Uudet ja vanhat runkomuodot

Kiitos, nämä oli ihan kiinnostavia linkkejä.

Miten nämä tiedot on laskettu?

Lähinnä ajatus on että jaluskiskot on Bavariassa aika ulkona ja perä leveä. Lisäksi kun levankia ei ole ja jalus on kajuutan katolla on säätövarat melko heikot.

Muuten tiloissa Bavaria on kyllä Comfortinaan verrattuna aika suvereeni. Kölipaino on Comfortinassa kaksinkertainen, mutta uppoumat on suht lähellä toisiaan, ajattelu on siis aika eri tyyppistä näiden suunnittelussa.

Anonyymi kirjoitti:

Lähinnä ajatus on että jaluskiskot on Bavariassa aika ulkona ja perä leveä. Lisäksi kun levankia ei ole ja jalus on kajuutan katolla on säätövarat melko heikot.

Muuten tiloissa Bavaria on kyllä Comfortinaan verrattuna aika suvereeni. Kölipaino on Comfortinassa kaksinkertainen, mutta uppoumat on suht lähellä toisiaan, ajattelu on siis aika eri tyyppistä näiden suunnittelussa.

Lue lisää

Moderneissa veneissä kölipainot ovat pienempiä. Tähän on syynä sekä runkomuoto että itse köli. Bavariassahan on selvästi syvempi köli (185 vs. 170), jossa on bulbi. Comfortinan köli taas kapenee alas. Kölin painopiste on siis paljon alempana.

Tämä yhdistettynä erilaiseen runkomuotoon tekee alkuvakavuudesta saman, vaikka kölipainoa onkin vain 1100 kg vs. 1800 kg ( ei siis läheskään 2-kertainen).

Kuten jo sanoin Bavarian heloitusta on syytä parantaa, jos haluaa sillä tehokkaasti purjehtia.

Täydellisen toimimaton autovertaus, jälleen kerran.

Autojen ja purkkareiden vertaaminen on ongelmallista. Harva ajaa vaikka 60 -70 -lukujen autoilla. Sen ikäisiä pursia on kuitenkin edelleen aktiivikäytössä. Materiaalien kehittymisestäkin voi olla montaa mieltä. Aika näyttää kuinka hyvin nykyveneet uhmaavat vuosikymmeniä.

Anonyymi kirjoitti:

Autojen ja purkkareiden vertaaminen on ongelmallista. Harva ajaa vaikka 60 -70 -lukujen autoilla. Sen ikäisiä pursia on kuitenkin edelleen aktiivikäytössä. Materiaalien kehittymisestäkin voi olla montaa mieltä. Aika näyttää kuinka hyvin nykyveneet uhmaavat vuosikymmeniä.

Lue lisää

Eiköhän aika ole jo näyttänyt, että "nykyveneet" uhmaavat aivan hienosti vuosikymmeniä. Halvat keski-eurooppalaiset tulivat jo 90-luvun loppupuolella eli ovat nyt 20-vuotiaita. Hintansa ne ovat pitäneet paremmin kuin 80-luvun saman kokoluokan veneet, jotka olivat 10-15 vuotta sitten yhtä kalliita, mutta nyt reilusti halvempia.

Veneiden painot ovat sen verran lähellä toisiaan, että materiaalipaksuudet lienevät samat. Tai jos jotain eroa materiaalipaksuuksissa on, on se Bavarian eduksi pienemmän kölipainon vuoksi. Kölipainojen eroa on käsitelty ylempänä, joten ei siitä sen enempää.

Kyllä materiaalit ovat kehittyneet 80-luvulta 2000-luvulle tultaessa. 2000-luvun veneissä vähintään uloimmat laminaatit on laminoitu isoftaalihartsilla, joka kestää kosteutta paljon paremmin kuin ortoftaalihartsi.

Itse olisin enemmän huolissani sähköasennuksista, letkuista, läpivienneistä, helpotuksen kunnosta, kannen väliaineen kostumisesta, moottorin kunnosta yms... Riippuu toki yksilöstä ja ylläpidosta, mutta 20 vuotta vanhemmassa veneessä nuo ovat 20 v lähempänä käyttöikänsä loppua.

Eihän tuon Bavarian purjehtusvarustus vakiona ole mitään C/R-veneen tasoa, mutta peruscruiserihan se onkin. Mikään toki ei estä asentamasta levankia sitloodaan ja inhaulereita tai toisia keulapurjeen skuuttikiskoja ruffin katolle. Mutta se vaati jo jonkinlaista paneutumista.

Jos haluaa sporttisempaa 30-jalkaista "nykyvenettä", kannattaa katsella jotain muuta, esim First 31.7:ää.

Anonyymi kirjoitti:

Autojen ja purkkareiden vertaaminen on ongelmallista. Harva ajaa vaikka 60 -70 -lukujen autoilla. Sen ikäisiä pursia on kuitenkin edelleen aktiivikäytössä. Materiaalien kehittymisestäkin voi olla montaa mieltä. Aika näyttää kuinka hyvin nykyveneet uhmaavat vuosikymmeniä.

Lue lisää

Kyllä purkkarin ikää voi verrata autoon jos auto on valmistettu ruostumattomasta materiaalista ja sillä on ajetta alamäkeen moottori sammutettuna. Molemmissa sähkölaitteet ja kaapeloinnit täytyy tarkastaa ja isoilta osin vaihtaa modernimpaan. Veneelectroniikka on kehittynyt huimasti ja sen vaihtoväli on noin 5-10v.
Valitsemalla 2000-luvun purkkarin saa lähes aina huomattavasti fiksumman, enemmän kesämökkimäisen sisustuksen. Vanhaa homeskandia voi päivittää mutta kunnooliset tilavat, leveät asuintilat on niin iso juttu, että kannattaa päivittää se uudemnpaan kesämökkimäiseen.

Kukin hommaa juuri sen mihin kiinnostus ja käyttövarat parhaiten sopii. Itsellä 11m homeskandia jossa viihdyn ja olen hieman kateellinen kaverin isommasta 2000-luvun paatista. Molemmilla kuitenkin hemmetin kivaa omassa paatissa tai kyläillessä kaverin luona.

Anonyymi kirjoitti:

Veneiden painot ovat sen verran lähellä toisiaan, että materiaalipaksuudet lienevät samat. Tai jos jotain eroa materiaalipaksuuksissa on, on se Bavarian eduksi pienemmän kölipainon vuoksi. Kölipainojen eroa on käsitelty ylempänä, joten ei siitä sen enempää.

Kyllä materiaalit ovat kehittyneet 80-luvulta 2000-luvulle tultaessa. 2000-luvun veneissä vähintään uloimmat laminaatit on laminoitu isoftaalihartsilla, joka kestää kosteutta paljon paremmin kuin ortoftaalihartsi.

Itse olisin enemmän huolissani sähköasennuksista, letkuista, läpivienneistä, helpotuksen kunnosta, kannen väliaineen kostumisesta, moottorin kunnosta yms... Riippuu toki yksilöstä ja ylläpidosta, mutta 20 vuotta vanhemmassa veneessä nuo ovat 20 v lähempänä käyttöikänsä loppua.

Eihän tuon Bavarian purjehtusvarustus vakiona ole mitään C/R-veneen tasoa, mutta peruscruiserihan se onkin. Mikään toki ei estä asentamasta levankia sitloodaan ja inhaulereita tai toisia keulapurjeen skuuttikiskoja ruffin katolle. Mutta se vaati jo jonkinlaista paneutumista.

Jos haluaa sporttisempaa 30-jalkaista "nykyvenettä", kannattaa katsella jotain muuta, esim First 31.7:ää.

Lue lisää

Olen kyllä samaa mieltä. Vanhankin veneen, jossa ei ole kaikkea uusittu jossain vaiheessa, voi saada hyvään kuntoon. Mutta jos ei itse osaa laittaa tai tykkää siitä, täytyy sitten olla rahaa. Kaikki veneen osat vanhenevat ja täytyy jossain vaiheessa korjata. Itse ostin veneen, jossa piti jääkaapit, lämppärit, plotterit asentaa alusta lähtien ja sähköjohtoja myöten. Tulihan se tehtyä, mutta aika meni varmaan sata tuntia tai enemmän.

Anonyymi kirjoitti:

Veneiden painot ovat sen verran lähellä toisiaan, että materiaalipaksuudet lienevät samat. Tai jos jotain eroa materiaalipaksuuksissa on, on se Bavarian eduksi pienemmän kölipainon vuoksi. Kölipainojen eroa on käsitelty ylempänä, joten ei siitä sen enempää.

Kyllä materiaalit ovat kehittyneet 80-luvulta 2000-luvulle tultaessa. 2000-luvun veneissä vähintään uloimmat laminaatit on laminoitu isoftaalihartsilla, joka kestää kosteutta paljon paremmin kuin ortoftaalihartsi.

Itse olisin enemmän huolissani sähköasennuksista, letkuista, läpivienneistä, helpotuksen kunnosta, kannen väliaineen kostumisesta, moottorin kunnosta yms... Riippuu toki yksilöstä ja ylläpidosta, mutta 20 vuotta vanhemmassa veneessä nuo ovat 20 v lähempänä käyttöikänsä loppua.

Eihän tuon Bavarian purjehtusvarustus vakiona ole mitään C/R-veneen tasoa, mutta peruscruiserihan se onkin. Mikään toki ei estä asentamasta levankia sitloodaan ja inhaulereita tai toisia keulapurjeen skuuttikiskoja ruffin katolle. Mutta se vaati jo jonkinlaista paneutumista.

Jos haluaa sporttisempaa 30-jalkaista "nykyvenettä", kannattaa katsella jotain muuta, esim First 31.7:ää.

Lue lisää

Painoja ja rakenteita verrattaessa kannattaa muistaa, että Comfortinassa runko on pääosin ruiskulaminoitua umpilaminaattia ja siinä on pakkelilla kiinnitetty laaja sisämoduli. Aikansa halpis siis ja rakennusmenetelmältään selvästi Bavariaa huonompi. Bavariassaha runko on käsinlaminoitu kerrosrakenne PVC-väliaineella ja siinä ei ole laajaa sisämodulia, vaan kalusteet, laipiot ja kölipalkisto on laminoitu runkoon.

Hyvinhän Comfortinatkin ovat kestäneet käyttöä, joten saa tuollakin rakennustavalla hyvän veneen.

Joku sanoi elektroniikan vaihtoväliksi 5-10 vuotta. Tuota en kyllä allekirjoittaisi. Omassa veneessä elektroniikka on plottereita ja kahta lisänäyttöä lukuunottamatta vuodelta 2005 ja kaikki toimii hyvin edelleen. Yksi näyttö on korjattu 2011.

Bossu kirjoitti:

Olen kyllä samaa mieltä. Vanhankin veneen, jossa ei ole kaikkea uusittu jossain vaiheessa, voi saada hyvään kuntoon. Mutta jos ei itse osaa laittaa tai tykkää siitä, täytyy sitten olla rahaa. Kaikki veneen osat vanhenevat ja täytyy jossain vaiheessa korjata. Itse ostin veneen, jossa piti jääkaapit, lämppärit, plotterit asentaa alusta lähtien ja sähköjohtoja myöten. Tulihan se tehtyä, mutta aika meni varmaan sata tuntia tai enemmän.

Lue lisää

Minä olen 80-luvun veneeseen noita vaihtanut vähitellen. 25 v kuluessa kannella taitaa olla heloituksesta jäljellä enää kaksi vinssiä, joiden vaihtovuoro on ensi talven aikana. On siinä mennyt jääkaappi ja lämppärikin uusiksi. Ensin on lisätty plotteri ja sitten sekin uusittu. Elektroniikka meni uusiksi heti alussa, mutta anturit jäivät. Ihme kyllä, hyvin vähän muuta on vaihdettu. Tekniikka olisi edelleen riittävän ajantasaista, mutta saatavuus ongelma. Kuitenkin elektroniikankin voi vaihtaa komponentti kerrallaan ajan kanssa. Loppujen lopuksi enemmän on lisätty uutta kuin korvattu vanhaa ja senhän joutuisi tekemään uuteenkin veneeseen.

Vähemmän kesämökkimäinen olo sekä sisällä että ulkona on niitä asioita, joiden takia ei veneen vaihto ole ollut mielessä. Sen tarpeen tyydyttää täysin omakotitalo isolla pihalla ja vanhalla puutarhalla.

Anonyymi kirjoitti:

Veneiden painot ovat sen verran lähellä toisiaan, että materiaalipaksuudet lienevät samat. Tai jos jotain eroa materiaalipaksuuksissa on, on se Bavarian eduksi pienemmän kölipainon vuoksi. Kölipainojen eroa on käsitelty ylempänä, joten ei siitä sen enempää.

Kyllä materiaalit ovat kehittyneet 80-luvulta 2000-luvulle tultaessa. 2000-luvun veneissä vähintään uloimmat laminaatit on laminoitu isoftaalihartsilla, joka kestää kosteutta paljon paremmin kuin ortoftaalihartsi.

Itse olisin enemmän huolissani sähköasennuksista, letkuista, läpivienneistä, helpotuksen kunnosta, kannen väliaineen kostumisesta, moottorin kunnosta yms... Riippuu toki yksilöstä ja ylläpidosta, mutta 20 vuotta vanhemmassa veneessä nuo ovat 20 v lähempänä käyttöikänsä loppua.

Eihän tuon Bavarian purjehtusvarustus vakiona ole mitään C/R-veneen tasoa, mutta peruscruiserihan se onkin. Mikään toki ei estä asentamasta levankia sitloodaan ja inhaulereita tai toisia keulapurjeen skuuttikiskoja ruffin katolle. Mutta se vaati jo jonkinlaista paneutumista.

Jos haluaa sporttisempaa 30-jalkaista "nykyvenettä", kannattaa katsella jotain muuta, esim First 31.7:ää.

Lue lisää

"Kyllä materiaalit ovat kehittyneet 80-luvulta 2000-luvulle tultaessa. 2000-luvun veneissä vähintään uloimmat laminaatit on laminoitu isoftaalihartsilla, joka kestää kosteutta paljon paremmin kuin ortoftaalihartsi. "

Ei tuo liity materiaalien kehitykseen mitenkään. Sekä orto- että isoftaalihartsia oli saatavana -80 luvulla, ja aikaisemminkin. E-lasikin on ihan samaa.
Eli vaikka nykyään veneissä käytetäään parempia materiaaleja kuin ennen ei se todista mitään materiaalien kehittymisestä.
Ainoa veneissä yleisesti käytettävä rakennusmateriaali mikä on merkittävästi parantunut 80 luvulta nykypäivään ovat lujimmat teräkset. Niiden vetolujuudet ovat enemmän kuin tuplautuneet, eikä niitä vahvoja ollut -80 luvulla saatavissa. Silti edelleen myynnissä ja käytössä on yleisesti myös niitä heikomman lujuuden teräksiä.
Veneissä yleisesti käytettävien rakennusmateriaalien lisäksi kehitystä on tapahtunut paljon muuallakin, niin hiilikuitukomposiiteissa kuin keraameissakin. Ja toki myös muualla kuin lujuusopillisissa sovelluksissa, kuten puolijohteiden käytössä.

Anonyymi kirjoitti:

"Kyllä materiaalit ovat kehittyneet 80-luvulta 2000-luvulle tultaessa. 2000-luvun veneissä vähintään uloimmat laminaatit on laminoitu isoftaalihartsilla, joka kestää kosteutta paljon paremmin kuin ortoftaalihartsi. "

Ei tuo liity materiaalien kehitykseen mitenkään. Sekä orto- että isoftaalihartsia oli saatavana -80 luvulla, ja aikaisemminkin. E-lasikin on ihan samaa.
Eli vaikka nykyään veneissä käytetäään parempia materiaaleja kuin ennen ei se todista mitään materiaalien kehittymisestä.
Ainoa veneissä yleisesti käytettävä rakennusmateriaali mikä on merkittävästi parantunut 80 luvulta nykypäivään ovat lujimmat teräkset. Niiden vetolujuudet ovat enemmän kuin tuplautuneet, eikä niitä vahvoja ollut -80 luvulla saatavissa. Silti edelleen myynnissä ja käytössä on yleisesti myös niitä heikomman lujuuden teräksiä.
Veneissä yleisesti käytettävien rakennusmateriaalien lisäksi kehitystä on tapahtunut paljon muuallakin, niin hiilikuitukomposiiteissa kuin keraameissakin. Ja toki myös muualla kuin lujuusopillisissa sovelluksissa, kuten puolijohteiden käytössä.

Lue lisää

Minkä teräksen vetolujuus on tuplaantunut 80-luvulta? Vaikkapa rod-vanttien ja polkupyörän pinnojen vetolujuus on ollut samat n. 1500 MPa jo 80-luvulla.

Anonyymi kirjoitti:

Minkä teräksen vetolujuus on tuplaantunut 80-luvulta? Vaikkapa rod-vanttien ja polkupyörän pinnojen vetolujuus on ollut samat n. 1500 MPa jo 80-luvulla.

Kaikkien niiden joita voi käyttää muussakin kuin pelkässä vedossa. Eli niin ruostuvien kuin ruostumattomienkin osalta sekä palkeissa että levyissä, muttei vaijereissa ja rodeissa eikä jousiteräksissä tai pulteissa.
Veneissä esim kölipalkistossa käytettävät teräsrakenteet ja peräsinakselit ovat lujuudeltaan tuplaantuneet, jos verrataan parhaita markkinoilla olevia tuotteita ko ajankohtina. Teoriassa voi olla poikkeuksia (hiiliteräkset karkaistuna), mutta käytännössä saatavissa olleiden rustirautojenkin (lattaterästä) lujuudet ovat tuplaantuneet. Myös heloituksessa on nykyään saatavilla paremman lujuuden teräksiä, 17-4 Ph esimerkiksi, eipä sitä näkynyt yleisten valmistajien heloissa 40 vuotta sitten. (Ronstan, Harken, Lewmar, ym)

Anonyymi kirjoitti:

"Kyllä materiaalit ovat kehittyneet 80-luvulta 2000-luvulle tultaessa. 2000-luvun veneissä vähintään uloimmat laminaatit on laminoitu isoftaalihartsilla, joka kestää kosteutta paljon paremmin kuin ortoftaalihartsi. "

Ei tuo liity materiaalien kehitykseen mitenkään. Sekä orto- että isoftaalihartsia oli saatavana -80 luvulla, ja aikaisemminkin. E-lasikin on ihan samaa.
Eli vaikka nykyään veneissä käytetäään parempia materiaaleja kuin ennen ei se todista mitään materiaalien kehittymisestä.
Ainoa veneissä yleisesti käytettävä rakennusmateriaali mikä on merkittävästi parantunut 80 luvulta nykypäivään ovat lujimmat teräkset. Niiden vetolujuudet ovat enemmän kuin tuplautuneet, eikä niitä vahvoja ollut -80 luvulla saatavissa. Silti edelleen myynnissä ja käytössä on yleisesti myös niitä heikomman lujuuden teräksiä.
Veneissä yleisesti käytettävien rakennusmateriaalien lisäksi kehitystä on tapahtunut paljon muuallakin, niin hiilikuitukomposiiteissa kuin keraameissakin. Ja toki myös muualla kuin lujuusopillisissa sovelluksissa, kuten puolijohteiden käytössä.

Lue lisää

Vaikka polyesterihartsit ovat olleet käytössä jostain 1940-luvulta asti, ei se tarkoita sitä, että ne eivät olisi kehittyneet tuon jälkeen.

Hartsityyppejä on kehitetty kymmeniä eri tarkoituksiin. Kiihdyttimet, kovettimet, täyte- ja lisäaineet kehittyvät koko ajan. Muistan lukeneeni West Systemsin veneiden korjausta käsittelevästä julkaisusta, jossa käsiteltiin epoksin tarttuvuutta polyesterilaminaattiin, että uudemmissa veneissä polyesterin kovettumisreaktio on edennyt paljon pidemmälle kuin vanhemmissa veneissä. Myös esim. gelcoattien UV-kesto on parantunut.

Rahallisesti varmasti näin, lähinnä olen pohtinut että kannattaako lisärahan sijoitus. Molempia vaihtoehtoja ollut katsomassa ja hyviä veneitä nähty molemmista luokista.

Skandien myyjillä välillä on hintakäsitys hieman liian kova, tunnearvoa yms veneeseen. Ehkä selittää että ero skandin ja vaikka tuon bavaria 30 pyynneissä on alle 10000

Millä perusteella Maestro 35 olisi hyvä verrokki Bavaria 30:lle? Maestro on selvästi isompi ja jonkin verran kalliimpi. Nettiveneessä nyt pyynnit Bavarioista 40-46 tonnia ja Maestroista 46-56 tonnia. Kaikissa alkuperäiset koneet, jolloin noissa 80/90-luvun taitteen Maestroissa ollaan jo lähellä koneen vaihtoa.

Hintakehitys on kyllä mielenkiintoinen. 10 vuotta sitten Bavaria 30 ja Comfortina 32 maksoivat 50 tonnia ja Maestrot jopa yli 100 tonnia. Silloinkin jotkut sanoivat ottavansa ennemmin Maestron tai Comfortinan. Markkinat ovat tuoneet Maestrojen ja Comfortinojen hinnat rajulla kädellä alas. Jännä nähdä mikä on tilanne 10 vuoden päästä. Arvaan, että kehitys jatkuu eli silloin Maestro 35 on jo samanhintainen tai halvempi kuin Bavaria 30.

Tällä hetkellä Bavaria 33 olisi parempi verrokki Maestro 35:lle. Niin hintansa, tilojensa kuin nopeutensa puolesta. Jos purjehdusominaisuuksia kaipaa, 35 Match on aivan omaa luokkaansa tuohon kaksikkoon verrattuna.

Eihän mikään pidä Bavaria 30:n hintaa samana seuraavat 10 vuotta.

Hyvin samanlaisia kokemuksia. Itse tykkään klassisen puolitonnarini konstailemattomasta ja tukevasta rakenteesta. Samoin rauhallisista meriominaisuuksista. Tilaa on nykypursiin verrattuna vähän, mutta fiilis kuitenkin viihtyisä. Erityisesti arvostan selkeitä ja yksinkertaisia rakenteita. Peräsin on kunnoll tuettu skegillä, masto tulee kölille ja lyijykölin kiinnitys on niinku pitää.

Veneiden ohittelut riippuvat paljon enemmän purjehtijan osaamisesta ja kiinnostuksesta sekä hankkimista purjeista ja veneen ylläpidosta kuin itse veneestä. Helposti tulee 20-30% eroja eli LYS 1,00 veneellä voi ohittaa 1,2-1,3 veneitä, varsinkin kryssillä ja kevyessä tuulessa.

On noilla Bavaria Cruisereilla pärjätty kisoissa sen verran, että voi varmuudella sanovan niiden kulkevan LYS-lukunsa veroisesti eli puolitonnarista riippuen vauhti on sama kuin Bavaria 30, 33 tai 36. 36:n vauhtiin päästäkseen saa olla jo loppuajan puhdas raaseri ja 30:n vauhtiin riittää jo perhemalli Finn Flyer, mutta ei 70-luvun alkupuolen puolitonnarit.

Noissa pienissä cruisereissa taitaa hidastaa merkittävästi vauhtia kiinteälapainen potkuri. Mielestäni purjevenettä määrittää kuinka se kryssii. Jos kryssiminen ei kiinnosta ja on valmis ajamaan vastatuulet moottorilla, voi samantien unohtaa purjehdusominaisuuksien vertailun ja keskittyä sisätiloihin, tankkeihin ja bunkkien mukavuuteen. Kaikki veneet kulkevat kyllä tuulen mukana ihan kivasti. Varmasti myös Bava 30. Avotuulikisassa voi pärjätä millä tahansa lullalla, jonka mittaluku on hihasta vedetty, kuten noilla Bavarioilla.

Anonyymi kirjoitti:

Noissa pienissä cruisereissa taitaa hidastaa merkittävästi vauhtia kiinteälapainen potkuri. Mielestäni purjevenettä määrittää kuinka se kryssii. Jos kryssiminen ei kiinnosta ja on valmis ajamaan vastatuulet moottorilla, voi samantien unohtaa purjehdusominaisuuksien vertailun ja keskittyä sisätiloihin, tankkeihin ja bunkkien mukavuuteen. Kaikki veneet kulkevat kyllä tuulen mukana ihan kivasti. Varmasti myös Bava 30. Avotuulikisassa voi pärjätä millä tahansa lullalla, jonka mittaluku on hihasta vedetty, kuten noilla Bavarioilla.

Lue lisää

Aivan yhtälailla kuin aikanaan Comfortinassa on Bavarioissa vakiona kiinteälapainen potkuri. Lisävarustelistalta sai taittolapaisen ja paljon muutakin.

Eihän ne Bavariat mihinkään kryssi, jos on rullamasto, mukana tulleet vakiopurjeet, kiinteälapainen potkuri jne. Niissä ei kuitenkaan ole mitään sellaista, jota ei voisi korjata aikanaan optioita erilailla ruksimalla tai myöhemmin varusteita vaihtamalla. Tuollaiseen saa taittolapapotkurin reilusti alle tonnilla jne.

Noilla 00-luvun Bavarioilla on kisattu melko paljon ja myös hyvällä menestykselle. Myös kisoissa, joissa on ollut paljon kryssiä. Kyllä ne kulkee lukunsa mukaisesti. Vaikkapa Espoo Suursaariracessa on yksi Cruiser Bavaria ollut usein mitaleilla, myös silloin kuin suurin osa keskeytti todella kovan kryssin takia 2010: http://www.kilpapurjehtijat.com/volvosuursaarirace.fi/lysluokat_lopputulokset_2010_2.htm

Anonyymi kirjoitti:

Veneiden ohittelut riippuvat paljon enemmän purjehtijan osaamisesta ja kiinnostuksesta sekä hankkimista purjeista ja veneen ylläpidosta kuin itse veneestä. Helposti tulee 20-30% eroja eli LYS 1,00 veneellä voi ohittaa 1,2-1,3 veneitä, varsinkin kryssillä ja kevyessä tuulessa.

On noilla Bavaria Cruisereilla pärjätty kisoissa sen verran, että voi varmuudella sanovan niiden kulkevan LYS-lukunsa veroisesti eli puolitonnarista riippuen vauhti on sama kuin Bavaria 30, 33 tai 36. 36:n vauhtiin päästäkseen saa olla jo loppuajan puhdas raaseri ja 30:n vauhtiin riittää jo perhemalli Finn Flyer, mutta ei 70-luvun alkupuolen puolitonnarit.

Lue lisää

Juuri näin. Uudempia cruisereita ostavat tyypillisesti ihmiset, joille sisätilat ja helppohoitoisuus ja vaivaton purjehtiminen ovat ykkösasia. Useinhan noilla näkee purjehdittavan myötätuuliosuudet pelkällä keulapurjeella. Kiire siis ei ole mihinkään.

Sinänsä hassua, että uusia cruisereita täällä moititaan hitaudesta. Useinhan kuulee vanhempien skandiveneiden omistajien sanovan, että nopeudella ei ole merkitystä.

Anonyymi kirjoitti:

Aivan yhtälailla kuin aikanaan Comfortinassa on Bavarioissa vakiona kiinteälapainen potkuri. Lisävarustelistalta sai taittolapaisen ja paljon muutakin.

Eihän ne Bavariat mihinkään kryssi, jos on rullamasto, mukana tulleet vakiopurjeet, kiinteälapainen potkuri jne. Niissä ei kuitenkaan ole mitään sellaista, jota ei voisi korjata aikanaan optioita erilailla ruksimalla tai myöhemmin varusteita vaihtamalla. Tuollaiseen saa taittolapapotkurin reilusti alle tonnilla jne.

Noilla 00-luvun Bavarioilla on kisattu melko paljon ja myös hyvällä menestykselle. Myös kisoissa, joissa on ollut paljon kryssiä. Kyllä ne kulkee lukunsa mukaisesti. Vaikkapa Espoo Suursaariracessa on yksi Cruiser Bavaria ollut usein mitaleilla, myös silloin kuin suurin osa keskeytti todella kovan kryssin takia 2010: http://www.kilpapurjehtijat.com/volvosuursaarirace.fi/lysluokat_lopputulokset_2010_2.htm

Lue lisää

Jos purjehdus tosiaan kiinnostaa, ei ole mitään tolkkua alkaa sitä Bava 30:stä fixaammaan paremmin purjehtivaksi, vaan ostaa suoraan vaikka First 31.7. Pieni hinnanerotus on nopeasti syöty varusteluun, eikä se kulje viritettynäkään Comfortinaa kovempaa. Ilman virityksiä Comfortina pyörii varsinkin kevyessä tuulessa ympyrää vakiovarustellun Bavarian ympärillä. First 31.7 karkaa kaikissa oloissa kummaltakin mennen tullen.

Anonyymi kirjoitti:

Jos purjehdus tosiaan kiinnostaa, ei ole mitään tolkkua alkaa sitä Bava 30:stä fixaammaan paremmin purjehtivaksi, vaan ostaa suoraan vaikka First 31.7. Pieni hinnanerotus on nopeasti syöty varusteluun, eikä se kulje viritettynäkään Comfortinaa kovempaa. Ilman virityksiä Comfortina pyörii varsinkin kevyessä tuulessa ympyrää vakiovarustellun Bavarian ympärillä. First 31.7 karkaa kaikissa oloissa kummaltakin mennen tullen.

Lue lisää

""Ilman virityksiä Comfortina pyörii varsinkin kevyessä tuulessa ympyrää vakiovarustellun Bavarian ympärillä.""

Näinhän asia ei ole niinkuin on ketjussa alussa osoitettu, ks. ORC-mittakirjat.

ORC-mittakirjoilla ei valitettavasti voi todistaa yhtään mitään. Jakopinien Bava 30:stä on olemassa vain Club-mittakirjoja, jotka johdetaan omistajan itse syöttämästä datasta. Data voi olla esitearvoja, arvioita tai mitä vain hihavakioita. ORC-international mittakirjat perustuvat mittauksiin ja niiden perusteella veneitä voi verrata. Club-mittakirjojen GPH-luvut Bavaria 30:lle (Jakopin) vaihtelevat välillä 685-754. Comfortina 32:lle löytyy myös paljon mittakirjoja, joiden tulokset vaihtelevat välillä 691-734. Siitä löytyy myös mittausdataan perustuvia International mittakirjoja (696-734). Niissäkin on paljon vaihtelua, mutta niin näkyy olevan veneiden painoissa, purjealassa jne.

Esittämäni arviot perustuvat havaintoihin saaristoväyliltä ja seuran viikokisoista. Niissä ei kuitenkaan juuri Bavaria 30:stä ole ollut mukana, mutta vastaava Oceanis 323. Kevyen tuulen kryssillä se on todella hidas.

Anonyymi kirjoitti:

ORC-mittakirjoilla ei valitettavasti voi todistaa yhtään mitään. Jakopinien Bava 30:stä on olemassa vain Club-mittakirjoja, jotka johdetaan omistajan itse syöttämästä datasta. Data voi olla esitearvoja, arvioita tai mitä vain hihavakioita. ORC-international mittakirjat perustuvat mittauksiin ja niiden perusteella veneitä voi verrata. Club-mittakirjojen GPH-luvut Bavaria 30:lle (Jakopin) vaihtelevat välillä 685-754. Comfortina 32:lle löytyy myös paljon mittakirjoja, joiden tulokset vaihtelevat välillä 691-734. Siitä löytyy myös mittausdataan perustuvia International mittakirjoja (696-734). Niissäkin on paljon vaihtelua, mutta niin näkyy olevan veneiden painoissa, purjealassa jne.

Esittämäni arviot perustuvat havaintoihin saaristoväyliltä ja seuran viikokisoista. Niissä ei kuitenkaan juuri Bavaria 30:stä ole ollut mukana, mutta vastaava Oceanis 323. Kevyen tuulen kryssillä se on todella hidas.

Lue lisää

Eiköhän ne useat mittakirjatiedot (vaikka vain club) kuitenkin ole aika paljon parempi ja laajempi pohja arviolle nopeudesta kuin sinun arviosi joka ilmeistään siis perustuu omiin purjehduksiisi vielä erilaisia veneitä "vastaan"...

Se että on kerran ehkä saaristoväylällä ohittanut jonkun tietyn tyypin veneen on erittäin huono vauhtimittari koska epäselviä/eroavia tekijöitä on niin monta (purjeet, syvä/matala köli, miehistö, osaaminen, onko kiinnostusta trimmata, pohja, potkuri, yms).

Anonyymi kirjoitti:

ORC-mittakirjoilla ei valitettavasti voi todistaa yhtään mitään. Jakopinien Bava 30:stä on olemassa vain Club-mittakirjoja, jotka johdetaan omistajan itse syöttämästä datasta. Data voi olla esitearvoja, arvioita tai mitä vain hihavakioita. ORC-international mittakirjat perustuvat mittauksiin ja niiden perusteella veneitä voi verrata. Club-mittakirjojen GPH-luvut Bavaria 30:lle (Jakopin) vaihtelevat välillä 685-754. Comfortina 32:lle löytyy myös paljon mittakirjoja, joiden tulokset vaihtelevat välillä 691-734. Siitä löytyy myös mittausdataan perustuvia International mittakirjoja (696-734). Niissäkin on paljon vaihtelua, mutta niin näkyy olevan veneiden painoissa, purjealassa jne.

Esittämäni arviot perustuvat havaintoihin saaristoväyliltä ja seuran viikokisoista. Niissä ei kuitenkaan juuri Bavaria 30:stä ole ollut mukana, mutta vastaava Oceanis 323. Kevyen tuulen kryssillä se on todella hidas.

Lue lisää

Tässä ORC Club-mittakirja Eestistä, joka vaikuttaa asialliselta. http://data.orc.org/public/WPub.dll/CC/114000.pdf

Monessa hitaammassa on alikokoinen genaakkeri tai ei lainkaan avotuulipurjetta.

Nykyisen FINLYS-säännön ORC-muunnoksella ko. vene saisi kertoimen 1,1546, joka siis pyöristettäisiin niukasti alaspäin 1,15:ksi.

Ko. mittakirjassa on esitepaino eli 4400 kg, mutta muutos olisi mitättömän pieni, jos käytettäisiin Vene-lehden punnitsemaa 4645 kg. Silläkin LYS-luvuksi tulisi 1,15.

Ko. vene kisasa Muhu Väinässä tänä kesänä ESTLYS II-luokassa: http://www.muhuvain.ee/tulemused-1/tulemused-2019

Tuloksissa mielenkiintoisen vertailukohdan antaa suomalainen Inferno 31 Donna, joka yleensä pärjää Suomessa erinomaisesti. Se kilpaili ESTLYS-luvulla 1,167 ja Bavaria 30 luvulla 1,142. Suomessa Inferno 31 on 1,16 ja Comfortina 32 1,14. Siis Eestissä ko. Bavaria arvoidaan Comfortinan vauhtiseksi.

Erityisen mielenkiintoista on se, että ratakisassa Bavaria oli toisessa kisassa jopa ennen Donnaa maalissa ja toisessa hävisi vain niukasti tasoituksilla. Vaikuttaa siis kulkevan hyvin kryssilläkin. Tuulesta en tiedä ko. kisassa muuta kuin sen, että ORC-tulokset laskettiin keskituulen kertoimilla, joita pitäisi käyttää 9-14 solmun tuulessa.

Bavarialle laskemasi LYS-mittaluku on todella korkea, jos sitä vertaa tähän: http://www.avarit.org/avarit/certtable/4f1c5e69-8cf3-11e9-803f-ac1f6b62ef03

Aiemmin on ollut voimassa jopa FINLYS 1,08. http://avomeripurjehtijat.org/lys-taulukko/?bid=Bavaria 30 Cr&y=2016

Kisatuloksia voi kaivaa vaikka mihin lähtöön. Tässä kisassa Bavaria hävisi purjehditussa ajassa yli 20 min Comfortina 32:lle (2:38 vrt 2:58). http://www.nordhordlandseilforening.org/Regatta/2007/resultater/resultat_3broer_2007.htm

Anonyymi kirjoitti:

Bavarialle laskemasi LYS-mittaluku on todella korkea, jos sitä vertaa tähän: http://www.avarit.org/avarit/certtable/4f1c5e69-8cf3-11e9-803f-ac1f6b62ef03

Aiemmin on ollut voimassa jopa FINLYS 1,08. http://avomeripurjehtijat.org/lys-taulukko/?bid=Bavaria 30 Cr&y=2016

Kisatuloksia voi kaivaa vaikka mihin lähtöön. Tässä kisassa Bavaria hävisi purjehditussa ajassa yli 20 min Comfortina 32:lle (2:38 vrt 2:58). http://www.nordhordlandseilforening.org/Regatta/2007/resultater/resultat_3broer_2007.htm

Lue lisää

Tuo 2016 LYS-taulukon 1,08 on ilman spinnua, joten 1,11 on vertailukelpoinen luku ja on siis sama kuin tuo LYS-todistus. Spinnu ja genua ovat tuossa eestiläisessä veneessä selvästi suuremmat, mutta onhan tuossa myös arviointiero.

Noissa esittämissäni tuloksissa oli vertailukohtana monen tuntema Donna, joka tiedetään kovaksi vastukseksi ja joka kisaa Suomessa taulokkoveneenä. Lisäksi juuri ko. Bavariasta oli tuore mittakirja, josta näkee purjeiden mitat sekä potkurin tyypin.

Tuosta sinun linkistäsi ei tiedä mitään sen enempää Comfortinasta kuin Bavariasta puhumattakaan niiden miehistöistä.

Anonyymi kirjoitti:

""Ilman virityksiä Comfortina pyörii varsinkin kevyessä tuulessa ympyrää vakiovarustellun Bavarian ympärillä.""

Näinhän asia ei ole niinkuin on ketjussa alussa osoitettu, ks. ORC-mittakirjat.

Lue lisää

Orci mittakirjat eivät ennusta ankkuroidun Bavarian vauhtia, joten niistä ei voi päätellä ettei Comfortinalla voisi pyöriä Bavarian ympärillä myös kevyellä tuulella.

Ei näköjään kannata miettiä, jos asiasta noin vääriä johtopäätöksiä saa aikaan. Havainnointi onneksi silti näyttää kertoneen jotain asiasta, vaikket aiheeseen liittyvistä kausaliteeteistä olekaan ymmärtänyt.
Pohjamuodolla ei ole vaikutusta mukavuuteen mainingin keinuttaessa venettä satamassa. Hitausmomentilla ja vesiviivapinnan koolla on, kuten painollakin.

Kun Atlantin yli -sarjassa katsoo Linnun menoa aallokossa, niin mieleen tulee kiikkustuoli. Sen verran paljon vene keikkuu poikittaisakselinsa ympäri. Tuntuisi, että suoremmalla kölilinjalla meno olisi mukavampaa, kunhan keula olisi niin kapea, että se kulkisi aaltojen läpi.

Anonyymi kirjoitti:

Kun Atlantin yli -sarjassa katsoo Linnun menoa aallokossa, niin mieleen tulee kiikkustuoli. Sen verran paljon vene keikkuu poikittaisakselinsa ympäri. Tuntuisi, että suoremmalla kölilinjalla meno olisi mukavampaa, kunhan keula olisi niin kapea, että se kulkisi aaltojen läpi.

Lue lisää

Sopi mennä kokeilemaan Atlantin mainigissa, miten paljon vähemmän modernimpi keikkuu. Eroa on kyllä siinä, että modernimman muotovakavuus on suurempi ja siksi kulmakiihtyvyydet ovat suuremmat. Toinen ero on sisälläoloijoiden asema vesilinjaan. Vanhassa ovat syvemmällä, missä heilumisen liike on pienempi lyhyemmän liikkeen säteen takia.

Anonyymi kirjoitti:

Sopi mennä kokeilemaan Atlantin mainigissa, miten paljon vähemmän modernimpi keikkuu. Eroa on kyllä siinä, että modernimman muotovakavuus on suurempi ja siksi kulmakiihtyvyydet ovat suuremmat. Toinen ero on sisälläoloijoiden asema vesilinjaan. Vanhassa ovat syvemmällä, missä heilumisen liike on pienempi lyhyemmän liikkeen säteen takia.

Lue lisää

Tässä videossa mennään Atlantin yli modernilla veneellä. 11 min kohdasta alkaen kovempaa keliä. Kyllä meno ainakin sivumyötäiseen näyttää paljon Lintua vakaammalta.

https://www.youtube.com/watch?v=f_ZIfQeZsGA

Anonyymi kirjoitti:

Tässä videossa mennään Atlantin yli modernilla veneellä. 11 min kohdasta alkaen kovempaa keliä. Kyllä meno ainakin sivumyötäiseen näyttää paljon Lintua vakaammalta.

https://www.youtube.com/watch?v=f_ZIfQeZsGA

Lue lisää

Onkohan Wally 100 oikeasti hyvä verrokki? Tai yleensäkään kaksi aivan eri tavalla kuvattua videota eri aikaan eri paikassa eri oloissa. Ja melkoisesti Wallyssakin rattia pyöritellään.

Ei ole vaan Swan 57:ssa Comfortinasta puhumattakaan viinilasipohjaa.

Pääkaaren muodolla keskilinjan lähellä vaan ei edelleenkään ole mitään vaikutusta kyseisen ilmiön kannalta. Se nyt vaan on yleisesti tunnustettu tosiasia eikä mielipide jonka voisit kumota omallasi.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole vaan Swan 57:ssa Comfortinasta puhumattakaan viinilasipohjaa.

Täsmälleen niin. Ja molemmissa on vesiviivapinnan neliömomentti poikittaisakselin suhteen paljon alhaisempi kuin modernilla purjeveneellä ja sillä on vaikutustakin asiassa, toisin kuin viinilasi- tai lattapohjilla.

"Vesilinjan neliötkö vai mitä ihmeen vesiviivapinnan neliömomenttia jne ? "
http://www.oamk.fi/~kaik/opiskelijat/LUJU/LUJU-L4.pdf
Tuo linkki lienee sinulle riittävän helppotajuinnen, mutta kysy toki jos tuottaa vaikeuksia tai käytä itse hakukonetta asian selvittämiseen.