Ihanne kaunein nainen

Mjoo

Mun käsittääkseni tällä käyttäytymismallilla on pitkät perinteet. Nainenhan on perinteisesti ollut eräänlaista kauppatavaraa, jonka tuotteen arvo perustuu mielikuvitukselliselle geometriselle kaavalle, erilaisille mitoille ja muille spekseille. Tämä on kuitenkin niin vaikea homma avata, että jätän sen kiinni turhana.

Kauniin naisen ongelma on kauneus itse. Jos kauneus on tavaraa, jolla on arvo, niin nainen silloin on vain tavaraa, jolla on jokin arvo. Tällaista on kuitenkin vaikea hyväksyä, ja uskoisin että sisäinen maailma ja sen minäkäsitys sotii kaikin voimin vastaan tällaista materialisointipyrkimystä vastaan.

(Hirn)

Ei se tarkoitus ole mikään esittelykalu vaan yksinkertaisesti se, että naisen pitäisi jotenkin sytyttää. Siksi sen naisen pitäisi olla kaunis ja seksikäs.

Itse en niin kauhean korkealle noteraa tyypillistä kaunista mallia tai elokuvatähteä. Ne ovat kaikki samasta kaavasta, laihoja ja itseänsä täyttä olevia.

Haluttava nainen on mielestäni vaalea, söpö, kiltti ja pulska; paksujalkainen, pallomahainen rintava ja leveä pyöreä takapuoli. Semmoisia näkee enemmän marketissa ostoksilla kuin elokuvissa tai mainoksissa.

Kauneus on aina katsojan silmissä. Yleensä valitaan puoliso, joka miellyttää omaa silmää tai hänellä on ulkonäössään tai olemuksessaan jotain tiettyä esim. naiset haluaa pitkän miehen tai miehet hoikan naisen.

Itselle kaunis nainen tarkoittaa tummaa ja kurvikasta, ehdottomasti luomua ja isorintaista. Luonteella on merkitystä, joten ihannenaiseni on nauravainen, vilkas ja puhelias. Eikä haittaa jos hänellä on hyvä ammatti!

Ihannenaisen tulisi aiheuttaa mm. tällaista :D
https://www.youtube.com/watch?v=s6uYkQ6clK4

70-80-luvun naisissa on sitä jotain... sen jälkeen ei kunnon naisia ole ollutkaan.

Minusta naiskauneutta on aina ollut vaikea määritellä jollakin standardeilla. olen useinkin ihan ulalla kun jätkät puhuu jostain kadulla tai kapakassa kohdatusta oletetusta kaunottaresta, enkä tiedä kenestä edes puhutaan. Ja kuitenkin työskentelen visuaalisella alalla ja olen hyvä työssäni, minulla pitäisi siis olla silmää. Julkkisnaisten ja mainoskasvojen muovinen, photoshopattu ”kauneus” ei säväytä eikä kiinnosta, kun ei henkilön persoona pääse esiin. (Yhtenä poikkeuksena mahdollisesti elokuvien roolihahmot.) Se kauneus todellakin on katsojan silmässä. Ehkä oma huomioni saattaa kiinnittyä jollakin lailla samankaltaisiin, itseäni miellyttäviin piirteisiin, mutta saatan hyvin ihastua aivan toisennäköisiin ja -muotoisiin naisiin, jonka olemuksessa, luonteessa ja persoonassa jokin viehättää. ”Kauneus” voikin olla äkkiä ihan toisen näköistä.

Voiko mies pettää kaunista vaimoaan? Vai onko se juuri yhdessä pitävä liima?