En tiedä onko meikäläisen ongelma erikoinen, mutta oudolta se tuntuu. Tämä ei siis ole mitään lesoilua tai provoa, vaan kerron miten asiat on ja miltä tuntuu. Tämä saattaa tuntua deitti-ilmoitukselta, mutta ei ole tarkoitus jättää tähän yhteystietoja :) Kaipailisin vain näkemyksiä tähän tilanteeseen.
Eli olen siis reilu parikymppinen mieshenkilö enkä ole seurustellut varsinaisesti koskaan. Ulkonäössä ei ole mitään vikaa, sitä on jopa kehuttu. Pukeudun aina siististi ja omaan sporttisen olemuksen. Vaikka eihän ulkonäöllä suurta merkitystä ole, niin haluan vain tehdä selväksi että siitä tässä tuskin on kyse.
Luonnepuolesta sen verran, että olen romanttinen ja kohtalaisen kiltti, puhelias, avoin ja iloinen. En käytä liiaksi alkoholia, käyn clubeissa tanssimassa kerran pari kuussa. Joskus selvinpäin, joskus vähän nauttineena. Opiskelen yliopistossa. En polta.
Siinä siis kuvaus itsestäni. Muuten olen aika sinut itseni kanssa, mutta en oikein saa minkäänlaista kontaktia naisiin. Esim. baareissa pystyn katsomaan ja usein on silmäpeliä molempiin suuntiin, mutta se jää sitten siihen. Monesti olen näkevinäni, että joku nainen katsoo, mutta kuvittelen aina jostain syystä, että hän katsoo jotain muuta vaikka mun takana oliskin vain seinä. Vaikka tapaus oliskin selvä, niin ei ole rohkeutta mennä juttelemaan. Se on liian kova kynnys. Ja tiedän, se on erittäin säälittävää mutta niin se vain on.
En tiedä olenko ronkeli, kun ulkoiset asiat on mulle aika tärkeitä. Johtuu pitkälti siitä, että kun olen itse alle 170-senttinen ja S tai M -kokoa, niin mua pidemmät xxl-naiset ei niin houkuttele. Tykkään kuitenkin pitää naista sylissä enkä välttämättä istua sylissä itse :) Kuulostaa varmaan aika kohtuulliselta "vaatimukselta"? Muuten nätteys on plussaa tietysti, mutta eihän sillä väliä ole jos rakastuu. Siisteys on tärkeintä ja että pitää huolta itsestään sopivassa määrin.
Jonkin verran on naisia tullu meikäläistä "iskemään" lähinnä tanssimisen muodossa, mutta ovatkin sitten suunnilleen strippanneet umpipäissään, joten ei ehkä ihan meikäläisen juttu.
On vähän kumma tilanne kun ei oikein tiedä onko vaan ronkeli, saamaton, säälittävä vai kaikkea sitä yhtä aikaa. Ei sen pitäis näin vaikeaa olla. Enkä mä sinänsä myönnä etsiväni naista baarista. Ei vain ole sellasta tilannetta niin kun monilla on, että tuttavapiirissä, töissä jne on sellasia naisia joihin on helppoa ottaa kontaktia ilmapiirin takia, eikä heti iskumielessä.
Jos on näkemyksiä asiasta, niin laittakaahan viestiä. Olis kiva saada ulkopuolisia näkemyksiä asiaan. Kiitos :)
Eli olen siis reilu parikymppinen mieshenkilö enkä ole seurustellut varsinaisesti koskaan. Ulkonäössä ei ole mitään vikaa, sitä on jopa kehuttu. Pukeudun aina siististi ja omaan sporttisen olemuksen. Vaikka eihän ulkonäöllä suurta merkitystä ole, niin haluan vain tehdä selväksi että siitä tässä tuskin on kyse.
Luonnepuolesta sen verran, että olen romanttinen ja kohtalaisen kiltti, puhelias, avoin ja iloinen. En käytä liiaksi alkoholia, käyn clubeissa tanssimassa kerran pari kuussa. Joskus selvinpäin, joskus vähän nauttineena. Opiskelen yliopistossa. En polta.
Siinä siis kuvaus itsestäni. Muuten olen aika sinut itseni kanssa, mutta en oikein saa minkäänlaista kontaktia naisiin. Esim. baareissa pystyn katsomaan ja usein on silmäpeliä molempiin suuntiin, mutta se jää sitten siihen. Monesti olen näkevinäni, että joku nainen katsoo, mutta kuvittelen aina jostain syystä, että hän katsoo jotain muuta vaikka mun takana oliskin vain seinä. Vaikka tapaus oliskin selvä, niin ei ole rohkeutta mennä juttelemaan. Se on liian kova kynnys. Ja tiedän, se on erittäin säälittävää mutta niin se vain on.
En tiedä olenko ronkeli, kun ulkoiset asiat on mulle aika tärkeitä. Johtuu pitkälti siitä, että kun olen itse alle 170-senttinen ja S tai M -kokoa, niin mua pidemmät xxl-naiset ei niin houkuttele. Tykkään kuitenkin pitää naista sylissä enkä välttämättä istua sylissä itse :) Kuulostaa varmaan aika kohtuulliselta "vaatimukselta"? Muuten nätteys on plussaa tietysti, mutta eihän sillä väliä ole jos rakastuu. Siisteys on tärkeintä ja että pitää huolta itsestään sopivassa määrin.
Jonkin verran on naisia tullu meikäläistä "iskemään" lähinnä tanssimisen muodossa, mutta ovatkin sitten suunnilleen strippanneet umpipäissään, joten ei ehkä ihan meikäläisen juttu.
On vähän kumma tilanne kun ei oikein tiedä onko vaan ronkeli, saamaton, säälittävä vai kaikkea sitä yhtä aikaa. Ei sen pitäis näin vaikeaa olla. Enkä mä sinänsä myönnä etsiväni naista baarista. Ei vain ole sellasta tilannetta niin kun monilla on, että tuttavapiirissä, töissä jne on sellasia naisia joihin on helppoa ottaa kontaktia ilmapiirin takia, eikä heti iskumielessä.
Jos on näkemyksiä asiasta, niin laittakaahan viestiä. Olis kiva saada ulkopuolisia näkemyksiä asiaan. Kiitos :)
Vastaukset 13
Vanhimmat
Sinun ensimmäinen virheesi on se, että etsit itsestäsi vikaa. "Vika" ei tässä tarkoita naivien ihmisten ajattelun mukaisesti samaa kuin "syy".
Olipa ihan kuin omaa juttuaan ois lukenut! AIVAN sama tilanne. :) Pituusongelmaa vain ei ole, yleensä miehet ovat minua pitempiä (oon 160 cm). Vinkkejä en näin ollen osaa sulle antaa. Mutta itse sain vinkiksi hymyillä kiinnostaville miehille ja aion kokeilla tuota perjantaina...
Olen jo pitkään ihmetellyt sitä, miksi aina kysellään "mikä mussa on vikana kun...". Ymmärrän kyllä, että asioihin on kiva saada tietää joku syy mutta kaikkiin asioihin ei vaan ole tunnistettavaa syytä.
Kuvauksesi mukaan olet ihan ookoo mies, jossa ei ole mitään vikaa. Ja useimmat meistä todellakin on ihan täysin kelpaavia parisuhteeseen, todella harva on sinkku, koska "ei kelpaa kellekään". Oikeasti.
Ja entäs sinussa olisikin joku pikku virhe? Kuvitellaan, että harrastat kalastusta. Jos 50% naisista sanoisi, että kalastus harrastuksena on niin epäseksikäs, ettei kalastusta harrastavalla miehellä olisi mitään mahkuja löytää naista, niin lopettaisitko? Todennäköisesti et, jos kalastus olisi rakkain harrastuksesi (ja jos sinulla on yhtään itsekunnioitusta). Silloin odottaisit, että tapaat yhden niistä naisista, jotka sanovat kalastuksen olevan ihan hyvä harrastus. Eli ei ole olemassa sellaista joka tilanteessa pätevää vikaa, joka selittäisi henkilön sinkkuuden.
Ja miksi sinkkuus on merkki ronkeliudesta, saamattomuudesta,säälittävyydestä tai sitten näistä kaikista samaan aikaan. Entä jos, ilman mitään sen kummallisempaa syytä, et vain ole törmännyt sellaiseen ihmiseen, jonka kanssa synkkaa? Niin yksinkertaista: ei vaan ole löytynyt ketään. Löytyminen on vaan ajan kysymys.
Itse olen sinkkuillut muutaman vuoden ja kanssa tuhlannut aikaani miettimällä, onko minussa jotain vikaa. Ja todellakaan, minussa ei ole mitään vikaa. Ajatuskapasiteetin haaskaaminen tuon miettimiseen on typerää. Ei vain ole löytynyt ketään, jonka kanssa pariutua. Yksinkertaista.
Vaikka käy ulkona aktiivisesti, on hyvännäköinen jne. niin eipä se takaa yhtikäs mitään. Eikä rakkautta edes tarvitse ansaita olemalla lähes täydellinen. Täydellisyyttä ei palkita seurustelusuhteella. Seurustelu ei ole merkki siitä, että ihminen on hyvä tyyppi, kelpaava, menestynyt ja haluttu.(Ja päinvastoin, sinkkuus ei ole merkki huonoudesta ja kelpaamattomuudesta!)
Katsokaa vaikka ystäväpiiriänne, siellä saattaa olla ihania ihmisiä sinkkuina (ilman mitään syytä). Ja tunnette varmaan niitä tapauksia, joiden luulisi olevan yksin loppuelämänsä (syystä) mutta ei, monet näistä seurustelevat ja ainakin ulospäin onnellisesti.
Eli kyse on siitä, löytääkö oikean ihmisen. Ja milloin. Ajankohta ei ole meidän omissa käsissä.
Haluaisin kaikkien ymmärtävän, että sinkkuus ei ole huonon ihmisen merkki eikä seurustelu ole vastaavasti onnistuneen yksilön merkki. Sinkkuuteen ei välttämättä syytä, joskus on, mutta harvemmin syy on epäkelpoisuus (ei ihmiset muuten aina seurustelekaan puhtaasta rakkaudesta vaan monesti ihan itsekkäistä syistä tai omia ongelmia peittääkseen. Ja tämä on psykologinen fakta!). Sinkku tai seurusteleva, kyse on jokaisen omasta elämästä ja sen laadusta - eikä laatu ole siis riippuvainen siviilisäädystä.
Suurin osa ihmisistä elää aikuisvuosinaan sinkkuelämää, jotkut enemmän kuin toiset. Yritä suhtautua siihen elämänvaiheena eikä rangaistuksena niin elämä sujuu paljon helpommin :)
kirjoitus!
Jos tuo olisi ollut deitti-ilmoitus, niin yhteyttä olisin ottanut ;)
En usko että sinussa mitään vikaa on, et ole vain tavannut vielä sitä oikeaa...ihan niin kun en minäkään...olen reilu parikymppinen tyttönen ilman sitä toista puoliskoa jonka syliin voisi käpertyä...ehkä sitten joku päivä...
vaan koittaa muka lohduttaa tuollaisilla jutuilla.
kun ei kelpaa niin ei kelpaa. taidan mennä vetämään itteni jojoon saman tien, masentaa niin helvetisti.
Kuin pieni entinen minä.. paitsi että minä en opiskele yliopistossa.
Sulta puuttuu rohkeus ottaa se aloite omiin käsiin...
Ei se ole kiinni ronkeluudesta (onkohan toi edes oikea sana... kyllä se tää suomi on ihmeellinen kieli) vaan siitä että jäät miettimään mitähän tuo meinaa.
Isäukko on opettanna"Se ee kuule poeka miettimisellä paranek' parree männä kysymmää jos et jottae ymmärrä. Nuorena se o' oppi suatava"
Kun on joskus seuraavan kerran silmäpeli baarissa päällä niin käypä tuulettumassa pikkaisen ja sitten ku uudestaan törmäät siihen tyttöön nii menepä sen luo juttele niitä näitä...
Juuh!
"..olen romanttinen ja kiltti.."
"..ei ole rohkeutta mennä juttelemaan.."
Eivätköhän nuo kaksi kohtaa selitä ongelmasi syyt aika hyvin. Kuulostaa, että olet ylikiltti, ja PELKÄÄT naisia.. huh.. 2 tehokkainta naistenkarkoitinta mitä on olemassa!
Naiset pitävät itsevarmoista miehistä, jotka eivät pelkää mennä juttelemaan, eivätkä pelkää kiusoitella naisia.. Terve itsetunto, ja iloinen luonne vievät pitkälle..
Harjoittelu tekee mestarin tässäkin asiassa.
Kannattaa olla tarkkana tuon kiusoittelun kanssa. Tiedän miehiä jotka luulevat käyttäytyvänsä itsevarmasti, mutta todellisuudessa väheksyvät ja aliarvostavat sitä kenen kanssa puhuvat. Ei hyvä!!!
niin.. siis.. mutta.. mutta.. mutta.. unohdit mainita, että juuri tälläisiin miehiin naiset kuitenkin ihastuvat, ja menevät sänkyyn. Kuten sanoit: "Ei hyvä!!!" ei ole hyvä minustakaan, eikä kovin loogistakaan...
Naiset ihastuu itsevarman oloiseen mieheen joka kuitenkin kehuu naista. Mies saattaa mielessään väheksyä ja aliarvostaa naista, mutta nainenhan ei sitä tiedä.
...sinusta huokuu pehmopojan tuoksu...kauas!
nainen pitää ohjata oikeaan suuntaan (syliisi) miehekkäästi, sitä he kaipaavat...kuria ja kesyttämistä. Ole mies, se tyydyttää molempia osapuolia. On antavaa olla kunnon mies!
Terv. Jokke
Pehmo mikä pehmo :D Sellainen pullapoika, joita nähdään usein jouluna leivottuna vasta uunista tulleena. Tosin tuo pitää paikkansa vain sen ensimmäisen tapaamisen kohdalla. Siis on vain vaikea raahata se takapuolensa naisen luo ja avata suunsa. Kyllä se siitä lähtee. Noh, mitäpäs tässä ruikutan. Omasta kopasta kiinni. Harjoitus tekee mestarin :)