmussa vastus 210 N, kerroin edellisestä 1,9
        5 solmussa vastus 360 N, kerroin edellisestä 1,7
        6 solmussa vastus 600 N, kerroin edellisestä 1,7
        7 solmussa vastus 1000 N, kerroin edellisestä 1,7
        8 solmussa vastus 2000 N, kerroin edellisestä 2,0
        9 solmussa vastus 3800 N, kerroin edellisestä 1,9

        1-2 solmua eivät ole "kiinnostavalla alueella", joten siinä voi sarjakehitelmässä olla merkittäviä virheitä, varsinkin prosentuaalisesti, kun vastukset ovat hyvin pieniä. Sen jälkeen nopeuden lisääminen solmulla lisäsi vastusta 1,7-2,0 -kertaiseksi. Ihan hyvältä siis kuulostaa nyrkkisääntö vastuksen kaksinkertaistumisesta, kun nopeutta lisätään solmulla.

        Toisaalta pienellä nopeudella vastus on lähinnä kitkavastusta, joka kasvaa nopeuden toisessa potenssissa, jolloin 1->2 solmua vastus 4-kertaistuu, mutta 5->6 solmua enää 1,44-kertaistuu. Siis tuolla 1-3 solmun alueella vastus kasvaa nopeammin kuin 2-kertaistuu solmun lisäyksestä aivan kuten VPP ennustaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä tuo Bossun esittämä vastuksen tuplaantuminen solmun nopeuslisäyksellä pitää varsin hyvin paikkansa monelle purjeveneelle. Ei tietysti tarkasti ja riippuu veneestäkin.

        Minun käyttämät vastukset perustuvat VPP:n laskemiin, jotka taas perustuvat Delftissä tehtyjen allaskokeiden perusteellä tehtyihin sarjakehitelmiin.

        Esimerkiksi omalle veneelleni (runkonopeus 7,7 solmua):
        1 solmussa vastus 10 N
        2 solmussa vastus 40 N, kerroin edellisestä 4,0
        3 solmussa vastus 110 N, kerroin edellisestä 2,8
        4 solmussa vastus 210 N, kerroin edellisestä 1,9
        5 solmussa vastus 360 N, kerroin edellisestä 1,7
        6 solmussa vastus 600 N, kerroin edellisestä 1,7
        7 solmussa vastus 1000 N, kerroin edellisestä 1,7
        8 solmussa vastus 2000 N, kerroin edellisestä 2,0
        9 solmussa vastus 3800 N, kerroin edellisestä 1,9

        1-2 solmua eivät ole "kiinnostavalla alueella", joten siinä voi sarjakehitelmässä olla merkittäviä virheitä, varsinkin prosentuaalisesti, kun vastukset ovat hyvin pieniä. Sen jälkeen nopeuden lisääminen solmulla lisäsi vastusta 1,7-2,0 -kertaiseksi. Ihan hyvältä siis kuulostaa nyrkkisääntö vastuksen kaksinkertaistumisesta, kun nopeutta lisätään solmulla.

        Toisaalta pienellä nopeudella vastus on lähinnä kitkavastusta, joka kasvaa nopeuden toisessa potenssissa, jolloin 1->2 solmua vastus 4-kertaistuu, mutta 5->6 solmua enää 1,44-kertaistuu. Siis tuolla 1-3 solmun alueella vastus kasvaa nopeammin kuin 2-kertaistuu solmun lisäyksestä aivan kuten VPP ennustaa.

        Vastuksen tuplautuminen jokaisella solmun lisäyksellä tarkoittaisi, että nostettaessa vauhti neljästä 7:ään solmuun vastus 8-kertaistuisi. Siis esimerkissäsi 210 Newtonista 1680 Newtoniin. Todellisuuudessa vastusta on esimerkkisi VPP tulosten mukaan 1000 N eli 40% ennustettua vähemmän.
        Ei tosiaankaan mikään merkityksetön virhe.
        Jatkapa vastuslaskentaa vaikkapa 12 solmuun saakka, niin näkyy vielä selvemmin miten virhe tuollaisella oletuksella kasvaa tolkuttomasti. Ja menee aina vaan epätarkemmaksi venekoon kasvaessa, koska kaava skaalautuu silloin pahasti pieleen. Isolla veneellä (tai pienemmälläkin kevyellä monirungolla) vauhdin kasvu neljästä kahdeksaan solmuun voi esim 5...6 kertaistaa vastuksen, jolloin oletus 16-kertaistumisesta yliarvioi vastuksen 2,33...3,20 kertaisesti!

        Vaihtoehtoisesti lyhyellä, leveällä ja painavalla veneellä sama vauhdin kasvu 4:stä 8:aan solmuun voi 30...40 kertaistaa vastuksen, jolloin 16 kertaistuminen on melkoinen aliarviointi, siihen pitää lisätä jopa 150% saadakseen todellisuutta vastaavan tuloksen.

        Ja kaiken tämän lisäksi vielä kallistuman ja sortokulman vaikutus vastukseen, mikä sekin voi aiheuttaa jopa kymmenien prosenttien virheen.

        "Siis tuolla 1-3 solmun alueella vastus kasvaa nopeammin kuin 2-kertaistuu solmun lisäyksestä aivan kuten VPP ennustaa."
        Aivan, ja eksponenttikäyrän käyttö missaa tämänkin totaalisesti.
        Virheet ovat kokonaisuudessaan sitä luokkaa, ettei sellaisella yksinkertaistuksella ole mitään käytännön merkitystä.


    • Anonyymi

      Runkonopeutta lähestyttäessä toisen potenssin sijaan kolmas on porempi.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. SDP on vastuunkantaja, ja siksi suosituin kansan keskuudessa

      Kiusaamiseenkin SDP puuttuu heti sellaisen tultua ilmi. Esimerkiksi persut lakaisevat nämä maton alle ja pahentavat site
      Maailman menoa
      52
      5890
    2. Persut on Suomen mamutuspuolue nro 1.

      Heti ensimmäisenä persuvuonna 2015 maahantoivat Suomeen 35 tuhatta kunniavierastaan. Tuoreimpana persuvuonna 2025 pers
      Maailman menoa
      71
      4615
    3. Punavihreät puolueet haluavat Suomeen satoja tuhansia kehitysmaalaisia

      SDP, vihreät ja vassarit haluavat nostaa esim. pakolaiskiintiötä todella paljon. Orpon hallituksen aikana maahanmuutto
      Maailman menoa
      46
      4372
    4. SDP:n johto pesi kätensä häirintäkohusta

      "Suurimman oppositiopuolue SDP:n johto olisi todennäköisimmin halunnut vaieta puolueen ympärillä velloneen häirintäkohun
      Maailman menoa
      56
      4151
    5. SDP on selvästi paras valinta äänestyskopissa

      Puolueella on arvomaailma kohdallaan, sillä on hyvä CV itsenäisen Suomen historiassa vastuunkantajana ja hyvinvointivalt
      Maailman menoa
      95
      3761
    6. SDP:n selitykset ontuu pahasti - "On käsitelty heti, mutta kukaan ei tiedä"

      Kokoomuslaiset pistää taas demareita nippuun. Tuppuraisen mukaan mukaan SDP:n useat ahdistelutapaukset on käsitelty het
      Maailman menoa
      50
      2463
    7. Oletko nainen turhautunut, kun en tule juttelemaan siellä?

      Haluaisin tottakai tulla. Älä käsitä väärin. Ehkä ensi kerralla?
      Ikävä
      35
      2369
    8. Kähmijä puolueen kannatus romahtamassa

      Erityisesti naiset ovat suuttuneet SDP:lle kertoo asiantuntijat
      Maailman menoa
      42
      2099
    9. En uskalla ees ajatella muru

      Miten mulle ois käynyt näiden raskaiden vuosien aikana jos sua ei ois ollut 🥺😧❤️ Sä oot ollut mun henkisenä tukena iha
      Ikävä
      13
      1229
    10. Mikset pidä yhteyttä?

      Miksi et? Ei sun ois tarvinnut sanoa niin tarkoittamatta. Särit mun sydämen. Sinun pitäis jo tietää paremmin.
      Ikävä
      6
      1030
    Aihe