Miten unohtaa toisen ex?!

Minulla on samantyylinen ongelma.

Olen seurustellut mieheni kanssa n.8kk, aiemmin seurustelin itse 4 vuotta ja mieheni seurusteli n.5vuotta. Mieheni entinen suhde oli tosi hankala ja vaikea (Mies joutui tilittämään menemisiään ja tulemisiaan pilkun tarkasti).

Nyt ongelma on tullut siitä, että mieheni "valehtelee" ja kertoo epämääräisiä syitä kaikelle esim. voidaanko tänään nähdä yms. Syyn tähän hän on sanonut olevan se, että hänellä on "paineita" edellisestä suhteesta ja hän toistaa automaattisesti samat käyttäytymismallit minun kanssani, vaikka olen monta kertaa sanonut, että hän voi kertoa minulle kaiken niin kuin ne on, ja etten minä kysele ja käyttäydy samoin kuin hänen ex:nsä!

Miten ihmeessä saan hänet tajuamaan, että ei hänen tarvitse käyttäytyä samoin minun kanssani! Menee hermot tällaisessa!

luulin olevani ainut -ja järjiltäni. mieheni ex vainoaa minua (omassa päässäni) ja en voi olla miettimättä että mitäs kaikkea he ovat n.kymmenessä vuodessa puuhanneet! tiedän, että on turhaa miettiä menneitä, pitäisi keskittyä tulevaan, mutta kaikki, keiden miehen ex "vainoaa" tietää kyllä tunteen.

todella naurettavaa:) en minäkään ole paljastanut tunteitani, ja sekös saa mahtavat riidat aikaan.. ja on ikävää riidellä niin hyvän miehen kanssa, varsinkin jos hän ei tiedä, mistä olen suuttunut!

hieman lohduttavaa kuulla, että ehkä en sittenkään ole järjiltäni.. ;) apujoukkoja aina tarvitaan:)

Mietin kanssa että mitä ne on tehnyt,tekikö samoja asioita kun me, missä olen huonompi,missä parempi. Taidan jo tietää että olen ikuinen kakkonen..pahinta on että jätkä ja sen ex on ystäviä, näkee melkein joka päivä. Jätkä ei halua enää mitään, mutta muija ruinaa sitä kokoajan takaisin...mä olen kivassa välikädessä,ja sitä mun jätkä ei tajua.

Aika parantaa haavat. Anna ajankulua, nuo mielikuvat haalistuvat jonkin ajan kuluttua. Yritä ajatella mustimpana hetkenä jotain muuta. Voit myös kertoa miehellesi että nämä asiat vaivaavat sinua, ja hän voi tehdä osansa ottamatta niitä esille.

Itseäni alkoi alun jälkeen vaivata suunnaton mustasukkaisuus entistä kohtaan. Osin miehen takia: hän kertoi vähän liikaakin entisestään ja osa tarinoista kuulosti liian hyviltä. Mennyttä ei voi kieltää eikä pyyhkiä pois. Jossain vaiheessa itsetuntoni oli nollassa ja ex pyöri mielessä koko ajan (jopa sängyssä, tekikö hän samalla tavalla jne.) Todella typerää. Huomasin yksinäisinä hetkinä (esim. bussissa istuessani) mieleni alkavan harhailla päättyen siihen että tulin kiukkuisena kotiin.

Ajan myötä (ja keskustelemalla) olen päässyt tuosta yli. Asiaa auttoi myös se että nainen vihdoin lopetti yhteydenpidon ja alkoi keskittymään omaan elämäänsä. Minä sain lisää itseluottamusta (mikä kaunistaa ihmistä suunnattomasti ;-) ja jätin asian taakseni. En kuitenkaan varmaan vieläkään pystyisi/halua puhua asiasta, eikä ole syytäkään. Mennyt on mennyttä.

Elämä on ihanaa! Antakaa siis ajan korjata.
Tsemppiä!

kun ex mies ei jättäny minua rauhaan,vaanvalehtelemalla olevansa vapaa oli ystäväni.Kun kaikki paljastu,soitin ex-n uudelle je kerroin kaiken,että haluan jo elää rauhassa.Loukkaisko teitä jos tietäsitte että samaa peliä piti kun minunkin kanssa avioliiton aikana kun uuden kanssa salaa tapaili!