Sinuun minä rakastuin, elämäni kesässä. Sinä olet minussa ja minä sinussa, tunnen niin. Ikuisesti rakkaani. Niin, sinä olit minun rakkaani ja tulet aina olemaan ja minä annan sinulle anteeksi vaikket ymmärrä pyytää.
Ota anteeksiantoni sydämeesi, ikävääsi ja uuteen elämääsi.
Minä suutuin, paljon suutuin sillä sinä petit minua. Se sattui, eikä minulla ollut mitään muuta kuin vihani jolla kaiken lopetin. Mutta tiedä tämä, minä Rakastan sinua nyt ja aina, ikuisesti. Se sateinen päivä kun laitoin sormuksen sormeesi, -muistatko? Se paikka jossa sinä niin halusit ja minä olin onnellinen. Sinä olit onnellinen ja me olimme onnellisia meidän omassa maailmassamme. Sitä ei ole enää. Sinä tahdoit sen lopettaa ja nyt on näin.
Aamulla minä lähden kauas pois, voi kuinka olen odottanut sinulta viestiä, puhelua taikka postia. Vaikka kielsin sinua niiltä, olen kuitenkin odottanut nämä kaikki kymmenenet päivät ja yöt. Jokin minussa särkyi meidän erotessamme. Jokin joka on hajallaan, ja minä hoidan sitä nyt sillä minkä parhaiten osaan. Minä rakastan, minua rakastetaan, paljon. Mutta ei koskaan niinkuin sinä rakastit, silloin kun vielä niin osasit. Ehkä toivun tästä joskus, ehkä en. Ei sillä ole enää mitään väliä, sillä minusta on tulossa jokin jota en enää tunne. Minulla on sinua niin ikävä, jokaisena elämäni päivänä Rakkaani.
Ja minun sydämeni itkee meidän yhteisiä hetkiämme takaisin, -tahdoin tai en.
Ota anteeksiantoni sydämeesi, ikävääsi ja uuteen elämääsi.
Minä suutuin, paljon suutuin sillä sinä petit minua. Se sattui, eikä minulla ollut mitään muuta kuin vihani jolla kaiken lopetin. Mutta tiedä tämä, minä Rakastan sinua nyt ja aina, ikuisesti. Se sateinen päivä kun laitoin sormuksen sormeesi, -muistatko? Se paikka jossa sinä niin halusit ja minä olin onnellinen. Sinä olit onnellinen ja me olimme onnellisia meidän omassa maailmassamme. Sitä ei ole enää. Sinä tahdoit sen lopettaa ja nyt on näin.
Aamulla minä lähden kauas pois, voi kuinka olen odottanut sinulta viestiä, puhelua taikka postia. Vaikka kielsin sinua niiltä, olen kuitenkin odottanut nämä kaikki kymmenenet päivät ja yöt. Jokin minussa särkyi meidän erotessamme. Jokin joka on hajallaan, ja minä hoidan sitä nyt sillä minkä parhaiten osaan. Minä rakastan, minua rakastetaan, paljon. Mutta ei koskaan niinkuin sinä rakastit, silloin kun vielä niin osasit. Ehkä toivun tästä joskus, ehkä en. Ei sillä ole enää mitään väliä, sillä minusta on tulossa jokin jota en enää tunne. Minulla on sinua niin ikävä, jokaisena elämäni päivänä Rakkaani.
Ja minun sydämeni itkee meidän yhteisiä hetkiämme takaisin, -tahdoin tai en.
Vastaukset 1
Vanhimmat
erehtynyt henkilöstä pahasti...