oon nuori parikymppinen nainen. koen itseni rumaksi isokokoiseksi vaikka olen alle 170 cm pitkä. en pidä itseäni naisellisena, tuntuu että pääni jalkani ovat suhteettoman suuret ja paksu- luiset. kesäisin inhoan kulkea shortseissa puhumattakaan kengistä, jotka paljastaisivat norsujalkani. Ne todella näyttävät siltä peilistä kuvastuessa. Aivan kuin pääni ja jalat kasvaisivat vieläkin näin aikuisena. pääni ja kasvoni ovat tosi kummallisen malliset. :(
muiltakin osin koen itseni turhautuneeksi, uupuneeksi, ilottomaksi ja vetämättömäksi. olen yksinäinen ja surullinen. niin ärsyttävän ujo ja uusia tilanteita hallitsematon saan ihmiset kaikkoamaan viereltäni. päivästä toiseen toistan samat tutut ahdistavat rutiinit ja esitän kuin kaikki olisi kunnossa,mutta ei ole, ei ei jos mikään ei muutu kaikki on turhaa.tahtoisin lähteä jonnekin kaus, muuttaa pois vanhoista nurkista.
ihailen hentoja naiselliset muodot omaavia naisia, jotka todella ovat naisia eikä vain jotain välimuotoja niinkuin minä. lesbo en ole, enkä rupea vaikka siksi minua luulisivatkin.
ennen kaikkea tahtoisin olla minä, mutta kuinka en tiedä.
muiltakin osin koen itseni turhautuneeksi, uupuneeksi, ilottomaksi ja vetämättömäksi. olen yksinäinen ja surullinen. niin ärsyttävän ujo ja uusia tilanteita hallitsematon saan ihmiset kaikkoamaan viereltäni. päivästä toiseen toistan samat tutut ahdistavat rutiinit ja esitän kuin kaikki olisi kunnossa,mutta ei ole, ei ei jos mikään ei muutu kaikki on turhaa.tahtoisin lähteä jonnekin kaus, muuttaa pois vanhoista nurkista.
ihailen hentoja naiselliset muodot omaavia naisia, jotka todella ovat naisia eikä vain jotain välimuotoja niinkuin minä. lesbo en ole, enkä rupea vaikka siksi minua luulisivatkin.
ennen kaikkea tahtoisin olla minä, mutta kuinka en tiedä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hei..hirveesti tsemppiä sulle. Muuten en oikein osaa/voi lohduttaa ,mutta tsempata sinua voin;)Tuskin se asia todella on niin kuin nyt ajattelet, että olisit liian iso tms.Oikeasti.Monasti ihmisen oma subjektiivinen käsitys itsestä on hyvinkin suuressa ristiriidassa sen kanssa, mitä muut ympärillä TODELLA ajattelevat.Jos oma olo on jollakin tapaa kurja, niin silloin sitä ihminen helposti TULKITSEE kaikkea ympärillään omien "tummanpuhuvien silmälasiensa läpi",eikä ehkä huomaa kaikkia niitä positiivisia reaktioita, joita saa osakseen ympäristöstä,you know what I mean.(?)Pää pystyyn nyt vaan.Jokainen nainen on kaunis,jos yrittää ajatella itsestään positiivisia asioita, eikä keskity niihin puutteisiin (joita meillä kaikilla kuitenkin on,kellä minkäkinlaisia...).Kauneus lähtee oman (sekä sisäisen, että ulkoisen) persoonallisen olemuksen arvostuksesta.Ylväänä huomiseen!;)
PÄÄ PYSTYYN vaikka itse todellakin tiedän ettei se ole helppoa. Olen sinua 15 vuotta vanhempi ja aina ollut isokokoinen paitsi pituudesta, 160 cm.. En ole koskaan käyttänyt hametta enkä ainakaan 10 vuoteen edes shortseja.
Minua on aina huomautettu lihavuudestani eikä se tosiaankaan tunnu kivalta eteenkään kun se tulee ihan perheen sisältä. Sitä "myyrän työtä" on jatkunut koko elämäni ajan ja jatkuu edelleen. Tällä hetkellä en pysty menemään helposti esim. osotoskeskukseen koska luulen että minua tuijotetaan lihavuuteni takia. Muutimme maalle puoli vuotta sitten enkä haluaisi lähteä täältä pois ihmisten iloille jos ei olisi pakko mennä töihin. Uimahalliin en mene vaikka joku maksais mitä vaan.
Viime viikkoina olen joutunut työssäni olemaan paljon ihmisten kanssa tekemisissä ja olenkin saanut positiivista palautetta esim. iloisista silmistäni ym. sellaisista seikoista mitkä ei liity lihavuuteen ollenkaan..Tuntuu todella hyvältä!
Nyt uskallan väittää omalla kokemuksellani sinulle että ei se ulkonäkö ole koko elämä ! Tiedän että se tuntuu välillä siltä mutta paistaa se päivä risukasaankin ja ole iloinen siitä mitä olet, hymyile, nauti kevät auringosta, kuuntele lintujen laulua ja yritä voittaa ujoutesi niin huomaat kohta että olet saanut ystäviä jotka ovat ystäviäsi ulkonäöstäsi piittaamatta vaan todellakin sen takia mitä olet sisältä!