.. tosiaan hän kertoi vaan että hän oli jutellut jonkun naisen kanssa ja hänen päänsä oli mennyt siitä niin sekaisn että katsoi parhaaksi jättää minut! :( itsetuntoni on miinuksen puolella, olen ihan rikki..
en tiedä selviänkö..
en tiedä selviänkö..
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
ei voi olla totta. Voimia, yritä jaksaa, vaikka vaikealta tuntuukin.
Olitteko kauan olleet yhdessä?
Kyllä se itsetunto sieltä pikkuhiljaa taas nousee plussan puolelle, ihan varmasti :)
Yritä saada koottua itsesi ja pura itseäsi tällä palstalle, se helpottaa kummasti. ja kyllä varmasti selviät!!
Tsemppiä!
tosin asian puiminen omassa päässä vie yllättävän kauan aikaa..aika kyllä riippuu suhteen pituudesta joten pidemmät suhteet vaativat pidemmän ajankin
..että oloni tästä ajan myötä paranee. Olimme yhdessä reilut 3kk. Suhteellisen lyhyt aika, mutta silti olen ihan palasina. Tunnen itseni todelliseksi idiootiksi, koska en riittänyt hänelle. Ystäväni yrittävät parhaansa mukaan tukea ja kannustaa, he sanovat että hän ei ollut minun arvoiseni yms.
En tiedä. Kai tämä tästä jossain välissä helpottaa.. Toivon ainakin niin..
Sain kuulla tyttökaveriltani saman jutun. Ei paljon naurattanu. Ja sit sillä oli tapana laittaa mun kuvat piiloon kämpästään jos sinne tuli sellasia poikia, jotka ei tienny et se oli varattu. Mahtava homma
toi oli jo aika törkeetä. Mun kuvia ei ollut hänen luonaan, koska en sellasita hänelle ollut antanut. Eipä kyllä pyytänytkään.
Nyt tuntuu todella pahalta, koska en usko voivani luottaa enää yhteenkään miespuoliseen henkilöön. Ainakaan seurustelevani niiden kanssa, jos tuosen tunteet voi tosta vaan muuttua jonkun keskustelun jälkeen... :(
Erosta on kohta vuosi enkä oo vieläkään päässy täysin yli, typerää? Ainaki ite kärsin siitä tosi paljon. Ollaan viä kavereita, mutta ei onneks asuta samalla paikkakunnalla eikä olla yhteydessä kuin abautirallaa 1 kuukaudes. Auttaa unohtamaan. Oon nyt tutustunu uusiin tyttöihin jotka on tosi kivoja ja erilaisia ko exäni, mutta siitä huolimatta ajatus uuden suhteen aloittamisesta tuntuu mahdottomalta. Juurikin sen takia, koska en oikein luota naisiin, vaikka kaikki ei ookkaan samalaisia, ja pelkään et käy uudestaan näin.
ei se typerää oo. Tai no mun voi olla vähän vaikee sanoo ku omasta erosta on reilu viikko. Ja vielä sattuu tosi paljon.
Olitteko kauan yhdessä? Meillä oli suhteellisen lyhyt suhde mutta silt menin ihan rikki..
:(
En ole vielä ehtinyt edes ajatella uutta suhdetta kenenkään kanssa.. En tiedä pystynkö siihen edes koskaan..
Joskus uskoin että kaikille on jossain se oikea! Toivottavasti voin vielä joskus ajatella näin..
Toivottavasti sinäkin! :)
Oltiin yhdessä reilu 3 vuotta. Siin kerkes tottuun toiseen suht hyvin ja käytännössä koko aika oltiin yhdessä. Oli PIENI shokki erota ja totutella oleen yksin, mut kyllä oon jotenki tottunu. En enää kaipaa samalla lailla exääni, mut läheisyyttä ja rakkautta kaipaan todella paljon. Ei varmaan kuulosta hirveen miehiseltä ;) Mut oon sellanen luonteeltani.
Kyllä mä uskon et kaikille on jossain se oikea, niin sulle ko muilleki. Mut siihen voi mennä aikaa ennen ko voi alottaa uuden suhteen. Sun pitää koittaa unohtaa vaan exäs ja jatkaa elämää. Et ajattele sitä etkä ainakaan hyviä puolia, mielummin huonoja puolia ja hetkiä niin se auttaa unohtamaan. Mä nään usein unta exästäni eikä aamulla oo hyvä olo. Ja kaikki asiat, elokuvat, musiikki ja muut muistuttaa ja tuo pahan mielen, mut oon koittanu aatella siitä huonoja asioita ja etenki loppuaikaa ja eroa, niin on vähän helpottanu ikävää. Sillä suhteen loppuaika oli melkeinpä helvettiä ja oon onnellinen et se on ohi.
No koitappa ottaa tästäki kirjotuksesta selvää :) On ajatukset vähä hukassa. Mut koita kuitenki pärjäillä ja jatkaa elämääs! Kyllä se ikävä ja tuska siitä helpottaa, se on varmaa!
Nii no meijän suhde ei ollut helvetti ennen ku tuli ero, joka sekin tuli mulle täytenä yllätyksenä :( On kauhean hankalaa ajatella hänen huonojan puoliaan, koska niitä ei oikein ollut.
Aamut on oikeesti kaikkein hankalimpia, kun ei ole mitän syytä minkä takia nousisi sängystä. Ja exä tulee aina aamulla mieleen, toki muinakin aikoina, mutta aamulla se on kaikkein hirveintä.
Tää suhde oli mulle mun eka, et ehkä sekin saattaa vaikuttaa unohtamiseen. Ensi ihastuminen ja rakakkaushan ovat aina niitä vaikeimpia..
Elämä tuntuu tällä hetkellä LIIAN vaikealta, surulliselta, yksinäiseltä.. :´(
mun mies jätti mut 4 päivää sitten.sanoi ettei halua jatkaa enää.luulin,että meillä meni meidän kaukosuhteessa hyvin,(tekstailtiin,soiteltiin ja käytiin viikonloppuisin toistemme luona).hän sanoi minua rakkaakseen,kullakseen ja että olen tärkeä hänelle.valhettako kaikki?miksi?
sitten vain ilmoitti,että välimatkaa liikaa välillämme,ei halua jatkaa.olikohan aito syy?sitä en tiedä,mut mulla on aivan hirvee olo,tuntuu,että sydän on kappaleina.
..saa tehdä tosi paljon töitä, että ne toimisivat. pelkät tekstarit tai puhelut eivät kuitenkaan pidemmän päälle voi korvata sitä toisen läsnäoloa.
Kaukosuhteet vaativat aina molemmilta todella paljon. Ehkä miehesi ei ollut valmis siihen. Olen joka tapauksessä todella pahoillani tapahtuneesta. Ja tiedän tunteesi. :(
Mutta usko pois aika parantaa haavat. Itse en ensin uskonut sitä, mutta nyt pikku hiljaa minuun ei enää satu niin paljoa. Tietenkin on hetkiä jotka lamaannuttavat minut kokonaan, varsinkin aamuisin. Mutta ajan kanssa kaikki helpottaa..
Tsemppiä ja itke kaikki surusi pois, älä jätä sitä sisällesi padoksi joka koko ajan vain kasvaa ja kasvaa..