On olemassa monenlaisia ateisteja.
Toiset ovat hyvin innokkaita levittämään ilosanomaa:
"Jumalaa tai jumalia ei ole olemassa eikä rangaistusta kuoleman jälkeen pahoista teoista!"
"Uskonnot aiheuttavat enemmän pahaa kuin hyvää, joten niistä on päästävä eroon!"
"Uskonnot ovat pahuuden ilmentymiä, koska ne levittävät totuudenvastaista tietoa ja jopa valheita, jotka oikeuttavat uskonnon jäsenet tekemään mitä tahansa pahaa jumalansa tahdosta."
On kiistämätön fakta, että monet uskonnot ovat olleet syynä paljoon pahaan, vaikka niiden nykyiset maltilliset muodot eivät olisikaan yhtä suuri uhka eriuskoisille ja uskonnottomille ihmisille kuin mitä niiden varhaisempi muoto oli. Ateistit ovat muiden eriuskoisten ohella joutuneet kärsimään historiassa uskonnollisten hallitsijoiden hirmuteoista.
Kristinusko ei ole nykyään samanlainen uhka kansalaisille kuin mitä se oli aiemmin. Uskonnon- ja sananvapaus on luonut uuden ympäristön, jossa eriuskoisia ei rangaista, kunhan he noudattavat Suomen lakeja ja asetuksia. Niiden mukaan on toki rangaistavaa pitää kiinni islamin ja kristinuskon perinteisistä opetuksista koskien homoseksuaalisuutta ja trans-ilmiöitä, joten "entiset tuomitsijat ja rankaisijat" tulevat nykyään "tuomituiksi ja rangaistuiksi".
Uskonto on muille vaarallista vain silloin, kun sen tavoitteena on rajoittaa muiden vapautta tai aiheuttaa heille vahinkoa (fyysistä tai henkistä). Myös ateismia voidaan käyttää ideologian pohjana ja oikeuttaa sen kautta ihmisten vahingoittaminen ja jopa tappaminen, jos nämä uskovat vastoin valtaa pitävien ihmisten ateistista maailmankuvaa. Tästä on todisteita historiassa.
No, mitä jää jäljelle, kun aletaan ruotia pintaa syvemmältä uskoa ja ateismia? Olen oppinut oman elämäni aikana sen, että millään muulla ei ole merkitystä kuin rakkaudella. Rakastan yli kaiken omaa perhettäni, sukuani ja ystäviäni, mutta pyrin ulottamaan rakkauden myös niihin henkilöihin, jotka ovat tehneet minulle ja läheisilleni pahaa. Elin pari vuotta tilassa, jota voidaan kutsua "Pay back timeksi".
Olen nyt sitä mieltä, että ne ihmiset, jotka ovat satuttaneet minua ja perhettäni eniten, eivät ole sen arvoisia, että heihin kannattaisi tuhlata aikaa ja energiaa vihan tai katkeruuden muodossa. Sen sijaan on parempi antaa heille anteeksi ja rakastaa myös heitä siten, että tekee heille hyvää pahan tekemisen sijasta. Uskon siihen, että ihminen voi muuttua pahasta paremmaksi ja tahdon olla itse esimerkkinä siitä kehityksestä.
Toiset ovat hyvin innokkaita levittämään ilosanomaa:
"Jumalaa tai jumalia ei ole olemassa eikä rangaistusta kuoleman jälkeen pahoista teoista!"
"Uskonnot aiheuttavat enemmän pahaa kuin hyvää, joten niistä on päästävä eroon!"
"Uskonnot ovat pahuuden ilmentymiä, koska ne levittävät totuudenvastaista tietoa ja jopa valheita, jotka oikeuttavat uskonnon jäsenet tekemään mitä tahansa pahaa jumalansa tahdosta."
On kiistämätön fakta, että monet uskonnot ovat olleet syynä paljoon pahaan, vaikka niiden nykyiset maltilliset muodot eivät olisikaan yhtä suuri uhka eriuskoisille ja uskonnottomille ihmisille kuin mitä niiden varhaisempi muoto oli. Ateistit ovat muiden eriuskoisten ohella joutuneet kärsimään historiassa uskonnollisten hallitsijoiden hirmuteoista.
Kristinusko ei ole nykyään samanlainen uhka kansalaisille kuin mitä se oli aiemmin. Uskonnon- ja sananvapaus on luonut uuden ympäristön, jossa eriuskoisia ei rangaista, kunhan he noudattavat Suomen lakeja ja asetuksia. Niiden mukaan on toki rangaistavaa pitää kiinni islamin ja kristinuskon perinteisistä opetuksista koskien homoseksuaalisuutta ja trans-ilmiöitä, joten "entiset tuomitsijat ja rankaisijat" tulevat nykyään "tuomituiksi ja rangaistuiksi".
Uskonto on muille vaarallista vain silloin, kun sen tavoitteena on rajoittaa muiden vapautta tai aiheuttaa heille vahinkoa (fyysistä tai henkistä). Myös ateismia voidaan käyttää ideologian pohjana ja oikeuttaa sen kautta ihmisten vahingoittaminen ja jopa tappaminen, jos nämä uskovat vastoin valtaa pitävien ihmisten ateistista maailmankuvaa. Tästä on todisteita historiassa.
No, mitä jää jäljelle, kun aletaan ruotia pintaa syvemmältä uskoa ja ateismia? Olen oppinut oman elämäni aikana sen, että millään muulla ei ole merkitystä kuin rakkaudella. Rakastan yli kaiken omaa perhettäni, sukuani ja ystäviäni, mutta pyrin ulottamaan rakkauden myös niihin henkilöihin, jotka ovat tehneet minulle ja läheisilleni pahaa. Elin pari vuotta tilassa, jota voidaan kutsua "Pay back timeksi".
Olen nyt sitä mieltä, että ne ihmiset, jotka ovat satuttaneet minua ja perhettäni eniten, eivät ole sen arvoisia, että heihin kannattaisi tuhlata aikaa ja energiaa vihan tai katkeruuden muodossa. Sen sijaan on parempi antaa heille anteeksi ja rakastaa myös heitä siten, että tekee heille hyvää pahan tekemisen sijasta. Uskon siihen, että ihminen voi muuttua pahasta paremmaksi ja tahdon olla itse esimerkkinä siitä kehityksestä.
Vastaukset 34
Vanhimmat
"Uskon siihen, että ihminen voi muuttua pahasta paremmaksi ja tahdon olla itse esimerkkinä siitä kehityksestä."
Pidän peukkuja.
Ei ateismilla ole varsinaisesti mitään todellista merkitystä. Se on vain aihe josta teistit saavat pystytellä olkiukkojaan sillä aikaa kun heiltä riisutaan poliittinen valta pois.
Eikä teistejä tarvitse käännyttää ateisteiksi. Mitä hyötyä siitä edes olisi? Jos on niin typerä että on päätynyt teistiksi, ei ateistiksi kääntyminen tee hänestä sen fiksumpaa. Jos ihmiselle riittää tyhjä jumalusko niin uskokoon.
Ainoa tärkeä asia on se että teistisissä harhauskomuksissa rypeviä ihmisiä ei saa päästää päättämään muiden ihmisten asioista.
Evoluutio on paskan jauhamista, sen ateisti on valinnut elämän tehtäväkseen.
Olet väärässä. Evoluutio on faktaa, ja luonnossa tapahtuva prosessi.
Se mitä jumala loi, on pysynyt samana.....valas ei ole muuttunut hiireksi.
Mitään ei synny tyhjästä, ateistin mielestä se on mahdollista, siksi se tekee ateistista typerän
Voi olla. Jumalaa ei kuitenkaan ole, joten mitään jumalan luomaakaan ei ole joten emme voi sanoa mitään sellaisen muutoksesta.
En ole koskaan kuullut kenenkään ateistin väittävän minkään syntyneen tyhjästä. Uskikset kyllä muistavat koko ajan hehkuttaa miten jumala loi koko maailmankaikkeuden tyhjästä.
>>Se mitä jumala loi...<<
Todista yksikin jumala. Todista, että se loi edes jotakin, vaikka paskaa talikolla.
Jumalan luomisen todistaa pelkästään se, että muuta mahdollisuutta EI OLE!
N äin monimutkaisuuteen perustuva maailma ei synny tyhjästä!
Voihan se syntyä Sotkan munasta. Tai maagisesta maailmankaikkeuksia pullauttelevasta leivänpaahtimesta.
Onhan. Mitä jos kehittyneempi laji on luonut universumin jolloin se ei ole mikään jumala
Tarkemmin: sinä et kykene kuvittelemaan muuta kuin sen mihin sinut on indoktrinoitu tai mihin olet indoktrinoinut itsesi. Ei vakuuta ketään muuta, mutta hyvä jos olet täysin varma vaikka olisit väärässä.
Mono ateisti ei edes ajattele koko uskonto asiaa sen kummemmin. He eivät vain itse usko ja heillo on yks hailee mihin ja miten muut uskovat.
Ateismi on tärkeää, jotta ihmiset voivat elää vapautuneesti ilman taikauskon kahleita. Itsensä huijaaminen olemattomilla on pahin petos.
Ateistisuus on itsepetosta.
Jokaiselle on sisäänrakennettu ymmärrys uskosta.
Ateistisuus on vain harrastus, muitten harrastuksien seassa.
Ateistisuus on ainoa sellainen harrastus, että siitä seuraa myöhemmin vakavat seuraukset, se tuhoaa ihmisen!!!!!
Usko näyttää aika lailla vahvasti tuhoavan kaiken terveen järjen, kuten tuollaisista vammaisista kommenteista niin selkeästi näkyy.
Uskoasi seuraa kuolema.
Turha siis tekeytyä ylimieliseksi.
Totta, jokainen täysjärkinen ihminen ymmärtää uskon olevan pelkkää harhakuvitelmaa.
Oman havaintoni mukaan kaikkia odottaa kuolema, vaikka olisivat kuinka uskovaisia hyvänsä. Eipä ole kuollesta palanneita eikä ikuisesti eläviä missään näkynyt. Ainahan sitä voi lässyyttää kaikenlaista höpölöpöfantasiaa, mutta se lässytys ei muuta todellisuutta piirun vertaa.
Totta. Uskovainen ei mahda faktoille mitään, vaikka uskoisi millaiseen partajeesukseen eli joulupukkiin.
Uskonnolliset kultit ovat aina pahasta, eikä kristittyjen maailmanlopunkultti muodosta tässä poikkeusta.
Miksi et halua elää ikuisesti?
Ikuista elämää voi haluta vain imbesilli joka ei ymmärrä pitkän iän ja ikuisen elämän välistä eroa. Ikuinen elämä on ajatuksena kauhistus sille joka oikeasti ymmärtää mitä sellainen tarkoittaisi.
Ikuinen elämä ei ole mitenkään verrattavissa nykyiseen elämiseen.
Olosuhteet täysin erillaiset ja sielä ei tykit oayku ei yhtään ohjusta leiju ilmassa, ei sairauksia, lista on loputon!
Eli se on kuin fantasiamaailma. Ja jokaisella uskonnolla on omansa, johon pääsee kun vaan uskoo.
On eräs muinaiskreikkalainen satu, jossa joku toivoi jumalalta ikuista elämää, mutta unohti toivoa myös ikuista terveyttä ja nuoruutta.
Niinpä hän eli ja vanheni ja kurtistui ja kärsi... mutta ei kuollut.
Ja sen pituinen se.
Kuulostaa kamalalta paikalta näin tykistön ohjusupseerin korviin.
Miksi haluaisin elää iankaikkisesti? Mitä järkeä siinä olisi? Kukaan ei itse asiassa tiedä tai ole kokenut sitä elämistä henkenä? Miksi se tuntuu uskovaisten mielestä olevan maailman tai siis tässä yhteydessä taivaan parasta? Jonkinlaista roolipelaamista? Ei siis kuullosta houkuttavalta.
Luterlaisen Miele on täynnä siemennestettä.......joka pv se nai imureitaa ja vihaa Jehovia.
Jumala ja enkelit eivät nuku ollenkaan.
Paratiisi aika on vasta tulossa, sitä ei ennen ole ollut....aatami ja eeva saivat paratiisista nauttia hetken ajan.
Mitä kamaa vedät......miksei kaman käyttäjillä ole omaa sivustoa?
Ja sitten ne vielä väittää, ettei usko muka ole mitään mielisairautta....
En ymmärrä uskovien järjen juoksua? Kun kuollaan, päästään paratiisiin. No, nyt uskova sanoo ettei heti päästäkään? Missä uskovat kuolleet hengailee tämän väiin jäävän ajan?
Ei uskovilla ole mitään järjen juoksua, heidän kohdallaan voi parhaimmilaankin puhua vain järjen konttaamisesta. Ja tuo on vain yksi niistä lukemattomista teologisista ongelmista, joista uskovat ovat keskenään riidelleet vuosisatojen ajan ja edelleenkin riiteleävät.
Uskovilla kun ei ole mitään konkreettista, vain omia kuvitelmia ja omia tulkintoja, jotka ovat tietysti eri ihmisillä ja eri ryhmillä täysin erilaisia. Yleensä jos jossain kokoontuu enemmän kuin kolme kristittyä, saadaan ennemmin tai myöhemmin aikaiseksi katkera ja repivä riita uskon opinkappaleiden "ainoasta oikeasta" tulkinnasta.
Totta puhut. Käytetään aikaa ja energiaa kiistelemiseen asioista, jotka eivät ole olemassa. Uskot ja uskonnot ovat todellakin hullutusta.