Pönde-Cittarin parkkipaikalle lipui kurainen luksusauto. Ulos astui turistiksi luokiteltava toispaikkakuntalainen.
Ensimmäinen asia mitä hän rekisteröi ympäristössään oli monenkirjavat lapsiperheet, joita johti paikallinen perheenäiti. Nämä perheenäidit olivat yhtä monenkirjavia, kuin olivat itse perheet. Perheiden pääpuoli, eli mies, kuljeskeli monenkirjavien perheiden jälkipuoliskolla, eli perässä. Hieman kuin irti kaikesta.
Vainoharhaisempi ihminen saattaisi luulla että parkkipaikalla tuijotettiin muutaman hetken liian pitkään kuin oli tavallista - jottei katselmus muuttuisi tuijotukseksi. Ehkä tämä piti paikkansa, tai sitten ei. Oli vaikea sanoa. Oli kuitenkin vaikea olla katsomatta, sillä jäsentelyyn tarvittiin aikaa. Tai ei ehkä jäsentelyyn, vaan näkemästään nauttimiseen. Erilaisuus oli eräänlainen runsaudensarvi josta ammentaa niin paljon kuin kehtasi. Se ei maksanut mitään, eikä siihen tarvittu lupaa. Ainoastaan oma moraalintaju ja kyky empatiaan saneli tämän aikamäärän rajat.
Ihmisessä oli sisäistä häveliäisyyttä. Joissakin.
Laajemmassa mittakaavassa ainoa segmentti joka parkkipaikalta puuttui, oli nuoriso. Sitä ei näkynyt missään. Papparaiset aulakäytävällä istuskelivat penkeillä ja turisivat omiaan, mammat ja muorit valikoivat mansikoita ja kansoittivat apteekin. Lotottiin ja hiihdeltiin Alkossa. Keskustelun äänet ja murre hurisi toispaikkakuntalaisen korvissa, kun hän käveli tämän kaiken läpi kuin alttarille.
Hyvä olisi, tällaisessa tilanteessa, olla juuri sellainen, jolla oli jonkinlainen suojapanssari yllänsä, tai ympärillään, edessään, kuten ostoskärryt lapsineen. Olisi jotain jota työntää edellään, puskea sillä eteenpäin ihmis- ja arvostelumassassa, ja työntyä kuin synnytyskanavassa ulos pois katseen paineesta. Olisi jotain, jota pitää kädestä, tai ohjata sitä sanoin, käskyin tai komennoin. Olisi jokin syy kadota.
Mutta mitään tällaista toispuoleisella ei ollut mukanaan. Hänen oli turvauduttava itseensä sadan katseen keskellä. Merkitystä vailla tai pohdinnan aiheena.
- Johan on rempsottimet, raakkui vanha variksen ääni. Googlesta ei löytynyt sanalle käännöstä tai selitystä.
(Hihitystä)
Ensimmäinen asia mitä hän rekisteröi ympäristössään oli monenkirjavat lapsiperheet, joita johti paikallinen perheenäiti. Nämä perheenäidit olivat yhtä monenkirjavia, kuin olivat itse perheet. Perheiden pääpuoli, eli mies, kuljeskeli monenkirjavien perheiden jälkipuoliskolla, eli perässä. Hieman kuin irti kaikesta.
Vainoharhaisempi ihminen saattaisi luulla että parkkipaikalla tuijotettiin muutaman hetken liian pitkään kuin oli tavallista - jottei katselmus muuttuisi tuijotukseksi. Ehkä tämä piti paikkansa, tai sitten ei. Oli vaikea sanoa. Oli kuitenkin vaikea olla katsomatta, sillä jäsentelyyn tarvittiin aikaa. Tai ei ehkä jäsentelyyn, vaan näkemästään nauttimiseen. Erilaisuus oli eräänlainen runsaudensarvi josta ammentaa niin paljon kuin kehtasi. Se ei maksanut mitään, eikä siihen tarvittu lupaa. Ainoastaan oma moraalintaju ja kyky empatiaan saneli tämän aikamäärän rajat.
Ihmisessä oli sisäistä häveliäisyyttä. Joissakin.
Laajemmassa mittakaavassa ainoa segmentti joka parkkipaikalta puuttui, oli nuoriso. Sitä ei näkynyt missään. Papparaiset aulakäytävällä istuskelivat penkeillä ja turisivat omiaan, mammat ja muorit valikoivat mansikoita ja kansoittivat apteekin. Lotottiin ja hiihdeltiin Alkossa. Keskustelun äänet ja murre hurisi toispaikkakuntalaisen korvissa, kun hän käveli tämän kaiken läpi kuin alttarille.
Hyvä olisi, tällaisessa tilanteessa, olla juuri sellainen, jolla oli jonkinlainen suojapanssari yllänsä, tai ympärillään, edessään, kuten ostoskärryt lapsineen. Olisi jotain jota työntää edellään, puskea sillä eteenpäin ihmis- ja arvostelumassassa, ja työntyä kuin synnytyskanavassa ulos pois katseen paineesta. Olisi jotain, jota pitää kädestä, tai ohjata sitä sanoin, käskyin tai komennoin. Olisi jokin syy kadota.
Mutta mitään tällaista toispuoleisella ei ollut mukanaan. Hänen oli turvauduttava itseensä sadan katseen keskellä. Merkitystä vailla tai pohdinnan aiheena.
- Johan on rempsottimet, raakkui vanha variksen ääni. Googlesta ei löytynyt sanalle käännöstä tai selitystä.
(Hihitystä)
Vastaukset 13
Vanhimmat
Funtsin omin voimin tuota sanaa "rempsotin," ja päädyin jonkinlaiseen eteläsuomalaiseen vastineeseen kuten "härpäke" on.
No, tästä viis sillä koko kirjoitus on tuulesta temmattu.
Todellisuudessa on niin, että väkijoukossa kävelevät hahmoni kävelevät radalla kuin sen vuoksi, että väkijoukko on siellä.
(Hihitystä)
Pönde-Cittari vähän ihmetyttää. Talonpoikais-Citymarket vai maalais-Citymarket? Onko sellaista olemassa? Citymarket viittaa kaupunkiin ja ei sellaisia juuri Cityn ulkopuolelle rakenneta. Asuinkaupungissani, Joensuussa, on kaksi Citymarkettia ja en koe, että asuisin Pöndelässä tai Landella. Itseasiassa Pohjois-Helsingissä olen asunut enemmän landella kuin nyt Joensuussa.
Lisäksi tarinasta jäi kyllä punainen lanka löytämättä - voisiko aloittaja vääntää sen minulle rautalangasta selvin sanoin?
Mun mielestä bönde pitää kirjoittaa bertalla.
Olet oikeassa. Niin kävi minullakin mielessä, mutta laitoin kyselyyn alkuperäisen kirjoittajan mukaan. Itse en oikein osaa kirjoitusasuja, sillä en kirjoita stadia vaan puhun jossain pääkaupunkiseudulla sitä. Minusta aivan hyvin esimerkiksi linja-autosta saa käyttää tösä nimeä, vaikka dösä on oikein? Oikeastaan taidan ääntää sen "tösäksi" ilman d-kirjainta.
bönde (8)
(slangia) maaseutu, lande
(slangia, halventava) maalainen, landepaukku
Ruotsinkielen talonpoikaa tarkoittavasta sanasta kait se tulee.
Tösä! Nyt kyllä repesin..
Mulla on kaveri, joka ei jostain syystä osaa sanoa metro, vaan sanoo aina medro..
Täytyy tunnustaa se, että en ole syntyperäinen stadilainen vaan syntynyt landella. Joten minulle yksi hailee, että jossain bussipysäkillä stadissa olen puhunut stadilaiselle tösästä. Totta puhuen taidan ääntää sen "d" ja "t" välistä, joten minua ei haittaa, jos joku puhuu tösästä.
Itse en ole paljon metrolla kulkenut, vaikka minulla oli seutukortti, jolla sai käyttää kaikkia julkisia. Harvoin ajelin metrolla tai sporalla. Minulle siitäkin yks¨hailee käyttääkö joku raitsikasta muotoa spåra? Suunnilleen samalta se kuulostaa kuin spora?
Kaverini Pedro
kulkuvälineensä medro
istui medrossa
luki metro-lehteä
oli olevinaan tärkeä
jalat levällään
silmät selällään
katsoi lehden mainoksia
kurkki yli lehden toisia
taitaa jätkä taas loisia
kaverinsa punkassa koisia
kesä valuu hukkaan
jos et luota kukkaan
-flowersreally-
Eihän tää nyt niin vakavaa ole, kuulosti vaan hassulta toi tösä, noin kirjoitettuna..Mä kyllä puhun ihan vaan ratikasta ja junasta, enkä sporasta ja stokesta..Faija puhui enemmän stadin slangia, asui Hakiksessa. Mutsikin on stadista syntyisin, joten mä olen toisen polven tatilainen..😊
Ohos..
Sehän oli..oli se. 😄
Wwuwuw: "Mä kyllä puhun ihan vaan ratikasta ja junasta, enkä sporasta ja stokesta"
Minäkin puhut ratikasta ja junasta. Itse asiassa tutkimuksien mukaan stokea ei juuri käytetä, sillä ei ole tarvetta lyhentää sanaa "juna". Otin sen sporan esimerkkinä esille, sillä siitä on kuulema joskus käytetty myös "spåra" muotoa.
Lisäksi en käytä "Hakista" vaan kuljen Hakaniemen rantaa. Sörnäistäkin voisi kutsua joko Sörkkä tai Sörkka - mulle on ihan sama, kunhan ymmärretyksi tulee?
Käveletkö muuten Kalastajatorpan tienoille? Itse sain jostain tosi vanhasta kirjoituksestasi sellaisen kuvan? Käsitin, että kävit drinkillä siellä ja himasi oli jossain lähellä?
Korjaan: "Käveletkö muuten Kalastajatorpan TIENOILLA?"
Enpäs kerro. 😊
Ei tarvitse, mutta aikaisemmin puhuit jotain Loungessa käymisestä merenrannalla. Jotkut jutusta yhdistin Kalastajatorppaan. Luonollisesti loungeja pääkaupunkiseudulla on enemmänkin ja Kalastajatorpan sellainen ei ole ainoa.
Olin vain utelias. Hyvää päivän jatkoa sinne - oli se hima missä tahansa! Itse kävin joskus syömässä Steissillä Baguette ja katselin sieltä, kun landet ja sateliittipaikkakunnilta tulevat saavuivat Steissin sisäovien kautta Rautatieasemalle. Steissin sisäpihanovien luona käy yksi suurimmista säpinöistä Stadissa. Toinen säpinämesta on joskus Helsinki-Vantaan lentokentällä, jossa oli joskus töissä. Myös Kamppi-Mannerheimintie-Steissi välillä on liikettä, sitä Stadin sykettä, joka ei kovin suuri ole verrattuna tosi suuriin kaupunkeihin? Stadi on sopivan kokoinen - ei liian suuri tai pieni! :)