Elämäni alkoholisti mielenterveyspotilaan kanssa

Vuosia sitten mieheni alkoi liiallisen juomisen joka on nykyisin siinä mittakaavassa ettei täysin selvää päivää enää ole. työaamuna kunto on arveluttava ja heti kotiin palattua alkaa vähintään kaljan juominen, usein terästettynä viinalla jota hän kaivaa salaa piilostaan. Juomista kesää nukkumaan menoon saakka. Vapailla juomista jatkuu vähintään vapaapäivät voipi hurahtaa työpäiväkin rokuliksi. Mukaan kuuluu maksullinen seura, taksilla ajo, hirveä huuto/ns musiikki naapureiden iloksi. Itse tässä olen myös syntipukki ja nyrkkeilysäkki. Poliisit kävivät viikonloppuna ja mieheni vaati tällöin minulle taltaan antamansa pankkikortit. Kieltäydyin aluksi mutt "täytyyhän miehen korttinsa saada" , Sai mies korttinsa. rahaa kului heti 800 euroa vuorokauden aikana. Minä evakossa koirieni kanssa. Väkivalta ja sen uhka yllä koko ajan. Tiistaina käytiin läkärissä ja odotellaan lähetettä psykalle tutkimuksiin. "Voimia". sanoo moni tai "En minä ainakaan jatkaisi tollasen kanssa". En jatkaisi minäkään, ei tämä herkkua ole. Eropaperin vein ja odotellaan että haaste tulee miehellenikin. Voi olla että tässä käy vielä todella huonosti minulle tai läheiselleni. Pitäisi miehen jopa olla selvä osastolle mentäessä, liian paljon vaadittu. Auttavaa tahoa ei ole. Tässä toimin kuin mieheni orja heti kun hän huutaa kannanpa voileipää suun eteen tai pesen hänen kusilammikon lattialta.