Minusta on hauska katsella Mekan Voksin salaattimaalla kyykkivää hahmoa, sillä hän sopii hyvin kansallismaisemaan, jossa järvituulet ennustelevat sadetta, ja ylitsemme pyyhkiessä nostavat roikkuvat koivujen oksat mukanaan tuuleen. En yhtään ihmettele, miksi rauduskoivu on kansallispuumme. Koivikon kohina tuntuu sielussa asti.
Mekan salaattipuskissaan katselee järvelle. Hän ei hievahdakaan, eikä tunnu olevan enää täällä, vaan tuulessa ympärillään.
Tuuli, se puhuu hänelle. Ja sade, se pirskottelee kasvoille viileää vettä. On kastetilaisuus.
Kova ämmä.
(Naurua)
Mekan salaattipuskissaan katselee järvelle. Hän ei hievahdakaan, eikä tunnu olevan enää täällä, vaan tuulessa ympärillään.
Tuuli, se puhuu hänelle. Ja sade, se pirskottelee kasvoille viileää vettä. On kastetilaisuus.
Kova ämmä.
(Naurua)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Suomalaiset miehet taas ovat riippakellejä.
(Reps)
Eivät kaikki ole, eivät edes kaikki vanhat miehet ole. Omani esimerkiksi ovat kuin kaksi luumua. Pidän kellieni korkeaa käyttöastetta kiinteyteni salaisuutena.
(Come due prugne)