Avokilla on ihme tyyli joka on ollut jo lähes alusta asti. Kun joku kysyy miten meillä menee aina sama vastaus ihan ok vaikka menis huonommin välillä. Satuin kerran muijan kuullen sanoo et paremminkin vois mrnnä ja muija alkoi kiukuttelee myöhemmin et ei se muille kuulu jos on huono vaihe menossa. Joku muijan naispuolinen kaveri oli kysnyt et naidaaks me paljon, muija oli sanonut et ihan kohtalaisesti. No miten sen ottaa jos kerran pari vuoteen on kohtalisesti jollekin, muija vaan taas totesi et jos joku kysyy multa sanon et pannaan me. On vaan näköjään tarve naisella pitää jotain valheelista kulissia yllä silloinkin kun menee huonommin kuten varmaa ihan normaalia on. Mä sanon aina todellisen tilan enkä valehtele. Kyllä mä muijani tunnen, ei kehtaa vaan sanoa et on nyt vähän nihkeää kotona kun ollaan nukuttu erilläänkin, taitaa olla hameväelle arka paikka. Vai tunteeko nainen epäonnistuneensa jos ei asiat ole kotona kunossa.
Miks valehdella
Anonyymi
9<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Monille on omien kasvojen menetyksen pelko, jos kertoo asioista jotka koetaan epäonnistumisiksi.
Jos hän ei sinulle valehtele erinäisistä asioista, en katsoisi kertomaasi asiaa kovin dramaattiseksi
Tavallaan hän varmasti katsoo suojelevansa myös sinun mainettasi, likapyykkiä ei pestä kylillä
Ymmärrän sinällään teitä molempia. Nämä ei taida liittyä sukupuoleen, vaan enemmän vaikka siihen malliin, mikä on kotoa opittu. Jos siellä on jo pidetty yllä kulisseja, niin sama jatkuu omassa elämässä. Meillä mies on se, joka jotenkin häpeää, jos julkisivu ei ole kunnossa. Itse pidän pahempana, jos muut tietäisivät meistä totuuden ja minä en.
Kahdenkeskiset asiat pidetään kahdenkeskisinä. Ne eivät muille kuulu, eivät edes sydänystäville tai perheenjäsenille.
Kulissit on normaaleja juttuja, esitetään toista mitä on. Naiset on taitavia pitämään kulissia yll kuten puolisoni, eihän siinä petä kuin itseään, minä en viitsis. Muiden silmissä kaikki hyvin kun kotona ollaan niin ei koskea sovi.
Kiinnitin huomiota kun kerroit että teiltä kysytään miten menee. Minulle se on uutta vaikka olisi kiva kuulla. Ei ole kysytty sitä koskaan ja olisin ihmeissäni jos joku kysyisi. Ovat nähneet kun on mennyt hyvin ja lopun alla lähimmät tienneet kun on mennyt huonosti. Ovatko läheisenne huolissaan vuoksenne? Yleensä muut huomaavat ensin..
Voi tietenkin olla että toiset meistä ovat avoimenpia uteluineen ja aiemmat salailut varmasti ruokkivat kysymään kuulumisia. Toisaalta kovin suorat yllättävät kysymykset voisivat hiljentää minutkin vaikka olen avoin.
Sinun olisi parasta hyväksyä että vaimollesi kulissi on tärkeä ja todennäköisesti opittu kotoa. Moni mies samassa tilanteessa lopettaa kylästelyt. Pysyy sopu kotona. En sitten tiedä onko kukaan keksinyt parempaa ratkaisua.
Onko teillä muitakin ongelmia? Joitain mitä ette pysty kohdata. Tuo seksin puute kuulostaa että voi olla. Auttaisiko parisuhdeterapia avokkiasi ulos solmustaan?
"Siinähän se", on minun vakiovastaus aina, jos joku kysyy, miten mulla menee. Tälle on syynsä, koska minä pidän omat asiani ominani. Ei mulla ole edes fasebookia eikä mitään muutakaan somea.
Miksi te ihmiset jaatte henkilökohtaisia asioita?
Sitä minäkin ihmettelen. En ole minäkään facessa enkä muuallakaan.
Yleiseen kysymykseen: " miten menee?" Paras vastaus aina on: hyvin, (tai okei) kiitos, entä teillä?
Kysyjä ei välttämättä edes halau kuula sinun peräpukamistasi tai muista epämiellyttävistä asioistasi. Tuo kysymys vain heiotetään keskustelun avaamiseksi!
Sitten kun tuntee ihmisen oikein hyvin ja on jo jutellut muista asioista ja jos vielä haluaa valottaa ykstyisiä ja henkilokohtaisia asioitaan, voi alkaa kertomaan niistä.
"Sitten kun tuntee ihmisen oikein hyvin ja on jo jutellut muista asioista ja jos vielä haluaa valottaa ykstyisiä ja henkilokohtaisia asioitaan, voi alkaa kertomaan niistä."
Kunhan ei kerro puolisosta, lapsista tai tuttavista mitään kiusallisia asioita.