Ateismista luopuminen tuo onnea ihmiselle. Voin vakuuttaa. Irtautuminen ateismista on mahtavaa ja se tunne, kun on päässyt irti ateismista maksaa takaisin sen harmituksen, mikä tulee elämänsä harharetkestä.
Nyt olen onnellinen.
Nyt olen onnellinen.
Ateismista luopuminen luo onnellisuutta
Anonyymi
30<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
No niin tekeekin.
En nyt ymmärrä että miten jostain mitä ei ole voi luopua.
Esim. jos ei omista autoa, niin miten siitä autottomuudesta voi luopua.
1 1 = 3
Mikä on onnellisuus, jaa se mielisairaan hymy uskovaisen suupielessä.
Saatana pistää nauramaan vahingoniloista naurua!
Saatana kiusaa uskovaista, mutta sitten ateisti tulee paikalle ja repii saatanan kappaleiksi ja toimittaa sielunvihollisen niskaperse-otteella Valamon luostariin kuulusteltavaksi. Taas ateisti on pelastanut päivän.
Ateisti on kuin hyttynen saatanalle!
Jumala on kuin hyttynen Saatanalle!
Totta, uskoavat vaikuttavat tosiaan olevan sillai "vähän onnellisia". Ehkäpä se on heille jonkinlainen helpotus,, kun ei tarvitse enää koskaán ajatella mitään. Etenkin kun uskovilla ei ole siihen ajattelemiseen mitään eväitäkään, kuten palstan säälittävistä räpellyksista päivittäin voi nähdä.
Mitä ajattelemista on luulottelussa, jota ateistitvharrastaa pv toiseen!
Tiedätkö luulevasi vai luuletko tietäväsi. Eipä siinä ole mitään luulemista, kun minä tiedän sataprosenttisella varmuudella, että sinä et kykene esittämään mitään todisteita jumalastasi. Sinun luulosi eivät ole tiedon väärttejä.
Aloittaja on oikeassa. Lisään tähän perään vielä, että ateistit ovat onnettomia.
Uskovat ovat katkeria vihanlietsojia ja aina vihaisia, eivätkä piittaa pätkän vertaa totuudesta, vaan suoltavat surutta vääriä todistuksia toisista ihmisistä. Sitten ne vielä ihmettelevät, miksi heitä pidetään niin vastenmielisinä tolloina.
Ateismista luopuminen tekee onnelliseksi ihan samoin kuin raittiudesta luopuminen tekee iloiseksi. Kummassakaan ei oikeastaan luovuta yhtään mistään, mutta elämään tulee muutos.
Ei ateismista voi luopua, voi vaan valita jonkin jumalan johon uskoa niin lakkaa olemasta ateisti. Ateismista luopuminen on vähän kuin kaljusta luopuminen. Ei sitä lakkaa olemasta kalju jos ei kasvata hiuksia.
Anonyymi on oikeassa. Lisään tähän perään vielä, että teistit ovat kaljuja mutta eivät usko sitä
Sokea taluttaa sokeaa, ateistin kohtalo!
Kyllä on sitten hyväntahtoista ja ihmisystävällistä väkeä, nämä uskovaiset.
Saatana tekee heidät katkeraksi.
Ei ole päivääkään harmittanut, että on ateisti. Päinvastoin. Jos olet onnellinen uskossasi, niin ei se minua haittaa.
Minua harmitti. Kun parannuin ateismista, niin vatsahaavanikin parani.
Koen ateistina viettämäni ajan olleen elämäni kurjinta aikaa.
Kyllä se vatsahaava siitä vielä uusiutuu. Päähäsi pesiytynyt Saatana pitää siitä huolen.
Saatana on haltioissaan ateistien tyhmyydestä, kun saa huijata oikein kunnolla, että jumalaa ei ole tai jumala ei ole sitä mitä kertoo olevansa raamatussa!
Saatana on haltioissaan, koska hän saa asua hihhuleiden korvien välissä ja hallita heitä. Hihhulit ovat oikein ylpeitä ja mielissään tästä kaveristaan HAAAAH HAAAAH HAAAAAAA!!!
Kokeilin tätä viikon. Joka toinen päivä olin uskovainen, joka toinen ateisti. Ateistina olin kaksin verroin onnellisempi.
Kirkosta eroaminen se vasta onnelliseksi tekeekin, ja rahaakin säästyy.
Ja parasta, ei tarvitse olla tekemisissä homo ja lesbo pappien kanssa.
Uskontojen uhrit ry:tä tarvitaan edelleen. Kovin ahdistuneen "onnelliseksi" uskonto tekee juu. Sama ahdistus heijastuu tämän palstan uskovien kommenteista.
Aloittaja on oikeassa. Olen onnellinen.
Toivotaan näin.