Evlut kirkko saa vuosittain 114 miljoonaa euroa valtionrahoitusta. Se on suunnattu kolmeen tehtävään, joista kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset (lue: vanhat kirkot) on toiseksi suurin.
Onko jossain listaa näistä rakennuksista? Mitä kuluja valtion kuuluu korvata, ja missä määrin on kyse asioista jotka kirkko tekee itseään varten? Entä tulisiko valtiolla olla sitten millaista määräysvaltaa asioihin? Eräässä kirjoituksessa vaadittiin puiden kaatamista ympäriltä, jotta kirkkorakennus näkyisi.
Onko jossain listaa näistä rakennuksista? Mitä kuluja valtion kuuluu korvata, ja missä määrin on kyse asioista jotka kirkko tekee itseään varten? Entä tulisiko valtiolla olla sitten millaista määräysvaltaa asioihin? Eräässä kirjoituksessa vaadittiin puiden kaatamista ympäriltä, jotta kirkkorakennus näkyisi.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Kulttuurihistoriallisten rakennusten ylläpidodon tukemisesta pitäisi päättää kulttuurihistoriallisessa asiayhteydessä. Nyt kirkko saa könttäsumman 114 miljoona kolmeen asiaan, jotka ovat kaikki erilaisia. Könttä pitäisi jakaa eri kohteisiin erikseen. Ja väestörekisteritoiminnan tuen voisi lopettaa nopeasti.
Väestörekisteritoiminnasta ks. eri ketju.
Tuosta rakennustuesta olen samaa mieltä. Nykytila on parannus yhteisövero-osuuteen, mutta tässä on edelleen kehitettävää.
Aivan, eihän muilta osinkaan ole erikseen livilinnojen tukea ja puutalomiljöiden tukea.
Paljon vähemmän kuluja tulisi, jos kirkkorakennusten valtioavusta luovuttaisiin. Koska kyse ei ole kulttuurihistoriallisista rakennuksista, vaan tavallisista rakennuksista, ne ovat uskonnollisten yhteisöjen omaa omaisuutta ja huollettavana. Tällöin yhteisöt itse vastaavat omista kiinteistöistään eikä niihin sovelleta mitään erityiskohtelua, kuten kehitetä kulttuurihistoriallista tekosyytä (kirkkorakennukset edustavat lainakulttuuria, eivät suomalaista kulttuuria), vaan kohdellaan rakennuksina rakennusten tapaan. valtio säästää tällöin monia miljoonia, jotka voi kohdistaa todellakin kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ja suojeltujen kiinteistöjen ylläpitoon eri puolilla maata.
Näistäkin rakennuksista luulisi olevan selkeä lista, mistä rakennuksista on kyse ja mihin niitä nykyisin käytetään. Mikäli ensisijainen käyttötarkoitus on edelleen vain jumalanpalveluksen ja uskonnonharjoitus, pitäisi kai kirkolla/seurakunnalla olla päävastuu rakennuksen ylläpidosta ja kuluista?
Mutta mistä löytyy lista rakennuksista? Kategorisesti kaikki kirkkorakennukset eivät voi olla kulttuurihistoriallisesti arvokkaitakaan.
Hmm... Kirkko on kuitenkin esittänyt väitteen siitä, paljonko kulut ovat. Tiedot on ollut pakko kerätä seurakunnista. Se taas edellyttää että ne ovat jakaneet kirkot eri ryhmiin, esim. Tampereella erikseen Messukylän vanha kirkko ja Hervannan kirkko.
Olisi tämä hyvä selvittää ennenkuin kirkon talous isommin sakkaa.
Määritteleekö kirkko siis itse, mitkä sen kiinteistöistä ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ja minkä ylläpitoon se tarvitsee valtion rahaa? Luulisi, että museovirasto tms. taho arviosi mitkä ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ja mitkä ei, ja sen pohjalta määriteltäisiin paljonko ylläpitokuluista johtuu juuri tästä statuksesta ja paljonko on kirkon normaalin toiminnan kuluja.
Kyllä se käsittääkseni kirkko itse on.
Iltapäivälehti julkisti taannoin tietoa piispojen viinaostoksista ihan juotua merkkiä myöten. Kirjanpito on siis käsittääkseni hyvin avointa sikäli, että voisi kysyä yksittäisestä seurakunnasta mitä on luokiteltu tuohon kulttuurihistoriaan, ja sitten mennä kuitteihin saakka katsomaan mistä se koostuu.
Tässä oletetaan, että kirkko olisi neutraali toimija, valtion viranomainen. Tätä näkemystä pitäisi haastaa.
Olet oikeassa, kaikki kirkkorakennukset eivät olet kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. Valistunut ja järkeään käyttävä kysyykin: Onko niistä yksikään sellainen? Vastaushan on ilmiselvä - ei mikään. Ne edustavat lainakulttuuria, eivät suomalaista kulttuuria, joten niiden kulttuurihistoriallinen arvo on nolla. Näin ollen kiinteistöt ovat seurakunnan hoidettavissa ja tarpeettomat normaaliin tapaan puretaan, jos niitä tarvita, käytetä tai ylläpidetä.
Nim. Meingott
Kyllä suomalainen kulttuuri on pääosin lainakulttuuria. Humanismi, sekularismi, vapaa- ajattelu..
Miten tuo kirjanpito saataisiin kriittisesti purettua auki? Lehdistöä kiinnostaa skandaalihakuisemmat viinalaskut, mutta varsinainen valtion rahojen käyttö ei?
Osui sopivasti: https://www.kotimaa24.fi/blogit/suomen-kaunein-rakennus/
"Muutenkin vakuutun koko ajan lisää paikan ja tilan merkityksestä myös kristillisessä mielessä. Historia, tila ja monet yksityiskohdat kertovat kristinuskon sanomasta. Väitän jopa, että ne julistavat."
Tämän vuoksi on vaikea sanoa mikä olisi oikea osuus valtion korvata menoista. Jokainen kirkko on myös aatteen mainos. Miten sellaisen mittaa euroina?
Jännästi tämä koko kirkon saaman rahan musta-aukko ei erästä palstamöykkääjää kiinnosta, ihan sama mihin ja miten laskettuna miljoonia ja miljoonia eurojha valtion rahaa menee, mutta toisaalta jokin va-liikkeen laskennallinen muutaman kymmenen euron sisäinenn erä innoittaa loputtomaan jaanaukseen. Mutta tähän aiheeseen ei yhden yhtä nykykäytäntöä kritisoivaa kommenttia irtoa.
Tarkennetaan vähän: Summa on nyt noin 116 miljoonaa. Lain mukaan se pysyy reaalisesti tällä tasolla, ts. euromääräistä summaa nostetaan inflaation verran.
Summaa esitetään vuoden 2020 budjettiin nostettavaksi 116 miljoonaan. Nyt se on 114 miljoonaa.
Nostan tätä ketjua. Oikeusasiamies siis totesi koulujen joulujuhlien yhteydessä, että "Kirkko on nimenomaan jumalanpalvelusten toimittamiseen tarkoitettu paikka - - ja siitä välittyy näin jo itsessään uskonnollisia merkityksiä."
Tämäntapaista olen yrittänyt itsekin vääntää. Vanha kirkko on aina myös kristinuskon mainos, ei mitään näkymätöntä toimistotilaa tms. Mitä tästä pitäisi seurata valtionavulle on sitten toinen asia.
Seurakuntien muut toimitilat, joita paikoin, pienessä määrin käytettiin toukkokuussa kouluopetukseen, ovat eri asia kuin sakraalitilat.
Eikös+kirkon+maksamaa+korvausta+valtiolle+kirkollisverojen+tilityksestä+alennettu+6Me:lla,+kun+siirryttiin+yhteisövero-osuudesta+suoraan+tukeen+valtion+budjetista?+114Me++6Me+=120Me
Avauksessa mainittu summa on nyt 116 miljoonaa vuodelle 2020. Edelleen erittelemätön könttä. Vapaa-ajattelijain mielestä jokaista kolmea ns. yhteiskunnallista tehtävää pitäisi arvioida - kriittisesti - erikseen.
VA-liiton mielestä "köntästä" pitää luopua, ja tarkastella erikseen jokaista väittyä tukikohdetta. Kulttuurihistoriallisia rakennuksia olisi viisainta tarkastella kontekstissaan. Ja kirkon väestörekisteritoimet voi yhdistää maistraatteihin sopivalla siirtymisajalla niin että perunkirjoituspalvelut vanhoista kirkon kirjoista saadaan joustavasti.
Juuri näin, samalla viivalle kaikki jokainen erikseen. Ja väestörekisteripalvelut pitää ottaa suurennuslasin alle. Kaikkia ei enää tarvita, vaikka vanhoja kirkonkirjoja kaivelemaan ja digitoimaan voi jäädä joitakin spesialisteja peruskirjoituksia varten, toistaiseksi.
Voihan olla mahdollista, että erillistarkasstelusa tulisi painetta nostaa tukisummaa?
Julkisen talouden suunnitelmassa on otettu mukaan indeksikorotukset evlut kirkon rahoitukselle.
Voi tosin olla, että ne taas jäädytetään kun valtio säästää.