Parisuhdekelpoista naista EI LÖYDY ravintolasta tai tinderistä.

Kirjastossa tai kuntosalilla tutustuminen on kyllä varsinainen myytti..
Olen itse käynyt todella monta vuotta salilla ja en ole kertaakaan nähnyt kenenkään lähestyvän ketään tuntematonta tutustumismielessä.

kunnon naiset harvemmin on sinkkuina vaan ovat suhteissa ja sinkkuina on ketä on niin korkeastikoulutettuja tinderinaisia

Jeesus tulee ennallistamaan kaiken, joten lahkojen puolikkaat käyttäytykööt siveästi ≠√{)

Luultavasti tuossa on paljon perää. Jos elämässä on aikaa, on aikaa tehdä tuttavuutta ihmisiin muutenkin kuin seuranhakuohjelman kautta.

Ja jos ei ole aikaa, ei ole tilaakaan suhteelle. Selviytyminen arjesta on eriasia kuin eläminen arjessa. Kyllä se jotenkin näkyy. 😊

"Parhaat naiset löytyy kirjastosta, kuntosalilta tai koulusta tai työpaikalta. "

Tai huojuvan heinäpellon laidalta :)

Renforssin romukaupasta sitä naista ei ainakaan löydy

Niin, on niin, että ravintolassa käyvistä naisista moni on epäystävällinen kiukkupussi. On siellä tosin muutamia fiksujakin naisia.

Vain viinaa juomalla ja yökerhossa käymällä voi löytää kumppanin. Kaikki muu on epärealistista haihattelua joka johtaa yksinäiseen elämään.

t. viinamies

Jaa. Minulla ei vielä ole kokemusta. Ikää vasta 75 v joten vieläköhän ehtisi? Tosin useilla ikäluokkani naisilla on polttimo jo enemmän tai vähemmän himmentynyt...

Ihmisevoluutio on mennyt niin, että naiset kuuluvat luontaisesti pelimiesten haaremiin. Muiden miesten osana olla vain betaelättäjinä pelimiesten äpärille, elleivät älyä kieltäytyä koko leikistä.

Tämän tietäen olet todennäköisesti betaelättäjä. Se on biologinen roolisi, eikä sille minkä mahda. Etsi yksinhuoltaja jonka pelimies on hylännyt ja käytä kaikki resurssisi pelimiesten äpärien elättämiseen, tai ala suosiolla kulkemaan omia polkujasi äläkä koskaan alistu betaelättäjäaisuriksi.

Netistä just ei löydä mitään. Miehen pitää juoda viinaa ja käydä yökerhoissa niin löytää sieltä kivan normaalin naisen. Normaali nainen tai mies käyvät ulkona, ovat sosiaalisia ja pitävät hauskaa ja löytävät kumppanin yökerhosta.

T: Viinamies

Kuntosalista tai kirjastosta en tiedä, mutta olen sen verran vanhanaikainen kai sitten, että en vain jaksa ymmärtää, miten netin kautta rakastutaan. Itse näen ihastumisen/rakastumisen aina tapahtuvan irl. Ja haluan että minuunkin ihastutaan vasta oikeassa elämässä, jos sellainen tilanne tulisi, että olen parisuhdetta vailla. Voihan toki kuvia lähetellä ja laittaa kuvan johonkin deitti-profiiliinkin, mutta aina se on jotain sinne päin, mitä ihminen on. Kuten sanat jollakin näytöllä. Kun ihmisen koko olemus, ääni, tapa kommunikoida, tuoksu, tapa olla hiljaa, liikkua jne on siinä edessä aistittavissa, voi sanoa, onko tässä jotain, mistä voisi tulla suhde. Sitä sitten tukee faktat; onko yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja arvoja, tulevaisuuden suunnitelmia jne.
Netissä voi todeta tietysti nämä yhteiset asiat heti alkuun, ja jatkaa sitten vasta eteenpäin. Se on tavallaan hyvä, tavallaan huono. Netissä voi kuitenkin valehdella tai antaa tahattomastikin väärän kuvan. Oikeassa elämässäkin voi, mutta se on vaikeampaa. Ja yhteiset asiat ovat joskus niitä, joista ehkä jääräpäisesti voi netissä pitää kiinni, irl antaa helpommin myönnytyksiä, jos toinen muuten kolahtaa. Niin pinnallisista, kuin syvällisistäkin asioista. Suhde on aina kompromissiä kompromissien perään. Täydellistä ihmistä, joka olisi juuri sulle luotu, ei ole. Paitsi netin satumaailmassa.