Sekoitit mun pääni, sait ihastumaan. Kaipaan sua lähes joka päivä.
Ehkä joku joskus jaksaa odottaa, kyllä mä vielä oon valmis.
Ehkä joku joskus jaksaa odottaa, kyllä mä vielä oon valmis.
Miksi et lähde ajatuksistani?
Anonyymi
56<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 56
Vanhimmat
Tiedän että et ole se kenelle haluaisin vastata tuohon kysymykseen. Hänelle sanoisin että olen odottanut, siitäkin huolimatta että et antanut mitään lupauksia ja tuntui että viisaampaa olisi vain unohtaa, mutta en aio odottaa loputtomasti.
Samoin :)
Itsellänikin eräs ollut ajatuksissa jo reilut kolme vuotta. Nyt lomalla ja ihan käsittämätön ikävä.
Noinko kauan, hurjaa. Eikö mikään etene? Ootko m vai n?
Olen m. Ei oikein etene. Ihastuminen omalta puoleltani tuli kyllä ihan puskista. Koskaan aiemmin en ole osannut edes kuvitella että jotain hänen kaltaistaan on olemassa. Ihana pakkaus.
Kuulostaa jo vakavalta. Tiedän tuon tunteen kyllä. Itse oon ollut ihastunut erääseen mieheen jo muutaman vuoden.. Töissä kun on pakko nähdä, ei ajatukset meinaa tasoittua.
Sama täällä, muutaman vuoden ollut eräs nainen ajatuksissani jokainen päivä aamusta iltaan. Nyt itse lomalla ja hän töissä. Toki loma-aikoina sitä etääntyy jossain määrin, mutta heti kun töissä nähdään, niin tunteet on taas pinnassa.
Oletteko koskaan puhuneet asiasta? Onko suuria esteitä vai miksi sinulla ja hänellä ei etene?
Ei olla puhuttu asiasta, vaikka muuten puhuttu paljon. Ilmeisesti hänellä ei niin voimakkaita tunteita kuin minulla. Ja on myös niitä suuria esteitä.
Millainen on suurin este?
Ei ole mahdollista, ainakaan tällä hetkellä. Ei uskalla avata keskustelua kai kumpikaan. Ehkä se on parempikin.
Miten reagoisit jos toinen ottaisi puheeksi?
Siinähän se, en tiedä. Toisaalta toivon sitä, toisaalta pelkään mitä sen jälkeen.
Keskusteletteko usein? Tuon pelon luulisi laantuvan jos luottamusta on riittävästi.
Jutellaan paljon. Kynnys keskusteluun meidän väleistä vain on valtava. Ei luontevaa ottaa aihetta esille.
Kylläpäs täällä tentataan. :) Olen. Älkää tuomitko, vaan yrittäkää ymmärtää. Välissä olevat viestit eivät ole minulta. Voisin puhua asiasta, jos toinen sitä selkeästi haluaisi. On kyllä puhuttu muiden ihastumisista...
No tuotahan se monesti on. Itse olen viettänyt oman ikävän kohteeni kanssa enemmän aikaa kuin kenenkään muun viime vuosina, ja tunteista ei silti ole luontevaa puhua.
Miksiköhän täältä poistellaan viestejä? Ainakin yksi omani lähti, vaikka ei ollut asiaton.
Samaa ihmettelin, mutta siksi täällä olen koska ei pysty ottamaan asiaa puheeksi kasvotusten ja hän vain pyörii mielessäni.
Sama täällä. Jonnekkin sitä raskaan repun sisältöä on purettava, kun ei voi hänellekkään taakkaa jakaa puhumalla. Itsellänikin hän on koko ajan mielessä. Nytkin.
Voinko vielä ”tentata” vinkkiä missä päin suomea kaipailet omaasi?
Tällä hetkellä kaipailen ihan eri puolella Suomea, koska olen lomalla. Ja hän tietää missäpäin, koska olen kertonut. Siinäpä vinkki, joka ei ulkopuolisille avaudu eikä kuulu. :)
Onko M:llä alkava paikka vai J:llä?
Jopas jotakin. Kun tuon viestin kirjoitin, niin olin M:llä alkavalla pienellä paikkakunnalla. Mutta ei hän voi sitä nimeä mitenkään tietää/arvata, koska puhe oli enemmänkin tietystä alueesta Suomessa Ja nyt olen takaisin kotikulmilla paikassa, joka alkaa J-kirjaimella. Hyvin valitut kirjaimet. :)
Pelimies osaa, tai sitten olet sanonut joillekin toisille sen. :D
Arvaanpa lisää. Mies alkaa K kirjaimella ja sinä nainen M:llä:-)
Jos ei pysty kasvotusten puhumaan tunteista, niin auttaisiko kirjoittaminen ainakin alkuun? Kirjoita viesti hänelle ja kerro ainakin jotain mietteitäsi, johon hän toivottavasti vastaa. Kolme vuotta on jo kohtuullisen pitkä aika, silloin lyhyt ihastumiset on jo mennet eli olisi jo aika nostaa nuo tunteet esiin ja käydä se keskustelu, jotta pääsee tuosta eteenpäin.
On totta, että on helpompi kirjoittaa kuin puhua. Silti on ihan yhtä hankalaa kirjoittaa asiasta suoraan kuin puhua, koska toisen kanssa on tekemisissä töissä lähes päivittäin. Nimenomaan kirjoittamalla olen muutamaan otteeseen asiasta vihjaillut, mutta hän on kaikki ne ohittanut ja jättänyt vastaamatta. Siksi en voi edetä asiassa enempää ilman vastavuoroisuutta. Enkä tiedä miten pitkälle voisin muutenkaan edetä, mutta jos meidän välillämme on jotain molemminpuolisesti, niin selvyyttä siihen kaipaisin.
Täällä menee keskustelijat sekaisin. Olen se, joka on edelleen lomalla ja hän töissä. Ja on niitä esteitä. Kohta kolme vuotta ensikohtaamisesta.
Onko hän varattu?
Jos näin on ettei hän ole vastannut, niin hän ei ole kiinnostunut sinusta. Tämä on tosiasia. Hyväksy se. Mies joka on kiinnostunut ei taatusti ignooraa naista. Unohda hänet ja katsele joku muu ja mielummin ei työpaikalta. Aika parantaa haavat.
Samanlainen tilanne minullakin. Olisi tosi helpottavaa, jos saisi tietää, mitä toinen oikeasti ajattelee, nyt sitä joutuu vain arvailemaan, eikä pääse tästä "suosta" eteenpäin. Eipä siinä muuta voi kuin olettaa, ettei toisella ole kiinnostusta, vaikka vaikuttaisikin muulta.
Ihan sama tilanne kuin minulla. Toisaalta vaikuttaa kiinnostuneelta, toisaalta ei. Edellisille vastaajille tiedoksi, että olen mies ja hän on nainen, enkä ole etsimässä enkä katselemassa ketään. Olen vaan kohdannut ihmisen, johon olen syvästi ihastunut ja ehkä jopa rakastunut, eikä se ole tahdonalaista, enkä voi häntä vain ohittaa, koska hän on jatkuvasti lähellä ja läsnä. Voin hillitä tekemisiäni, ja siihen on monta hyvää syytäkin, mutta en tunteitani. Siksi täällä.
Ihan samanlaiset ajatukset minullakin naisena. Kirjoitin nuo edelliset 8:55 ja 12:54 kommentit. En myöskään tätä toivonut, enkä odottanut, niin vain kävi, että hän sai tunteeni esiin, eikä varmasti tehnyt sen eteen mitään erityistä. Hänen kanssaan vaan oli alusta lähtien helppo olla ja jotain yhteenkuuluvuuden tunnettakin siinä oli ja on. Tässäkin on mennyt jo kolmisen vuotta, kun häneen tutustuin, eikä siltikään nämä tunteet ole haihtuneet. Kun joku saa sinussa aikaan tällaiset vahvat lämpimät tunteet, niin sitä vaan ei pysty noin vain ohittamaan. Saa nähdä, miten tästä selviää, kokemusta siitä kun ei ole.
Hauskaa, että ajankohdallisesti sattuu niin samaan ja muutenkin kirjoitat kuin toivoisin hänen kirjoittavan. Saanko kysyä mitä itse olet tehnyt tilanteenne selvittämisen eteen? Itse olen viestitellyt hänelle varsinkin alkuun aika paljon (muistakin kuin työasioista), vastannut aina viesteihin, pyytänyt mukaan juttuihin ym. Samaa ei valitettavasti voi sanoa hänestä. Mutta sitäkin huolimatta, että hän on usein niin etäinen ja varautunut, niin minusta tuntuu, että jotain erityistä meidän välillämme on hänenkin osaltaan.
Ollaan kyllä juteltu ja viestitelty pääsääntöisesti töihin liittyvistä asioista, välillä vähän muustakin. Ja olen kirjoittanut myös ja kertonut jotain ajatuksiani, mutta en suinkaan kaikkea. Koen itse olleeni aloitteellisempi koko ajan ja hänen välttelevän ainakin toisinaan. Mutta meilläkin on esteitä, jotka varmaan tässä voivat myös vaikuttaa. Ehkä siitä syystä kumpikaan ei uskalla kertoa mitään enempää tai sitten mitään kerrottavaa ei edes ole ja kuvittelen vain omiani. Se saattaisi kyllä helpottaa, jos voitaisiin olla avoimempia. Muuttaisiko mitään, en tiedä, mutta saattaisi tehdä meistä vaikka ystäviä, jos ei muuta, mutta sitähän ei voi tietää..
Mukava lukea ajatuksia jotka menevät niin yksiin omieni kanssa. Mutta niin se taitaa valitettavasti olla, että jos molemmat osapuolet kokisivat yhtä voimakkaasti kuin me, niin esteistä huolimatta täällä ei tarvitsisi olla, vaan asiat tulisivat käsitellyiksi oikeassa elämässä.
Samoin mukava huomata, ettei ole ajatuksineen yksin. En usko sinun olevan hän, mutta saako kuitenkin kysyä, milloin olette viimeksi nähneet?
Kertomasi perusteella et ole hän, koska hän ei ole aloitteellisempi ja itse en mielestäni välttele, mutta vastaan silti. Olemme viimeksi nähneet töissä 19.7. ennen kuin jäin lomalle.
Näin on, et ole hän. Toivottavasti pääset jotenkin eteenpäin tuosta tilanteesta.
Oletko sinä tuo 22.7 keskustelun toinen osapuoli, joka oli lomalla paikassa joka ei muille avaudu? Olen sen keskustelun tenttaaja. Itse olen nähnyt oman kaivattuni viimeksi tänään.
Minä olen se tentattu ja nähnyt hänet viimeksi 19.7. Ei osumia siis. Ja tämä nimimerkitön keskustelusysteemi on ihan hanurista. :)
No niin on 😂
Millainen työpaikka?
Toimisto.
Täällä mä oon, vieläkin sun.
Ja vielä ootan sitä päivää, kun sä saavut mun elämään.
Kuinka kauan ollut mielen päällä?
Niin, töissähän minä. Ikävä on sinua...
Olen myös lomalla, mutta hän (m) vaan pysyy ajatuksissani tälläkin lomalla.. kuten niillä parilla edelliselläkin. Mahdottoman vaikeaa se vaan on tästä puhua, vaikka se olisikin ainoa tie eteenpäin.
Näetkö häntä loman aikana, tai oletko muuten häneen yhteydessä?
En valitettavasti näe sattumalta missään.
Sama juttu. No onneksi ensi viikko on viimeinen kituviikko jonka jälkeen näen jälleen oman ikävän kohteeni.
Siinäpä kysymys. Noora on sekoittanut ajatukseni ja en meinaa millään saada niitä takaisin järjestykseen. Sekamelska on täydellinen, kun se tuli niin yllättäen ja minäkin olen näinen.
Mihin päin tämä menee?
Helsinkiinhän tämä osuu..
Helsinkii vai ? Sit ei kyl osu..
Höh, toivottavasti joku oikea bongaidi sinut ja minutkin.. Ei varmaan, mutta voihan sitä toivoa.