Peuran lihaa

Missäpäin metsästät?

Anonyymi kirjoitti:

Missäpäin metsästät?

Paikassa, jossa eräs pitkät mustat hiukset omaava liikkuu ainakin. Erittäin luokseen kutsuva näky.
Todennäköisesti nähdään tänäänkin ☺️

Ja peuran lihaan ei sitten kyllä tarvitse sekoittaa mitään teollista lihaa. Jos on kuivaa niin se on sitten ihan itse pilattu.

On tuokin oikein ohjelmis: "asukkaat ovan nyt menneet jo nukkumaan".

Selviytyjät josta pidä on mielestäni hauska kun on hyviä kilpailuja aina.

Ihan hyviä nuo kolme koota, niitä minäkin suosin, mutt peuran, kauriin ja hirvenlihaakin syön. Ne eivät kuulu niin sanottuun "punaiseen lihaan", jonka tuottaminen olisi ympäristölle epäedullista. Ne syövät pääasiassa ravintonsa metsis;sä/stä ja joskus maanviljeliöiden pelloilta ja nuoria puuntaimia tuhoamalla, kuten puiden latvustojen syönnillä... Maantie turvallisuudessa ne ovat hengenvaarallisia. Ainakin pimeällä maantiellä peltivaurioita tulee vahinko tilanteessa, tuottavat siis monenlaista tuhoa.

Joten pitäisikö sinusta niidenkin antaa lisääntyä vapaasti... olisi ruokaa lisääntyvälle susi ja karhu kannallemme.
Turku on kaupunki etelä-Suomessa ns. ruuhka seutu aluetta, meilläkin on jo noita villieläimiä nähty kaupunki alueella. Ei paljon naurata, jos kohtaamisia elukoiden ja ihmisen kanssa tulee aamuisin töihin/kouluun mennessä, taikka iltamyöhäisellä varsinkaan kunto lenkkeilyä harrastaville. Saattaa olla ettei ihmisen kunto oikein riitä noille eläimille.

Ps. harvemmin ostan naudan-, sian- tai hevosenlihaa, vaikka syön niitä kyllä, jos joku toinen esim. on niitä valmistanut ruuaksi ja tarjoaa mullekin. En siis ylenkatso niitäkään, olen näet sekasyöjä.

ex-trollikka

Jalopeura eli leijona :) Mutta niin tuollaisista riistoista, hirvenlihakin viherpippurilla käristettynä on aika joo, maksahan on herkullisempaa, mutta vaikeampi käsitellä sellaista ja sotkuista niiden kalvojen poistossa.

Aika hauska juttu sinänsä kun joku ase ja erä -lehti lähetteli joulunumeronsa luettavaksi, en tiedä mikä käytäntö nyt on, mutta: hyviä ideoita saa sitten tuollaisilta... haulikkoarvosteluja ja sellaisiakin, ihan mukavia luettavia sinänsä :)

Peurakäristystä teen lappilaiseen tapaan... jahka ehdin ensin ostaa puikulaperunia.
Suolakurkkua ehkä pöytään ja ohrarieskaa. ( ehkä voita, jos muitakin on syömässä)
Ite en juo oikeastaan mitään tuon ruuan kanssa, vasta jälkikäteen juon sen verran kuin janottaa.
Jälkkäriks vois laittaa leipäjuustoa kermassa (mikrossa) lämmitettynä, ja pannukahvit!
Tuota jälkkäriä laitan vain jos tulee vieraita, yksin ollessani leipäjuusto joutaa kahviin.
Olen oppinut nuo tavat Lapissa lomailessa ollessani, lappalaisperheissä maksavana turisti vieraana.

Anonyymi kirjoitti:

Peurakäristystä teen lappilaiseen tapaan... jahka ehdin ensin ostaa puikulaperunia.
Suolakurkkua ehkä pöytään ja ohrarieskaa. ( ehkä voita, jos muitakin on syömässä)
Ite en juo oikeastaan mitään tuon ruuan kanssa, vasta jälkikäteen juon sen verran kuin janottaa.
Jälkkäriks vois laittaa leipäjuustoa kermassa (mikrossa) lämmitettynä, ja pannukahvit!
Tuota jälkkäriä laitan vain jos tulee vieraita, yksin ollessani leipäjuusto joutaa kahviin.
Olen oppinut nuo tavat Lapissa lomailessa ollessani, lappalaisperheissä maksavana turisti vieraana.

Lue lisää

Noissa on kyllä monta sellasta juttua, jotka ei ole kuuluneet niihin pöytiin joissa itse olen Lapissa ollut. Ehkä noissa on vähän vieraslisää :)

Meillä käristys oli aina poroa tai hirveä. Peurankäristystä en ole vielä missään Lapissa syönyt. Mikä jottei, samalta se maistuu kun poro.

Suolakurkku ei kyllä meillä kuulunut missään tapauksessa käristyksen viereen. Saattaahan se sopia, mutta otan silti omani mielummin puolukkasurvoksella. Ohrareska käy hyvin, jos on lappilaisella tyylillä tehty. Meillä leivottiin aina rieskat kotona, leivinuunissa. Kaupan rieskat ovat ihan eri tavaraa.

Kaikkein oudoin on tuo leipäjuusto kermassa. En ole ikinä kuullutkaan. Mikrossa voi toki lämmittää ja lapsena söin aina narsujuustot isän kahvista. Tuo kermassa mikrossa kuullostas tosi eksoottiselta. Leipäjuusto, vähän lämmitettynä, hillojen kera (tai saa siinä olla joukossa vähän mansikkaakin) ... noin se meillä syötiin ... ja mummilassa ... ja kavereiden luona kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Noissa on kyllä monta sellasta juttua, jotka ei ole kuuluneet niihin pöytiin joissa itse olen Lapissa ollut. Ehkä noissa on vähän vieraslisää :)

Meillä käristys oli aina poroa tai hirveä. Peurankäristystä en ole vielä missään Lapissa syönyt. Mikä jottei, samalta se maistuu kun poro.

Suolakurkku ei kyllä meillä kuulunut missään tapauksessa käristyksen viereen. Saattaahan se sopia, mutta otan silti omani mielummin puolukkasurvoksella. Ohrareska käy hyvin, jos on lappilaisella tyylillä tehty. Meillä leivottiin aina rieskat kotona, leivinuunissa. Kaupan rieskat ovat ihan eri tavaraa.

Kaikkein oudoin on tuo leipäjuusto kermassa. En ole ikinä kuullutkaan. Mikrossa voi toki lämmittää ja lapsena söin aina narsujuustot isän kahvista. Tuo kermassa mikrossa kuullostas tosi eksoottiselta. Leipäjuusto, vähän lämmitettynä, hillojen kera (tai saa siinä olla joukossa vähän mansikkaakin) ... noin se meillä syötiin ... ja mummilassa ... ja kavereiden luona kanssa.

Lue lisää

Tuo peura on mulla vain poroa korvaavana lihana käristyksessä. Peuran mä pystyisin itsekin kaatamaan metsästä tai pellonreunasta, mutt jätin nyt ne asiat miesten huoleksi. Aika ei riitä kaikkeen... enkä ole käynyt tänä vuonna edes ampumaharjotuksissa.
Kivääristänikin aion luopua... veljelleni, kunhan saadaan asiat sovittua laillisesti viranomaisten kanssa.
Teen joskus pakosta ohrarieskaa sähköuunissa, mutt olet oikeassa, kyllä arinalla paistettu rieska on parempaa... siinä on ihan oma makunsa.

Tuo leipäjuuston lämmittäminen kerman kera, on kyllä meidän eteläsuomalaisten oma tapa ja varmaan kehittynyt näinä aikoina kun mikro on yleistynyt jokakodin koneeksi.
Ei se juusto missään kermassa suorastaan ui, kerma on vain kostukkeena ettei juustosta tule kumipalloa. Juuston leikkaan sopiviksi suupaloiksi jo valmiiksi, siitä on helppo jokaisen ottaa itselleen sopiva annos juustopaloja sekä hilloa, mitä lajia milloinkin.
Sulle se taitaa lakkahillo olla se oikea hillo.

Mä laitan kuitenkin joka tapauksessa ne kermaiset leipäjuuston palaset kahviini hetkeksi aikaa. Enkä käytä hilloakaan, jos vieraat eivät ole kovin erikoisia vieraita, vaan kavereitani tai sukulaisia... eikä mun tarvitse silloin olla vieraskorea.
ex-trollikka