joka anelee takaisin ja soittelee koko ajan?En vastaa tekstiviesteihin enkä puheluihin.Onko toisen roikkuminen antanut teille vahvempaa oloa vai inhoatteko?Minkälaisia tuntemuksia on tullut?
itse olen anellut exään takaisin kaikinkonstein. Teen itsestäni täysin typerän kun ei ota vastakaikua ollenkaan. Ja olo on hirveä-ei kantsi vastata puheluihin.
0Äänestä
soitellut
Mä saan lähinnä tärinäraivokohtauksen, kun se soittaa. Mä en soita sille koskaan ja se soittaa vain raha-asioista.
0Äänestä
Gunilla
Inhoan lähinnä siksi että exäni tekee anellessaan itsestään ääliön. En haluaisi muistaa häntä tuollaisena limanuljaskana.
Eihän kuitenkaan ketään voi pakottaa rakastamaan. Ei aneluilla, ei väkivallalla, ei millään. Rakkaus syntyy vapaasti, jos on syntyäkseen.
0Äänestä
rahasta soitellut
Joudun soittamaan exälle jotta maksaisi lasten elatusmaksut. Muuten ne jäis saamatta, menis kurkusta alas. Mua inhottaa soittaa sille mut on pakko. Kyllä exä soittelee minullekkin päin mustasukkaisuuspuheluita mutta en enää vastaa niihin. Elän omaa elämääni. Ja toivon, että ei enää kauaa tarvis soitella, inhottaa kuulla sen ääntäkin puhelimessa. Onneksi ei tarvi nähdä.
0Äänestä
vaan .........
rahasta soitellut kirjoitti:
Joudun soittamaan exälle jotta maksaisi lasten elatusmaksut. Muuten ne jäis saamatta, menis kurkusta alas. Mua inhottaa soittaa sille mut on pakko. Kyllä exä soittelee minullekkin päin mustasukkaisuuspuheluita mutta en enää vastaa niihin. Elän omaa elämääni. Ja toivon, että ei enää kauaa tarvis soitella, inhottaa kuulla sen ääntäkin puhelimessa. Onneksi ei tarvi nähdä.
Anna jättää maksamatta ja hae ulosoton kautta, on vähemmän nöyryyttävää ja saa rahat kivuttomammin.
0Äänestä
puhelinhäiritty
On varmasti ihmisiä, jotka tuntevat olevansa 'vahvempia' kun joku epätoivoinen yrittää saada huomiota ja voi itse säädellä antaako sitä vai ei. Sitten on ihmisiä, jotka ovat eronneet, koska eivät tosissaan välitä ko. ihmisestä eivätkä pidä hänen yhteydenotoistaan. Ja sitten ärsyyntyvät kun toinen kuitenkin yrittää saada kontaktia.
Mitkä ovat omat tuntemuksesi, rehellisesti? Jos tekstarit ja soitot eivät häiritse, se on ok kunhan olet selväsanaisesti ilmoittanut exälle, ettet kuitenkaan enää hänen kanssaan jatka. Jos taas ärsyynnyt, esim. jos hänen yhteydenottonsa häiritsevät mahdollisia muita suhteitasi niin kerro se hänelle suoraan ja pyydä lopettamaan. Ellei lopeta, kerro että ilmoitat hänet poliisille puhelinhäirikkönä. Tai kaikessa hiljaisuudessa vaihdat numeroa. Mikäli taas itsetuntosi siitä kohenee niin mikäs siinäkään, tiettyyn rajaan asti. Jossain vaiheessa itsevarmuus pitäisi saada jostain muusta kuin toisen epävarmuudesta, mutta... en kommentoi sitä aihetta sen enempää.
Itseäni on ärsyttänyt, kun eräs jättämäni mieshenkilö ei ymmärtänyt olevansa jätetty, vaikka sen selväksi tein ja kielsin ottamasta yhteyttä. Pääsin hänestä ainoastaan antamalla hänen numeronsa eräälle tutulle, jonka tiesin äärimmäisenä v-mäiseksi puhelinterroriksi jos joku ihminen käy hermoille. Häirintä loppui siihen, eli kaveri hoiti asian. En tiedä miten itse olisin toiminut, siitä on jo vuosia aikaa.
Anyway, täyspäisen ihmisen pitäisi ymmärtää jos joku ei halua hänen ottavan yhteyttä. Erotuska voi aluksi olla vaikeaa, mutta hänenkin on osattava irrottaa sinusta ja jatkaa elämäänsä.
0Äänestä
yritin olla vielä ystävä,mu...
roikkui vielä 3v,kunnes tein selväksi ja vihan voimalla tein lopun soitoista,kerroin tekevani poliisille ilmotuksen häirinnästä,muu ei auttanut.
0Äänestä
myöskin häirinnässä
yritin olla vielä ystävä,mu... kirjoitti:
roikkui vielä 3v,kunnes tein selväksi ja vihan voimalla tein lopun soitoista,kerroin tekevani poliisille ilmotuksen häirinnästä,muu ei auttanut.
Minulla on nyt pinna palanut exän kanssa, kun ei ymmärrä etten halua hänen pitävän yhteyttä ellei ole jotain todellista asiaa. Sellaista ei ole ollut puoleentoista vuoteen, mutta hän on eri mieltä. Soito ja tekstarit ovat lähinnä hänen tarvettaan keskustella hänen asioistaan jonkun kanssa ja olen ilmoittanut erittäin selkeästi että minä en halua keskustella hänen kanssaan. Silti purkaa tuntojaan, etenkin jos yksin kotonaan litkii olutta. Kun ei hyvä auta, olen päättänyt pahalla.
Eli, kun numeroni vaihtaminen aiheuttaisi valtavasti työtä ja katson, ettei ole minun velvollisuuteni luikkia pakoon, niin haluaisin virkavallan ottavan yhteyttä exääni. Voinko tehdä ihan vain rikosilmoituksen puhelinhäirinnästä? Vai pitääkö minulla ensin olla jotain näyttöä häirinnästä? Sitä saan varmasti parissa viikossa muutaman puhelun ja kymmenisen tekstaria. Onko kukaan saanut viranomaisten avustuksella häirinnän loppumaan. Tarkoitus olisi, että henkilö itse ymmärtäisi olevansa häirikkö ja joutuu vastuuseen siitä. Nyt ei ilmeisesti ymmärrä edes. Olen niin ärtynyt, että sakko on vähintä mitä hänelle pitäisi tuomita.
0Äänestä
Emmi
Mun mielestä reiluinta sun kannalta olis, jos todella et enää halua olla hänen kanssaan, tehdä asiat selviksi. Niin kauan kun sä pakenet, hän kyllä roikkuu sinussa.
Yritä saada hänet ymmärtämään, että sinun puolelta kaikki on lopussa. Muuten teet hänelle eron todella vaikeaksi.
Jos ette pysty ystävinä ja puheväleissä olemaan, sano hänelle ihmeessä suoraan. Älä anna toiselle toivoa, jos sittenkin...!
0Äänestä
puhu sille
Tuota... jos olette vasta eronneet niin puhu sille! Kun on itse hirveän rakastunut, ei millään usko ettei toinen enää rakasta eikä ota syliin. :(
Kyllä se myöhemmin ymmärtää, että oli täysi idiootti kun soitteli sun perään ja viisastuu :P Puhu hänelle viimeisen kerran, ystävällisesti (muttei liian) ja kerro, ettet ikinä tuu takaisin, siis ihan oikeasti, ja et halua pitää yhteyttä... ollenkaan tai esim. vuoden verran, sitten taas katotaan voidaisko olla kavereita. Sano, että vaihdat numerosi - ja vaihda.
Kun hän tajuaa, että käyttäytyi tyhmästi, muistaa samalla miten ystävällisesti hoidit sen ja luultavasti on kiitollinen sulle siitä!
Kokemuksen kautta sitä oppii. Vai oliko kaikki muut heti hirveän fiksuja? Empä usko.
Vastaukset 10
Vanhimmat
itse olen anellut exään takaisin kaikinkonstein. Teen itsestäni täysin typerän kun ei ota vastakaikua ollenkaan. Ja olo on hirveä-ei kantsi vastata puheluihin.
Mä saan lähinnä tärinäraivokohtauksen, kun se soittaa. Mä en soita sille koskaan ja se soittaa vain raha-asioista.
Inhoan lähinnä siksi että exäni tekee anellessaan itsestään ääliön. En haluaisi muistaa häntä tuollaisena limanuljaskana.
Eihän kuitenkaan ketään voi pakottaa rakastamaan. Ei aneluilla, ei väkivallalla, ei millään. Rakkaus syntyy vapaasti, jos on syntyäkseen.
Joudun soittamaan exälle jotta maksaisi lasten elatusmaksut. Muuten ne jäis saamatta, menis kurkusta alas.
Mua inhottaa soittaa sille mut on pakko.
Kyllä exä soittelee minullekkin päin mustasukkaisuuspuheluita mutta en enää vastaa niihin. Elän omaa elämääni. Ja toivon, että ei enää kauaa tarvis soitella, inhottaa kuulla sen ääntäkin puhelimessa. Onneksi ei tarvi nähdä.
Anna jättää maksamatta ja hae ulosoton kautta, on vähemmän nöyryyttävää ja saa rahat kivuttomammin.
On varmasti ihmisiä, jotka tuntevat olevansa 'vahvempia' kun joku epätoivoinen yrittää saada huomiota ja voi itse säädellä antaako sitä vai ei. Sitten on ihmisiä, jotka ovat eronneet, koska eivät tosissaan välitä ko. ihmisestä eivätkä pidä hänen yhteydenotoistaan. Ja sitten ärsyyntyvät kun toinen kuitenkin yrittää saada kontaktia.
Mitkä ovat omat tuntemuksesi, rehellisesti? Jos tekstarit ja soitot eivät häiritse, se on ok kunhan olet selväsanaisesti ilmoittanut exälle, ettet kuitenkaan enää hänen kanssaan jatka. Jos taas ärsyynnyt, esim. jos hänen yhteydenottonsa häiritsevät mahdollisia muita suhteitasi niin kerro se hänelle suoraan ja pyydä lopettamaan. Ellei lopeta, kerro että ilmoitat hänet poliisille puhelinhäirikkönä. Tai kaikessa hiljaisuudessa vaihdat numeroa. Mikäli taas itsetuntosi siitä kohenee niin mikäs siinäkään, tiettyyn rajaan asti. Jossain vaiheessa itsevarmuus pitäisi saada jostain muusta kuin toisen epävarmuudesta, mutta... en kommentoi sitä aihetta sen enempää.
Itseäni on ärsyttänyt, kun eräs jättämäni mieshenkilö ei ymmärtänyt olevansa jätetty, vaikka sen selväksi tein ja kielsin ottamasta yhteyttä. Pääsin hänestä ainoastaan antamalla hänen numeronsa eräälle tutulle, jonka tiesin äärimmäisenä v-mäiseksi puhelinterroriksi jos joku ihminen käy hermoille. Häirintä loppui siihen, eli kaveri hoiti asian. En tiedä miten itse olisin toiminut, siitä on jo vuosia aikaa.
Anyway, täyspäisen ihmisen pitäisi ymmärtää jos joku ei halua hänen ottavan yhteyttä. Erotuska voi aluksi olla vaikeaa, mutta hänenkin on osattava irrottaa sinusta ja jatkaa elämäänsä.
roikkui vielä 3v,kunnes tein selväksi ja vihan voimalla tein lopun soitoista,kerroin tekevani poliisille ilmotuksen häirinnästä,muu ei auttanut.
Minulla on nyt pinna palanut exän kanssa, kun ei ymmärrä etten halua hänen pitävän yhteyttä ellei ole jotain todellista asiaa. Sellaista ei ole ollut puoleentoista vuoteen, mutta hän on eri mieltä. Soito ja tekstarit ovat lähinnä hänen tarvettaan keskustella hänen asioistaan jonkun kanssa ja olen ilmoittanut erittäin selkeästi että minä en halua keskustella hänen kanssaan. Silti purkaa tuntojaan, etenkin jos yksin kotonaan litkii olutta. Kun ei hyvä auta, olen päättänyt pahalla.
Eli, kun numeroni vaihtaminen aiheuttaisi valtavasti työtä ja katson, ettei ole minun velvollisuuteni luikkia pakoon, niin haluaisin virkavallan ottavan yhteyttä exääni. Voinko tehdä ihan vain rikosilmoituksen puhelinhäirinnästä? Vai pitääkö minulla ensin olla jotain näyttöä häirinnästä? Sitä saan varmasti parissa viikossa muutaman puhelun ja kymmenisen tekstaria. Onko kukaan saanut viranomaisten avustuksella häirinnän loppumaan. Tarkoitus olisi, että henkilö itse ymmärtäisi olevansa häirikkö ja joutuu vastuuseen siitä. Nyt ei ilmeisesti ymmärrä edes. Olen niin ärtynyt, että sakko on vähintä mitä hänelle pitäisi tuomita.
Mun mielestä reiluinta sun kannalta olis, jos todella et enää halua olla hänen kanssaan, tehdä asiat selviksi. Niin kauan kun sä pakenet, hän kyllä roikkuu sinussa.
Yritä saada hänet ymmärtämään, että sinun puolelta kaikki on lopussa. Muuten teet hänelle eron todella vaikeaksi.
Jos ette pysty ystävinä ja puheväleissä olemaan, sano hänelle ihmeessä suoraan. Älä anna toiselle toivoa, jos sittenkin...!
Tuota... jos olette vasta eronneet niin puhu sille! Kun on itse hirveän rakastunut, ei millään usko ettei toinen enää rakasta eikä ota syliin. :(
Kyllä se myöhemmin ymmärtää, että oli täysi idiootti kun soitteli sun perään ja viisastuu :P Puhu hänelle viimeisen kerran, ystävällisesti (muttei liian) ja kerro, ettet ikinä tuu takaisin, siis ihan oikeasti, ja et halua pitää yhteyttä... ollenkaan tai esim. vuoden verran, sitten taas katotaan voidaisko olla kavereita. Sano, että vaihdat numerosi - ja vaihda.
Kun hän tajuaa, että käyttäytyi tyhmästi, muistaa samalla miten ystävällisesti hoidit sen ja luultavasti on kiitollinen sulle siitä!
Kokemuksen kautta sitä oppii. Vai oliko kaikki muut heti hirveän fiksuja? Empä usko.