No niin tuli päätös ns. ketjutetusta työsuhteeta.
Ei korvausta. Työsuhde oikeusministeriössä. Kuusi nimittämiskirjaa. Työsuhde kesti kolme vuotta.
Päätös oli annettu 14.1.2005 joka tuli tänään saantitodistuksella. Kolme kertaa soitin ja kysyin päätöstä. Vedottiin allekirjoituksiin. Nyt kun päätös tuli siinä oli pelkkä esittelijän allkeirjoitus? Kyllä meitä kustaan silmään siis tavallista kansaa. Herätkää!!!
Mukana oli yksi eriävä mielipide. Oikeuslaitoksemme jonka pitäisi olla esimerkkinä monessa asiassa kohtelee vanhenevaa köyhää ihmistä kaltoin.
Paikalleni on tullut jälkeni kaksi ihmistä. Ensimmäinen ei oppinuy työtehtäviä ja hänen työsuhteensa lopetettiin. 1.12.2204 tuli uusi ihminen määräaiakinen oppiin. Päätöksen mukana valitusoikeus KHO;n.
Olen ollut sielläkin lyhyen aikaa duunissa ja luulen että avikka valittaisin tuskin menee läpi, eikai korppi korpin silmää noki?
En katso ylöspäin enää ketään. Olen työskennyt pappien tuomarien ja juomarien kanssa. Onneksi minulla on vahva itsetunto. Ja älyäkin suotu jonkinverran ja muita lahjoja joista ssan olla ylpeä.
Päätös oli väännetty jotenkin ihan oudosti sillai etten minä pystyisi käräjäsihteerin tehtäviin?
Missään vaiheessa en ole ede pyrkinyt niihin ja henkilö joka tuli tilalleni oli entinen käräjäsihteeri joka ei oppinut näitä ns. minun tehtäviä. Hänen työsuhde lopetettiin syystä 30.12.2004.
Suomlaiset ovat liian nynneröitä esim. työllisyys-asioissa. Enemmän pitäisi osoittaa mieltä jne. kuten Ranskassa. Miksi tavallinen kansa ei tiedosta sitä että nämä ns. oikeusoppineet eivät välitä penninkään vertaa tavallisesta ihmisestä?
Kantapään kautta olen minäkin oppinut elämäni varrella monia asioita. oman käden oikeus on ainoa mihin uskon, siinä kaikki!
Ei korvausta. Työsuhde oikeusministeriössä. Kuusi nimittämiskirjaa. Työsuhde kesti kolme vuotta.
Päätös oli annettu 14.1.2005 joka tuli tänään saantitodistuksella. Kolme kertaa soitin ja kysyin päätöstä. Vedottiin allekirjoituksiin. Nyt kun päätös tuli siinä oli pelkkä esittelijän allkeirjoitus? Kyllä meitä kustaan silmään siis tavallista kansaa. Herätkää!!!
Mukana oli yksi eriävä mielipide. Oikeuslaitoksemme jonka pitäisi olla esimerkkinä monessa asiassa kohtelee vanhenevaa köyhää ihmistä kaltoin.
Paikalleni on tullut jälkeni kaksi ihmistä. Ensimmäinen ei oppinuy työtehtäviä ja hänen työsuhteensa lopetettiin. 1.12.2204 tuli uusi ihminen määräaiakinen oppiin. Päätöksen mukana valitusoikeus KHO;n.
Olen ollut sielläkin lyhyen aikaa duunissa ja luulen että avikka valittaisin tuskin menee läpi, eikai korppi korpin silmää noki?
En katso ylöspäin enää ketään. Olen työskennyt pappien tuomarien ja juomarien kanssa. Onneksi minulla on vahva itsetunto. Ja älyäkin suotu jonkinverran ja muita lahjoja joista ssan olla ylpeä.
Päätös oli väännetty jotenkin ihan oudosti sillai etten minä pystyisi käräjäsihteerin tehtäviin?
Missään vaiheessa en ole ede pyrkinyt niihin ja henkilö joka tuli tilalleni oli entinen käräjäsihteeri joka ei oppinut näitä ns. minun tehtäviä. Hänen työsuhde lopetettiin syystä 30.12.2004.
Suomlaiset ovat liian nynneröitä esim. työllisyys-asioissa. Enemmän pitäisi osoittaa mieltä jne. kuten Ranskassa. Miksi tavallinen kansa ei tiedosta sitä että nämä ns. oikeusoppineet eivät välitä penninkään vertaa tavallisesta ihmisestä?
Kantapään kautta olen minäkin oppinut elämäni varrella monia asioita. oman käden oikeus on ainoa mihin uskon, siinä kaikki!
Vastaukset 14
Vanhimmat
Virkamiehet ja maallikothan meillä päättävät ihmisen elämästä muutenkin. Esimerkiksi työvaoimalautakunta päättää siitä, maksetaanko työttömälle työttömyystukea vai ei. Jos joku laittaa epäilyksen vireille, että työtön on nähty kahtena päivänä peräkkäin yliopiston kirjastossa, siitä voi saada tuomion, jonka mukaan ei voi saada työttömyystukea ollenkaan.
Ilman minkäälaisia lakipykäliä, oikeudenkäyntejä tai valituskanavia. Tai onhan se valituskanava, mutta se on se sama instanssi, joka sen päätöksen teki. Harvoin sitä omaa päätöstä muutetaan. Ja tämän lautakunnan jäsenethän ovat tavallisia kansalaisia, heillä ei ole mitään velvoitetta opetella edes työttömyysturvalakia, vaan he tekevät päätöksiä kuten ennen vanhaan tehtiin villissä lännessä, kenet hirtetään mistäkin rikoksesta.
Kyselin työministeriöstä millaisten lakien mukaan tämä lautakunta tekee päätökset. Sieltä vastattiin, että ei ole lakia, eivätkä he pysty antamaan ohjeita päätöksille, eivätkä he voi siis myöskään oikaista mitään, koska lautakunta voi päättää miten haluaa. Ja kyse on kuitenkin ihmisen elämästä. Työtön on ikäänkuin lainsuojaton, ja sen vuoksi kukaan ei uskalla tehdä mitään, sillä pienikin virhe, esimerkiksi kirjastossa käynti, saattaa aiheuttaa kaiken tulon loppumisen.
Tämä sinunkin ikävä asiasi liittyy tähän saman asiaan, mitä olen tuonut esille. Eli työttömyysturvalakiin. Jos saisimme työttömyysturvalain sellaiseksi, että se sallisi itsensä työllistämisen, niin meillä olisi riittävästi työpaikkoja ja sinullekin olisi töitä. Ei tarvitsisi surra jos yksi paikka menisi, uusi odottaisi .
Se on mielenkiintoista, että vaikka mitä asiaa alkaa pohtimaan ja miettii mikä on se perimmäinen syy, niin aina se vain tuo työttömyysturvalain yksi kohta nousee esille. Täytyy sanoa, että sen keksinyt virkamies on palkkansa ansainnut. Sen avulla hallitus on nytkin jo monta vuotta pystynyt ylläpitämään työttömyyttä ja kohta on toiveissa rikkoa miljoonan raja.
meidän on tehtävä jotain konkeeriittista eikä vain odotettava, koska meistä ei piittaa kukaan!!!
Minusta kannattavinta olisi tiedon lisääminen. Meillä on monia keskustelupalstoja, sivuntekotaitoisia henkilöitä. Jokainen voisi etsiä sellaisen keskustelupalstan joka jotenkin hyötyisi työttömyyden poistamisesta, eläkkeiden kohentumisesta, palkkojen nousemisesta, terveydenhoitopalvelujen paranemisesta.
Ja jos joku saisi jollekin ilmaiselle sivustolle tiedot näistä työttömyyden poistovihjeistä, niin kukin voisi linkittää sitten omaan keskusteluunsa linkin, mistä löytyisi yhteiset tiedot asiasta, jos jossakin tulee vaikeita kysymyksiä eikä keskustelia osaa vastata.
Ja kansanedustajiin kannattaa olla yhteydessä. Heidän tehtävänsä on palvella äänestäjiään, siitä he saavat sen suuren palkan. Työttömyyden poistaminen on sopivaa palvelua, kun sen voi toteuttaa yhdellä lakialoitteella.
Eikö tässä olisi jo kapinaa riittävästi?
oman omantuntonsa mukaan.
Kaikilla vain kun ei ole sitä niinkutsuttua omaatuntoa siellä päänupissa enään. Se ei kolkuttele vaikka kuinka väärin tekisi jotakin ihmistä kohtaan. Nämä lautakunnan jäsenet ovat vielä usein sellaisia joilla ei ole työttömyyttä elämässään ollut päivääkään. Yleensä jotain yrittäjiä ja senhenkisiä ihmisiä, joilla kovuus on valttia joka paikassa niin työ- kuin yksityiselämässäkin. Ja päätökset yleensä sen mukaisia sitten. Lakeja toki hekin joutuvat noudattamaan, että räikeää lainvastaista toimintaa eivät voi harjoittaa, vaikka haluaisivatkin. Nämä ihmiset ovat niitä jotka ajattelevat niin että töitä on, jos vain viitsii ja haluaa niitä tehdä. Työhaluttomina he pitävät jokaista työtöntä ja toimivat päätöksissään yleensä sen periaatteen mukaan.
Ei paljoa naurata, ei.
Pitää vain toivoa ettei joudu ikinä niiden hampaisiin, missään elämänpolun varrella.
Helpoiten sen hampaisiin joutumisen välttää kun varoo kaikkea työttömänä. On tekemättä mitään, mitä työvoimaviranomainen ei erityisesti käske tehdä. Sitten jos saamme muutettua lain toisenlaiseksi, jossa selvästi sallitaan itsensä työllistäminen, voidaan toimia toisin.
jaksatko todella viellä uskoa,mitä kirjoitit,,Ja kansanedustajiin kannattaa olla yhteydessä. Heidän tehtävänsä on palvella äänestäjiään, siitä he saavat sen suuren palkan...Itse uskon vain tuon loppuosan-"saavat sen suuren palkan".
Onkohan mitään asiaa vielä viety kaikille kansanedustajille yksimielisenä? Esitykseni on helppo esittää. Itsensä työllistämienen sallituksi. Ei muuta.
Selittäminen on sitten vaikeampaa, koska ensimmäisenä sanotaan että jokainenhan saa työllistää itsensä jos haluaa.
Siihen taas tarjosin ratkaisuksi nettisivuja, jotka joku voisi väsätä avuksi, ettei esittäjän taidot lopu kesken jos kansanedustaja änkeää vastaan.
Jaksan uskoa. Olen päättänyt muuttaa työttömyysturvalakimme sellaiseksi, että kaikki saavat työllistää itsensä ja muut ja työttömyys tulee poistumaan. Tulen siis tekemään sen. Sitä, miten se tapahtuu, en vielä tiedä, mutta se tulee tapahtumaan seuraavan kahden vuoden kuluessa. Koettakaan jaksaa ja avustakaa viemällä asiaa tietoisuuteen kaikille kansalaisille.
Ensi vuoden alusta, kun ihmisiä aletaan työllistämään 500 euron kuukausipalkalla tai he joutuvat realisoimaan omaisuutensa työttömyyden vuoksi, saan varmasti kannattajia. Mutta parempi se olisi jos se tapahtuisi ennen sitä, ettei kukaan ehtisi menettää omaisuuttaan nykyisten päättäjiemme vuoksi.
Päättäjien tarkoitus onkin se, että työttömät menettävät uskonsa. Mutta työttömien ei kannata lannistua, kyllä ne työpaikat tästä vielä kaikille saadaan aikaiseksi kunhan vaan jaksetaan saada työttömyysturvalakiin tuo muutos.
...nyt vain on niin, että töitä kyllä riittää kaikille haluaville.
Palkanmaksuhaluisista työnantajista sen sijaan on HUUTAVA pula.
Lautakuntiinhan valitaan kunnallisvaaleissa äänestäjien pudottamat ehdokkaat. Paikat täytetään puoluekiintiöiden mukaan.
Ei kai siis mikään ihme, että päätökset useimmiten ovat tavallisille ihmisille, eli äänestäjille, vahingollisia?
Mutta onneksi lautakuntien päätöksistä voi valittaa.
Kyllä, työvoimalautakunnan valitusosoite on yllätys, yllätys, se sama lautakunta joka sen päätöksen teki.
...jos siitä ei päätös korjaannu, on seuraava osoite... Hmmm... Hallinto-oikeus?
Kyllä se valitusoikeus loppuu siihen lautakuntaan. Työttömän on vain tyydyttävä siihen ettei häntä kelpuuteta työttömäksi eikä rahaa tule mistään.
Ei muuta kuin sukulaisten ja tuttavien luo majailemaan tai myymään kaikki mitä omistaa ja sen jälkeen uusi yritys. Tai ei yritys, vaan juuri sen todistaminen vuoden kuluttua, ettei ole yritystä kun ei ole omaisuuttakaan.
Tavallisessa oikeudessa, joka määrää muutaman euron sakon, on asianajajat ja kaikki. Ja valitusteitä löytyy Haagiin saakka. Mutta työttömyyden tuomion tai sen, saako työtön mitään tukea, päättää se maallikoista koostuva lautakunta eikä normaali oikeusistuin ota asiaa käsiteltäväkseen.
(lainaus vty.fi sivuilta)
Syyt määräaikaisten käyttöön
Valtiollakin iso osa määräaikaisista palvelussuhteista on aivan asiallisia. Määräaikaisia sijaisia oli 5 614 ja yleensä nämä ovat aitoja sijaisia – sairaus- ja äitiyslomista ym. johtuvia. Harjoittelijoita on yli tuhat ja avoinna olevan viran tehtävien väliaikaisen järjestämisen johdosta määräaikaisia oli viimeisimmän tilaston mukaan 2 694. Näissäkin voidaan käyttää turhan pitkään määräaikaista virkasuhdetta, mutta pääosin nämä varmaan ovat laillisia. Ongelmallisen ryhmän muodostavat määräaikaiset palvelussuhteet, joissa työn luonne on perusteena määräaikaisuudelle.
Työn luonne on varsin epämääräinen käsite, ellei sitä tarkemmin eritellä tai yksilöidä. Viimeisimmän tilaston mukaan tähän ryhmään kuului 10 264 määräaikaista virkasuhdetta. Työn luonnetta perustellaan usein ulkopuolisella rahoituksella tai projektityöllä. Virkamieslautakunta ja korkein hallinto-oikeus ovat todenneet, ettei ulkopuolinen rahoitus sinällään oikeuta käyttämään määräaikaista virkasuhdetta. Vaikka yksittäinen projekti muodostaa selkeän perusteen määräaikaisuuden käytölle, mutta jos työ on organisoitu projektiluonteiseksi ja projektit seuraavat toisiaan, niin silloin ei voida käyttää useimmissa projekteissa määräaikaisia palvelussuhteita.
Määräaikaisten käytön vähentäminen
Valtioneuvosto ja valtiovarainministeriö ovat useasti todenneet viime vuosina kannanotoissaan, että valtiolla tulee tehdä pysyväisluonteiset tehtävät pysyvissä palvelussuhteissa. Näistä kannanotoista huolimatta määräaikaisten käyttö vain lisääntyy. Mikä tekee laillisuuden noudattamisen niin vaikeaksi.
Ainakin yliopistomaailmassa kysymys on siitä, että toimintaa rahoitetaan niin paljon ulkopuolisella ja epävarmalla rahoituksella ja tähän liittyy pelko käyttää pysyviä palvelussuhteita. Ei osata eikä olla totuttu käyttämään tarvittaessa irtisanomista. Myöskään ei osata tehdä valintaa pysyvän ja määräaikaisen suhteen välillä. Useimmiten koko yksikössä käytetään laajasti määräaikaista palvelussuhdetta eikä suoriteta tehtäväkohtaista tarkastelua. Koko yksikköä saatetaan pyörittää kuuden kuukauden määräaikaisilla vuodesta toiseen. Tähän ei löydy mitään laillista tai muutakaan hyväksyttävää perustetta. Se on vain liian helppoa. "Tilaisuus tekee varakaan".
Yllättävää on, että määräaikaisia työsuhteisia on yhteensä yli 7 000 ja prosenteissa 34,55 % työsuhteisten määrästä.
Määräaikaistyöryhmä
Valtiovarainministeriö asetti 19.2.2002 työryhmän selvittämään määräaikaisten palvelussuhteiden käyttöä valtionhallinnossa. Työryhmän tehtävänä oli tehdä ehdotus toimenpiteistä, joilla määräaikaisten palvelussuhteiden määrää voidaan vähentää. Työ päättyi maaliskuussa.
Työryhmä ei esitä muutoksia valtion virkamieslakiin. Työryhmä toteaa, että henkilöstöpolitiikan yleisessä sekä hallinnonala- ja virastokohtaisessa toteuttamisessa tulee olla selkeänä päämääränä määräaikaisten palvelussuhteiden vähentäminen. Eri ministeriöiden tulee ryhtyä tarpeen mukaan toimenpiteisiin hallinnonalansa määräaikaisia palvelussuhteita koskevien erityiskysymysten osalta. Viittaus tarkoittaa lähinnä opetusministeriötä ja yliopistoja.
Työryhmän mukaan virastojen on varmistettava henkilöstövoimavarojensa oikeasuhtainen mitoittaminen ja otettava huomioon, että lähtökohtana on pysyvien tehtävien hoitaminen pysyvissä palvelussuhteissa.
Tärkeää on määräaikaisten palvelussuhteiden käyttöperiaatteet. Määräaikaisten palvelussuhteiden käyttöön liittyviä periaatteita tulee käsitellä henkilöstösuunnitelmassa. Määräaikaisten käyttöperiaatteet ovat myös yhteistoiminta-asioita. Tulos- ja kehityskeskusteluissa tulee käydä läpi henkilön määräaikainen tehtävä, jotta työn luonteessa mahdollisesti tapahtuneet muutokset voidaan ottaa huomioon. Virastoissa tulee kehittää henkilöstön ja sen edustajien kanssa määräaikaisia palvelussuhteita koskevien periaatteiden ja menettelytapojen säännöllistä käsittelyä tarkoituksenmukaisessa yhteistyössä. Esim. VTT:ssä käydään luottamusmiesten kanssa säännöllisin väliajoin kaikki määräaikaiset tehtävät läpi ja perusteettomat määräaikaiset vakinaistetaan.
Kaikissa virastoissa tulisi varsin nopeasti valmistella ja vahvistaa yhteistoimintamenettelyssä virastossa noudatettavat periaatteet määräaikaisten palvelussuhteiden käytölle ja tämän jälkeen käydä tehtävittäin läpi yhdessä henkilöstön edustajien kanssa jokainen määräaikainen tehtävä ja selvittää vastaako sen käyttö näitä periaatteita tai onko sen käyttö muutoin työsopimuslain tai valtion virkamieslain mukaista. Ellei näin ole, tehtävä tulee välittömästi vakinaistaa.
Ulkopuolinen rahoitus muodostaa keskeisen ongelman määräaikaisten palvelussuhteiden käytölle. Tältä osin työryhmä esittää varsin terävää tekstiä. Työryhmän mukaan ulkopuolinen rahoitus ei yksinään ole virkamies- tai työsopimuslain mukainen riittävä peruste määräaikaiselle palvelussuhteelle. Näinhän yliopistot helposti väittävät tai uskovat tähän näkemykseen. Työryhmä toteaa ettei myöskään toiminnan organisoiminen projektiluonteiseksi ole peruste määräaikaisuudelle. Projektihenkilöstö tulee edellytysten täyttyessä palkata toistaiseksi voimassa oleviin palvelussuhteisiin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää useampia projekteja avustavaan tai hallinnoivaan henkilöstöön, jonka työn luonne ei ole sidottu siinä määrin yksittäisen projektin edellyttämään erityiseen asiantuntemukseen ja tehtävä voidaan katsoa pysyväisluonteiseksi.
Virastojen tulee jatkuvasti ja suunnitelmallisesti ohjata ja seurata käytettävien määräaikaisten palvelussuhteiden asianmukaisuutta yksittäisten nimitysten ja tehtävien osalta sekä tarvittaessa huolehtia pysyvien palvelussuhteiden perustamisesta.
Määräaikaisten nimityksissä ei saisi perusteena käyttää pelkästään työn luonnetta, vaan peruste tulee kuvata ja eritellä tarkemmin.
Virastojen ohjaus
Valtiovarainministeriön työryhmään liittyy kaksi täydentävää mielipidettä. Yliopistoja edustava jäsen jätti täydentävän mielipiteen koskien irtisanomismenettelyn kehittämistä ulkopuolisen rahoituksen vähentyessä. Järjestöedustajat esittivät täydentävässä mielipiteessään, että virastojen tulee tiettyyn päivämäärään mennessä hyväksyä määräaikaisten palvelussuhteiden käyttöperiaatteet, jotka täyttävät vähintään lakien vaatimukset sekä käydä tehtävittäin yhdessä henkilöstön edustajien kanssa läpi kaikki määräaikaiset palvelussuhteet. Perusteettomat määräaikaiset tehtävät tulee mahdollisimman nopeasti vakinaistaa. Tehtäväkohtainen tarkastelu tulee uudistaa säännöllisin väliajoin.
Valtiovarainministeriön tarkoituksena on antaa elo-syyskuussa virastoille ohjeistus siitä, miten määräaikaisten käytössä ja vähentämisessä tulee menetellä. Nyt on korkea aika ryhtyä asiassa järeämpiin otteisiin ja saada virastoissa muutos aikaan. Määräaikaisilla pelaaminen ja keplottelu on syytä lopettaa. Erityistarkastelussa ovat erityisesti yliopistot. Laillisuuden tielle on päästävä vaikka väkisin. Onhan asia kirjattu myös hallitusohjelmaan. Samantyyppinen teksti oli jo muuten edellisen hallituksen ohjelmassa.
Määräaikaisen virkasuhteen laittomasta käytöstä voi hakea kuuden kuukauden kuluessa korvausta virkamieslautakunnalta. Lautakunnassa on ollut runsaat sata tapausta ja noin puolessa hakija on saanut korvauksen. Minimitaso on kuuden kuukauden palkkaa vastaava korvaus. Käytännössä korvaukset ovat olleet yleensä 8-10 kuukauden palkkaa vastaavia. Myös korkein hallinto-oikeus on yleensä hyväksynyt lautakunnan linjaukset.
Tämä lainauksesi nyt kuuluisi enemmän tuohon aloituksen alle, mutta kyllä varmaan monet löytävät sen täältäkin. Se on hyvä että näitä vääryyksiä yritetään oikoa. Tässä nyt aina vaan tulee mieleen se, että jos meidän työttömyysturvalakimme sallisi itsensä työllistämisen, ei näitä ongelmia voisi olla ollenkaan.
Kun kaikilla on töitä, ei nämäkään laitokset voisi pitää määräaikaisia, sillä seuraavan kerran kun pitäisi jatkaa sopimusta, ei enää olisikaan ketään jonka kanssa sitä jatkaisi. Työntekijät olisivat siirtyneet sinne, mistä saa vakinaisen paikan.
Joten suosittelen tämänkin asian pysyväksi ratkaisemiseksi muistamaan omia edustajianne työttömyysturvalain laajentamisen tarpeella.