Kaikkea hyvää elämässä...

Anonyymi

Kaikkihan me tavoiotellaan kaikkea hyvää elämässämme. Hyvä koulutus, hyvä duuni, hyvä kumppani, hyvä elämä...

Sitä vaan, että onko kukaan teistä koskaan saavuttanut sen kaiken? Jos on niin mitä piti sisällään?

Itse näen kaiken sen utopiana... :)

49

<50

    Vastaukset 49

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Minulle riittää että olen tyytyväinen elämääni.

      • Noin sitä pitää.

        Onko sinulle tärkeämpi luonne vai ulkonäkö?


      • valtakunta kirjoitti:

        Noin sitä pitää.

        Onko sinulle tärkeämpi luonne vai ulkonäkö?

        Kumppanin suhteen? Ehdottomasti luonne. Joskus olen ihastunut jonkun ulkonäköön, mutta se ihastus on äkkiä karissut kun on tutustunut toiseen. Joskus taas joku jota ei ole äkkiseltään katsellut sillä silmällä, saa aivan uusia piirteitä kun tutuksi tulee.


      • Partakaveri kirjoitti:

        Kumppanin suhteen? Ehdottomasti luonne. Joskus olen ihastunut jonkun ulkonäköön, mutta se ihastus on äkkiä karissut kun on tutustunut toiseen. Joskus taas joku jota ei ole äkkiseltään katsellut sillä silmällä, saa aivan uusia piirteitä kun tutuksi tulee.

        Niin minullekin luonne hyvin tärkeätä ja
        olet aivan oikeassa mutta kun on rakastunut sitä antaa pikku virheet anteeksi.


      • Partakaveri kirjoitti:

        Kumppanin suhteen? Ehdottomasti luonne. Joskus olen ihastunut jonkun ulkonäköön, mutta se ihastus on äkkiä karissut kun on tutustunut toiseen. Joskus taas joku jota ei ole äkkiseltään katsellut sillä silmällä, saa aivan uusia piirteitä kun tutuksi tulee.

        Niin minullekin luonne hyvin tärkeätä ja
        olet aivan oikeassa mutta kun on rakastunut sitä antaa pikku virheet anteeksi.


      • valtakunta kirjoitti:

        Niin minullekin luonne hyvin tärkeätä ja
        olet aivan oikeassa mutta kun on rakastunut sitä antaa pikku virheet anteeksi.

        Jahas lähetinkin jo😳
        Tällein sitä katkee filmi.


      • Anonyymi
        valtakunta kirjoitti:

        Jahas lähetinkin jo😳
        Tällein sitä katkee filmi.

        Pari tyyppiä jotka elää tullakseen holhotuksi. Noh, valinta sekin eikä se elämästä välttämättä huonoa tee. Kunhan holhous pelaa... :)


      • valtakunta kirjoitti:

        Niin minullekin luonne hyvin tärkeätä ja
        olet aivan oikeassa mutta kun on rakastunut sitä antaa pikku virheet anteeksi.

        Ja ehkä sitä ei alkuun näe niitä asioita, jotka sitten tökkivät kun on ollut vuosia yhdessä. Rakkaus sokaisee. Mutta kukapa sitä täydellinen muutenkaan olisi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Pari tyyppiä jotka elää tullakseen holhotuksi. Noh, valinta sekin eikä se elämästä välttämättä huonoa tee. Kunhan holhous pelaa... :)

        Ai silläinkö teillä? Ehkä kannattais sinun miettiä uutta polkua. Yhteiskunnan holhouksen alaisena sitä ollaan niin pitkää kun täytyy ja se on ymmärrettävää.🤔
        Mutta pois sieltä on yritettävä aina.


      • Partakaveri kirjoitti:

        Ja ehkä sitä ei alkuun näe niitä asioita, jotka sitten tökkivät kun on ollut vuosia yhdessä. Rakkaus sokaisee. Mutta kukapa sitä täydellinen muutenkaan olisi.

        Kyllä se alku on huumaa ja sit räsähti lasit silmistä ja palakerralla tipahti alas kun tajusi tuota en halua ja vaikka kuinka halusi erota ja elämänsä uhalla, ei pystynyt . Mutta minä muutin tuon miehen, tämän suhteen missä minä olen.
        Enää siitä on jäljellä osa, mitä se oli.

        Olen tyytyväinen tuohon mutta pelkään sitä edellistä häntä.
        Kuulun varmaan harvinaisiin ihmisiin jotka on muuttanut ihmisen täysin.

        Kohta siitä ihmisestä on vain hyvät puolet jäljellä ja timantti on hiottu.


      • valtakunta kirjoitti:

        Ai silläinkö teillä? Ehkä kannattais sinun miettiä uutta polkua. Yhteiskunnan holhouksen alaisena sitä ollaan niin pitkää kun täytyy ja se on ymmärrettävää.🤔
        Mutta pois sieltä on yritettävä aina.

        Jos noin, miehesikin on varmasti tehnyt kovasti töitä. Tiedän ihmisiä jotka eivät muutu vaimon kaikkensa yrittämisestä huolimatta. Olet vahva kun tuolle tielle olet lähtenyt. Nykyään moni mielummin valitsee eroamisen.


      • valtakunta kirjoitti:

        Ai silläinkö teillä? Ehkä kannattais sinun miettiä uutta polkua. Yhteiskunnan holhouksen alaisena sitä ollaan niin pitkää kun täytyy ja se on ymmärrettävää.🤔
        Mutta pois sieltä on yritettävä aina.

        Yhteiskunnan tukiverkot on tehty käyttämistä varten. Siinä ei ole mitään väärää. Päinvastoin on vahvuutta tunnistaa, että nyt ei yksinomaan omat voimat riitä. Moraalisesti lapsiperheet ovat ensimmäisiä, jotka ansaitsevat yhteiskunnan tuen.


      • Partakaveri kirjoitti:

        Jos noin, miehesikin on varmasti tehnyt kovasti töitä. Tiedän ihmisiä jotka eivät muutu vaimon kaikkensa yrittämisestä huolimatta. Olet vahva kun tuolle tielle olet lähtenyt. Nykyään moni mielummin valitsee eroamisen.

        Ei mulla ollut vaihtoehtoa vieläkään, enkö jo sinulle kertonut siitä.


      • Partakaveri kirjoitti:

        Yhteiskunnan tukiverkot on tehty käyttämistä varten. Siinä ei ole mitään väärää. Päinvastoin on vahvuutta tunnistaa, että nyt ei yksinomaan omat voimat riitä. Moraalisesti lapsiperheet ovat ensimmäisiä, jotka ansaitsevat yhteiskunnan tuen.

        Olen samaa mieltä mutta pitää aina pyrkiä pois tuolta puolelta mutta ei kepittämällä vaan kun perheen kannalta kannattavaa.


      • valtakunta kirjoitti:

        Ei mulla ollut vaihtoehtoa vieläkään, enkö jo sinulle kertonut siitä.

        Elämässä on aina vaihtoehtoja.


      • Partakaveri kirjoitti:

        Elämässä on aina vaihtoehtoja.

        Ehkä sinun on helppo jättää kun toinen on tehohoidossa kun yritit jättää ja vielä silmien edessä tekee kun sanot jättäväsi.

        Minulle on turha väittää että oli vaihtoehtoja.


      • valtakunta kirjoitti:

        Ehkä sinun on helppo jättää kun toinen on tehohoidossa kun yritit jättää ja vielä silmien edessä tekee kun sanot jättäväsi.

        Minulle on turha väittää että oli vaihtoehtoja.

        Tuossa tilanteessa olisin jättänyt sitä suuremmalla syyllä.


      • Partakaveri kirjoitti:

        Elämässä on aina vaihtoehtoja.

        Ei ole aina mahdollista jotkut toiset voivat olla tunteettomia, minä en olisi pystynyt elämään asian kanssa.


      • valtakunta kirjoitti:

        Ei ole aina mahdollista jotkut toiset voivat olla tunteettomia, minä en olisi pystynyt elämään asian kanssa.

        Ei kukaan ole vastuussa toisen elämästä. Jokainen on itse vastuussa tekemisistään.


      • Partakaveri kirjoitti:

        Ei kukaan ole vastuussa toisen elämästä. Jokainen on itse vastuussa tekemisistään.

        Ei ole, minun lapseni ole vastuussa omista tekemistään kyllä ne on minun vastuulla.
        Kumminkin mekin miehen kanssa oltiin nuoria itse noin 19 ja mies noin 20


      • Partakaveri kirjoitti:

        Ei kukaan ole vastuussa toisen elämästä. Jokainen on itse vastuussa tekemisistään.

        Sovitaan sit niin. minä olen vastuusta omasta elämästäni ja olen päättänyt asiat ja näin haluavan menevän.

        Eipä enää kaduta kun toinen muuttunut.


      • valtakunta kirjoitti:

        Sovitaan sit niin. minä olen vastuusta omasta elämästäni ja olen päättänyt asiat ja näin haluavan menevän.

        Eipä enää kaduta kun toinen muuttunut.

        Miksi minusta tuntuu, että sinä ärsyynnyt tästä keskustelusta? En minä sinun valintojasi arvostele.


      • Anonyymi
        Partakaveri kirjoitti:

        Miksi minusta tuntuu, että sinä ärsyynnyt tästä keskustelusta? En minä sinun valintojasi arvostele.

        Ärsyyntyy aina, jos ei saa viimeistä sanaa.


    • Eiköhän kaikki kohta minulla on jo.

    • Ei mulla ole valittamista...huonomminkin voisi olla. Varsinaisesti en ole koskaan tavoitellut hyvää elämää, vaan ajatellut vaan selviytyväni siitä ja siinä eteenpäin niin ettei aina harmittaisi. :)

    • Anonyymi

      Ainahan sitä voisi olla huonommin. Tai paremmin... :)

      Allekirjoittanu(aloittaja) on käynyt elämässään kaikenlaista läpi. Ollut vitunmoisessa nousukiidossa ja myös pohjamudissa harkitsemassa elämänsä lopettamista kun ei enää nähnyt mitään järkeä olemassaololleen. Kun hänen olemassaolo oli vaan haitaksi kaikille hänen lähellä oleville...

      Minen tiedä mikä on hyvän elämän edellytys. Jos minulta kysytään, meitä kaikkia rangaistaan syystä tai toisesta elämällä. meille annetaan se(elämä) muttei anneta vapautta päättää sitä. Tai annetaan se, mut ei oikeastaan anneta. Itsari on luonnoton teko. eli ei anneta...

      Meille annetaan elämä, meidät lumotaan sen kauneudella, mutta kukaan ei varoita meitä etukäteen sen... Sen vastoinkäymisistä...

      Aina löytyy mulkkuja, jotka tietää paremmin kuin me, miten meidän täytyy elämämme elää. On kaikenlaiset moraalisäännöt yms.

      Mä en edelleenkään mistään mitään tiedä, mutta olisin halunut vanheta hänen kanssa. Haluan edelleen, mutten enää kehtaa sanoa sitä suoraan hänelle. Elämällä on aika kieroutunut huumorintaju. Se antaa sulle kaikkea mitä et lopulta tarvitse, mut kieltää sulta sen ainoan... :)

      Eäh... Liika höpisty jo nyt. Mut silti... Aina... <3

      https://www.youtube.com/watch?v=-PdKGDMhau4

      • Anonyymi

    • Anonyymi
    • Anonyymi

      On ollut paljon hyvää, ja paljon vaikeuksia myös. ”Kaikkea” ei koskaan.

      Ja sitten kun oikein niitä juttuja miettii, niin tulee mieleen, että kuinka paljon se kaikki on vaan omien korvien välissä, että onko ne jutut oikeasti olleet kovinkaan hyviä, tai kovinkaan pahoja. Että kuka tämänkin värityskirjan väritti, tarinan kuvitti.

      Hetkellisiä tulkintoja vaan kaikki.

      -flowersreally-

      • Anonyymi

        Sä taidat olla ainoa kirjoittaja palstalla kenestä pidän. Et ole poliittisestri korrekti, etkä yritä miellyttää ketään. Olet se, mitä olet. Minusta tää on kaunista, vaikka joistakin asioista olisinkin eri mieltä. Kaunista ja harvinaista nykyajan ihmisissä... :)

        Minä taas(se vitun aloittaja) kuulun siihen joukkoon, joka näkee sen kauneuden lopullisen kauneuden vasta silloin kun se on jättänyt minut. Tai ehkä näen sen reaaliajassakin, mutta uskottelen silloin itselleni, et pärjään ilmankin... :)

        Korvien välissä on vaan työkalu. Se itse asia on syvemmällä... :)

        https://www.youtube.com/watch?v=rQuTSRaXwCs


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sä taidat olla ainoa kirjoittaja palstalla kenestä pidän. Et ole poliittisestri korrekti, etkä yritä miellyttää ketään. Olet se, mitä olet. Minusta tää on kaunista, vaikka joistakin asioista olisinkin eri mieltä. Kaunista ja harvinaista nykyajan ihmisissä... :)

        Minä taas(se vitun aloittaja) kuulun siihen joukkoon, joka näkee sen kauneuden lopullisen kauneuden vasta silloin kun se on jättänyt minut. Tai ehkä näen sen reaaliajassakin, mutta uskottelen silloin itselleni, et pärjään ilmankin... :)

        Korvien välissä on vaan työkalu. Se itse asia on syvemmällä... :)

        https://www.youtube.com/watch?v=rQuTSRaXwCs

        Missä syvemmällä?

        Toi biisi sopi tähän hyvin, koska mietin just sitäkin, että miten kovasti on joskus tavoitellut jotakin, vain huomatakseen, ettei se ollutkaan mitään kovin ihmeellistä. Ihminen on hassu. Pitää pyristellä niin kamalasti.

        -flowersreally-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Missä syvemmällä?

        Toi biisi sopi tähän hyvin, koska mietin just sitäkin, että miten kovasti on joskus tavoitellut jotakin, vain huomatakseen, ettei se ollutkaan mitään kovin ihmeellistä. Ihminen on hassu. Pitää pyristellä niin kamalasti.

        -flowersreally-

        Hmmm....

        Ne farfallat mahassa pyörimässä kertoo aina enemmän kuin se korvien väli. Korvien väli on niin petollinen. Aina. Se selittää meille aina asiat virheellisesti... :)

        Heh... Sitaattia pukkaa...

        "Elämässä on ainoastaan kaksi tragediaa. Se, ettei saa mitä haluaa ja se, että lopulta saa sen..."

        Joo, parhaat asiat elämässä on aina tullut tavoittelematta... :)

        Mut ihana bändi ja vielä ihanampi laulajatar... :)

        https://www.youtube.com/watch?v=V5YOhcAof8I

        Nyt täytyy käydä koisiin. Hyvää yötä... :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hmmm....

        Ne farfallat mahassa pyörimässä kertoo aina enemmän kuin se korvien väli. Korvien väli on niin petollinen. Aina. Se selittää meille aina asiat virheellisesti... :)

        Heh... Sitaattia pukkaa...

        "Elämässä on ainoastaan kaksi tragediaa. Se, ettei saa mitä haluaa ja se, että lopulta saa sen..."

        Joo, parhaat asiat elämässä on aina tullut tavoittelematta... :)

        Mut ihana bändi ja vielä ihanampi laulajatar... :)

        https://www.youtube.com/watch?v=V5YOhcAof8I

        Nyt täytyy käydä koisiin. Hyvää yötä... :)

        Hyvää yötä.

        -flowers-


    • Anonyymi

      Ai tavoitellaan vai, ja kaikki oikein?

      Mulla on hyvä elämä. En koe että olisin mitenkään tavoitellut sitä, tuossa se on ollut aina. Mun valinnat, mun tapani elää. Kai se pitää vain osata nähdä. Se hyvä ei tule mistään ulkopuolelta, koulutuksesta, töistä tai kumppanista. Se löytyy itsestä.

      xLiner

    • Tuossa yks päivä mietin kuinka sitä on sattunutkin syntymään juuri oikeaan aikaan ja vielä Pohjoismaihin. Ei ole sotia, ei nälänhätää, ei ruttoa..On terveydenhuolto, on sosiaalihuolto jne. Ja kuollakin ehtii ennen kuin kaikki romahtaa..

      • Anonyymi

        "Ja kuollakin ehtii ennen kuin kaikki romahtaa.."

        Tätä mäkin olen miettinyt. Että ehditäänkö kuolla ennen kuin romahtaa..

        Joo, meillä on asiat oikeasti hyvin. Liiankin hyvin, kun miettii mistä kaikesta ihmiset viitsivät nykyään valittaa ja mielensä pahoittaa.

        xL


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Ja kuollakin ehtii ennen kuin kaikki romahtaa.."

        Tätä mäkin olen miettinyt. Että ehditäänkö kuolla ennen kuin romahtaa..

        Joo, meillä on asiat oikeasti hyvin. Liiankin hyvin, kun miettii mistä kaikesta ihmiset viitsivät nykyään valittaa ja mielensä pahoittaa.

        xL

        Tuskainen vanhuus hoito(kidutus)laitoksessa meillä kaikilla edessä. Se siitä hyvinvoinnista. Tai itseasiassa tilanne on menossa vain huonompaan suuntaan. Turvaudun todennäköisesti eutanasiaan sitten kun laitokseen siirtyminen olisi edessä.


      • Anonyymi

        Parasta mitä elämältä voi toivoa on kuolla yllättäen nukkuessaan rauhallisesti.

        Päivän mietelause: Ällös ajatelko liikaa asioita joihin ette voi millään tavoin vaikuttaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Parasta mitä elämältä voi toivoa on kuolla yllättäen nukkuessaan rauhallisesti.

        Päivän mietelause: Ällös ajatelko liikaa asioita joihin ette voi millään tavoin vaikuttaa.

        Aika moneen asiaan voi vaikuttaa. Varautuminen on hyvä selviämiskeino.

        Mä en pelkää kuolemaa. Elämässä on varmasti paljon muuta hyvää-parempaa-parasta kuin rauhallinen kuolema :)

        Jos katsoo 40 vuotta taaksepäin ja vertaa nykyhetkeen, paljon on muuttunut. Tästä kun katsotaan 40 vuotta eteen päin, niin muutos tulee olemaan valtava.

        xL


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Parasta mitä elämältä voi toivoa on kuolla yllättäen nukkuessaan rauhallisesti.

        Päivän mietelause: Ällös ajatelko liikaa asioita joihin ette voi millään tavoin vaikuttaa.

        Aika moneen asiaan voi vaikuttaa. Varautuminen on hyvä selviämiskeino.

        Mä en pelkää kuolemaa. Elämässä on varmasti paljon muuta hyvää-parempaa-parasta kuin rauhallinen kuolema :)

        Jos katsoo 40 vuotta taaksepäin ja vertaa nykyhetkeen, paljon on muuttunut. Tästä kun katsotaan 40 vuotta eteen päin, niin muutos tulee olemaan valtava.

        xL


      • Partakaveri kirjoitti:

        Tuskainen vanhuus hoito(kidutus)laitoksessa meillä kaikilla edessä. Se siitä hyvinvoinnista. Tai itseasiassa tilanne on menossa vain huonompaan suuntaan. Turvaudun todennäköisesti eutanasiaan sitten kun laitokseen siirtyminen olisi edessä.

        Eihän sille mitään voi jos sairastuu. Faija kuoli ns saappaat jalassa alle 70v. Mutsilla taas on alzheimer, mutta se on kyllä hieno paikka missä on, oma huone ja huonekalut, kaukana mistään kidutuksesta. Kahdella mun tädeistä ( yli 80v kummatkin) on syöpä, toinen on leikattu, toisesta en tiedä, kotonaan asuvat.

        Sitten mun naapurissa taas asuu yks yli 90v mamu!, joka on oikein pirteä tapaus. Nyt on tosin alkanut viime aikoina vähän muisti heittämään..


      • Wwuwuw kirjoitti:

        Eihän sille mitään voi jos sairastuu. Faija kuoli ns saappaat jalassa alle 70v. Mutsilla taas on alzheimer, mutta se on kyllä hieno paikka missä on, oma huone ja huonekalut, kaukana mistään kidutuksesta. Kahdella mun tädeistä ( yli 80v kummatkin) on syöpä, toinen on leikattu, toisesta en tiedä, kotonaan asuvat.

        Sitten mun naapurissa taas asuu yks yli 90v mamu!, joka on oikein pirteä tapaus. Nyt on tosin alkanut viime aikoina vähän muisti heittämään..

        Meinasin sitä kun monissa noissa laitoksissa on huonot olot. Liian vähän hoitajia.


      • Partakaveri kirjoitti:

        Meinasin sitä kun monissa noissa laitoksissa on huonot olot. Liian vähän hoitajia.

        Ymmärsin kyllä. Onhan näitä hurjia juttuja ollut: yksityiset yritykset tekevät tuottoa vähentämällä hoitajia. Kokoomushan vastusti hoitajamitoituksia, mutta ei se tule helppoa olemaan nytkään, kun ei hoitajia ole tarpeeksi..
        https://yle.fi/uutiset/3-10818449


      • Wwuwuw kirjoitti:

        Ymmärsin kyllä. Onhan näitä hurjia juttuja ollut: yksityiset yritykset tekevät tuottoa vähentämällä hoitajia. Kokoomushan vastusti hoitajamitoituksia, mutta ei se tule helppoa olemaan nytkään, kun ei hoitajia ole tarpeeksi..
        https://yle.fi/uutiset/3-10818449

        Mä olen joskus miettinyt ( turhaan kylläkin), että kun mun mutsihan elää tässä hetkessä, eikä muista missä esim on, tai kuka mä olen, mutta on fyysisesti ihan kunnossa. Sitten taas ukon nyt jo edesmennyt täti oli kovissa kivuissa ja hädintuskin pääsi liikkumaan, mutta mieli oli terävä..Että kumpikohan kohtalo olis kamalampi..


    • Jos olisi saavuttanut kaiken, ei varmaan olisi enää mitään syytä elää, voisi kuolla tyytyväisenä pois, kun ei ole mitään tavoiteltavaa. Se, onko omasta mielestä saavuttanut edes jotain tavoittelemaansa, jonkunlaisen "hyvän elämän", on jokaisen itse mietittävä tahollansa. Siinä ei kannata muita kuunnella. Jonkun mielestä mulla voi olla ihan epäonnistunut elämä, toisen mielestä mun elämässä kaikki on paremmin kuin hyvin. Oma näkemys seilaa laidasta laitaan, jopa yhden päivän aikana, jos sellaista tulisi mietittyä.

      -Hyvä koulutus- jaa, no sanotaan kiva koulutus, josta ei taloudellisesti ole ollut juuri hyötyä, mutta joka on muuten antanut paljon.
      -Hyvä duuni- ikinä ei ole ollut vakiduunia, pelkkiä pätkätöitä, mutta niiden ansiosta, tai niiden puuttumisen ansiosta on päässyt harrastamaan ja vähän enemmänkin kuin harrastamaan mieluisia luovia juttuja.
      -Hyvä kumppani- ei paha, eli hyvä on. Kyllä se varmaan on ollut hyvä, koska parikyt vuotta en olisi jaksanut huonoa. Tarpeeksi tilaa antava, se on tärkeää:)
      -Hyvä elämä -no ei ainakaan tylsä. Olen jo oppinut, että mitä suurempi onni tai saavutus-sitä seuraa toisella elämänalueella yhtä suuri menetys. Melkein olen jo alkanut pelätä onnenkantamoisia; minkä hinnan taas tästä maksan ? Mutta kyllä, on ollut hyvä elämä tähän asti, lopulta on aurinko paistanut aina risukasaan, kun on tarpeeksi risukasassa tullut rämmittyä:)

      • Anonyymi

        En edes tiedä miks tein eilen hönössä tän aloituksen. Olin taas vaihteeks vähän sentimentaalinen... :)

        Mut huvittavinta on aina se, että vaikka kaikki me(?) olemmekin saavuttaneet elämässämme kaikkea hyvää ja kaunista niin silti ollaan täällä säännöllisen epäsäännöllisesti täyttämässä jotain tyhjiötä elämässämme... Onko meillä kuitenkaan mennyt elämässämme kaikki ihan putkeen...? :)

        Mut ei siinä mitään. Minusta on kiva, et on alusta missä voi edes vähän avautua. Minua helpotti. Toivottavasti muitakin... :)

        https://www.youtube.com/watch?v=ojLPGM__Mqk


      • Anonyymi kirjoitti:

        En edes tiedä miks tein eilen hönössä tän aloituksen. Olin taas vaihteeks vähän sentimentaalinen... :)

        Mut huvittavinta on aina se, että vaikka kaikki me(?) olemmekin saavuttaneet elämässämme kaikkea hyvää ja kaunista niin silti ollaan täällä säännöllisen epäsäännöllisesti täyttämässä jotain tyhjiötä elämässämme... Onko meillä kuitenkaan mennyt elämässämme kaikki ihan putkeen...? :)

        Mut ei siinä mitään. Minusta on kiva, et on alusta missä voi edes vähän avautua. Minua helpotti. Toivottavasti muitakin... :)

        https://www.youtube.com/watch?v=ojLPGM__Mqk

        Joo, ei mulla ainakaan ole mennyt juuri mikään putkeen.. Mutta niinä hetkinä, kuten myös onnellisina, itse jotenkin kartan tätä paikkaa, kunnes pahimmat kuohut on ohi. Jokainen käyttää kai tätä tavallaan . Kiitos biisistä :)


    • Anonyymi

      Se tunne... Se tunne kun tiedät, että kaikki on ohi, mutta silti... Mutta silti tartut siihen oljenkorteen, mikä on tarjolla ja toivot että ehkä sä sen avulla välttäisit hukkumisen. Mutta se oljenkjorsi on liian ohut ja heikko kannattaaksen sua, jotta voisit sitä pitkin taas kavuta rannalle. Sä tiedät sen, mutta silti tartut siihen. Tartut siihen, koska mitään muutakaan ei ole. Parempi nyt kuitenkin yrittää ja hukkua kuin hukkua yrittämättä ollenkaan...

      Se on vaan sama joka kerta. Tulee se syvyys, mikä imaisee sut ja samalla kaunis kangastus tarjoaa sulle pienen mahdollisuuden selvitä siitä. Tai oikeastaan se on vaan illuusio selviytymisestä. Mutta se riittää. Sä uskot siihen ja tartut siihen. Ja mitä kovemmin siihen tarraudut, sen selvemmäksi sen turhuus sinulle käy. Mutta teet sen silti, koska muutakaan ei ole. Kaikki muut kortit on jo käytetty ja jäljellä on vaan yks rupinen kakkonen, minkä uskot nostavan sinut suosta...

      Maailma ja elämä romahtaa. Tai ei enää ehkä vanhemmiten yhtä totaalisesti mutta kuitenkin... Mietit vaan, että mitä sen jälkeen? Ei ehkä mitään. Ehkä on vielä jotain arkijuttuja jäljellä, mitkä pitää sut tässä mukana. Toivon mukaan niin on. Se on kuitenkin parempi kuin ei mitään...

      Aika kuluu... Pikkuhiljaa alkaa henki taas pihistä sielussasi ja alat nähdä muita ihmisiä taas ihmisinä. Olo helpottuu etkä ole enää niin ankara itsellesi. Samalla teet itsellesi lupauksen, ettei koskaan enää uudestaan... Sen ainoan lupauksen, mitä et tule koskaan pitämään... Haluaisit pitää sen, mutta joku sinua suurempi juttu tässä elämässä on päättänyt toisin. Joku muu on päättänyt sen, että sinun täytyy rikkoa itsesi kerta toisensa jälkeen ehjätäkseen muut. Se on tehtävä mikä sinulle on määrätty, vaikka vihaat sitä sydämesi pohjasta. Vihaat sitä enemmän kuin mitään muuta, mutta et mitään sille voi. Se on kohtalosi...

      Mutta onneksesi se sama joku on antanut sulle musiikin. Se ehjää aina sinut kun sitä eniten tarvitset. Sun pitäisi olla kiitollinen siitä... :)

      Mutta tähän maailmaan sut heitettiin joskus kysymättä sinulta. Heitettiin ja jätettiin oman onnensa nojaan selviytymään. Sinähän selviydyit, mutta et edellenkään ymmärrä tätä maailma mihin sinut heitettiin. Se maailma on mielestäsi absurdi. Siinä maailmassa on kaikki mitä tarvitaan paratiisiin, mutta kaikki mikä siinä tapahtuu on helvettiä. Ja se saa sut aina miettimään miksi niin? Kaikki, mitä saavutetaan helpottaakseen elämäämme, kääntyy aina päinvastaiseksi...

      Etkä lopulta koskaan sovellu tähän. Et sovellu, koska vihaat elämässä ainoastaan kolmea asiaa. Vihaat tekopyhyyttä, epäoikeudenmukaisuutta ja alhaisuutta. Ja ne on lopulta ainoat ja todelliset pysyvät asiat elämässä. Huomaat jossain vaiheessa, että kaikki kaunis ja hyvä oli vaan harhaa...

    • No jos sen itse voi määrittää niin ihan hyvän elämän tässä on saanut taapertaa. Parisuhde, lapset, koulutuskin hommattu ja töitä on piisannut. Lisäksi vielä on saanut elää perusterveenä niin kyllä kai kohtuudella voi todeta että hyvin on menty.

      Elämä nyt tarjoilee välillä mausteitaan jottei ihan aina maistu tilliliha samalle. Nyt ei ole parisuhdetta ja lapsetkin jo aikuisia tai aikuisuuden kynnyksellä joten on aika miettiä miten sitä hyvää elämää saisi jatkettua. Itse olen kouluttautunut lisää ja työn ohessa on pienyritystoimintaa ja se on kyllä tuonut uusia tuttavuuksia elämään.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mikä Yllätti

      Kaivatussasi?
      Ikävä
      211
      2088
    2. Ei enää ulkoteltta ruokaa.

      Se oli sitten viimmeinen kerta kun tuonne teltalle menen.Laatu heikkenee joka vuosi ja annokset pienenee.Ei enää kiitos,
      Kuhmo
      49
      1247
    3. Jos sussa toisessa on yhtään miestä

      Ja kadut tekemisiäsi niin menet poliisin puheille, paljastat kaiken oman osuutesi ja kerrot mitä kaikkea se toinen on te
      Ikävä
      186
      1137
    4. Se katse...

      Täynnä rakkautta. Kunpa olisin tajunnut.
      Ikävä
      81
      986
    5. En ole hetkeen sinulle kirjoittanut nainen

      Vieläkin ajattelen sinua, jos voit uskoa. Tunteet minussa huutavat toivoa ja rakkautta, kun kylmä loogisuus taas pistää
      Ikävä
      56
      881
    6. 71
      813
    7. Muuttaisitko kaivattusi luokse

      heti asumaan? 🛒
      Ikävä
      100
      792
    8. Mitä eroavaisuuksia sinulla on

      kaivattusi kanssa? Esim. luonteessa. Haittaavatko erot vai ovatko vain rikkaus?
      Ikävä
      77
      737
    9. Martinan tyttärestä hieno haastattelu IL

      Martina on kasvattanut fiksun tyttären.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      348
      695
    10. Onnettomuus

      Olivatko paikkakuntalaisia, jotka menehtyivät?
      Virrat
      34
      688
    Aihe