kolmen ihmisen työt ja toiset eivät edes yhden. Eikä se kiusaamiskulttuurikaan oikein nappaa. Kummallisia paikkoja, työt kasaantuvat niille, jotka osaavat tehdä.
Olen paljon mielummin työttömänä kuin työpaikassa, jossa toiset joutuvat tekemään
Anonyymi
8<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Niin se tuppaa olevan että muut joutuu tekemään lusmujenkin työt. Erittäin kivaa se on silloin kun on yt-neuvottelut ja lusmu saa jäädä kun itse saa potkut. Ei siitä mitään kiitosta saa että on tehnyt kahden ihmisen hommat vuosikausia. No, ollaan sitten itsekin lusmuja seuraavassa työpaikassa.
Ei ole sen arvoista elämää, joten suosittelen irtisanoutumista ja elämäntavan isoa muutosta.
Riippuu ihan mitä kukin tarkoittaa "joutuu tekemään". On sellaisiakin hmisiä joiden antama työpanos on jotain muuta kuin lineearista 1 1 1 tekemistä. Olen nähnyt kun toinen uupuu pienestä ponnistelusta ja toinen tekee sen 10 ihmisen duunit melko kivuttomasti. Käyttäen suuressa määrin sitä omaa ajattelukykyänsä. Pelkällä omalla selkänahalla uurastamisella tulee pikavauhtia työuupumus ja burnoutit.
Sekö tekee siitä jotenkin hyväksyttävää, että joku tekee kivuttomasti 10 ihmisen työt yhdellä palkalla?
ideahan työn tekemisessä on myös se että jonkun yksilön työ on erittäin tuottavaa ja lisäarvoa tuovaa. Sillon myös he/ne jotka eivät osaa, kykene, ymmärrä tai halua saavat palkkansa ja toimeentulonsa. Se että joku kykenee tekemään 10-1000 ihmisen työn suurella todennäköisyydellä tarkoittaa sitä että kyseinen yksilö muutenkin menestyy elämässä monin tavoin. Palkkakin on isompi jos hän nyt ylipäätänsä on vain palkollinen.
Ikävä tosiasia on se, että työelämässä, aika moni muu menestyy siitä yhden ihmisen järjettömästä työtaakasta ja työkuormasta, jonka hän tekee. Hyvin harvoin kiitos ja kunnia sille työntekijälle menee.
Ei kukaan toisen työntekijän työtaakan valtaisuudesta menesty vaan siitä että joku (jotkut) kykenevät tekemään tolkuttomasti tulosta firmalle. On tehokas ja fiksukin kaikessa. Jopa niin paljon että muutkin vähätöisemmät puuhastelijat saavat tuloksesta osansa. Tuotettu lisäarvo merkitsee ei työtaakka eikä työkuorman valtaisuus. Ylensäkään parhaat suoriutujat eivät jatkuvasti valita työkuormaansa. Pyytävät ja keksivät itse vielä lisää kun färkeissä on aina vaan varaa. Ei ole mitään ikäviä tosiasioita. Mitähän ikävää siinä on jos joku vaan saa niin paljon aikaiseksi eikä edes valita työkuormasta. Se joka jatkuvasti valittaa kuormaansa varmasti hyytyy, Ensin alkaa nonstop jäkätys. Sitten ottaa lopputiln. Ja kas kummaa firma ei kaatunutkaan. Porskuttaa vuodesta tehden tulosta vaikka hirveän työkuorman kokija lähti pois. Itse olen ollut kova duunimies. Sukuvika. Ei se työkuorman suuruus ole harmittanut vaan se että omat älyn kyvyt ja voimat eivät aina riitä parempaan suoritukseen. Olen sortunut olemaan vain ahkera kun piti olla fiiksu ja luova ja tehokas. Työkuorma ja työtaakka ja epäreiluus ??? En oikein ymmärrä. valintojahan nämä ovat useinkin. Omien kuvitelmien mukaisia valintoja ja tekemisiä. Pohjois-Korea jne diktatuurit ovat sitten asia erikseen.
"Ei kukaan toisen työntekijän työtaakan valtaisuudesta menesty vaan siitä että joku (jotkut) kykenevät tekemään tolkuttomasti tulosta firmalle."
Niinhän sitä tulosta tehdään firmalle, kun yksi mies tekee kymmenen ihmisen työt yhdellä palkalla.
"Jopa niin paljon että muutkin vähätöisemmät puuhastelijat saavat tuloksesta osansa."
Eli elävät siivellä.
"Ylensäkään parhaat suoriutujat eivät jatkuvasti valita työkuormaansa. Pyytävät ja keksivät itse vielä lisää kun färkeissä on aina vaan varaa "
No, eivät varmaan jos mitään työtaakkaa ei edes ole.
"Ensin alkaa nonstop jäkätys. Sitten ottaa lopputiln. Ja kas kummaa firma ei kaatunutkaan. "
Olisi aika huolestuttavaa, jos yhden työntekijän lähtö kaataisi koko firman, mutta kyllä se myöhästymisissä näkyy.
"Itse olen ollut kova duunimies. Sukuvika. Ei se työkuorman suuruus ole harmittanut vaan se että omat älyn kyvyt ja voimat eivät aina riitä parempaan suoritukseen. Olen sortunut olemaan vain ahkera kun piti olla fiiksu ja luova ja tehokas. "
Unohdit vaatimattomuuden. Muuta en edes viitsi kommentoida.