En osaa tunkea /"myydä" itseäni mihinkään, en työpaikkoihin enkä suhteisiin. Tuntuu, että nykyään täytyy myydä itsensä jokapaikkaan ja koko ajan. Ensiksikin olen huono esiintyjä, jännitän ja takeltelen, ne hyvät työpaikat vie joku supliikimpi. Toisekseen mitä enemmän joku ihminen minua kiinnostaa, sen varmemmin jään sanattomaksi. Olenko tuomittu ikuiseen yksinäisyyteen ja paskoihin duuneihin tämän sosiaalisen vammani takia?
Ei kukaan voi tutustua minuun, kun en saa sanaa suustani. Toisaalta kadehdin puheliaita ja rennon sosiaalisia ihmisiä. Varsinkin silloin, kun itsellä meinaa tulla kyyneleet silmiin kun pitäisi sanoa jotain. Hymyillä kyllä osaan ja sitä sitten harrastankin kai vähän liikaakin.
Ei kukaan voi tutustua minuun, kun en saa sanaa suustani. Toisaalta kadehdin puheliaita ja rennon sosiaalisia ihmisiä. Varsinkin silloin, kun itsellä meinaa tulla kyyneleet silmiin kun pitäisi sanoa jotain. Hymyillä kyllä osaan ja sitä sitten harrastankin kai vähän liikaakin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tuttu tunne. Mutta esiintymistaidot ja sosiaaliset taidot on opittavissa! Ja itse opettelen koko ajan kun ujohko olen itsekin.
Myyminen on mielestäni omien hyvien puolien korostamista. Työpaikkaa hakiessa täytyy osoittaa työnantajalle se, miksi sinä olet sopiva työpaikkaan. Kukaan ei ole täydellinen ja siten sopiva kaikkiin työpaikkoihin. Eli töitä hakiessasi tuot vain rehellisesti esille sen, mitä osaat - se on sitä myymistä. Simppeliä. Itse suhtaudun varauksella itsensä brändäämiseen ihmissuhdeasioissa; ihmiset on otettava vastaan sellaisena kuin he ovat eikä markkinoitavina tavaroina. Eli anna ihmisten tutustua sinuun juuri sellaisena kuin olet ja suhtaudu muihin samalla tavalla.
Kadehtiminen kertoo siitä, mitä haluaisit itse olla tai mitä haluaisit elämässä saavuttaa. Kadehtiminen ei vaan auta saavuttamaan haluttua vaan jotain on aktiivisesti tehtävä sen saavuttamiseksi.
Jos haluat tehdä asialle jotain konkreettista, niin ehdotan seuraavaa (itseäni on auttanut paljon!): Ensinnäkin, kehitä itsetuntemustasi. Toiseksi, hanki kirja, joka sisältää mielikuvaharjoituksien ja itsesuggestioiden ohjeita (näillä on mahdollista muuttaa opittuja käyttäytymismalleja). Kolmanneksi, tietoisesti pyri kasvattamaan "mukavuusaluettasi". Tällä tarkoitan sitä, että hakeudut tilanteisiin, joissa joudut kohtaamaan näitä pelottavia asioita. Eli esiinny (voit myös osallistua esiintymiskursseille, niitä järjestetään), hae kiinnostavaa työpaikkaa, hakeudu keskusteluihin jne. Tällä tavalla, askel askeleelta, pystyt tavoittelemaan sitä, mitä haluat.
Ja vielä lopuksi: ihminen ei yksinkertaisesti pysty hymyilemään liikaa! Hymy on merkki siitä, että henkilö on avoin lähestymiselle ja ystävällinen. Eli ei siis mikään huono juttu vaikka suurin osa kulkeekin happamana sitruunana, huonoja juttuja ei kannata matkia. Sitäpaitsi sosiaalisilla taidoilla tarkoitetaan viestintätaitoja eikä pelkästään sitä, että henkilö puhuu niin paljon, että kieli irtoaa. Viestintätaitoihin kuuluu kuunteleminen, toisten huomioiminen, käytöstavat ja omien ajatustensa ilmaisu. Tässä mielessä puhelias ei aina tarkoita sosiaalisuutta :)
Sama juttu minulla. Itsekään en sosiaalinen oikeen ole mutta näin tekstin muodossa on melko helppo jutella kenen kanssa tahansa. Vaikken työpaikkaa haekaan, sellainen löytyy kotoa. Elämänkumppani olisi kyllä kiva jossain vaiheessa löytää.
Ja hei, tälläiset ihmiset kuten sinä ja minä, ovat juuri niitä parhaimpia töissä ja muualla, kun keskitymme "turhan" pölöttämisen sijaan siihen mitä teemme.
Tsemppiä sinulle!
PS. Ikäsi muuten? Itse olen 28v. Eihän minulla mitään mielessä kai ole... ;)
Minua ottaa pattiin, kun tosiaan pitäisi "myydä" itsensä nykyään joka paikkaan. Tosin olen oppinut jo suplikoimaan vuosien saatossa, mutta itse arvostan oikeastaan enemmän hyvää kuuntelijaa kuin "puhekoneita". En itsekkään aina ole ollut hyvä puhemies, vaan sen taidon olen oppinut. Hyvää harjoittelua on keskustella läheisten ihmisten kanssa ja pikku hiljaa siitä laajentaa "keskustelupiiriä". Anna itsellesi aikaa, niin kyllä sinusta vielä sosiaalinen tulee. Mutta sosiaalisenakin kannattaa olla aito ja rehti. Ja mitään niin hyvää "neuvotteluvalttia" ei ole kuin hymy - ja vielä aito sellainen.
Tulipas "avauduttua", toivottavasti tässä oli jotain järkeäkin...