on pieni ongelma: rakastan kumppaniani suuresti mutta kaukosuhteessa eletään. joten onkohan mahdollisesti jotain hälyttävää kun en kumminkaan ikävöi häntä yhtään.
vai onkohan tuokin ihan tottumis kysymys.. oikeastaan ihan hyvä minusta.. mutta muitakokemuksia?? muilla samanlaisia?
toki jälleen näkemiset ovat aina hyviä ja mieltä lämmittäviä.
vai onkohan tuokin ihan tottumis kysymys.. oikeastaan ihan hyvä minusta.. mutta muitakokemuksia?? muilla samanlaisia?
toki jälleen näkemiset ovat aina hyviä ja mieltä lämmittäviä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
niin.. kai se on yksilöllistä, mutta mä ikävöin miesystävääni jos en ole nähnyt häntä pariin päivään :) Suhde on jo yli vuoden vanha ja silti ikävä painaa ajoittain päälle..
sen täytynee olla. mutta oikeastaan helpottaa se vähäsen kun ei ole kokoajan miettimässä toista:D
kun joillain tuntuu olevan jups aika vaikeaa kun ikävöi toista.. että kaipa se on totta juu et yksilöstä riippuupi:)
minulla mies ollu armeijassa nyt 8kk.aluksi sitä ikävöi kovasti, mutta enää ei niin paljoa..ihminen tottuu hyväksymään sen tilanteen mikä on.kai sitä huomaa että terveyshän siinä menee jos kokoajan ajattelee toista,kun ei kuitenkaan voi nähdä vielä.eli en usko että mistään hälyyyttävästä on kyse.
niin tärkeintähän on välittää toisesta:) niin ja oikeassa olet tuon tilanteen hyväksymisestä:D
nimittäin 1-2kk välein aina tavataan mekin.. että luultavasti tottumis kysymys vain.