Ei sitten noidenkaan onni kestänyt

Anonyymi

https://www.is.fi/viihde/art-2000006215132.html

Olisi kyllä suonut että olisi kestänyt. Vaikuttaa siltä että nainen jätti eropaperit, tuli aika jutella :(
Elämme ihmeellistä aikaa, jos ei nuo Emilia ja Akikaan voineet elää yhdessä loppuikäänsä tuolla korpimailla niin tuskisn kukaan sitten voi.
-harmiseikirj-

101

4973

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Miehelle vissiin kilahti julkisuus päähän ja päätti alkaa etsimään ihkaomaa palkintovaimoa.

      • Anonyymi

        No kyllä siitä Akin kommentista "– Seitsemäs vuosi oli kai se paha sitten, Huhtanen vahvistaa Iltalehdelle." paistaa että se on Emilian päätös, jos olisi Akin siinä ei olisi tuota kai -sanaa. Muutenkin jo todennäköisyys, 80-prosenttia eroista hakee nainen, puhuu sen puolesta että Emilia kyllästyi, elämässä ei ollut riittävästi äksöniä. Aki vain tammukoita kalasteli kun olisi pitänyt viedä Emilia vuorille kiipeilemään ja sukeltelemaan Thaimaaseen :(

        No epäilemättä Aki koska on julkkis saa nyt sitten postia etelän eräilystä innostuneilta naisilta jotka innoissaan lähtee lapissa käymään, ehkä joku muuttaakin lappiin Akin perässä mutta syntyykö niistä suhteista mitään vuosia kestävää? vähän epäilen.
        -harmiseikirj-


      • Anonyymi kirjoitti:

        No kyllä siitä Akin kommentista "– Seitsemäs vuosi oli kai se paha sitten, Huhtanen vahvistaa Iltalehdelle." paistaa että se on Emilian päätös, jos olisi Akin siinä ei olisi tuota kai -sanaa. Muutenkin jo todennäköisyys, 80-prosenttia eroista hakee nainen, puhuu sen puolesta että Emilia kyllästyi, elämässä ei ollut riittävästi äksöniä. Aki vain tammukoita kalasteli kun olisi pitänyt viedä Emilia vuorille kiipeilemään ja sukeltelemaan Thaimaaseen :(

        No epäilemättä Aki koska on julkkis saa nyt sitten postia etelän eräilystä innostuneilta naisilta jotka innoissaan lähtee lapissa käymään, ehkä joku muuttaakin lappiin Akin perässä mutta syntyykö niistä suhteista mitään vuosia kestävää? vähän epäilen.
        -harmiseikirj-

        En mä tiedä ketä noi on. Eroista nainen hakee edelleen sen, ylöspäin pyöristettynä 70% .

        Mutta sun logiikkaas lainaten; mikseivät ne miehet valitse sellaisia naisia, jotka eivät hae eroa? Oma syynsä, lällätilää..


      • Wwuwuw kirjoitti:

        En mä tiedä ketä noi on. Eroista nainen hakee edelleen sen, ylöspäin pyöristettynä 70% .

        Mutta sun logiikkaas lainaten; mikseivät ne miehet valitse sellaisia naisia, jotka eivät hae eroa? Oma syynsä, lällätilää..

        Kappas vain. Harmis vaikeni.


      • Anonyymi
        Wwuwuw kirjoitti:

        Kappas vain. Harmis vaikeni.

        No kun sun kommentti oli niin typerä, en jaksa semmoisiin yleensä vastata. "mikseivät ne miehet valitse sellaisia naisia, jotka eivät hae eroa?" no v..u, onko semmoisia naisia enää olemassa? Ensimmäinen avioliitto päättyy eroon 40% todennäköisyydellä ja kun muistetaan että siinä on vielä paljon iäkkäitä pariskuntia joiden tyyllin ei kuulu erota niin luulen että 2000-luvulla solmituilla avioliitoilla luku tulee olemaan varmaan jotain 80-90% vähintään.
        -harmiseikirj-


      • Anonyymi kirjoitti:

        No kun sun kommentti oli niin typerä, en jaksa semmoisiin yleensä vastata. "mikseivät ne miehet valitse sellaisia naisia, jotka eivät hae eroa?" no v..u, onko semmoisia naisia enää olemassa? Ensimmäinen avioliitto päättyy eroon 40% todennäköisyydellä ja kun muistetaan että siinä on vielä paljon iäkkäitä pariskuntia joiden tyyllin ei kuulu erota niin luulen että 2000-luvulla solmituilla avioliitoilla luku tulee olemaan varmaan jotain 80-90% vähintään.
        -harmiseikirj-

        Yhtä typerä kuin sun juttus, joissa syytät naisia miesten harjoittamasta väkivallasta. Miksei ne naiset valinneet väkivallatonta miestä..Ymmärrätkö edes yhteyttä?


      • Anonyymi
        Wwuwuw kirjoitti:

        Yhtä typerä kuin sun juttus, joissa syytät naisia miesten harjoittamasta väkivallasta. Miksei ne naiset valinneet väkivallatonta miestä..Ymmärrätkö edes yhteyttä?

        Miehen väkivaltaisuus harvemmin tulee naisille yllätyksenä, naisen hakema ero taas useimmiten yllättää miehen.
        -harmiseikirj-


      • Anonyymi kirjoitti:

        Miehen väkivaltaisuus harvemmin tulee naisille yllätyksenä, naisen hakema ero taas useimmiten yllättää miehen.
        -harmiseikirj-

        Se muuten nimenomaan tulee. Ja nyt en mutuile, vaan viittaan tutkimuksiin.


    • Anonyymi

      En jaksa avata linkkiä eikä "Emilia ja Aki" soita mitään kelloja mun päässä. Ei ole vissiin ketään mun tuttuja..

    • "No epäilemättä Aki saa nyt sitten postia etelän eräilystä innostuneilta naisilta jotka innoissaan lähtee lapissa käymään, ehkä joku muuttaakin lappiin Akin perässä "

      Mulla olis heti tiedossa tälle Akille josta en ole koskaan kuullutkaan, sopiva nainen Pohjanmaalta. Tämä nainen pitää kesälomatkin talvella että pääsisi Lappiin hiihtelemään ja vaeltamaan, samoin kaikki muutkin lomat, sopisivat varmasti hyvin yhteen.

    • Seitsemän vuotta on tooosi lyhyt aika ihmisen elämässä. Jos sen aikana jo huomaa, ettei elämä yhdessä toimi, niin kannattaakin erota.

      En ole seurannut kyseistä sarjaa, kun en muutenkaan katso paljon telkkaria just nyt (hbo:ta ja areenaa ei lasketa), mutta veikkaan, että julkisuus teki tehtävänsä. Jos suhde päätyy punnittavaksi ja arvioitavaksi kaikkien silmien alle, tulee haasteita aina lisää, tavallisten haasteiden lisäksi. Aina tulee niitä ehdokkaita, jotka olisivat muka sopivampia jommankumman tilalle ja osaavat sanoa, mikä toisessa osapuolessa (muka) mättää. Vaikka siis sarjassa ei käsiteltäisi mitenkään parisuhdetta sinänsä. Ihan p*rseestähän se, mutta sellainen on kai ihmisen luonto.

      • Anonyymi

        Hyvä sarja, kannattaa katsoa. Löytyy tuolta:

        https://areena.yle.fi/1-3436275

        Joo, enpä tiedä mikä tuli, jotenkin kyllä tuntuu että noista kumpikaan ei ole mikään haihattelija tms. niin ei oikein se julkisuuden haitankaan luulisi olleen liian suuri tässä tapauksessa. Ehkä siellä oli joku kamumies joka kampesi suhteen väliin. Tai sitten jos Emilia halusi lapsia ja Aki ei tms. mistäpä tuota tietää.
        -harmiseikirj-


    • Anonyymi
      • Taasko se menee naimisiin..
        -Mä en ymmärrä koko ideaa Avioliitossa kun se ei enää edes tarkoita:
        - kunnes kuolema erottaa.
        -Ja vielä vähemmän sellaisilta ketkä ovat jo kertaalleen taikka useammankin kerran eronneet.. Missä vaiheessa sukulaisetkin alkavat olla jo aikasta kypsiä siellä kirkossa tähän sirkukseen. Eronneet ihmiset ovat kuin hapan maito...Lämmin kalja...Mätä omena...
        Minulle olisikin äärimmäisen haastavaa kiinostua eronneesta naisesta.


      • blade83 kirjoitti:

        Taasko se menee naimisiin..
        -Mä en ymmärrä koko ideaa Avioliitossa kun se ei enää edes tarkoita:
        - kunnes kuolema erottaa.
        -Ja vielä vähemmän sellaisilta ketkä ovat jo kertaalleen taikka useammankin kerran eronneet.. Missä vaiheessa sukulaisetkin alkavat olla jo aikasta kypsiä siellä kirkossa tähän sirkukseen. Eronneet ihmiset ovat kuin hapan maito...Lämmin kalja...Mätä omena...
        Minulle olisikin äärimmäisen haastavaa kiinostua eronneesta naisesta.

        "Eronneet ihmiset ovat kuin hapan maito...Lämmin kalja...Mätä omena...
        Minulle olisikin äärimmäisen haastavaa kiinostua eronneesta naisesta."

        - Tota etkös säkin ole eronnut neitsyistäsi? Käsittääkseni olet sinkku. Eronneesta et haastavuutensa vuoksi voisi kiinnostua, mutta varatusta kyllä? :D


      • Abrakadabra kirjoitti:

        "Eronneet ihmiset ovat kuin hapan maito...Lämmin kalja...Mätä omena...
        Minulle olisikin äärimmäisen haastavaa kiinostua eronneesta naisesta."

        - Tota etkös säkin ole eronnut neitsyistäsi? Käsittääkseni olet sinkku. Eronneesta et haastavuutensa vuoksi voisi kiinnostua, mutta varatusta kyllä? :D

        Minä olen tavannut ihmisiä ainoastaan kaveripohjalta /fwb
        En ole koskaan ollut vakavassa parisuhteessa.. -Sitä oikeaa ei ole löytynyt, enkä lähde parisuhteeseen, jos en näe sillä kestävää tulevaisuutta = Loppuelämän parisuhde.

        -Rakkaussuhteet ovat ihan eri juttu...Siinä luvataan ihmiselle rakkautta ja minulle se tarkoittaa jotain. Ja tuossa viittasin erityisesti vieläpä Avioliittoihin, jota pidän suht vakavana lupauksena ns. loppuelämän jutusta.
        Mä en voi ottaa vakavissaan eronneita ihmisiä = He lupasivat jotain papin edessä, eivätkä sitten pitäneet lupaustaan = Valehtelijoita.

        Kuten mun profiilissakin lukee, niin etsin naista kuka ei ole hapattanut vielä itseään vakavassa parisuhteessa.. Mä en ole kenenkään kakkonen, en kolmonen, vaan ensimmäinen valinta..


      • blade83 kirjoitti:

        Minä olen tavannut ihmisiä ainoastaan kaveripohjalta /fwb
        En ole koskaan ollut vakavassa parisuhteessa.. -Sitä oikeaa ei ole löytynyt, enkä lähde parisuhteeseen, jos en näe sillä kestävää tulevaisuutta = Loppuelämän parisuhde.

        -Rakkaussuhteet ovat ihan eri juttu...Siinä luvataan ihmiselle rakkautta ja minulle se tarkoittaa jotain. Ja tuossa viittasin erityisesti vieläpä Avioliittoihin, jota pidän suht vakavana lupauksena ns. loppuelämän jutusta.
        Mä en voi ottaa vakavissaan eronneita ihmisiä = He lupasivat jotain papin edessä, eivätkä sitten pitäneet lupaustaan = Valehtelijoita.

        Kuten mun profiilissakin lukee, niin etsin naista kuka ei ole hapattanut vielä itseään vakavassa parisuhteessa.. Mä en ole kenenkään kakkonen, en kolmonen, vaan ensimmäinen valinta..

        Sähän olet pilannut itses harrastamalla esiaviollista seksiä.

        Hyi sua.

        Ja nyt kannat niiden naisten bakteerikantoja pilissäs..🤢🤮


      • Wwuwuw kirjoitti:

        Sähän olet pilannut itses harrastamalla esiaviollista seksiä.

        Hyi sua.

        Ja nyt kannat niiden naisten bakteerikantoja pilissäs..🤢🤮

        Tarvitsen ainakin 1-2vuoden fwb- suhteen ennen kuin tiedän haluanko aloittaa vakavan parisuhteen kyseisen ihmisen kanssa..Tuossa ajassa sen ehtii hahmottamaan.
        -Tarkoitus on kokeilla parisuhdetta ainoastaan yhden kerran elämässä..


      • blade83 kirjoitti:

        Tarvitsen ainakin 1-2vuoden fwb- suhteen ennen kuin tiedän haluanko aloittaa vakavan parisuhteen kyseisen ihmisen kanssa..Tuossa ajassa sen ehtii hahmottamaan.
        -Tarkoitus on kokeilla parisuhdetta ainoastaan yhden kerran elämässä..

        Avioliittoa en aio solmia koskaan... En usko siihen ja erotilastoja katsomalla voi todeta sen olevan lähinnä vitsi nykyään ja turha taloudellinen riski.
        -Sitoutua voi ilman avioliittoakin.


      • blade83 kirjoitti:

        Minä olen tavannut ihmisiä ainoastaan kaveripohjalta /fwb
        En ole koskaan ollut vakavassa parisuhteessa.. -Sitä oikeaa ei ole löytynyt, enkä lähde parisuhteeseen, jos en näe sillä kestävää tulevaisuutta = Loppuelämän parisuhde.

        -Rakkaussuhteet ovat ihan eri juttu...Siinä luvataan ihmiselle rakkautta ja minulle se tarkoittaa jotain. Ja tuossa viittasin erityisesti vieläpä Avioliittoihin, jota pidän suht vakavana lupauksena ns. loppuelämän jutusta.
        Mä en voi ottaa vakavissaan eronneita ihmisiä = He lupasivat jotain papin edessä, eivätkä sitten pitäneet lupaustaan = Valehtelijoita.

        Kuten mun profiilissakin lukee, niin etsin naista kuka ei ole hapattanut vielä itseään vakavassa parisuhteessa.. Mä en ole kenenkään kakkonen, en kolmonen, vaan ensimmäinen valinta..

        Eli suomeksi nypit vain rusinat pullasta. Minä taas en nimenomaan tykkää siitä, että mua vaan käytetään ja heitetään pois, kun on saatu naida. :)

        Kaikki tai ei yhtikäs mitään.


      • blade83 kirjoitti:

        Minä olen tavannut ihmisiä ainoastaan kaveripohjalta /fwb
        En ole koskaan ollut vakavassa parisuhteessa.. -Sitä oikeaa ei ole löytynyt, enkä lähde parisuhteeseen, jos en näe sillä kestävää tulevaisuutta = Loppuelämän parisuhde.

        -Rakkaussuhteet ovat ihan eri juttu...Siinä luvataan ihmiselle rakkautta ja minulle se tarkoittaa jotain. Ja tuossa viittasin erityisesti vieläpä Avioliittoihin, jota pidän suht vakavana lupauksena ns. loppuelämän jutusta.
        Mä en voi ottaa vakavissaan eronneita ihmisiä = He lupasivat jotain papin edessä, eivätkä sitten pitäneet lupaustaan = Valehtelijoita.

        Kuten mun profiilissakin lukee, niin etsin naista kuka ei ole hapattanut vielä itseään vakavassa parisuhteessa.. Mä en ole kenenkään kakkonen, en kolmonen, vaan ensimmäinen valinta..

        En ole muutes luvannut papin edessä mitään enkä papille, sen enempää kun maistraatin vihkijälle. Aikuiset ihmiset muutenkin tajuaa kuvion, vihkikaavan vanhoillisuuden.

        Jokainen tajuaa ettei sellaisia lupauksia ole suhteissa, mitä ei voi muuttaa jos tarvetta on ja ne aiemmat ei toimi. Siihin koko elämä perustuu, toimivan pysyvyyteen ja toimimattoman muuttamiseen toimivammaksi.


      • Abrakadabra kirjoitti:

        En ole muutes luvannut papin edessä mitään enkä papille, sen enempää kun maistraatin vihkijälle. Aikuiset ihmiset muutenkin tajuaa kuvion, vihkikaavan vanhoillisuuden.

        Jokainen tajuaa ettei sellaisia lupauksia ole suhteissa, mitä ei voi muuttaa jos tarvetta on ja ne aiemmat ei toimi. Siihin koko elämä perustuu, toimivan pysyvyyteen ja toimimattoman muuttamiseen toimivammaksi.

        On lapsellista ajaa rotkosta alas, jos voi kääntyä pois rotkon reunaltakin. 😃

        Kun elämä ei ole junankiskot, missä muuten myös on väistömahdollisuus joskin vain tietyissä kohdin rataa.

        Että jos meet Blade parisuhteeseen ja huomaatkin erehtyneesi seulastasi huolimatta, ajeletko rotkoon asti koska virheen huomattuasi et voi enää mielestäsi kääntyä tai irtaantua? Hamaan loppuun asti, vaikka kaikki menis päin persettä?


      • Anonyymi
        Abrakadabra kirjoitti:

        On lapsellista ajaa rotkosta alas, jos voi kääntyä pois rotkon reunaltakin. 😃

        Kun elämä ei ole junankiskot, missä muuten myös on väistömahdollisuus joskin vain tietyissä kohdin rataa.

        Että jos meet Blade parisuhteeseen ja huomaatkin erehtyneesi seulastasi huolimatta, ajeletko rotkoon asti koska virheen huomattuasi et voi enää mielestäsi kääntyä tai irtaantua? Hamaan loppuun asti, vaikka kaikki menis päin persettä?

        Todellisuudessa hänellä on aikomus toimia ihan samalla tavalla, kuin kaikki muutkin. Hän vaan tekopyhästi selittäisi parisuhteesta erottuaan sen olleen pelkkä fwb-suhde.

        Se, mistä hän on sinua täällä useaan otteeseen moitiskellut, on sitä samaa, mitä hän itsekin tekee/aikoo tehdä. Tekopyhempää ihmistä on vaikea löytää, kuin tuo blade.


    • Onni onkin riippuvainen pariskunnan päätöksistä ja toiminnasta suhteessa. Hyvin pitkälti, ettei mikään irrallinen kapine jonka voi ostaa amuletiksi ja onnea tuomaan. :)

      Siellä on aina jompi kumpi tai yleensä jonnin verran molemmat luovuttaneet jonkun asian tiimoilta , eikä halua enää enempää niiden asioiden suhteen tehdä ja tyytymättömyys suhteen tilaan käy rasitteksi ja sitten erotaan.

      • Ja niin, en rupeis omassa suhteessa pessimistiksi siksi ettei joidenkin toisten suhteet ja onni kestä. Kukin elää omaa elämäänsä ja omaa suhdettaan. Joten ihan hyvillä mielin voi vielä uskoa ja luottaa, että suhteet kestää jos niissä on oikeat ainekset kasassa ja molemmat puhaltaa yhteen hiileen Vaikka joku julkkis ihku pari eroaakin. Josta ei ikinä olis usknut...en tunne paria, mutta näin. :)

        Yhtälailla joku voi uskoa, ettei toi noiden onni kestä kauaa, kun ovat tommosia ja noin...mutta saattaakin kestää koko loppuelämän. Trhaa spekulointia muiden suhteilla olis hyvä välttää, eikä imeä omiinkaan suhteisiin. :)


      • Anonyymi
        Abrakadabra kirjoitti:

        Ja niin, en rupeis omassa suhteessa pessimistiksi siksi ettei joidenkin toisten suhteet ja onni kestä. Kukin elää omaa elämäänsä ja omaa suhdettaan. Joten ihan hyvillä mielin voi vielä uskoa ja luottaa, että suhteet kestää jos niissä on oikeat ainekset kasassa ja molemmat puhaltaa yhteen hiileen Vaikka joku julkkis ihku pari eroaakin. Josta ei ikinä olis usknut...en tunne paria, mutta näin. :)

        Yhtälailla joku voi uskoa, ettei toi noiden onni kestä kauaa, kun ovat tommosia ja noin...mutta saattaakin kestää koko loppuelämän. Trhaa spekulointia muiden suhteilla olis hyvä välttää, eikä imeä omiinkaan suhteisiin. :)

        Niin mutta eikös kaikki ainakin aluksi usko että onni kestää? jossain vaiheessa vain tulee se käännös ja väitänpä että joka haluaisi oikein kestävän liiton välttäisi somea ja sen mukanaan tuomia houkutuksia ainakin mitä tulee vastakkaisen sukupuolen omaaviin sometuttavuuksiin. Se on ihan luonnollista että missä tahansa liitossa tulee vastoinkäymisiä niin niiden hetkellä on helppo hakea lohtua muualta jos sitä ei kotoa saa ja niissähän se sitten piiree se vaaranpaikka, saattaa olla helpompaa luovutttaa ja vaihtaa tarjolla olevaan uuteen kuin yrittää entisen kanssa paikata juttua. Enkä minä niin sano että se väärin olisi, se vain on niin että mahdollisuus eroon kasvaa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Niin mutta eikös kaikki ainakin aluksi usko että onni kestää? jossain vaiheessa vain tulee se käännös ja väitänpä että joka haluaisi oikein kestävän liiton välttäisi somea ja sen mukanaan tuomia houkutuksia ainakin mitä tulee vastakkaisen sukupuolen omaaviin sometuttavuuksiin. Se on ihan luonnollista että missä tahansa liitossa tulee vastoinkäymisiä niin niiden hetkellä on helppo hakea lohtua muualta jos sitä ei kotoa saa ja niissähän se sitten piiree se vaaranpaikka, saattaa olla helpompaa luovutttaa ja vaihtaa tarjolla olevaan uuteen kuin yrittää entisen kanssa paikata juttua. Enkä minä niin sano että se väärin olisi, se vain on niin että mahdollisuus eroon kasvaa.

        En uskalla yleistää, että kaikki uskoisi. Kaikki ei ehkä edes ajattele suhteen ja onnen kestoa laisinkaan. Mutta luulen että, he jotka toivovat suhteen kestävyyttä sitä toivovatkin. Jopa siihen alkuun tähtäävätkin. :)


        Minusta some ei riko kenenkään suhdetta, pikemminkin keskinäiset erimielisyydet ja ne arvomaailmat. Tietysti jos alunperinkin on haihattelu linjalla lähtenyt johonkin juttuun, sen nyt voi silloin rikkoa melkein mikä vaan uusi haihatus.

        Mutta en muutenkaan vertaisi niitä suhteisiin, joissa on oltu ja ollaan vakavasti alunperin.

        Minun mielestä paikkaamiseen tarvitaan molempia, ei riitä että toinen haluaa paikata. Useinpa vielä se on niin, että se joka halusi paikata ja korjailla asioita, ei saa sitä toista siihen mukaan ja siksi lopulta luovuttaa.


      • Anonyymi
        Abrakadabra kirjoitti:

        En uskalla yleistää, että kaikki uskoisi. Kaikki ei ehkä edes ajattele suhteen ja onnen kestoa laisinkaan. Mutta luulen että, he jotka toivovat suhteen kestävyyttä sitä toivovatkin. Jopa siihen alkuun tähtäävätkin. :)


        Minusta some ei riko kenenkään suhdetta, pikemminkin keskinäiset erimielisyydet ja ne arvomaailmat. Tietysti jos alunperinkin on haihattelu linjalla lähtenyt johonkin juttuun, sen nyt voi silloin rikkoa melkein mikä vaan uusi haihatus.

        Mutta en muutenkaan vertaisi niitä suhteisiin, joissa on oltu ja ollaan vakavasti alunperin.

        Minun mielestä paikkaamiseen tarvitaan molempia, ei riitä että toinen haluaa paikata. Useinpa vielä se on niin, että se joka halusi paikata ja korjailla asioita, ei saa sitä toista siihen mukaan ja siksi lopulta luovuttaa.

        No kyllä minusta jos naimisiin menee niin silloin on ajatus että homma kestää loppuiän siinä menovaiheessa, aika järjetöntähän se muuten olisi.

        No tuossa olet kyllä oikeassa eetä keskinäiset välit rikkoo mutta helpompaa on luovuttaa ja yrittää korjata niitä välejä jos/kun on toisella tai molemmilla niitä muita tuttavuuksia. Sitäpaitsi, jos toisella on ja toisella ei niin se jolla ei on kyllä varmaan siinä konfliktivaiheessa vähän niin kuin altavastaajana, toinen kun saa tukea niiltä tutuiltaan ja ne saattaa kannustaa huonoihin ratkaisuihin.
        -harmiseikirj-


      • Abrakadabra kirjoitti:

        En uskalla yleistää, että kaikki uskoisi. Kaikki ei ehkä edes ajattele suhteen ja onnen kestoa laisinkaan. Mutta luulen että, he jotka toivovat suhteen kestävyyttä sitä toivovatkin. Jopa siihen alkuun tähtäävätkin. :)


        Minusta some ei riko kenenkään suhdetta, pikemminkin keskinäiset erimielisyydet ja ne arvomaailmat. Tietysti jos alunperinkin on haihattelu linjalla lähtenyt johonkin juttuun, sen nyt voi silloin rikkoa melkein mikä vaan uusi haihatus.

        Mutta en muutenkaan vertaisi niitä suhteisiin, joissa on oltu ja ollaan vakavasti alunperin.

        Minun mielestä paikkaamiseen tarvitaan molempia, ei riitä että toinen haluaa paikata. Useinpa vielä se on niin, että se joka halusi paikata ja korjailla asioita, ei saa sitä toista siihen mukaan ja siksi lopulta luovuttaa.

        "Se on ihan luonnollista että missä tahansa liitossa tulee vastoinkäymisiä niin niiden hetkellä on helppo hakea lohtua muualta"

        - Tuosta tuli vielä mieleeni, että helppo ja helppo, jollekin on helppoa hakea lohtua ja turvaa muualta. Jollekin se on äärimmäisen vaikeeta ja vähän nöyryyttävääkin. Mulle esimekriksi oli todella raskasta tajuta, että paine päässäni on päässyt kasvamaan niin suureksi, että pääni halkeaa kun en saa siellä mieltä painavia asioita ulos ja oma kumppani sivuuttaa ne asiat huolettomasto, ei tässä mitään oo.

        Kieltäytyy tyystin kuulemasta ja ottamasta kuuleviin korviinsa mitä mulla on huolena. Kun hän ei nää ongelmaa, sitä ei silloin ole ollenkaan. Piste. Lopulta huomasin puhuvani kuin unessa jollekin vaan joka kuuntelee...puhumisen motiivi ei ole ollut mikään muu kuin puhuminen.

        " jos sitä ei kotoa saa ja niissähän se sitten piiree se vaaranpaikka, saattaa olla helpompaa luovutttaa ja vaihtaa tarjolla olevaan uuteen kuin yrittää entisen kanssa paikata juttua. "

        - Minusta mitään vaaraa ei ole, niin kauan kun näkee omassa suhteessa selviytymisen mahdollisuuksia. Vaaratilanne tulee vasta, kun näyttää tulleen umpikujaan. Seinä eteen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        No kyllä minusta jos naimisiin menee niin silloin on ajatus että homma kestää loppuiän siinä menovaiheessa, aika järjetöntähän se muuten olisi.

        No tuossa olet kyllä oikeassa eetä keskinäiset välit rikkoo mutta helpompaa on luovuttaa ja yrittää korjata niitä välejä jos/kun on toisella tai molemmilla niitä muita tuttavuuksia. Sitäpaitsi, jos toisella on ja toisella ei niin se jolla ei on kyllä varmaan siinä konfliktivaiheessa vähän niin kuin altavastaajana, toinen kun saa tukea niiltä tutuiltaan ja ne saattaa kannustaa huonoihin ratkaisuihin.
        -harmiseikirj-

        Joo, naimisiin mennessä luultavasti useammat ainakin haluaa suhteen kestävän. Ja se on vahva tunnekin silloin, kun mennään naimisiin että se kestää. Vaikka on niitä alttarillakin katuvia jo olemassa. :)

        En minäkään naimisiin mennessäni ja miestäni kosiessani ajatellut kosnaan hänestä eroavani. Ei käynyt mielessäkään. Ja vaikka olen onnellinen nykyisessä suhteessani, en olisi halunnut että se edellinenkään meni kuten lopulta meni ja erottiin. Oli se mullekin vakava paikka, vakavinta ehkä ikinä mitä on täytynyt päättää.

        Kyllä siitä jäi kipee arpi, vaikka jäi myös paljon hyviä muistojakin.


      • Abrakadabra kirjoitti:

        Joo, naimisiin mennessä luultavasti useammat ainakin haluaa suhteen kestävän. Ja se on vahva tunnekin silloin, kun mennään naimisiin että se kestää. Vaikka on niitä alttarillakin katuvia jo olemassa. :)

        En minäkään naimisiin mennessäni ja miestäni kosiessani ajatellut kosnaan hänestä eroavani. Ei käynyt mielessäkään. Ja vaikka olen onnellinen nykyisessä suhteessani, en olisi halunnut että se edellinenkään meni kuten lopulta meni ja erottiin. Oli se mullekin vakava paikka, vakavinta ehkä ikinä mitä on täytynyt päättää.

        Kyllä siitä jäi kipee arpi, vaikka jäi myös paljon hyviä muistojakin.

        Kannustamisesta, että mua ei missään vaiheessa kannustettu eroamaan. Tämä nykyinenkään ei missään kohtaa maanitellut minua eroamaan tai önkenyt väliin.

        Hän oli puhtaasti mulle korvana, ihmisenä. Ei rakastajana eikä viettilijänä. Minä olin päättänyt jo erota ennen, kun aloin tykästyä seuraavaan. Mutta samaan aikaan pelkäsin eroamista.


        Mutta ilman kannustustakin, olin kyllä itse varmempi siitä että selviän vaikka eroan. Sillä ymmärsin, että on olemassa ihmisiä jotka eivät kiellä totuutta. Eivät kiellä puhumasta kun puhuttavaa on, eikä teeskentele ettei mitään ongelmaa ole, kun se on.

        Ja on ihmisiä, jotka ei huijaa.


      • Abrakadabra kirjoitti:

        Kannustamisesta, että mua ei missään vaiheessa kannustettu eroamaan. Tämä nykyinenkään ei missään kohtaa maanitellut minua eroamaan tai önkenyt väliin.

        Hän oli puhtaasti mulle korvana, ihmisenä. Ei rakastajana eikä viettilijänä. Minä olin päättänyt jo erota ennen, kun aloin tykästyä seuraavaan. Mutta samaan aikaan pelkäsin eroamista.


        Mutta ilman kannustustakin, olin kyllä itse varmempi siitä että selviän vaikka eroan. Sillä ymmärsin, että on olemassa ihmisiä jotka eivät kiellä totuutta. Eivät kiellä puhumasta kun puhuttavaa on, eikä teeskentele ettei mitään ongelmaa ole, kun se on.

        Ja on ihmisiä, jotka ei huijaa.

        Eroamisen pelko sitten taas aiheuttaa sitä roikkumista. Mitä minäkin tein. Roikuin ja salaa toivoin, että tilanne korjaantuu kuin itsestään. Ja vedin roolia toisen vetäessä rinnalla omaa rooliaan.

        Jokainen tajuaa, ettei sellainen roolien leikkiminen ikuisesti hyvin jatku. Eikä mielenterveys säily.


      • Anonyymi
        Abrakadabra kirjoitti:

        Eroamisen pelko sitten taas aiheuttaa sitä roikkumista. Mitä minäkin tein. Roikuin ja salaa toivoin, että tilanne korjaantuu kuin itsestään. Ja vedin roolia toisen vetäessä rinnalla omaa rooliaan.

        Jokainen tajuaa, ettei sellainen roolien leikkiminen ikuisesti hyvin jatku. Eikä mielenterveys säily.

        Minun mielestäni on olemassa ihmisiä jotka eivät pysy suhteissa kymmentä vuotta kauempaa. Syövät yhdessä olemisen eväät jo tuossa ajassa.

        AsianVierestä


      • Abrakadabra kirjoitti:

        Eroamisen pelko sitten taas aiheuttaa sitä roikkumista. Mitä minäkin tein. Roikuin ja salaa toivoin, että tilanne korjaantuu kuin itsestään. Ja vedin roolia toisen vetäessä rinnalla omaa rooliaan.

        Jokainen tajuaa, ettei sellainen roolien leikkiminen ikuisesti hyvin jatku. Eikä mielenterveys säily.

        Mutta on totta, että sisin huokaa helpotuksesta kun joku viimein kuulee ja kuuntelee ja vielä ymmärtää mitä sanot. Eikä vähättele ajatuksiasi tai tunteitasi. :)


      • Anonyymi kirjoitti:

        Minun mielestäni on olemassa ihmisiä jotka eivät pysy suhteissa kymmentä vuotta kauempaa. Syövät yhdessä olemisen eväät jo tuossa ajassa.

        AsianVierestä

        On varmaan ja niitäkin jotka ei ikinä kykene yhteen kenenkään kanssa edes menemään, saati olemaan. :)


        Joka plaatua meitä on.


      • Anonyymi
        Abrakadabra kirjoitti:

        On varmaan ja niitäkin jotka ei ikinä kykene yhteen kenenkään kanssa edes menemään, saati olemaan. :)


        Joka plaatua meitä on.

        Varmasti mutta kymmenessä vuodessa on toinen jo kaluttu loppuun, ei paljon uutta enää löydy. Tuosta syystä moni ottaa eron, liian tuttua ja turvallista sanotaan myös tylsäksi.

        AsianVierestä


      • Anonyymi kirjoitti:

        Varmasti mutta kymmenessä vuodessa on toinen jo kaluttu loppuun, ei paljon uutta enää löydy. Tuosta syystä moni ottaa eron, liian tuttua ja turvallista sanotaan myös tylsäksi.

        AsianVierestä

        Mä taas en osaa aja tella noin, sillä mulle on todella tärkeetä kaikki sekin mitä on sen kymmenen vuoden aikana yhdessä koettu ja eletty. Mulle on aivan sama vaikkei mitään uutta löydy, kuin uusi harmaa hius tai silmäryppy, mutta se ihminen on ollut mun kanssani ja elänyt...me on juurruttu yhteen, rakennettu yhteinen elämä ja " imperiumi"..meidän näköinen ja meitä miellyttävä elämä. :)

        Mikään ei estä yhdessä kokemasta vielä paljon uusia jänniä juttuja, eikä sen toisen tarvi muuttua yhtään uudemmaksi. :)

        Asiat muuttuu, ei ihmisien tarvi jos muutenkin on hyvä.


      • Abrakadabra kirjoitti:

        Mä taas en osaa aja tella noin, sillä mulle on todella tärkeetä kaikki sekin mitä on sen kymmenen vuoden aikana yhdessä koettu ja eletty. Mulle on aivan sama vaikkei mitään uutta löydy, kuin uusi harmaa hius tai silmäryppy, mutta se ihminen on ollut mun kanssani ja elänyt...me on juurruttu yhteen, rakennettu yhteinen elämä ja " imperiumi"..meidän näköinen ja meitä miellyttävä elämä. :)

        Mikään ei estä yhdessä kokemasta vielä paljon uusia jänniä juttuja, eikä sen toisen tarvi muuttua yhtään uudemmaksi. :)

        Asiat muuttuu, ei ihmisien tarvi jos muutenkin on hyvä.

        Juttu on kaluttu loppuun vasta, jos ihmiset ei enää näe toisisaan mitään mielekästä eikä yhdessä olemisessa. Tai haluaa uudenlaisia ihmisiä rinnalleen elämään tai toinen ei halua tehdä mitään mitä toinen yhdessä haluaisi.

        "miehessä ei ole enää muuta jäykkää kuin asenne ja naisessa ei ole enää muuta kireetä kun ääni"...aletaan olla siinä. :)


      • Anonyymi kirjoitti:

        Varmasti mutta kymmenessä vuodessa on toinen jo kaluttu loppuun, ei paljon uutta enää löydy. Tuosta syystä moni ottaa eron, liian tuttua ja turvallista sanotaan myös tylsäksi.

        AsianVierestä

        Aika huono juttu, jos toinen on kymnenessä vuodessa kaluttu loppuun. Silloin ei ole taidettu panostaa siihen parisuhteeseen.


      • Anonyymi
        Abrakadabra kirjoitti:

        Mä taas en osaa aja tella noin, sillä mulle on todella tärkeetä kaikki sekin mitä on sen kymmenen vuoden aikana yhdessä koettu ja eletty. Mulle on aivan sama vaikkei mitään uutta löydy, kuin uusi harmaa hius tai silmäryppy, mutta se ihminen on ollut mun kanssani ja elänyt...me on juurruttu yhteen, rakennettu yhteinen elämä ja " imperiumi"..meidän näköinen ja meitä miellyttävä elämä. :)

        Mikään ei estä yhdessä kokemasta vielä paljon uusia jänniä juttuja, eikä sen toisen tarvi muuttua yhtään uudemmaksi. :)

        Asiat muuttuu, ei ihmisien tarvi jos muutenkin on hyvä.

        Mikä liima pitää teidät yhdessä? Varmasti yksi suurin on kaksi lasta mutta mitä yhteistä on tuon lisäksi? Mietin vain sitä miten omat suhteet ovat ehkä kariutuneet yhteisten harrastusten puutteeseen. Molemmat juoksevat tahoillaan ja sitä aidosti kahdestaan vietettävää aikaa on jäänyt aika vähän. Tuossa tilanteessa kasvaa herkästi erilleen, ainakin mielellisesti tunteillen.

        AsianVierestä


      • Anonyymi
        Kaskenpolttaja kirjoitti:

        Aika huono juttu, jos toinen on kymnenessä vuodessa kaluttu loppuun. Silloin ei ole taidettu panostaa siihen parisuhteeseen.

        Mitä tarkoittaa panostaa parisuhteeseen? Pitääkö nostaa panoksia kuten ruletissa?

        AsianVierestä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikä liima pitää teidät yhdessä? Varmasti yksi suurin on kaksi lasta mutta mitä yhteistä on tuon lisäksi? Mietin vain sitä miten omat suhteet ovat ehkä kariutuneet yhteisten harrastusten puutteeseen. Molemmat juoksevat tahoillaan ja sitä aidosti kahdestaan vietettävää aikaa on jäänyt aika vähän. Tuossa tilanteessa kasvaa herkästi erilleen, ainakin mielellisesti tunteillen.

        AsianVierestä

        Minusta tuokin vähän ontuva teoria. Monet tänä päivänä ikänsä yhdessä pysyneistä vanhemmista pareista ei ole yhdessä hirveästi harrastaneet. No toki esim. mökkeilyä yms. mutta kummallakin voinut olla myös omia juttuja kuten esim. miehellä metsästys, kalastus ym., naisella käsityöt, puutarhan hoito jne. Väittäisin että kummallakin pitää olla omikain juttuja että on henkireikää ulkomaailmaan mutta yhdessäpysymisen kannalta niin että lähinnä samansukupuolisten kanssa. Jos jompikumpi alkaa harrastamaan vaikka lavatansseja yksinään ja tapailee vastakkaista sp:tä siinä helposti voi tulla sitten ero jossain vaiheessa.
        -harmiseikirj-


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mikä liima pitää teidät yhdessä? Varmasti yksi suurin on kaksi lasta mutta mitä yhteistä on tuon lisäksi? Mietin vain sitä miten omat suhteet ovat ehkä kariutuneet yhteisten harrastusten puutteeseen. Molemmat juoksevat tahoillaan ja sitä aidosti kahdestaan vietettävää aikaa on jäänyt aika vähän. Tuossa tilanteessa kasvaa herkästi erilleen, ainakin mielellisesti tunteillen.

        AsianVierestä

        Mikä liima pitää meidät yhdessä? Minusta meidät pitää yhdessä rakkaus. Joka pitää sisällään toisen arvostamista, kunnioitusta, oikeanlaiseksi kumppaniksi kokemista, fyysistä vetovoimaa, ajatusten kemiaa, kumpikin kokee että saa olla oma itsensä vikoineen päivinee, voidaan riidellä ja silti sopia ne asiat. Ja tajutaan että erimielisyydet ei meitä kaada, jos me ei lähdetä meitä niillä kaatamaan.

        Tottakai lapsetkin, mulle esimerkiksi lasten isä eli mun mieheni on enemmän kun yksikään muu mies, ihan jo siksi että on minun(kin) lasten isä. Antanut mulle jotain niin hienoa, kun lapset, lapsilleen kodin ja rakkautta. Hän ei ole vain mun rakastettuni, vaan jotain paljon ennemmän...kahden pienen ihanan tytön ihana isä. :)

        varmasti voisin luetella enemmänkin syitä ja liimoja, mutta siinä ne


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mitä tarkoittaa panostaa parisuhteeseen? Pitääkö nostaa panoksia kuten ruletissa?

        AsianVierestä

        Mitä sillä nyt vousi tarkoittaa? Voisi pitää huolen keskusteluyhteydestä, voisi tarkentaa vieläkö rakastetaan. Voisi viettää aikaa kahdestaan, seurustella ja kosiskella.
        Mitä itse arvelet, että tarvitaan siihen, ettei ole kaluttu kaikkea jo kymmenessä vuodessa?


      • Abrakadabra kirjoitti:

        Mikä liima pitää meidät yhdessä? Minusta meidät pitää yhdessä rakkaus. Joka pitää sisällään toisen arvostamista, kunnioitusta, oikeanlaiseksi kumppaniksi kokemista, fyysistä vetovoimaa, ajatusten kemiaa, kumpikin kokee että saa olla oma itsensä vikoineen päivinee, voidaan riidellä ja silti sopia ne asiat. Ja tajutaan että erimielisyydet ei meitä kaada, jos me ei lähdetä meitä niillä kaatamaan.

        Tottakai lapsetkin, mulle esimerkiksi lasten isä eli mun mieheni on enemmän kun yksikään muu mies, ihan jo siksi että on minun(kin) lasten isä. Antanut mulle jotain niin hienoa, kun lapset, lapsilleen kodin ja rakkautta. Hän ei ole vain mun rakastettuni, vaan jotain paljon ennemmän...kahden pienen ihanan tytön ihana isä. :)

        varmasti voisin luetella enemmänkin syitä ja liimoja, mutta siinä ne

        Henkilökohtaisesti en pysty kuvittelemaan itselleni parempaa miestä, enkä että sellaista olisi olemassakaan. Kun koen mieheni niin oikeaksi, kun oikeaksi voin kenetkään kokea. Mulla ei ole mitään epäselvää tai epävarmaa siinä tunteessa. :)

        Mikään entäs jos ajatus ei pyöri päässä eikä horjuta mun mieltäni sen suhteen...tai että ompa tylsää sama mies, ei mitään sellasta käy mielessäni hänen kanssa. Joskus on tottakai mälsää kun on krätysellä päällä, mutta se on normaalia kun ihmiset joskus väsyy vastuun allakin. :)

        Se ei ole mitään henkilökohtaista väsymistä toiseen .


      • Anonyymi
        Kaskenpolttaja kirjoitti:

        Mitä sillä nyt vousi tarkoittaa? Voisi pitää huolen keskusteluyhteydestä, voisi tarkentaa vieläkö rakastetaan. Voisi viettää aikaa kahdestaan, seurustella ja kosiskella.
        Mitä itse arvelet, että tarvitaan siihen, ettei ole kaluttu kaikkea jo kymmenessä vuodessa?

        Tarvitaan 250 000 euron asuntolaina, päälle uuden auton laina ja kolme lasta. Tuosta tilanteesta ei kukaan lähde pois vaikka haluaisi.
        Heh heh, on se sellainen vankila se:)

        Oikeasti tarvitaan sopeutumiskykyä, omien halujen taustalle laittamiskykyä, myötätuntoa, tunneälykkyyttä.

        AsianVierestä


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tarvitaan 250 000 euron asuntolaina, päälle uuden auton laina ja kolme lasta. Tuosta tilanteesta ei kukaan lähde pois vaikka haluaisi.
        Heh heh, on se sellainen vankila se:)

        Oikeasti tarvitaan sopeutumiskykyä, omien halujen taustalle laittamiskykyä, myötätuntoa, tunneälykkyyttä.

        AsianVierestä

        Niinpä juuri. Joskus ihmiset taitavat unohtaa, että elävän parisuhteessa.


      • Anonyymi
        Kaskenpolttaja kirjoitti:

        Mitä sillä nyt vousi tarkoittaa? Voisi pitää huolen keskusteluyhteydestä, voisi tarkentaa vieläkö rakastetaan. Voisi viettää aikaa kahdestaan, seurustella ja kosiskella.
        Mitä itse arvelet, että tarvitaan siihen, ettei ole kaluttu kaikkea jo kymmenessä vuodessa?

        Kaskenpolttaja, mitä tarkoitit voisi tarkentaa vieläkö rakastetaan? Ihminenhän on sokea jos sitä ei näe ja tuo kysymys rakastamisen tunteen puutteesta mielestäni jo tarkoittaa ongelmia. Kuka oikeasti kysyisi toiselta että rakastatko?!

        AsianVierestä


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kaskenpolttaja, mitä tarkoitit voisi tarkentaa vieläkö rakastetaan? Ihminenhän on sokea jos sitä ei näe ja tuo kysymys rakastamisen tunteen puutteesta mielestäni jo tarkoittaa ongelmia. Kuka oikeasti kysyisi toiselta että rakastatko?!

        AsianVierestä

        Taitaa aika moni kyllä kysyäkin.
        Toki sen rakastamisen näkeekin, mutta olisi se mukava sanallisestikin kuulla, luulisisn, mistäs minä yksinelävä mitään tiedän.
        Kun seuraa keskusteluja, huomaa kyllä, että aina eivät kumppanit tiedä rakastaako se toinen. Aina ei oikein kuulla toista.


      • Anonyymi
        Kaskenpolttaja kirjoitti:

        Taitaa aika moni kyllä kysyäkin.
        Toki sen rakastamisen näkeekin, mutta olisi se mukava sanallisestikin kuulla, luulisisn, mistäs minä yksinelävä mitään tiedän.
        Kun seuraa keskusteluja, huomaa kyllä, että aina eivät kumppanit tiedä rakastaako se toinen. Aina ei oikein kuulla toista.

        Tuo tuli vaan mieleeni koska usein kysyjä ei tiedä ja siksi kysyy. Epävarmuus ei sovi jos puhutaan onnellisuudesta ja luottamuksesta. Olin nuorempi mies kun kysyin yhdeltä naiselta että rakastatko minua. Hän katsoi hetken ja tokaisi että olen sokea jos sitä en näe. Tuota miettineenä olenkin tullut siihen lopputulokseen jossa parisuhde tulee ansaita ihan jokainen päivä teoilla, ei puheilla. En ole sen jälkeen kysellyt keneltäkään "rakastatko minua". Jos ei sitä tunne tai näe niin pitää vaihtaa kumppania.

        AsianVierestä


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuo tuli vaan mieleeni koska usein kysyjä ei tiedä ja siksi kysyy. Epävarmuus ei sovi jos puhutaan onnellisuudesta ja luottamuksesta. Olin nuorempi mies kun kysyin yhdeltä naiselta että rakastatko minua. Hän katsoi hetken ja tokaisi että olen sokea jos sitä en näe. Tuota miettineenä olenkin tullut siihen lopputulokseen jossa parisuhde tulee ansaita ihan jokainen päivä teoilla, ei puheilla. En ole sen jälkeen kysellyt keneltäkään "rakastatko minua". Jos ei sitä tunne tai näe niin pitää vaihtaa kumppania.

        AsianVierestä

        No olen hiukan eri mieltä tuosta. Itse aikanaan en osannut, en saata osata vieläkään , sanoa, että rakastan, ei hänkään sanonut. En kyllä koskaan epäillytkään, etteikö hän rakastaisi ja luultavasti hänkin tiesi minun rakastavan.

        Olen kuitenkin sitä mieltä, ettei ole mitenkään huono asia aina välillä sanoa sille toiselle, että rakastaa, silloin sitä ei tarvitse kyselläkään :)

        Epävarmuus on osa ihmisen elämää. Eikä se sulje pois onnellisuutta, eikä kyllä luottamustakaan.
        Jos ajatellaan tuota tilannetta , jonka kuvasit, tuo toinen ei vastannut kysymykseesi. Se taas ei ole kovin kivaa, että kysymys ohitetaan sanomalla, että toinen on sokea, jos ei näe. En tietenkään tiedä millä mielellä hän sen sanoi.

        Kun ihminen kysyy rakastaako toinen, hän on epävarma, jotenkin heikoilla ja haluaa vahvistuksen sille, että toinen rakastaa. En oikeastaan näe yhtään syytä, miksi ei silloin voi ottaa toista syliin ja sanoa rakastavansa, jos kerran rakastaa.


      • Anonyymi
        Kaskenpolttaja kirjoitti:

        No olen hiukan eri mieltä tuosta. Itse aikanaan en osannut, en saata osata vieläkään , sanoa, että rakastan, ei hänkään sanonut. En kyllä koskaan epäillytkään, etteikö hän rakastaisi ja luultavasti hänkin tiesi minun rakastavan.

        Olen kuitenkin sitä mieltä, ettei ole mitenkään huono asia aina välillä sanoa sille toiselle, että rakastaa, silloin sitä ei tarvitse kyselläkään :)

        Epävarmuus on osa ihmisen elämää. Eikä se sulje pois onnellisuutta, eikä kyllä luottamustakaan.
        Jos ajatellaan tuota tilannetta , jonka kuvasit, tuo toinen ei vastannut kysymykseesi. Se taas ei ole kovin kivaa, että kysymys ohitetaan sanomalla, että toinen on sokea, jos ei näe. En tietenkään tiedä millä mielellä hän sen sanoi.

        Kun ihminen kysyy rakastaako toinen, hän on epävarma, jotenkin heikoilla ja haluaa vahvistuksen sille, että toinen rakastaa. En oikeastaan näe yhtään syytä, miksi ei silloin voi ottaa toista syliin ja sanoa rakastavansa, jos kerran rakastaa.

        Mistä tuo epävarmuus kumpuaa? Omasta käyttäytymisestä vai vastapuolen käyttäytymisestä?

        Ihmiset yleensä laskevat mitä toiselta saa. Voisiko joltain toiselta saada enemmän mitä saa nykyisessä parisuhteessa. Usein eron syy onkin henkinen kuoleminen joka voi tulla monesta eri syystä. Yleisimmät syyt ovat luottamuksen puute, intohimon puute, rahan puute. Joskus nuo kaikki yhdessä mutta yksikin riittää.
        Joskus erotaan mitättömistä syistä ja jotkut taas ovat yhdessä vaikka olisi miten paskaa se yhteinen elämä. He vain hokevat "miten normaalia" on hakata toista paistinpannulla päähän ja huutaa kuin hullu tai olla joka päivä se epäileväinen tyytymätön sadunkertoja.

        No, onneksi ihmisillä on valinnanvapaus.

        AsianVierestä


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mistä tuo epävarmuus kumpuaa? Omasta käyttäytymisestä vai vastapuolen käyttäytymisestä?

        Ihmiset yleensä laskevat mitä toiselta saa. Voisiko joltain toiselta saada enemmän mitä saa nykyisessä parisuhteessa. Usein eron syy onkin henkinen kuoleminen joka voi tulla monesta eri syystä. Yleisimmät syyt ovat luottamuksen puute, intohimon puute, rahan puute. Joskus nuo kaikki yhdessä mutta yksikin riittää.
        Joskus erotaan mitättömistä syistä ja jotkut taas ovat yhdessä vaikka olisi miten paskaa se yhteinen elämä. He vain hokevat "miten normaalia" on hakata toista paistinpannulla päähän ja huutaa kuin hullu tai olla joka päivä se epäileväinen tyytymätön sadunkertoja.

        No, onneksi ihmisillä on valinnanvapaus.

        AsianVierestä

        En osaa itse ajatella niin, että ihmiset laskevat mitä toiselta saa ja saako joltain toiselta enemmän. Jos ajattelisin ihmisten olevan tuollaisia, en haikailisi parisuhdetta.

        Epävarmuus kumpuaa siitä, ettei ole valmis, ei ole täydellinen. Minulla se kumpuaa turvattomuudesta.
        Tunteet ja järki ovat eri tasoja. Vaikka järjellä jotain ymmärtääkin, eivät tunteet aina tue järjen ääntä.

        Jotenkin itse ajattelen, naivi kun olen, että siihen keskustelemiseen pitää panostaa. Enkä pidä lainkaan huonona vaihtoehtona vaikka parisuhdeleirejä. Mikäpä sen parempi tapa viettää lomaa, kuin panostaa siihen parisuhteeseen ihan ammattilaisten ohjeilla?

        Ihmiset nyt ovat ihmisiä ja elävät tavallaan. Ulos se saattaa näyttää vaikka miltä, niin ihmiset kuitenkin elävät.Itse voi myös valita oman tapansa elää ja sen ei tarvitse olla samanlainen tapa kuin vaikka noilla, jotka mätkivät toisiaan paistinpannulla.

        Ihmisellä on kyllä vapaus valita. Hänen pitää vain ensin ymmärtää, että hänellä on se vapaus ja sen vaatima rohkeus.


      • Anonyymi
        Kaskenpolttaja kirjoitti:

        En osaa itse ajatella niin, että ihmiset laskevat mitä toiselta saa ja saako joltain toiselta enemmän. Jos ajattelisin ihmisten olevan tuollaisia, en haikailisi parisuhdetta.

        Epävarmuus kumpuaa siitä, ettei ole valmis, ei ole täydellinen. Minulla se kumpuaa turvattomuudesta.
        Tunteet ja järki ovat eri tasoja. Vaikka järjellä jotain ymmärtääkin, eivät tunteet aina tue järjen ääntä.

        Jotenkin itse ajattelen, naivi kun olen, että siihen keskustelemiseen pitää panostaa. Enkä pidä lainkaan huonona vaihtoehtona vaikka parisuhdeleirejä. Mikäpä sen parempi tapa viettää lomaa, kuin panostaa siihen parisuhteeseen ihan ammattilaisten ohjeilla?

        Ihmiset nyt ovat ihmisiä ja elävät tavallaan. Ulos se saattaa näyttää vaikka miltä, niin ihmiset kuitenkin elävät.Itse voi myös valita oman tapansa elää ja sen ei tarvitse olla samanlainen tapa kuin vaikka noilla, jotka mätkivät toisiaan paistinpannulla.

        Ihmisellä on kyllä vapaus valita. Hänen pitää vain ensin ymmärtää, että hänellä on se vapaus ja sen vaatima rohkeus.

        Jos jätetään tunteet pois analyysin alusta niin mies etsii ruokaa kun on nälkä, lämmintä paikkaa tai vaatetusta kun on kylmä, netettä kun janottaa, pimppaa kun panettaa.

        Kaikki on hyvin silloin kun perustarpeet ovat tyydytetyt.
        Elämän perussäädöt ovat tuolloin kunnossa.

        Tuon lisäksi elämässä on hienosäätöjä, joihin voidaan tarvita terapeutteja. Tilanteessa mennään säätämään ihmisen oman tarvekartaston perusasioita. Terapeutit auttavat hyväksymään janon, nälän ja kylmän. Elämä ei parane mutta tuntuu paremmalta kun "ymmärtää" ja "valaistuu".

        AsianVierestä


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jos jätetään tunteet pois analyysin alusta niin mies etsii ruokaa kun on nälkä, lämmintä paikkaa tai vaatetusta kun on kylmä, netettä kun janottaa, pimppaa kun panettaa.

        Kaikki on hyvin silloin kun perustarpeet ovat tyydytetyt.
        Elämän perussäädöt ovat tuolloin kunnossa.

        Tuon lisäksi elämässä on hienosäätöjä, joihin voidaan tarvita terapeutteja. Tilanteessa mennään säätämään ihmisen oman tarvekartaston perusasioita. Terapeutit auttavat hyväksymään janon, nälän ja kylmän. Elämä ei parane mutta tuntuu paremmalta kun "ymmärtää" ja "valaistuu".

        AsianVierestä

        Elämässä on perustarpeet ja ne ovat hiukan laajemmat kuin sinun listasi, koska ne tunteet ovat asia, jota ei voi jättää pois perustarpeista.

        Oikeastaan annoit hyvin yksioikoisen kuvan parisuhteesta. Ja kun se ei ole yksioikoinen, siihen joutuu paneutumaan, jos haluaa perustarpeiden tyydyttyvän siinä suhteessa.
        Jotta voit saada ne pussit aivan tyhjiksi, sinun on pidettävä huolta siitä, että se kumppani haluaa jakaa niitäkin asioita kanssasi muutoinkin kuin velvollisuudesta.

        Ihmiset ovat loppupeleissä aika avuttomia toistensa kanssa. Kun ollaan siinä lähellä, ei myöskään aina nähdä niitä pelejä, joita helposti pelataan.

        Väitän, että parisuhdeleirit( en tarkoita varsinaisesti terapiaa, joka sekin voi olla ihan hyvä) antavat eväitä, joita jokainen pari tarvitsee hyvään suhteeseen.

        On varmasti niitä ihmisiä, jotka ovat taitavia rakentamaan suhteen ihan keskenään, erolukujen perusteella voi olettaa, että paljon on niitäkin, jotka eivät ole niin taitavia rakentajia.

        Jo ihan näitä keskustelupalstoja lukemalla voi huomata, että taito kuunnella ja ymmärtää ei ole synnyinlahja, mutta sitä voi kehittää, kun ymmärtää, että sitä kannattaa kehittää.


      • Anonyymi
        Kaskenpolttaja kirjoitti:

        Elämässä on perustarpeet ja ne ovat hiukan laajemmat kuin sinun listasi, koska ne tunteet ovat asia, jota ei voi jättää pois perustarpeista.

        Oikeastaan annoit hyvin yksioikoisen kuvan parisuhteesta. Ja kun se ei ole yksioikoinen, siihen joutuu paneutumaan, jos haluaa perustarpeiden tyydyttyvän siinä suhteessa.
        Jotta voit saada ne pussit aivan tyhjiksi, sinun on pidettävä huolta siitä, että se kumppani haluaa jakaa niitäkin asioita kanssasi muutoinkin kuin velvollisuudesta.

        Ihmiset ovat loppupeleissä aika avuttomia toistensa kanssa. Kun ollaan siinä lähellä, ei myöskään aina nähdä niitä pelejä, joita helposti pelataan.

        Väitän, että parisuhdeleirit( en tarkoita varsinaisesti terapiaa, joka sekin voi olla ihan hyvä) antavat eväitä, joita jokainen pari tarvitsee hyvään suhteeseen.

        On varmasti niitä ihmisiä, jotka ovat taitavia rakentamaan suhteen ihan keskenään, erolukujen perusteella voi olettaa, että paljon on niitäkin, jotka eivät ole niin taitavia rakentajia.

        Jo ihan näitä keskustelupalstoja lukemalla voi huomata, että taito kuunnella ja ymmärtää ei ole synnyinlahja, mutta sitä voi kehittää, kun ymmärtää, että sitä kannattaa kehittää.

        Harmillista että sorruit viisaana yleisimpään yleistykseen mitä ihmiset etenkin naiset ovat keksineet. "Jotta voit saada ne pussit aivan tyhjiksi, sinun on pidettävä huolta siitä, että se kumppani haluaa jakaa niitäkin asioita kanssasi muutoinkin kuin velvollisuudesta". Ai että vain minun olisi pidettävä siitä huolta, naisellahan ei tuolloin olisi koko elämässä mitään roolia:)

        Minun mielestäni kuulostaisi paremmalta jos kirjoitettaisiin "jotta molemmat voisivat saada seksuaalisuudesta tarvittavaa tyydytystä, asia kuuluu molemmille". Ai niin, ei naisilla ollut mitään vastuuta, heille on jäänyt vain uhriutuminen:)

        AsianVierestä


      • Anonyymi kirjoitti:

        Harmillista että sorruit viisaana yleisimpään yleistykseen mitä ihmiset etenkin naiset ovat keksineet. "Jotta voit saada ne pussit aivan tyhjiksi, sinun on pidettävä huolta siitä, että se kumppani haluaa jakaa niitäkin asioita kanssasi muutoinkin kuin velvollisuudesta". Ai että vain minun olisi pidettävä siitä huolta, naisellahan ei tuolloin olisi koko elämässä mitään roolia:)

        Minun mielestäni kuulostaisi paremmalta jos kirjoitettaisiin "jotta molemmat voisivat saada seksuaalisuudesta tarvittavaa tyydytystä, asia kuuluu molemmille". Ai niin, ei naisilla ollut mitään vastuuta, heille on jäänyt vain uhriutuminen:)

        AsianVierestä

        Harmillista, että viisaana ihmisenä sorrut lukemaan jotain mitä ei ole kirjoitettu.

        Mennäänkö parisuhdeleirille?

        Minä kirjoitin nyt " sinun " näkökulmasta. Totta kai se koskee parin molempia osapuolia. Se kai on itsestään selvää 😘


      • Tuo kommenttisi oli kyllä niin hyvä esimerkki siitä, kuinka hyvin osaamme tulkuta päin per.settä toista ihmistä. Tulkintaa...oletuksia...edellisiä " virheitä" pistetään uuden maksettavaksi. 😊


      • Anonyymi
        Kaskenpolttaja kirjoitti:

        Harmillista, että viisaana ihmisenä sorrut lukemaan jotain mitä ei ole kirjoitettu.

        Mennäänkö parisuhdeleirille?

        Minä kirjoitin nyt " sinun " näkökulmasta. Totta kai se koskee parin molempia osapuolia. Se kai on itsestään selvää 😘

        Juu:)
        Tulee mieleeni se perustason ongelma. Mies haluaa seksiä suhteen alussa ja on naiseensa tyytyväinen. Nainen lihoo 40 kg ja mies ei näe enää naistaan seksuaalisuutensa hekuman kohteeksi sopivana kuten aikaisemmin. Tuo vaikuttaa miehen onnellisuuteen ja parisuhteen laatuun. Etsitään ongelmaan ratkaisu, käytännön menettelyt!

        Mitä parisuhteessa olevien tulisi tehdä?

        Mieshän ei ole muuttunut ollenkaan koko suhteen aikana vaan nainen? Tulisiko sen reagoida joka muuttuu, eikä esimerkiksi syyttää miestä seksin puutteesta? Pitäisikö miehen rakastaa ulkoisilta ominaisuuksiltaan eri ihmistä kuin sitä jonka kanssa meni naimisiin? Pitäisikö miehen mennä terapiaan jotta pitäisi 40 kg rasvaa rakastettavana vai pitäisikö naisen mennä lenkkeilemään ja lopettaa se pitkään jatkunut ylisyöminen? Mitkä ovat vastuut ja miten asia olisi hyvä ratkaista jottei kumpaakaan syytettäisi:)

        AsianVierestä


      • Anonyymi kirjoitti:

        Juu:)
        Tulee mieleeni se perustason ongelma. Mies haluaa seksiä suhteen alussa ja on naiseensa tyytyväinen. Nainen lihoo 40 kg ja mies ei näe enää naistaan seksuaalisuutensa hekuman kohteeksi sopivana kuten aikaisemmin. Tuo vaikuttaa miehen onnellisuuteen ja parisuhteen laatuun. Etsitään ongelmaan ratkaisu, käytännön menettelyt!

        Mitä parisuhteessa olevien tulisi tehdä?

        Mieshän ei ole muuttunut ollenkaan koko suhteen aikana vaan nainen? Tulisiko sen reagoida joka muuttuu, eikä esimerkiksi syyttää miestä seksin puutteesta? Pitäisikö miehen rakastaa ulkoisilta ominaisuuksiltaan eri ihmistä kuin sitä jonka kanssa meni naimisiin? Pitäisikö miehen mennä terapiaan jotta pitäisi 40 kg rasvaa rakastettavana vai pitäisikö naisen mennä lenkkeilemään ja lopettaa se pitkään jatkunut ylisyöminen? Mitkä ovat vastuut ja miten asia olisi hyvä ratkaista jottei kumpaakaan syytettäisi:)

        AsianVierestä

        Voi sentään....

        Kylläpä meillä onkin tarvetta siihen parisuhdeleiriin. 😊

        Lähtökohta, koskaan et muuttua saa on järjetön jo ihan laulussakin, saati oikeassa elämässä.
        Ymmärrän ettei lihava kumppani saata enää herättää seksuaalista mielenkiintoa. Silloin nousee mieleen kysymys, mihin se seksuaalinen mielenkiinto siis kohdistuu tai on kohdistunut?
        Sanoit myös, että alussa mies on naiseensa tyytyväinen, samoin on useimmiten myös nainen, ja kun se tyytyväisyys katoaa, miksi niin on?
        Onko niin, että on rakentanut toisesta haavekuvan ja arki hajottaa sen kuvan päreiksi, eikä todellisuus miellytä?

        Kun satua eletään, kumpikaan ei muutu ja kaikki pysyy paikallaan. Todellisuudessa niin ei käy koskaan, kenenkään kohdalla.

        Hitsi, että sun kanssa olisi kiva olla parisuhdeleirillä 😁


      • Kaskenpolttaja kirjoitti:

        Voi sentään....

        Kylläpä meillä onkin tarvetta siihen parisuhdeleiriin. 😊

        Lähtökohta, koskaan et muuttua saa on järjetön jo ihan laulussakin, saati oikeassa elämässä.
        Ymmärrän ettei lihava kumppani saata enää herättää seksuaalista mielenkiintoa. Silloin nousee mieleen kysymys, mihin se seksuaalinen mielenkiinto siis kohdistuu tai on kohdistunut?
        Sanoit myös, että alussa mies on naiseensa tyytyväinen, samoin on useimmiten myös nainen, ja kun se tyytyväisyys katoaa, miksi niin on?
        Onko niin, että on rakentanut toisesta haavekuvan ja arki hajottaa sen kuvan päreiksi, eikä todellisuus miellytä?

        Kun satua eletään, kumpikaan ei muutu ja kaikki pysyy paikallaan. Todellisuudessa niin ei käy koskaan, kenenkään kohdalla.

        Hitsi, että sun kanssa olisi kiva olla parisuhdeleirillä 😁

        Syyttelyssä ei muuten loppupeleissä ole mitään järkeä.


      • Anonyymi
        Kaskenpolttaja kirjoitti:

        Voi sentään....

        Kylläpä meillä onkin tarvetta siihen parisuhdeleiriin. 😊

        Lähtökohta, koskaan et muuttua saa on järjetön jo ihan laulussakin, saati oikeassa elämässä.
        Ymmärrän ettei lihava kumppani saata enää herättää seksuaalista mielenkiintoa. Silloin nousee mieleen kysymys, mihin se seksuaalinen mielenkiinto siis kohdistuu tai on kohdistunut?
        Sanoit myös, että alussa mies on naiseensa tyytyväinen, samoin on useimmiten myös nainen, ja kun se tyytyväisyys katoaa, miksi niin on?
        Onko niin, että on rakentanut toisesta haavekuvan ja arki hajottaa sen kuvan päreiksi, eikä todellisuus miellytä?

        Kun satua eletään, kumpikaan ei muutu ja kaikki pysyy paikallaan. Todellisuudessa niin ei käy koskaan, kenenkään kohdalla.

        Hitsi, että sun kanssa olisi kiva olla parisuhdeleirillä 😁

        Tuo oli vain "halpa" esimerkki siitä miten ihmiset muuttuvat, jopa tylsiksi. Kysymys ei ole haavekuvasta vaan todellisesta kuvasta joka sitten muuttuu. Ihminen voi muuttua samaan aikaan sisäisesti ja ulkoisesti...tai ei vain voi, muuttuu ihan jokainen päivä.
        Tuossa on sitten sitä samaa mitä baari-illan jälkeen verrattuna aamuun. Sänkyyn menee prinsessan kanssa ja aamulla herätessä voi olla toinen mielipide, tarpeetkin ovat täysin päinvastaiset mitä illalla:) Elämä tuo yllätyksiä, ehkä sitä alkuhuumaa voidaan verrata nousuhumalaan...ja krapulaa seitsemännen yhdessä-asumisvuoden kriisiksi.

        AsianVierestä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo oli vain "halpa" esimerkki siitä miten ihmiset muuttuvat, jopa tylsiksi. Kysymys ei ole haavekuvasta vaan todellisesta kuvasta joka sitten muuttuu. Ihminen voi muuttua samaan aikaan sisäisesti ja ulkoisesti...tai ei vain voi, muuttuu ihan jokainen päivä.
        Tuossa on sitten sitä samaa mitä baari-illan jälkeen verrattuna aamuun. Sänkyyn menee prinsessan kanssa ja aamulla herätessä voi olla toinen mielipide, tarpeetkin ovat täysin päinvastaiset mitä illalla:) Elämä tuo yllätyksiä, ehkä sitä alkuhuumaa voidaan verrata nousuhumalaan...ja krapulaa seitsemännen yhdessä-asumisvuoden kriisiksi.

        AsianVierestä

        Minulle parisuhteet ovat olleet palapelejä joista häviää yksi pala jossain vaiheessa vuosien yhdessäolon jälkeen. Harmillista kun on niin kädetön ettei sitä puuttuvaa palaa ole löytänyt.

        AsianVierestä


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuo oli vain "halpa" esimerkki siitä miten ihmiset muuttuvat, jopa tylsiksi. Kysymys ei ole haavekuvasta vaan todellisesta kuvasta joka sitten muuttuu. Ihminen voi muuttua samaan aikaan sisäisesti ja ulkoisesti...tai ei vain voi, muuttuu ihan jokainen päivä.
        Tuossa on sitten sitä samaa mitä baari-illan jälkeen verrattuna aamuun. Sänkyyn menee prinsessan kanssa ja aamulla herätessä voi olla toinen mielipide, tarpeetkin ovat täysin päinvastaiset mitä illalla:) Elämä tuo yllätyksiä, ehkä sitä alkuhuumaa voidaan verrata nousuhumalaan...ja krapulaa seitsemännen yhdessä-asumisvuoden kriisiksi.

        AsianVierestä

        Tottahan se on, että kun tarve on riittävä, kuka tahansa voi olla prinsessa/prinssi. Varsinkin jos tarve ohjaa ja järki jää naulakkoon.

        Tietenkin ihminen muuttuu, ulkoisesti ja sisäisesti ja se saattaa nousta sitten kompastuskiveksi. Silloin tulee mieleen tietenkin se, kuinka sitten ratkotaan sitä asiaa. Kantapäät vastakkain vai jokin muu vaihtoehto?

        Kriisit ovat aina niitä heräämisen paikkoja. Silloin voi katsella kumpi on muuttunut sammakoksi vai ovatko molemmat ja riittääkö suudelma muuttamaan tilanteen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Minulle parisuhteet ovat olleet palapelejä joista häviää yksi pala jossain vaiheessa vuosien yhdessäolon jälkeen. Harmillista kun on niin kädetön ettei sitä puuttuvaa palaa ole löytänyt.

        AsianVierestä

        Miksi ne palat häviävät? Häviääkö se pala sinusta, hänestä vai suhteesta?


      • Kaskenpolttaja kirjoitti:

        No olen hiukan eri mieltä tuosta. Itse aikanaan en osannut, en saata osata vieläkään , sanoa, että rakastan, ei hänkään sanonut. En kyllä koskaan epäillytkään, etteikö hän rakastaisi ja luultavasti hänkin tiesi minun rakastavan.

        Olen kuitenkin sitä mieltä, ettei ole mitenkään huono asia aina välillä sanoa sille toiselle, että rakastaa, silloin sitä ei tarvitse kyselläkään :)

        Epävarmuus on osa ihmisen elämää. Eikä se sulje pois onnellisuutta, eikä kyllä luottamustakaan.
        Jos ajatellaan tuota tilannetta , jonka kuvasit, tuo toinen ei vastannut kysymykseesi. Se taas ei ole kovin kivaa, että kysymys ohitetaan sanomalla, että toinen on sokea, jos ei näe. En tietenkään tiedä millä mielellä hän sen sanoi.

        Kun ihminen kysyy rakastaako toinen, hän on epävarma, jotenkin heikoilla ja haluaa vahvistuksen sille, että toinen rakastaa. En oikeastaan näe yhtään syytä, miksi ei silloin voi ottaa toista syliin ja sanoa rakastavansa, jos kerran rakastaa.

        Kyllä vaan, komppaan taaskin. Ja joskus kysyy kun haluaisi juuri silloin kuulla että toinen rakastaa. On jotenkin erityisen paljon sitä rakkautta ja huomiota vailla.

        Kyllä mäkin joskus sanon miehelleni, kun on surku päivä ja kunnon halipaijaus suukotteluruttaus tuntus voimaannuttavalta, että rakasta mua ja pusken vasten halimaan. Tarvin sun rakkauttas ja niitä rutistuksia nyt kipeesti. Ja saankin sitten rutistuksia.

        Toinen ei aina osaa lukea toisen tarvetta ja ajatuksia, minusta niistä voi ääneen sanoa. Ihan suoraan, mä tarvitsen nyt sua ja vielä miten.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuo oli vain "halpa" esimerkki siitä miten ihmiset muuttuvat, jopa tylsiksi. Kysymys ei ole haavekuvasta vaan todellisesta kuvasta joka sitten muuttuu. Ihminen voi muuttua samaan aikaan sisäisesti ja ulkoisesti...tai ei vain voi, muuttuu ihan jokainen päivä.
        Tuossa on sitten sitä samaa mitä baari-illan jälkeen verrattuna aamuun. Sänkyyn menee prinsessan kanssa ja aamulla herätessä voi olla toinen mielipide, tarpeetkin ovat täysin päinvastaiset mitä illalla:) Elämä tuo yllätyksiä, ehkä sitä alkuhuumaa voidaan verrata nousuhumalaan...ja krapulaa seitsemännen yhdessä-asumisvuoden kriisiksi.

        AsianVierestä

        Minusta tää huuma mikä tulee tässä lähempänä kymmentä yhdessäolo vuotta tuntuu paremmalle, kun se alkuhuuma.

        Paljon tiukempaa tavaraa ja matskua, kun alun pöllyt..😄


      • Anonyymi
        Kaskenpolttaja kirjoitti:

        Tottahan se on, että kun tarve on riittävä, kuka tahansa voi olla prinsessa/prinssi. Varsinkin jos tarve ohjaa ja järki jää naulakkoon.

        Tietenkin ihminen muuttuu, ulkoisesti ja sisäisesti ja se saattaa nousta sitten kompastuskiveksi. Silloin tulee mieleen tietenkin se, kuinka sitten ratkotaan sitä asiaa. Kantapäät vastakkain vai jokin muu vaihtoehto?

        Kriisit ovat aina niitä heräämisen paikkoja. Silloin voi katsella kumpi on muuttunut sammakoksi vai ovatko molemmat ja riittääkö suudelma muuttamaan tilanteen.

        Eroamista ei pidä ajatella epäonnistumisena. Eihän sillä samalla autollakaan ajeta elämän loppuun saakka vaikka varmasti olisi mahdollista niin tehdä jos haluaisi. Auton kun vaihtaa toiseen autoon se vanha auto tuntuu uudesta omistajasta taas uudelta:)
        Auton vaihtamisperusteet ovat usein samat mitkä ovat puolison vaihtamisperusteet. Jätti tielle, valuttaa alleen, kallis remppa, liian äänekäs jne.

        AsianVierestä


      • Anonyymi
        Kaskenpolttaja kirjoitti:

        Miksi ne palat häviävät? Häviääkö se pala sinusta, hänestä vai suhteesta?

        En ole varma, ehkä joku potkaisee pelin sekaisin ja sitä kasataan yhdessä kunnes huomataan ettei palaa vain löydy. Syy tuntematon.

        AsianVierestä


      • Abrakadabra kirjoitti:

        Kyllä vaan, komppaan taaskin. Ja joskus kysyy kun haluaisi juuri silloin kuulla että toinen rakastaa. On jotenkin erityisen paljon sitä rakkautta ja huomiota vailla.

        Kyllä mäkin joskus sanon miehelleni, kun on surku päivä ja kunnon halipaijaus suukotteluruttaus tuntus voimaannuttavalta, että rakasta mua ja pusken vasten halimaan. Tarvin sun rakkauttas ja niitä rutistuksia nyt kipeesti. Ja saankin sitten rutistuksia.

        Toinen ei aina osaa lukea toisen tarvetta ja ajatuksia, minusta niistä voi ääneen sanoa. Ihan suoraan, mä tarvitsen nyt sua ja vielä miten.

        Hitsi kun minä ihailen sinun tapaasi sanoittaa minunkin ajatuksiani :)

        Juuri tuo voimaantuminen....sitähän lapsi tekee aivan suvereenisti, eikä se meistä koskaan häviä. Välillä on räytynyt olo ja silloin vasta tarvitseekin sitä, että pääsee syliin rakastettavaksi. Ja fiksua on sanoa se ääneen, koska kuten sanoit, toinen ei voi aina tietää. Se on sitä vastuunottoa, eikä vain jäädä odottamaan, että toisen pitää tajuta nenäni asennosta mitä tarvitsen ja kun ei tajua, sitten alkaa paukkua.

        Ja väitän uhkarohkeasti, että myös miehillä on ihan se sama tarve olla rakastettu ja kokea sitä sylissä ja sanoin ja varsinkin silloin on räytymispäivä.

        No AsianVierestä....onko miehillä/ miehellä sellainen tarve?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eroamista ei pidä ajatella epäonnistumisena. Eihän sillä samalla autollakaan ajeta elämän loppuun saakka vaikka varmasti olisi mahdollista niin tehdä jos haluaisi. Auton kun vaihtaa toiseen autoon se vanha auto tuntuu uudesta omistajasta taas uudelta:)
        Auton vaihtamisperusteet ovat usein samat mitkä ovat puolison vaihtamisperusteet. Jätti tielle, valuttaa alleen, kallis remppa, liian äänekäs jne.

        AsianVierestä

        Niinpä hyvinkin, jotkut vaihtavat autoa kolmen vuoden välein. Jotkut eivät halua luopua koskaan rakkasta koslastaan, jonka kanssa on koettu ne tielle jättämiset, alle valuttamiset, kallis remppa, ja äänekkyyskin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        En ole varma, ehkä joku potkaisee pelin sekaisin ja sitä kasataan yhdessä kunnes huomataan ettei palaa vain löydy. Syy tuntematon.

        AsianVierestä

        Kuka se joku on ja miten se potku tapahtuu, mikä on peli, mikä menee sekaisin, miten niitä paloja haetaan ja mistä?


      • Kaskenpolttaja kirjoitti:

        Hitsi kun minä ihailen sinun tapaasi sanoittaa minunkin ajatuksiani :)

        Juuri tuo voimaantuminen....sitähän lapsi tekee aivan suvereenisti, eikä se meistä koskaan häviä. Välillä on räytynyt olo ja silloin vasta tarvitseekin sitä, että pääsee syliin rakastettavaksi. Ja fiksua on sanoa se ääneen, koska kuten sanoit, toinen ei voi aina tietää. Se on sitä vastuunottoa, eikä vain jäädä odottamaan, että toisen pitää tajuta nenäni asennosta mitä tarvitsen ja kun ei tajua, sitten alkaa paukkua.

        Ja väitän uhkarohkeasti, että myös miehillä on ihan se sama tarve olla rakastettu ja kokea sitä sylissä ja sanoin ja varsinkin silloin on räytymispäivä.

        No AsianVierestä....onko miehillä/ miehellä sellainen tarve?

        Samoin sinulla on sellaiset ajatukset ja ilmaisut, että voin nyökytellä täällä koneen ääressä yhtenään. Sinun ajatusmaailma kolisee omani kanssa niin hyvin yhteen, että tuntuu välillä melkein vaikealta keksiä mitään vastattavaa.

        Voi vain todeta, olen ihan samaa mieltä asioista, sanoitpa hyvin ja osuvasti. Katselen samalla linssillä.

        Minustakin miehillä on räytymispäiviä, jolloin yhtälailla rakkauden vuolas päälle valuttaminen tekee hyvää herkälle mielelle.😃


      • Anonyymi
        Kaskenpolttaja kirjoitti:

        Kuka se joku on ja miten se potku tapahtuu, mikä on peli, mikä menee sekaisin, miten niitä paloja haetaan ja mistä?

        Minun mielestäni se on God`s will...ei voi eriyttää. Ihmisillä on joku tehtävä ja minun voi hyvin olla tämä menneisyys. Ei olisi syntynyt viimeisintä lasta jos olisin pysynyt ensimmäisessä suhteessa jne. Kuka näistä nyt selvää ottaa.

        AsianVierestä


      • Anonyymi
        Abrakadabra kirjoitti:

        Samoin sinulla on sellaiset ajatukset ja ilmaisut, että voin nyökytellä täällä koneen ääressä yhtenään. Sinun ajatusmaailma kolisee omani kanssa niin hyvin yhteen, että tuntuu välillä melkein vaikealta keksiä mitään vastattavaa.

        Voi vain todeta, olen ihan samaa mieltä asioista, sanoitpa hyvin ja osuvasti. Katselen samalla linssillä.

        Minustakin miehillä on räytymispäiviä, jolloin yhtälailla rakkauden vuolas päälle valuttaminen tekee hyvää herkälle mielelle.😃

        Eikös siihen voisi istuttaa robotin nyökyttelemään:)

        AsianVierestä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikös siihen voisi istuttaa robotin nyökyttelemään:)

        AsianVierestä

        Se on sitä tyttörakkautta:)

        AsianVierestä


      • Anonyymi kirjoitti:

        Minun mielestäni se on God`s will...ei voi eriyttää. Ihmisillä on joku tehtävä ja minun voi hyvin olla tämä menneisyys. Ei olisi syntynyt viimeisintä lasta jos olisin pysynyt ensimmäisessä suhteessa jne. Kuka näistä nyt selvää ottaa.

        AsianVierestä

        Kyllä elämään kannattaakin suhtautua siten, että kaikella on joku merkityksensä ja siksi ei kannata itkeä maahan kaatunutta maitoa kovinkaan kauaa.
        Vaarana siinä on taas se, että tavallaan ajautuu paikasta toiseen, eikä osaa laskea ankkuria.

        Omaa historiaa ei koskaan kannata katua. Sitä ei voi muuttaa katumalla, mutta siitä voi oppia paljon ja sen opin voi aina siirtää seuraavaan sopivaan kohtaan.

        Puuttuvia palasia kannattaa kyllä miettiä...


      • Abrakadabra kirjoitti:

        Samoin sinulla on sellaiset ajatukset ja ilmaisut, että voin nyökytellä täällä koneen ääressä yhtenään. Sinun ajatusmaailma kolisee omani kanssa niin hyvin yhteen, että tuntuu välillä melkein vaikealta keksiä mitään vastattavaa.

        Voi vain todeta, olen ihan samaa mieltä asioista, sanoitpa hyvin ja osuvasti. Katselen samalla linssillä.

        Minustakin miehillä on räytymispäiviä, jolloin yhtälailla rakkauden vuolas päälle valuttaminen tekee hyvää herkälle mielelle.😃

        Joidenkin kanssa ajatukset, ne erimielisetkin, soljuvat jotenkin helposti ja tuovat paljon iloa . Se on mystistä....


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eikös siihen voisi istuttaa robotin nyökyttelemään:)

        AsianVierestä

        Ei tietenkään voi. Mistä se robotti tietää missä kohtaa nyökytellä. Ja silloin itseltä katoaa nyökyttelyn ilo :)

        Minä olen sellainen luentojen kuuntelijakin, että nyökyttelen kovasti, jos allekirjoitan luennoitsijan ajatukset :)


      • Anonyymi
        Kaskenpolttaja kirjoitti:

        Kyllä elämään kannattaakin suhtautua siten, että kaikella on joku merkityksensä ja siksi ei kannata itkeä maahan kaatunutta maitoa kovinkaan kauaa.
        Vaarana siinä on taas se, että tavallaan ajautuu paikasta toiseen, eikä osaa laskea ankkuria.

        Omaa historiaa ei koskaan kannata katua. Sitä ei voi muuttaa katumalla, mutta siitä voi oppia paljon ja sen opin voi aina siirtää seuraavaan sopivaan kohtaan.

        Puuttuvia palasia kannattaa kyllä miettiä...

        Juu, tuosta syystä tuskin muutan enää koskaan naisen kanssa yhteen. Olen hyvä läheinen luotettava tukihenkilö mutta en kai sitten sovellu yhteisasumiseen tai jotain. Maailma muuttuu, nyt on jopa yhteisautoja. Jospa se hyvä elämä olisikin päämäärä, ei se miten sen voi saavuttaa.

        AsianVierestä


      • Anonyymi kirjoitti:

        Juu, tuosta syystä tuskin muutan enää koskaan naisen kanssa yhteen. Olen hyvä läheinen luotettava tukihenkilö mutta en kai sitten sovellu yhteisasumiseen tai jotain. Maailma muuttuu, nyt on jopa yhteisautoja. Jospa se hyvä elämä olisikin päämäärä, ei se miten sen voi saavuttaa.

        AsianVierestä

        Tukihenkilö.....hmyy....tukihenkilö on sellainen, täältä minun vinkkelistäni katsoen, että hän pistää omat tarpeensa pois ja on läsnä sille tuettavalle. Parisuhdekuvioissa sellainen ei ole kovin hyvä lähtökohta.

        Tietysti on hyvä tunnistaa omat koukeronsa ja valita elämäntapansa sen mukaan. Toivottavsti löydät sopivasti naisia , joille tapasi sopii.

        Mieleen nousee muutama kysymys...jätän ne nyt kysymättä :)


      • Anonyymi
        Kaskenpolttaja kirjoitti:

        Tukihenkilö.....hmyy....tukihenkilö on sellainen, täältä minun vinkkelistäni katsoen, että hän pistää omat tarpeensa pois ja on läsnä sille tuettavalle. Parisuhdekuvioissa sellainen ei ole kovin hyvä lähtökohta.

        Tietysti on hyvä tunnistaa omat koukeronsa ja valita elämäntapansa sen mukaan. Toivottavsti löydät sopivasti naisia , joille tapasi sopii.

        Mieleen nousee muutama kysymys...jätän ne nyt kysymättä :)

        Elämä perustuu tarpeisiin. Teemme jotain vain siksi koska siihen on tarvetta. Tarpeita varten haemme myös toisten ihmisten seuraa ja valitsemme ne jotka soveltuvat omiin tarpeisiimme.
        Ongelmat tulevat vain siitä ettemme voi valita tietyiltä ihmisiltä vain sitä mitä itse haluamme, kylkijäisinä tulee vaikka mitä. Tuon ongelmakentän hallinta on vaikeaa ja siitä ne erotkin kumpuavat. Luulen että suhteessa aina toinen puoli joutuu tyytymään kompromissiin ja sen kanssa voi elää tai sitten ei. Sitä ei julkisteta mutta se vaivaa taustalla. Eron hetkellä sitä voidaan sitten purkaa mitä ei suhteen aikana voinut tehdä?

        AsianVierestä


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eikös siihen voisi istuttaa robotin nyökyttelemään:)

        AsianVierestä

        Ei oikeen voi, kun minusta on itsestäni kiva lukea kaskenpolttajan ajatuksia ja nyökytellä täällä niille. Palstakin tuntuu kivalta paikalta, kun joku ihminen tuo siihen jotain tuttua sävyä läsnäolollaan mukaan. :)

        Ettei kaikki asiat ole omassa päässä niin erilaisia, ettei kukaan muu niitä allekirjoittaisi. Tietyllä tapaa, vaikka ne on mitä on on mukavaa huomata että joku muukin ajattelee samansuuntaisesti. Ja ymmärtää mitä ajattelet. :)


      • Anonyymi kirjoitti:

        Se on sitä tyttörakkautta:)

        AsianVierestä

        Mjaa, se on sitä toisen ymmärtämistä ja ajatuksien tutuksi tunnistamista. :)


      • Anonyymi kirjoitti:

        Minun mielestäni se on God`s will...ei voi eriyttää. Ihmisillä on joku tehtävä ja minun voi hyvin olla tämä menneisyys. Ei olisi syntynyt viimeisintä lasta jos olisin pysynyt ensimmäisessä suhteessa jne. Kuka näistä nyt selvää ottaa.

        AsianVierestä

        Minusta taas se ei ole God's will vaan sun oma tahto ja päätös katsella elämää eteenpäin. :)

        Ryhtyä tuumasta toimeen. Kun se jokin olemassa oleva ei enää tunnu olevan tarpeeksi tai tyydyttävästi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Elämä perustuu tarpeisiin. Teemme jotain vain siksi koska siihen on tarvetta. Tarpeita varten haemme myös toisten ihmisten seuraa ja valitsemme ne jotka soveltuvat omiin tarpeisiimme.
        Ongelmat tulevat vain siitä ettemme voi valita tietyiltä ihmisiltä vain sitä mitä itse haluamme, kylkijäisinä tulee vaikka mitä. Tuon ongelmakentän hallinta on vaikeaa ja siitä ne erotkin kumpuavat. Luulen että suhteessa aina toinen puoli joutuu tyytymään kompromissiin ja sen kanssa voi elää tai sitten ei. Sitä ei julkisteta mutta se vaivaa taustalla. Eron hetkellä sitä voidaan sitten purkaa mitä ei suhteen aikana voinut tehdä?

        AsianVierestä

        Suhteessa molemmat joutuvat tekemään kompromiseja. Parisuhde on tiimityötä ja jos ei kykene tiimityöhön, ei parisuhteestakaan pitkäikäinen tule. Tai voi kai parisuhde olla myös ihan tarvepohjainen tyyliin panokaveri.

        Jäin miettimään tuota synkroonia Abran kanssa. Ja laajensin sitä hiukan sinun suuntaasi.
        Sinä olet jotenkin niin mies...no vitsi , vitsi....mutta siis mietin sitä, että mikä jossakin ihmisessä, kuten nyt vaikka sinussa ja Abrassa on se, mikä saa etsimään lisää. Abrassa tietysti se jonkinlainen sielunkumppanuus, jos niin voi sanoa ja se sama on kyllä sinussakin. Eikä se ole mielipiteiden samanlaisuus.
        En tiedä voiko kirjoitetussa tekstissä puhua läsnäolosta....jotain sellaista se kuitenkin on.Ja luulen, että siinä on myös jotain arvostuksen kaltaista.
        Vaikka sinäkin välillä kimpoat ja saat minutkin perääntymään askeleen verran, sinussa on kuitenkin jokin vaikeasti määriteltävä ominaisuus, joka saa minut kuitenkin tutkimaan mistä on kysymys.
        Ehkä se on...niin in...mitä se on? Nyt tarvitaan Abra sanoittamaan sitä :)


      • Anonyymi
        Kaskenpolttaja kirjoitti:

        Suhteessa molemmat joutuvat tekemään kompromiseja. Parisuhde on tiimityötä ja jos ei kykene tiimityöhön, ei parisuhteestakaan pitkäikäinen tule. Tai voi kai parisuhde olla myös ihan tarvepohjainen tyyliin panokaveri.

        Jäin miettimään tuota synkroonia Abran kanssa. Ja laajensin sitä hiukan sinun suuntaasi.
        Sinä olet jotenkin niin mies...no vitsi , vitsi....mutta siis mietin sitä, että mikä jossakin ihmisessä, kuten nyt vaikka sinussa ja Abrassa on se, mikä saa etsimään lisää. Abrassa tietysti se jonkinlainen sielunkumppanuus, jos niin voi sanoa ja se sama on kyllä sinussakin. Eikä se ole mielipiteiden samanlaisuus.
        En tiedä voiko kirjoitetussa tekstissä puhua läsnäolosta....jotain sellaista se kuitenkin on.Ja luulen, että siinä on myös jotain arvostuksen kaltaista.
        Vaikka sinäkin välillä kimpoat ja saat minutkin perääntymään askeleen verran, sinussa on kuitenkin jokin vaikeasti määriteltävä ominaisuus, joka saa minut kuitenkin tutkimaan mistä on kysymys.
        Ehkä se on...niin in...mitä se on? Nyt tarvitaan Abra sanoittamaan sitä :)

        Olen kyllä tunnevammainen joten se kannattaa pitää mielessä.
        Naiset ovat paukutelleen teoillaan vasemmalla ja oikealle poskelle joten on kohtuullisen vaikea päästää ketään aivan iholle. Erojen syytkin ovat outoja, naisen sairaalloinen mustasukkaisuus, naisten omat tavoitteet jotka menevät yli jokiuomien, sataa vain liikaa kerralla. Pienen pojan tulee olla varauksellinen, tukahduttaa ne syvimmät tunteensa jotta naisten kanssa pärjää...hyvin pärjää kun asuvat omissa asunnoissaan, ei liian tutuksi herkeä:)

        AsianVierestä


      • Anonyymi kirjoitti:

        Olen kyllä tunnevammainen joten se kannattaa pitää mielessä.
        Naiset ovat paukutelleen teoillaan vasemmalla ja oikealle poskelle joten on kohtuullisen vaikea päästää ketään aivan iholle. Erojen syytkin ovat outoja, naisen sairaalloinen mustasukkaisuus, naisten omat tavoitteet jotka menevät yli jokiuomien, sataa vain liikaa kerralla. Pienen pojan tulee olla varauksellinen, tukahduttaa ne syvimmät tunteensa jotta naisten kanssa pärjää...hyvin pärjää kun asuvat omissa asunnoissaan, ei liian tutuksi herkeä:)

        AsianVierestä

        Eiköhän se tunnevammaisuus ole aika yleinen piirre meissä ihmisissä.

        On aika surullista, jos sen pienen pojan tai pienen tytön pitää piilottaa ja tukahduttaa ne syvimmät tunteensa. Se on ymmärrettävää, kun on tullut mätkityksi, siinä se luottamus katoaa. Ja sitten kun ei päästä ketään iholle, ei myöskään koe sitä iloa siitä, että joku on iholla ja on itse jonkun iholla.

        Se riskin siinä aina ottaa, kun sisimpänsä paljastaa. Joku käyttää sitä aseena tarpeen tulleen, joku osaa arvostaa lahjaa, jonka on saanut.

        Silloin kun "näky" parisuhteesta ei ole samansuuntainen , vaikeuksia seuraa. Ja kaikkia vaikeuksia ei voi yksin voittaa , parisuhteessa jossain määrin myös sen toisen on tultava mukaan vaikeuksien selvittämisessä ja ratkomisessa.


    • Anonyymi

      Abrakadabra, hyviä ajatuksia, olen kanssasi samaa mieltä :)

      • Kiva. :)


    • Anonyymi

      Suhteet ei nykyään kestä koska mies ja nainen haluaa eri asioita. Eivät juttele alussa mitä haluavat ja sitten ero tulee yllätyksenä.

      • Juu ja siksikin, että kun se paratiisi vaihe päättyy, toinen vielä jatkaa ehkä esittämistä kulissi paratiisia. :)


    • Anonyymi

      Onneksi koira jäi, se on miehen paras ystävä.

      AsianVierestä

    • Tässä mua ihmetyttää eniten se, et millasia on ihmiset joita nämä kiinnostaa.

    • Anonyymi

      Tuosta koirasta oli joskus juttua lehdessä, söötti. Sillä oli tyttöystäväkin, olikohan Elsa nimeltään.

      xL

      • Anonyymi

        Ainakin Elsan ja Äijän rakkaus roihuaa.. Niin suloinen pari❤️


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ainakin Elsan ja Äijän rakkaus roihuaa.. Niin suloinen pari❤️

        Sehän hyvä! Mua vois vähän huolestuttaa, jos niillä menis välit poikki. Ihmisistä niin väliä... :)

        xLiner


    • Anonyymi

      sarjatulihaulikolla poliisikomisaaeioitra caerrtaloon ampuu pewlle-pukeutunut kun tulee armoror piercinf bhullewtr susihauleja naamaanaan siinä ahalloween heheh
      '

    • Anonyymi

      Siittä sitte miehet ja naiset julkisuutta jahtaamaan saa sen varttinsa julkkiksena josko niin sitte löytäsitte sen loppuelämän onnen

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Olet toisen kanssa

      ...ja minä yhä vain sinua kaipaan. Tiedän ettet ole onnellinen siellä. Älä hukkaa aitoa onnea ja rakkautta hukkaan vain
      Ikävä
      224
      1546
    2. Näytit taas lihoneen.

      Tynnyri se vaan kasvaa.
      Ikävä
      29
      1393
    3. Kuka teistä on paras nainen

      A-nainen? J-nainen? K-nainen? M-nainen? S-nainen? Vai kenties joku muu...? 😊
      Ikävä
      61
      1269
    4. Immu otti pataan

      Olen pettynyt, hänen piti viedä Stagalaa kuin litran mittaa - mutta kuinka kävikään? Voi hemmetti sentään.... Ääääääh!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      69
      1217
    5. Onko jotain mistä

      Olet huolissasi kaivattusi suhteen?
      Ikävä
      78
      1194
    6. Osaako joku selittää tätä

      Että miksi mulle on joka toinen ventovieras ihminen tyly ainakin ilmeillään ja eleillään?
      Ikävä
      75
      1172
    7. Jos me joskus nähtäisiin

      niin ei kai sen vielä tarvitsisi merkitä sen enempää? Ja voihan olla ettei kumpikaan enää siinä vaiheessa edes haluaisi
      Ikävä
      103
      1163
    8. Koska vietät

      Yhteisen yön kaivattusi kanssa?
      Ikävä
      54
      998
    9. Lesken uusi

      Onko totta että puolangan kunnalla töissä ollut mies joka kuoli niin sen vaimolla jo uusi lohduttaja. Pitäneekö paikkans
      Puolanka
      18
      952
    10. Persun suusta:"Köyhät on luusereita ja ansaitsevat köyhyyden"

      Ministeri Juuston apulainen näin uhoaa. Mitäs siinä. Kyllä on jo tiedetty muutaman vuoden hallitustyön pohjalta että per
      Lieksa
      175
      855
    Aihe