Onkohan ihan kauhean harvinaista kun ystäväni (mies, 24v) kertoi tänään mieltään painavista asioista. Oli lähettänyt sähköpostia toisen asian puitteissa. Olin yllättynyt ja iloinen! Nyt en vain tiedä miten pitäisi reagoida, onko turhan naismaista alkaa heti osoittaa ymmärtämystä ja kertoa omista tunteista vastaavassa tilanteessa? Erityisesti vähän ihmetyttää että ei oo kai kertonut vastaavia juttuja tyttöystävälleen.
Mies avautui!! Miehet auttakaa!
ystävä
121692
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ei ole kauhean harvinaista tuollainen, mutta valitettavan yleistä on taas se, että vastineeksi aletaan tilittää omia tuntoja omissa vastaavissa tilanteissa. En tiedä onko se naisille jotenkin lohduttavampaa kuulla muiden samanlaisista kriiseistä, mutta itse en haluaisi ongelmiani kuitattavan sellaisella "Joo mulla oli just toi sama juttu".
Ole ymmärtäväinen, mutta älä väitä ymmärtäväsi täysin koska olet kokenut saman. Jokainen kokee asiat eri tavalla.
Lippu salkoon! Etusivu uusiksi!: Suomessa on Mies Avautunut vapaaehtoisesti mieltään painavista asioista!
No just Nuutti 80!
Ton alkuperäsen kirjoituksen tarkoitus ei ollut hehkuttaa avautumisen ainutlaatuisuutta vaan kysyä lähinnä miten suhtautua. Onneksi mulla on ollut ilo omistaa poikaystäviä jotka ovat avautuneet eivätkä ala tolla tavalla lapsellisiksi=) Taidat olla tytön kaipuussa- ei tollee suhtauduta asioihin, mies!
Tytön kaipuussa, uuh. Mua on aika helppo lukea näköjään. =)
Muttajoo tosiaan. En vaan voinut olla sanomatta. Mitenhän tuohon tulisi suhtautua? Miksi kysyt? Saa mieskin puhua, jos ahdistaa. Kaipa hän haluaa, että joku kuuntelisi.
Grayn kirjassa sanottiin tosin, että silloin naisen EI pidä tarjota apuaan - ellei mies erityisesti pyydä. Kun muuten mennään sinne Miehen Luolaan ja siitä ei hyvää seuraa.
Noin, olin rakentava!
Nuutti 80 kirjoitti: "Grayn kirjassa sanottiin tosin, että silloin naisen EI pidä tarjota apuaan"
Siis nythän ei ollut avun tarjoamisesta kysymys, vaan siitä että voiko kertoa omista vastaavista kokemuksista..
Mun mielestä nainen voi ihan hyvin kertoa omista vastaavista jutuistaan, esim mua ainakin auttoi kun tiesin etten ole ainoa joka pohtii onko oikeessa opiskelupaikassa!
Aijaa. Mutta onko naisen hyödyllistä kertoa omista "vastaavista" kokemuksistaan, koska ei ne kuitenkaan ole samanlaisia, koska kokija on niin erilainen; toinen on mies ja toinen on nainen?
Ehkä mies vaan haluaisi Kuuntelua. Saisi Painautua Kuuntelijan kainaloon pieneksi keräksi ja kertoa mikä vaivaa ja mikä ahdistaa. Kuuntelija rapsuttaisi leuan alta, sanoisi että kaikki menee hyvin ja siihen suuntaan. *love*
Minäkin olen muuten pohtinut, etttä olenko oikeassa opiskelupaikassa! Tulin siihen tulokseen, että seuraavan kerran pohdin sitä kun olen valmistunut. :-)
Itse olen myös aika kova ulospäin. Varsinkin oudoimmille. Kotona kyllä tunteet näytän.
Anyway, to point, Kyllä minäkin joskus avaudun naisille, vieraimmillekkin. Ja kaikkein paskinta mitä muija voi tehdä, niin alkaa selittään omia fiiliksiään. Todellisuudessa minä en kaipaa neuvoja, en kaipaa muita tilityksiä, en kaipaa sääliä, en kaipaa mitään muuta kuin kuuntelijaa. Ei siihen tarvi vastata mitään järkevää. Riittää kun kuuntelet.
Miesten maailmassa hyvin harvoin puhutaan tunteellisesti asioista. Kuitenkin hyvin moni mies on tunteellinen, ja joskus niistä asioista pitää päästä puhumaan. Se ei vaan ole semmoista "hei ratkotaan mun elämän ongelmat kaikki yhdessä ja tässä", vaan riittää se, että saa sanoa jos vituttaa ja on paska olo.
Kun vain saa sanoa sen ulos päästä. Tuon takia itse pidän kiinni niistä naispuolisista kavereista joita on tullut elämän aikana hankittua. Ne osaa kuunnella ja pitää suunsa silloin kiinni kun sanoja ei kaivata.
..oikeesti kaikista miehistä noin hirveeltä jos alkaa selostamaan omia tuntemuksiaan jos ob ollu melkein samassa tilanteessa? Ei siis tyrkyttäen ohjeita. Kylllä nainenkin haluaa joskus purkaa omia mietteitään.
Kyllä tuntuu. Tosi hienoa että kysyjä kertoo että mies on ainutkertaisesti avautunut ja naiset vastaa että "kyllä nainenkin haluaa purkaa omia mietteitään". Eikö sen vertaa löydy pyyteettömyyttä että sen hetken voisi vaan kuunnella ja olla ajattelemaata itseään? Eikö niitä sun mietteitäs voitais puida joskus toiste? Tiedät itekin että naiset purkaa niitä mietteitään muullonkin, eikö yhen ainoan kerran voitais keskittyä muuhun kun naisen tunteisiin asiassa kun asiassa?
Miltä naisista tuntuis jos kertosivat ongelmistaan ja mies sanois vaan että "joo, no onhan toi, mutta nyt mä haluan purkaa omia mietteitäni asiasta".
Naiset lohduttaa toisiaan parhaiten ymmärtämisellä, kun ne kertoo omia kokemuksia, ne ei ole itsekkäitä, vaan haluaa sanoa että ymmärtää ja tuoda sen ilmi.
Miehet auttaa toisiaan parhaiten selkeillä toiminnan neuvoilla tai ei ollenkaan, jos ei ole neuvoja, niin ei reagoida, koska turha jauhaminen ei ratkaise ongelmaa.
Ongelmia tulee, jos nainen valittaa asioista ja mies laukoo neuvojaan, kun nainen haluaisi lähinnä kuuntelua ja ymmärtämystä. Tai jos mies valittaa, nainen alkaa ymmärtämään miehen mielestä liikaa selkeiden neuvojen tai kuuntelun sijasta.
just noin! Naiset käsittelee asioita eri tavalla. Eli voi mies voi kertoa omia kokemuksia ihan hyvin. Ei se haittaa, silloin nainen tietää, että mies tietää, mistä puhuu ja ymmärtää naista. Tuntuis ihan hyvältä! Kuuntele joskus naisten keskistä keskustelua, niin se on just tota, että kumpikin purkaa. Naiset kato ratkoo ongelmia keskustelemalla asiat joka puolelta. Naiset ei ehkä huomaa, ettei mies halua samanlaista, kun se tuntuu ihan hyvältä ja sitä toivois.
No niin, yllä olevat on hyvin tuonu esiin sen että eri sukupuolet suhtautuu asiaan eri tavalla. Vielä kun todetaan että kumpikaan tapa ei oo sinällään sen parempi, niin päästään siihen että ei kannata kaupata tapojaan. Jos me miehet ei haluta samanlaista ymmärtämistä kun te naiset, niin suotaisko se meille, niin me koitetaan suoda teille sitä ymmärtämistä.