Kärriprojekti

Disse kirjoitti:

Mun pitää roskis vielä viedä.... ääh. Huomenna. 😆👌

Nyt vissiin edellisestä känösestä kolmisen viikkoa. Tänään aattelin yksin kotona ottaa pikkuset hönöt. Kuuntelen musiikkia ja huomenna kasataan taas kärriä. 😃

Harmis teki eilen taas pitkästäaikaa lutka-aloituksen... huomasitko? 😀☝️

Tänään harmis ratkaisi vauvakato-ongelman. Eikös olekin mukavaa kun teillä on täällä neuvonantaja joka tietää mitä tulisi tehdä ongelmille :) Ei tarvitse kiittää :)

Mitä tuohon eiliseen tuli en varsinaisesti siinä sanonut että ne suominaiset siellä dohassa olisi lutkia vaan että esiintyvät siellä lutkamaisesti ja paikallisten tapojen vastaisesti.Ihan melkoisen kunnollinenkin nainen voi joskus niin tehdä niin ei ole ihan yhtä paha juttu kuin olla lutka.

Disse kirjoitti:

Mun pitää roskis vielä viedä.... ääh. Huomenna. 😆👌

Nyt vissiin edellisestä känösestä kolmisen viikkoa. Tänään aattelin yksin kotona ottaa pikkuset hönöt. Kuuntelen musiikkia ja huomenna kasataan taas kärriä. 😃

Harmis teki eilen taas pitkästäaikaa lutka-aloituksen... huomasitko? 😀☝️

Huomasin 😊 Hienoa juurilleen paluuta. Ehdottomasti enemmin tuota lutkittelua kuin itänaapurin propagandaa.

xL

Harmaaritari kirjoitti:

Tänään harmis ratkaisi vauvakato-ongelman. Eikös olekin mukavaa kun teillä on täällä neuvonantaja joka tietää mitä tulisi tehdä ongelmille :) Ei tarvitse kiittää :)

Mitä tuohon eiliseen tuli en varsinaisesti siinä sanonut että ne suominaiset siellä dohassa olisi lutkia vaan että esiintyvät siellä lutkamaisesti ja paikallisten tapojen vastaisesti.Ihan melkoisen kunnollinenkin nainen voi joskus niin tehdä niin ei ole ihan yhtä paha juttu kuin olla lutka.

Ai mitenkä? Jos ei saisi seksiä harrastaa tai edes aiheuttaa sen suuntaisia ajatuksia, niin adoptoidaanko kiinalaiset? Eihän me vauvoja tarvita vaan tuottavia ihmisiä. Vauvasta aikuikseksi kasvattaminen ja kouluttaminen on hurjan kallista. Valmiita tuotteita vaan ulkomailta! Ekologisempaakin se on käyttää jo valmiina olevia kuin tehtailla uusia... 😜

xL

Harmaaritari kirjoitti:

Tänään harmis ratkaisi vauvakato-ongelman. Eikös olekin mukavaa kun teillä on täällä neuvonantaja joka tietää mitä tulisi tehdä ongelmille :) Ei tarvitse kiittää :)

Mitä tuohon eiliseen tuli en varsinaisesti siinä sanonut että ne suominaiset siellä dohassa olisi lutkia vaan että esiintyvät siellä lutkamaisesti ja paikallisten tapojen vastaisesti.Ihan melkoisen kunnollinenkin nainen voi joskus niin tehdä niin ei ole ihan yhtä paha juttu kuin olla lutka.

Vauvojen saaminen vaatii jonkinasteista lutkailua, että saa miehen joka tykittää vauvansiemenet itämään. :D

Ihan samovaarista laskemalla niitä vauvoja ei tule. ;)

Disse kirjoitti:

Huhhista! Käpäsimpä kylillä pitkästäaikaa.
Tässä kauhistelen, että mikä mahtaa olo olla kohta....🙄

Yhtään tupakkia en reissulla polttanut. Se oli minusta iso voitto, vaikka vielä ei ole voittajaolo. 😬

Porilaisia reissu-ukkoja ja joku sukellusäijä siellä oli. Jotkut tytöt mut heitti kotiin. Olihan reissu... 😬

Enkä mieslutkaillut yhtään, jos Harmis niistä on aina huolissaan, mutta taitaa mennä tää päivä punaselle ristille. 😂

Kyllä nyt tulloo kohta sapiskaa, kun oot ollut joron jäljillä. Tilulilulei nääs. Oliko hauskaa? 🤪

Mulla on ollu tänään ahdistus päivä.. epämääräset kiputuntemukset ja uupumus jatkub. Rintakehällä, kaulalla ja päässä.

Jos nyt jois humalan, varmaan kuolis! ☠️

Nyt sinetöin tietty loppuni.

🤨

Abrakadabra kirjoitti:

Kyllä nyt tulloo kohta sapiskaa, kun oot ollut joron jäljillä. Tilulilulei nääs. Oliko hauskaa? 🤪

Mulla on ollu tänään ahdistus päivä.. epämääräset kiputuntemukset ja uupumus jatkub. Rintakehällä, kaulalla ja päässä.

Jos nyt jois humalan, varmaan kuolis! ☠️

Nyt sinetöin tietty loppuni.

🤨

Hmm mikähän joo kärriprojekti mahtaa olla, mutta musiikeista tuli mieleen erikoisia, kuten ratkaisu maailman nälänhätäänkin: Tyson Dog - Eat The Rich (1983), Motorhead tajusi saman asian vuonna 1987.

Tyson Dog: https://www.youtube.com/watch?v=ryyPJ3mh5BE
Motorhead: https://www.youtube.com/watch?v=0LZxelSc62Y

Anonyymi kirjoitti:

Hmm mikähän joo kärriprojekti mahtaa olla, mutta musiikeista tuli mieleen erikoisia, kuten ratkaisu maailman nälänhätäänkin: Tyson Dog - Eat The Rich (1983), Motorhead tajusi saman asian vuonna 1987.

Tyson Dog: https://www.youtube.com/watch?v=ryyPJ3mh5BE
Motorhead: https://www.youtube.com/watch?v=0LZxelSc62Y

Tämä varsinkin on hyvä: Bama boys - Hang 'Em High.
https://www.youtube.com/watch?v=qfWybE2dWEQ


haha... yritin etsiä mama's boys mutta ehdotti tuota :D:D

Disse kirjoitti:

Toivottavasti sulla on tänään jo parempi päivä. 🙄

Itsellä eilinen meni kyllä punaiselle ristille. Jotenkin teki mieli vaan olla ihan hiljaa... Kuopion tapahtumat vielä siihen päälle, mutta oli jotenkin väsyttävän surullinen olo. Jotenkin mietin miten monet ihmiset antaa mennä oman elämänsä niin lohduttomaan pisteeseen.

Mutta jos sitä tänään jatkaisi hitsailuhommia. 😊

Fyysisesti ei ole sen parempi, kun eilenkään. Joka päivä on niitä omituisia oireita, mutta ehkä ne saadaan selville mistä ne johtuu ja silleen kuriin, että pystyn elämään normaalisti ja rasittamaan itseäni ilman, että oireet käy päälle pahemmin.


Aika kurjaa sekin, jos sairaslomaa vaan tulee viikkoja ja oireille ei voida mitään. Mun on pakko lopettaa työnikin, jos nämä jatkuu. Eikä se tunnu yhtään mukavalle. Mutta en selviydy työstäni tässä kunnossa, voin väkisin repiä itteeni mutta sitten maksan sen kohta taas korkojen kanssa takas.. :(

Ei sekään ole viisasta.

Huomenna olen ehkä viisaampi. :)

Joo, ihmisillä on hirveen paha olla, vaikkei kaikki sitä ulkopuolisiin purakkaan. Sen vaan monista ihmisistä aistii..Ne sitten satuttaa itseään tai patoaa ja pamahtaa lopulta jotenkin. Surullista, että kaikki on nykyään niin suorituskeskeistä ja ihmisyys jää kilpajuoksun ja ole näin, tee noin maailman jalkoihin. :''(

Disse kirjoitti:

No kannattaa olla jämäkkänä, eikä antaa periks. Kyllä tuolle hommalle sun pitää saada kunnon selvyys. Noissa jossain oon huomannut, että jotain väistämätöntä venytellään suotta ja yritetään odotella jotain ihmettä... varsinkin siellä kunnallisella puolella tyrkitään vaan kipulääkettä ja pomputellaan vastaanotolta vastaanotolle, että laiskat lopettaisi jo.... se on vähän tyhmää, kun joku sairaskaan ei jaksa pomputtelua...
Voimia sulle siihen. 😊💪

Niin, no en mä aina edes tiedä vaaditaanko meiltä mitään? Monet jotenkin uppoutuu itse johonkin omaan suohonsa. 🤔
Kun miettii, niin kyllähän täällä loppujen lopuksi saa aina apua, kun tietää mihin vaan sitä apua tarttee. Toisaalta tekis itsekin sille asialle jotain.

Minusta jotenkin karseinta on itse nähdä sitä hommaa toisissa. On menty jo niin pitkään syvissä vesissä, että ei enää nähdä totuutta.

Mietinkin, että mitenkähän osais sulkea silmät ja korvat tältä? Siis silleen kohtuullisesti. Ymmärtää että tälläistä vaan on ja keskittyä omaan elämään.

No mä olen yksityisellä puolella, maksan itseni kipeeksi mutta jatkuvasti on tehty aisian eteen uusia tutkimuksia ja selvitelty asiaa. Että sikäli asiat rullaa paljon nopeemmin ja rahalla saa periaatteella, kun mitä olis jos kävis kunnallisella. Siellä oltas helposti kuukausia jonossa ja ominpäin...tai juostasi jatkuvasti itkemässä auttakaa nyt!!


Kiitos. Olen optimisti ja uskon, että kaikki asiat selviää kyllä, vaikkei aina helpoimmalla tavalla tuosta vaan...mutta selviää.

Kyllä mun mielestä vaaditaankin siinä mielessä, että äkkiä vedetään ovi nenän edestä kiinni, jos et yllä tietyille rimoille. Se on pikemminkin sellaista äänetöntä vaatimista, pitää olla koulutusta vaikka tekemällä olisit ihan pro jo ennen koulua.

Onhan se sellasta todistelua tää ihmisen elämä helposti. Jollekin aina täytyy todistella olevansa jossain hyvä ja kelvata tavalla tai toisella...eihän se ole kivaa varmaan kenestäkään oikeesti, mtta niin se vaan äkkiä menee. Ihmiset tulee sokeeksikin sille sopulisoinnille..


Mä en usko, että apua saa aina kun hakee vaan. On ihmisiä jotka putoo ja pudotetaan väliin...ei ole kaikille tasavertaista kaiken saaminen, mikä pitäis olla. Ihanteena ja paperilla voi ollakin, mutta ei käytännössä toteudu.

Me vaan helposti lyödään luottoa sen päälle, että mee vaan hakee apua...kyllä sä saat. Luotetaan siihen sokeesti, että aina saa kun hakee vaan..kumminkin on ihmisiä jotka on hakeneet ja tehneet kuten on vaadittu ja silti ovat tippuneet väliin. Joku ei vissiin jaksanutkaan auttaa...tai tulkitsi ettei se mitään apua tarvikaan. Mitä lie sattuu, mutta ei kaikki saa...

Ei niiltä varmaan mitenkään ihan saa silmiä ja korvia suljettuakaan. Mutta väkisin saattaa turtuakin joskus, kun ei pysty kaikkia auttaa vaikka kuinka sydämessään olis halukaskin. Ja toivoisi pelkkää hyvää, se ei riitä.

Sitä on opittava hiukan suodattamaan, jos ei halua rikkoa itteään taakan alle...ja ime itseensä kaikkea koskettavaa.

Abris

Disse kirjoitti:

No kannattaa olla jämäkkänä, eikä antaa periks. Kyllä tuolle hommalle sun pitää saada kunnon selvyys. Noissa jossain oon huomannut, että jotain väistämätöntä venytellään suotta ja yritetään odotella jotain ihmettä... varsinkin siellä kunnallisella puolella tyrkitään vaan kipulääkettä ja pomputellaan vastaanotolta vastaanotolle, että laiskat lopettaisi jo.... se on vähän tyhmää, kun joku sairaskaan ei jaksa pomputtelua...
Voimia sulle siihen. 😊💪

Niin, no en mä aina edes tiedä vaaditaanko meiltä mitään? Monet jotenkin uppoutuu itse johonkin omaan suohonsa. 🤔
Kun miettii, niin kyllähän täällä loppujen lopuksi saa aina apua, kun tietää mihin vaan sitä apua tarttee. Toisaalta tekis itsekin sille asialle jotain.

Minusta jotenkin karseinta on itse nähdä sitä hommaa toisissa. On menty jo niin pitkään syvissä vesissä, että ei enää nähdä totuutta.

Mietinkin, että mitenkähän osais sulkea silmät ja korvat tältä? Siis silleen kohtuullisesti. Ymmärtää että tälläistä vaan on ja keskittyä omaan elämään.

Toihan olisi hyvä, jos pääsisi oireineen joka paikkaan. Nykyään kun vakioratkaisu kaikkeen on "seuraillaan". Sitten "seuraillaan" ja taas "seuraillaan" eikä mikään etene. Tavoite varmaan, että potilas oppii tuleman toimeen vaivansa kanssa.

xL

Disse kirjoitti:

No varmaanhan sitä pitääkin oppia olemaan vaivansa kanssa, harvoin mitään sairautta saa sormia napsauttamalla pois, mutta väkillä tuntuu, että lääkäreitten ja systeemin tarkoitus olisi saada tuo sormia napsauttava vaikutus, tai sitten siitä ei ole apua. Ja lääkärit itse kyllästyy siihen, ettei saa työlleen merkitystä...

Kun tietäisi mitä sairautta potee ja miten sen kanssa eletään, voisi moni jatkaakin vähillä vaivoilla ehkä, ei aina tarvitsisi poistaa kaikkea sairautta, että voi elää hyvin.

Eihän tää minunkaan kinttu enää uusi ole, vaikka on eturistiside vahvempi kuin vanha... nyt on surkastuneemmat lihakset ja toisenlainen vaiva kuin ennen leikkausta.... pienempi vaiva, mutta vaiva kuitenkin. Tälläinen on selkeä.... mutta siks hyvä esimerkki.

Se voi olla, että jos ei vastausta saa lääkärikään helposti selville eikä ne tavanomaiset istu muottiin. Niin menee vähän mielenkiinto selvitellä asiaa, käy liian vaikeeksi ja on helmpompaa/houkuttavampaa nostaa kädet pystyyn.

Kaikki lääkärit ei tosiaan tee työtään hoitaakseen ja ottaaksen asioista selkoa, vaan tienatakseen diagnooseilla. Voi olla rumasti sanottu, mutta ei se ole oikeesti kaikille mikään sydämen asia auttaa oikeesti, kunhan saa pois jaloista ja listoilta.

Tämä lääkärillä jolla käyn vaikuttaa tässä asiassa positiiviselle poikkeukselle, hän saattaa jotain saadakin selville koska selvittelee...ellei sitten pian väsy hänkin, jos alkaa olla liian vaikeeta. :)

Anonyymi kirjoitti:

Toihan olisi hyvä, jos pääsisi oireineen joka paikkaan. Nykyään kun vakioratkaisu kaikkeen on "seuraillaan". Sitten "seuraillaan" ja taas "seuraillaan" eikä mikään etene. Tavoite varmaan, että potilas oppii tuleman toimeen vaivansa kanssa.

xL

Näinpä joko oppii tai tulee mustalla autolla alakertaan. :)


Oppipahan olemaan dööd..

Abrakadabra kirjoitti:

Se voi olla, että jos ei vastausta saa lääkärikään helposti selville eikä ne tavanomaiset istu muottiin. Niin menee vähän mielenkiinto selvitellä asiaa, käy liian vaikeeksi ja on helmpompaa/houkuttavampaa nostaa kädet pystyyn.

Kaikki lääkärit ei tosiaan tee työtään hoitaakseen ja ottaaksen asioista selkoa, vaan tienatakseen diagnooseilla. Voi olla rumasti sanottu, mutta ei se ole oikeesti kaikille mikään sydämen asia auttaa oikeesti, kunhan saa pois jaloista ja listoilta.

Tämä lääkärillä jolla käyn vaikuttaa tässä asiassa positiiviselle poikkeukselle, hän saattaa jotain saadakin selville koska selvittelee...ellei sitten pian väsy hänkin, jos alkaa olla liian vaikeeta. :)

Toisaalta mä voisin itse diagnosoida itseni. :D

Moon ihan varma, että jos meen valtimoiden TT kuvaukseen, niin multa löytyy sepelvaltimotauti. Melkein uskaltasin lyödä vaikka vetoa siitä.

Mulla on kaikki edellytykset sille ja oireet myös.

Abrakadabra kirjoitti:

Fyysisesti ei ole sen parempi, kun eilenkään. Joka päivä on niitä omituisia oireita, mutta ehkä ne saadaan selville mistä ne johtuu ja silleen kuriin, että pystyn elämään normaalisti ja rasittamaan itseäni ilman, että oireet käy päälle pahemmin.


Aika kurjaa sekin, jos sairaslomaa vaan tulee viikkoja ja oireille ei voida mitään. Mun on pakko lopettaa työnikin, jos nämä jatkuu. Eikä se tunnu yhtään mukavalle. Mutta en selviydy työstäni tässä kunnossa, voin väkisin repiä itteeni mutta sitten maksan sen kohta taas korkojen kanssa takas.. :(

Ei sekään ole viisasta.

Huomenna olen ehkä viisaampi. :)

Joo, ihmisillä on hirveen paha olla, vaikkei kaikki sitä ulkopuolisiin purakkaan. Sen vaan monista ihmisistä aistii..Ne sitten satuttaa itseään tai patoaa ja pamahtaa lopulta jotenkin. Surullista, että kaikki on nykyään niin suorituskeskeistä ja ihmisyys jää kilpajuoksun ja ole näin, tee noin maailman jalkoihin. :''(

Jos olet valmis ottamaan koululääketieteen oheen avoimella mielellä lisäapuja, niin kokeilepa Abris sellaista kuin tunnevyöhyketerapia (jos vaan kotiseudultasi löytyy). Mutta pitää olla nimenomaan tunnevyöhyketerapia, TVT.

Jotain ihan muuta. Toiset pitää huuhaana, mutta monen elämän se on muuttanut totaalisesti, parantuneet kroonisiksi luulemistaan sairauksista yms.

-flowersreally-

Disse kirjoitti:

Suodatis ois hyvä. Mulla vaan pitäis saada jotenkin myös muisti suodatettua. Mieli palaa moneen juttuun ja velloo vahoja asioita mukamas selviks. Ihan joutavaa ja aivan hanurista....

Ja vaikka koitan vaan jatkaa matkaa vihellellen, ei siitä meinaa oikeesti mitään tulla.... jokin vielä vaivaa...???

Onkohan tää tupakinlopetuslääke kuitenkin se mikä vähän jarruttaa? 🤔

Tunnelukot siellä vielä jarruttaa.

-flowersreally-

Disse kirjoitti:

Siis tiedän että et ota nokkiis, kun heitän vertaukseksi yhden autokorjaamon...

Olin viemässä sinne autoa viankorjaukseen, kun oli hyviä kokemuksia paikasta. Mies vähän aikaa kuunteli miten auto oireilee ja raapi takaraivoaan, sitten sanoi, että ei tunne merkkiä, eikä oireista osaa sanoa mikä voisi olla vikana. Sanoi, että hän voisi kyllä tutkia autoa, mutta mitään takuuta ei voi antaa että syy löytyisi, sekä hintakin saattaisi olla silloin iso. Sanoi, että merkkiliikkeessä osaisivat tässä kohdin tehdä parhaan työn ja mustan naaman takaa tuli hymy.

Minusta joskus on helkatin hyvä, että osaa nostaa kätensä pystyyn, eikä edes yritä enempää kuin mitä osaa. Toiselle se voi ollakin arkipäivää. 😊 Arvaa vaan miten arvostin tuota rasvanaamaa. 😁

Joo ymmärrän ja olen samaa mieltä, mutta tarkoitin nyt niitä joille on ihan sama. Ne ei sano sitä tuolla asenteella ja ajatuksella, kun tuo korjaaja. Koska hän ei osaa, hän tuntee vastuunsa. Vaan sillä, että heitä ei oikeesti kiinnosta vaikka osaisikin, mutta kun se ei ole tarjottimella valmiina tarjolla ja se helpoin tie. :)

Aidan matalimmasta kohdasta menevät tyypit siis.

Disse kirjoitti:

Siis tiedän että et ota nokkiis, kun heitän vertaukseksi yhden autokorjaamon...

Olin viemässä sinne autoa viankorjaukseen, kun oli hyviä kokemuksia paikasta. Mies vähän aikaa kuunteli miten auto oireilee ja raapi takaraivoaan, sitten sanoi, että ei tunne merkkiä, eikä oireista osaa sanoa mikä voisi olla vikana. Sanoi, että hän voisi kyllä tutkia autoa, mutta mitään takuuta ei voi antaa että syy löytyisi, sekä hintakin saattaisi olla silloin iso. Sanoi, että merkkiliikkeessä osaisivat tässä kohdin tehdä parhaan työn ja mustan naaman takaa tuli hymy.

Minusta joskus on helkatin hyvä, että osaa nostaa kätensä pystyyn, eikä edes yritä enempää kuin mitä osaa. Toiselle se voi ollakin arkipäivää. 😊 Arvaa vaan miten arvostin tuota rasvanaamaa. 😁

Joo ymmärrän ja olen samaa mieltä, mutta tarkoitin nyt niitä joille on ihan sama. Ne ei sano sitä tuolla asenteella ja ajatuksella, kun tuo korjaaja. Koska hän ei osaa, hän tuntee vastuunsa. Vaan sillä, että heitä ei oikeesti kiinnosta vaikka osaisikin, mutta kun se ei ole tarjottimella valmiina tarjolla ja se helpoin tie. :)

Aidan matalimmasta kohdasta menevät tyypit siis.

Disse kirjoitti:

No ainahan sitä voi varmaan ääneen sanoa epäilyt?

Lääkärit yleensä katselee ilmeisimmmät syyt ensin. Joskus terveet elämäntavat ei takaa terveyttä. Mun entisellä työkaverilla tehtiin 40 kynnyksellä ohitusleikkaus. Tosin se oli ihan vanhaan tapaan puukolla, mut nykyäänhän se käy ihan 20 minuutissa ranteen tai nivusen kautta tähystyksellä. 😊👌

Sit rotanmyrkkyä joutuu syömään, mutta johan tuli puhtia siihenkin ukkoon, kun rupes veri kiertämään oikein. 😬👌

Niin mä sanonkin aina. Siksi mun sydön nyt kuvataankin ja meinaan sanoa siitä TT-kuvauksestakin, että katotaan sekin. Minähän sen maksan. :)

Että jos se spekulointi sitten vaikka viimein loppus.

Anonyymi kirjoitti:

Jos olet valmis ottamaan koululääketieteen oheen avoimella mielellä lisäapuja, niin kokeilepa Abris sellaista kuin tunnevyöhyketerapia (jos vaan kotiseudultasi löytyy). Mutta pitää olla nimenomaan tunnevyöhyketerapia, TVT.

Jotain ihan muuta. Toiset pitää huuhaana, mutta monen elämän se on muuttanut totaalisesti, parantuneet kroonisiksi luulemistaan sairauksista yms.

-flowersreally-

Mä en tiedä miten Lahdessa palvelua löytyy, mutta googlella varmaan löydän. Kyllä mä olen ihan valmis tota kuuppaakin hoitamaan, jos siellä on niitä ongelmia mitkä aiheuttaa osankin vaivoista. Voi ollakin. Musta on tullut tässä iäsn myötä aika ihmisistä vetäytyvä ja ahdistun kun on pakko olla ihmisten joukossa tai jossain missä en tykkää olla.

Että kyllä mulla varmasti on psyykkisen puolenkin kanssa käsiteltävää ja aika paksuja vyyhtejä paljon pinottuna asioita mitkä on vaan pinottu. Mutta näin myöhemmin ne on alkanut murisemaan, että nyt pitäs purkaakin.

Abrakadabra kirjoitti:

Fyysisesti ei ole sen parempi, kun eilenkään. Joka päivä on niitä omituisia oireita, mutta ehkä ne saadaan selville mistä ne johtuu ja silleen kuriin, että pystyn elämään normaalisti ja rasittamaan itseäni ilman, että oireet käy päälle pahemmin.


Aika kurjaa sekin, jos sairaslomaa vaan tulee viikkoja ja oireille ei voida mitään. Mun on pakko lopettaa työnikin, jos nämä jatkuu. Eikä se tunnu yhtään mukavalle. Mutta en selviydy työstäni tässä kunnossa, voin väkisin repiä itteeni mutta sitten maksan sen kohta taas korkojen kanssa takas.. :(

Ei sekään ole viisasta.

Huomenna olen ehkä viisaampi. :)

Joo, ihmisillä on hirveen paha olla, vaikkei kaikki sitä ulkopuolisiin purakkaan. Sen vaan monista ihmisistä aistii..Ne sitten satuttaa itseään tai patoaa ja pamahtaa lopulta jotenkin. Surullista, että kaikki on nykyään niin suorituskeskeistä ja ihmisyys jää kilpajuoksun ja ole näin, tee noin maailman jalkoihin. :''(

Niin ja jaksamista sekä lämmin halaus sulle 🌸💕

-flowers-

Abrakadabra kirjoitti:

Mä en tiedä miten Lahdessa palvelua löytyy, mutta googlella varmaan löydän. Kyllä mä olen ihan valmis tota kuuppaakin hoitamaan, jos siellä on niitä ongelmia mitkä aiheuttaa osankin vaivoista. Voi ollakin. Musta on tullut tässä iäsn myötä aika ihmisistä vetäytyvä ja ahdistun kun on pakko olla ihmisten joukossa tai jossain missä en tykkää olla.

Että kyllä mulla varmasti on psyykkisen puolenkin kanssa käsiteltävää ja aika paksuja vyyhtejä paljon pinottuna asioita mitkä on vaan pinottu. Mutta näin myöhemmin ne on alkanut murisemaan, että nyt pitäs purkaakin.

Mulla tahtoo olla nykyään sopeutumis ongelmia tähän nykymaailmaan ja menoon. :)

Disse kirjoitti:

No marssit vaan tuon omadiagnoosin kanssa kokeisiin. 😊

Kardiologille aivan varmasti puhun suuni puhtaaksi. Minä en meinaa kuolla mihkään helvetin sydänlaakiin kesken työpäivän siksi, että olen vasta 43 ja kärsin hapenpuutteesta ja hengästymisestä kipuineen, kun vähänkin rasitan itteäni.

Raput menee ylös, niin suua auki mentävä ja läähättää kun ajokoira jäniksen jäljillä. Ei se oo normaali ja yks kaks on kunto romahtanut ihan reilusti. Ennen menin sisullakin, vaan nyt ei sekään auta. On vaan pakko lopettaa se mitä tekee, kun ei pysty.

Tulee stoppi ja väsymys on ihan sikamainen...kaatuun vaikka sänkyyn, tai nukun istuvilleen. Vihmominen hartioissa, rinnassa ja kaulalla, leukaperissä on aika ikävä merkki. Pohjaton uupumus ja hengästyminen, oksettava olo jatkuvasti...päänsärkyjä..leposyke 90-100 lääkkeilläkin..hermot kireellä, vituttaa, naurattaa itkettää ja pierettää. :D

Anonyymi kirjoitti:

Tunnelukot siellä vielä jarruttaa.

-flowersreally-

Nekin vaikka on tolla fyysielläkin puolella korjattavaa. :)

Sukuvika kun suksi tökkii sano.

Anonyymi kirjoitti:

Niin ja jaksamista sekä lämmin halaus sulle 🌸💕

-flowers-

Kiitos flowers. Lämmin halaus sinullekin takas. :)

Abrakadabra kirjoitti:

Niin mä sanonkin aina. Siksi mun sydön nyt kuvataankin ja meinaan sanoa siitä TT-kuvauksestakin, että katotaan sekin. Minähän sen maksan. :)

Että jos se spekulointi sitten vaikka viimein loppus.

Jotenkin tuo sepelvaltimoiden ylipäänsä valtimoiden tukkoominen kävis enempi sukurasituksen yms. myötä järkeen. Kun se PAH. Keuhkoverenpainetauti...ja jos se löytyy, niin voi viddu. Se on sitten se keljumpi homma..mutta nyt meen muksu keskusteluun. :)

Palataan.

Abrakadabra kirjoitti:

Niin mä sanonkin aina. Siksi mun sydön nyt kuvataankin ja meinaan sanoa siitä TT-kuvauksestakin, että katotaan sekin. Minähän sen maksan. :)

Että jos se spekulointi sitten vaikka viimein loppus.

Jotenkin tuo sepelvaltimoiden ylipäänsä valtimoiden tukkoominen kävis enempi sukurasituksen yms. myötä järkeen. Kun se PAH. Keuhkoverenpainetauti...ja jos se löytyy, niin voi viddu. Se on sitten se keljumpi homma..mutta nyt meen muksu keskusteluun. :)

Palataan.

Abrakadabra kirjoitti:

Kardiologille aivan varmasti puhun suuni puhtaaksi. Minä en meinaa kuolla mihkään helvetin sydänlaakiin kesken työpäivän siksi, että olen vasta 43 ja kärsin hapenpuutteesta ja hengästymisestä kipuineen, kun vähänkin rasitan itteäni.

Raput menee ylös, niin suua auki mentävä ja läähättää kun ajokoira jäniksen jäljillä. Ei se oo normaali ja yks kaks on kunto romahtanut ihan reilusti. Ennen menin sisullakin, vaan nyt ei sekään auta. On vaan pakko lopettaa se mitä tekee, kun ei pysty.

Tulee stoppi ja väsymys on ihan sikamainen...kaatuun vaikka sänkyyn, tai nukun istuvilleen. Vihmominen hartioissa, rinnassa ja kaulalla, leukaperissä on aika ikävä merkki. Pohjaton uupumus ja hengästyminen, oksettava olo jatkuvasti...päänsärkyjä..leposyke 90-100 lääkkeilläkin..hermot kireellä, vituttaa, naurattaa itkettää ja pierettää. :D

Loppu kevennykseksi. :)


https://youtu.be/KofosWccOBg

Tuntuu että tarvis annoksen huumoria. :)

Abrakadabra kirjoitti:

Mä en tiedä miten Lahdessa palvelua löytyy, mutta googlella varmaan löydän. Kyllä mä olen ihan valmis tota kuuppaakin hoitamaan, jos siellä on niitä ongelmia mitkä aiheuttaa osankin vaivoista. Voi ollakin. Musta on tullut tässä iäsn myötä aika ihmisistä vetäytyvä ja ahdistun kun on pakko olla ihmisten joukossa tai jossain missä en tykkää olla.

Että kyllä mulla varmasti on psyykkisen puolenkin kanssa käsiteltävää ja aika paksuja vyyhtejä paljon pinottuna asioita mitkä on vaan pinottu. Mutta näin myöhemmin ne on alkanut murisemaan, että nyt pitäs purkaakin.

Toi ei ole kuupan hoitoa, vaan nimenomaan kehon hoitoa. Kuuppa tulee perässä 😊

Yksinkertaistettuna periaate heillä on, että tunnelukot asuvat kehossa, blokkaavat kehon energiavirtoja ja näin sairastuttavat ihmisen (en ole itse terapeutti, mutta tutustunut tähän muuta kautta). Sikäli käy ihan maalaisjärkeenkin kun ajattelee, että kyllähän voimakkaisiin tunnereaktioihin liittyy aina joku kehollinen tuntemus, tunteet tuntuu kehossa. Terapiassa sitten pyritään löytämään ja vapauttamaan näitä kehoon jumiutuneita tunteita, vaikka sairastumisen aiheuttamaa turhautumista, syyllisyyttä, vihaa. Jos ei muuta, niin hoito on ainakin äärimmäisen rentouttava.

-flowers-

Disse kirjoitti:

No varmaanhan sitä pitääkin oppia olemaan vaivansa kanssa, harvoin mitään sairautta saa sormia napsauttamalla pois, mutta väkillä tuntuu, että lääkäreitten ja systeemin tarkoitus olisi saada tuo sormia napsauttava vaikutus, tai sitten siitä ei ole apua. Ja lääkärit itse kyllästyy siihen, ettei saa työlleen merkitystä...

Kun tietäisi mitä sairautta potee ja miten sen kanssa eletään, voisi moni jatkaakin vähillä vaivoilla ehkä, ei aina tarvitsisi poistaa kaikkea sairautta, että voi elää hyvin.

Eihän tää minunkaan kinttu enää uusi ole, vaikka on eturistiside vahvempi kuin vanha... nyt on surkastuneemmat lihakset ja toisenlainen vaiva kuin ennen leikkausta.... pienempi vaiva, mutta vaiva kuitenkin. Tälläinen on selkeä.... mutta siks hyvä esimerkki.

"Eihän tää minunkaan kinttu enää uusi ole, vaikka on eturistiside vahvempi kuin vanha... nyt on surkastuneemmat lihakset ja toisenlainen vaiva kuin ennen leikkausta.... pienempi vaiva, mutta vaiva kuitenkin. Tälläinen on selkeä.... mutta siks hyvä esimerkki."

Osta kuminauhaa ja jumppaa sillä niitä surkastuneita lihaksia sen polven lisäksi.
Proteiiniä lisäksi jotta jaksat... kaikin tavoin paremmin. =) Tseppiä harjotuksiin!
ex-trollikka

Abrakadabra kirjoitti:

Nekin vaikka on tolla fyysielläkin puolella korjattavaa. :)

Sukuvika kun suksi tökkii sano.

Toi tunnelukkokommentti oli Dlle kun se haluis mennä eteenpäin, mutta vielä jokin kinnaa. 🙃

Toivottavasti sulle ei tullut fiilis, että vähättelisin sun sairauksia, se ei todellakaan ollut mun tarkoitukseni. Sairaudet on perseestä ja ihmekeinoja harvemmin on. Tapani mukaan taisin olla liian ratkaisukeskeinen, mutta tarkoitin että lääkäreiden lisäksi kannattaa kokeilla tota TVT:tä - ihan sen perusteella mitä olet vuosien varrella kertonut. En tosiaan ole itse terapeutti, vaan saanut tuosta itse apua.

-flowers-

Disse kirjoitti:

Voi olla? Ei niihin ainakaan ymmärrys auta...

Haluan keksiä jotain muita väyliä...

Tieto lisää tuskaa, jos sen ottaa vastaan väärin. On jotenkin edettävä tunnustellen.... aikasemmin on ollut liikaa vauhtia, on jäänyt jotain huomaamatta itsestä. 🤔

Aika moni vetää autopilotilla läpi elämän, ei ole kykyä tai uskallusta katsoa syvemmälle.

Tunteissa on just se vaikeus (ja ihanuus) että niitä ei pysty järjellä käsittelemään.

-flowers-

Disse kirjoitti:

Niin. En halua enää järkeillä....

Haluisin vaan oppia tuntemaan itseni... siis tuntemaan sellaisen tunnemaailman ja oppia elämään sen mukaan, toisin kuin ennen.

Irrottautuminen muista ihmisistä vaan on vaikeaa.... kun muut kuitenkin ovat siinä mukana. Ei muita voi poissulkea...

Miten sä ajattelit aloittaa?

-flowers-

Disse kirjoitti:

No minäkään en väheksy yhtään Abriksen fyysisiä oireita, mutta koen, että hän suorastaan imee henkisesti paljon sellaista mikä vaikuttaa hänen olemukseen. Sen aistii kirjoituksista ja kaikesta. Ja jotenkin osaan samaistua....

Minulla ei ehkä niinkään kaikki oireilu ole fyysistä sairastelua, mutta flekmatisoidun muuten. Tulee aika jolloin haluan olla yksin, en tehdä juuri mitään ja ärsyynnyn josminun ei anneta olla yksin. Kaikki ulkopuolinen hälinä on vaatimusta. Eikä siihen auta ymmärrys, että ei muut tätä ymmärrä mun kokevan.

Toisaalta tää on uuttta mulle. En oo tälleen elänyt aina. Vaikka tää alkuun tuntui oudolta, alan ehkä ymmärtää tätä. Tämä on minua oikeaa itseäni enemmän. Tähän flekmaattisuuteen ja huonoon oloon vaan kannattaa tutustua enemmän. Se tuntuu oudolle ja huonolle, koska on uutta. Mutta ei vättämättä huonoa. 😊

Herkkä ihminen helposti imee itseensä liikaakin. Se on lahja, mutta se voi olla myös hyvin kuormittavaa.

Mä näen teissä molemmissa jotenkin sellaista, että koko elämänne olette laittaneet muut ja muiden tarpeet itsenne etusijalle. Sellainen strategia saattaa toimia jonkun aikaa, mutta tulee aika elämässä, jolloin tajuaa, että tämä ei voi jatkua.

Tukahdutetut omat tarpeet voi ilmetä sairauksina, ahdistuksena tai vaikka sun mainitsemana flegmaattisuutena (”Vittu nyt minä kyllä olla möllötän omissa oloissani, tana, aina joku vaatimassa jotain). Sitten kun ottaa omaa aikaa (tai vaikka Abris kun on nyt sairauden takia pois töistä), niin potee huonoa omaatuntoa ja syyllisyyttä - järjenvastaisesti, kun omista tarpeistaan pitää ensin huolehtia jotta voisi huolehtia mistään muusta!

Tää on sitä syyllisyyttä mistä mainitsin yks päivä. Järjenvastaista, mutta silti siellä syvällä. Joku joka ajaa sinnittelemään, jaksamaan, puskemaan, vaikka miten tuntuisi pahalta. Mä olen ainakin sinnitellyt ja puskenut ja suorittanut niin kamalasti elämässäni, koska en ole muuten ajatellut riittäväni.

Sä olet just oikeilla jäljillä, pitää uskaltaa katsoa, mistä on kyse, vaikka tuntuisi huonoltakin. Sitä kautta se lähtee aukeamaan.

-flowers-

Disse kirjoitti:

No mulla on pätkä kuminauhaa patterin putkessa ja saisin sitä lisää vaikka milloin töihin ja kaikkialle.

Mutta totuus on, että minua ei nappaa. Jos oisin yhtä kiinnostunut mun koivesta kuin mun kuupan sisällöstä, se ois jo kunnossa.... kuten urheilijat, jotka elääkseen tarvitsevat ehjät raajat.

Mutta mulle toi kinttu ei oo se tärkein korjauskohde.... näemmä. Niin se vaan menee. Mä oon yhä enempi huolissaan kuupasta. 🤔

Mä vielä lisäisin tuohon kintun lihashoitoon, syö iltaisin maitoproteiinia, juustossa sitä olis paljon ja imeytyy hitaasti verenkiertoon yön aikana.
Joidenkin tutkimusten mukaan auttaa lihaksia palautumaan nopeammin entiselleen.

Toivottavasti sensuuri ei iske tähän viestiin... tässä ei taatustiole mitään piruilua.
Edellinen vitsiksi tarkitettu kommenttini poistettiin... mä kuulin sen kahvipöydässä työpäivän aikana, kun melkein koko työyhteisö oli kahvilla.

Siis kun naisen euro on 80 senttiä, niin tiedätekö; paljonko on miehen 20 senttiä?
Oikea vastaus on:... arviolta 12 senttiä.
Olipa taas hävyttömästi kirjoitettu, sietikin poistaa... :(
En mä voi oikein ymmärtää tämän palstan sensurointia... ihan kaikista julkiksistakin, pressaa myöten, kirjoitetaan ties mitä p*sk** tahansa ja se kyllä julkaistaan.
Mutt ei vitsisiä kommentoiteja, yksityisyyten puutumatta ketään nimettyjä ei ollut.
ex-trollikka

Disse kirjoitti:

Tjaa?

Mä vaan haluisin kuunnella itseäni paremmin. Minä uskon, että suurin ongelma on se, että lähden juuri järkeistämään asioita.

Nyt oon nykinyt naamariin kohta 4 viikkoa jotain tupakinpolton lopettamiseen helpottavia lääkkeitä. Kemialliseen aivosähköön vaikuttavia mömmöjä.

Ymmärrän miten ne vaikuttaa. Ne vie sen hyvän olon fiiliksen pois, mikä tulee, kun tiedän saavani tupakkaa ja kun poltan tupakkaa. Saan siitä jotain välittäjäainesta ja nyt se vaan eliminoidaan lääkkeellä.

Smsn voisin tehdä itsekin, jos haluaisin. Mutta mistä se halu kellekin tulee. Siksi jotkut lopettaa tupakinpolton noin vaan ja jotkut ei pääse siitä millään. Kuse ei ole tiedosta, vaan tunteesta....halusta.

Mä törmään ains tuohon haluun joka kohdassa...

Se että olet ollut noin pitkään polttamatta on huikea saavutus. Ihan oikeasti.

Mutta miten sä itse koet asian, oletko iloinen, tyytyväinen? Koetko saavutuksen vähäisempänä, koska tarvitsit avuksi lääkettä? Onko sulla kova ”sisäinen standardi” joka sanoo ”kyllähän tuo nyt olisi pitänyt pysytä lopettamaan seinään ilman apuja”?

Me muut voidaan taputella sua olalle saavutuksestaan, mutta mitä sun sisäinen piiskuri sanoo? Ajatteletko jo seuraavaa projektia?

Toi itsensä kuuntelu on juuri mihin TVT:ssä pyritään. Tulisi tietoiseksi niistä ”jäävuorista” oman pinnan alla, ettei niihin tarvitsisi törmätä uudelleen vaan voisi seilata selkeillä vesillä, olisi niin kuin koko ajan itsessään läsnä, tietoinen omasta itsestään, tarpeistaan ja rajoistaan. Se ei ole järjen, vaan kehollisuuden kautta tapahtuvaa tietoisuutta.

-flowers-

Disse kirjoitti:

Suodatis ois hyvä. Mulla vaan pitäis saada jotenkin myös muisti suodatettua. Mieli palaa moneen juttuun ja velloo vahoja asioita mukamas selviks. Ihan joutavaa ja aivan hanurista....

Ja vaikka koitan vaan jatkaa matkaa vihellellen, ei siitä meinaa oikeesti mitään tulla.... jokin vielä vaivaa...???

Onkohan tää tupakinlopetuslääke kuitenkin se mikä vähän jarruttaa? 🤔

Kai ne jo käydyt asiat vaan antaa olla, kun ne on käyty ei ne palaa enää mieleen? Mä taas en kauheesti vello vanhoja asioita, enemmänkin tulevia. Koitan varaututua vähän kaikkeen, vaikka se onkin ehkä absurdia. :)

Stressaan etukäteen joitakin asioita. Lähinnä nyt arkisia aivan, kuten työ. Joskus siitä etukäteen funtsimisesta saa kivasti boostia selvittää asiat. Niin kun etukäteen jännityskin lisää suorituskykyä. Mutta välillä se nakertaa vaan turhaa energiaa pois.

Sä varmaan vatvot niitä entisten parisuhteiden kautta koettuja ja elettyjä asioita? Mä taas en mieti niitä, olen jotenkin niiden kanssa sinut.

Mä mietin pikemminkin sellaisia asioita, kun mun vanhemmat ja asiat sieltä lapsuudesta jotka aiheutti ahdistusta. Elän myös heidän ahdistuksissaan aika paljon mukana, vaikken aina halusikaan niin ne vaan käy mun mieleeni kiinni.

Mulla on aika ristiriitaisia kokemuksia ja muistoja menneistä, ikään kuin rakentelisin uusiksi käsitystäni mm. vanhemmistani. Ja luulen, että oma vanhemmuuteni on saanut nämä asiat pintaan.

Ja mulle on selvinnyt vasta nyt oikeestaan miten vaikeissa olosuhteissa mä ajattelin eläneeni onnellisesti. Mutta vasta nyt ymmärrän koko palapelin ja olen ehkä vähän järkyttynyt siitä mitä olen tajunnut.

Miten pienestä on kiinni ollut monikin asia.

Eikö se lääkkees ole joku mieliala lääkekin? Jos se vaikuttaa sun aivokemiaan silleen?

Anonyymi kirjoitti:

Toi ei ole kuupan hoitoa, vaan nimenomaan kehon hoitoa. Kuuppa tulee perässä 😊

Yksinkertaistettuna periaate heillä on, että tunnelukot asuvat kehossa, blokkaavat kehon energiavirtoja ja näin sairastuttavat ihmisen (en ole itse terapeutti, mutta tutustunut tähän muuta kautta). Sikäli käy ihan maalaisjärkeenkin kun ajattelee, että kyllähän voimakkaisiin tunnereaktioihin liittyy aina joku kehollinen tuntemus, tunteet tuntuu kehossa. Terapiassa sitten pyritään löytämään ja vapauttamaan näitä kehoon jumiutuneita tunteita, vaikka sairastumisen aiheuttamaa turhautumista, syyllisyyttä, vihaa. Jos ei muuta, niin hoito on ainakin äärimmäisen rentouttava.

-flowers-

Tuskin tuosta mulle mitään haitaakaan olisi. Eräs entinen työkaverini ja esimieheni samalla kävi hänkin vyöhyketerapiassa ja kertoi miten itki siellä. Mutta se puhdisti jotenkin ja kevensi hänen henkistä ja fyysistä taakkaansa. En tiedä oliko kyse tunnevyöhyketerapiasta, mutta se toimi tunnepuolellakin.

Monien vuosien murheet kuulemma valui kyynelinä siellä pois. Hänelläkin oli paljon kaikenlaisia fyysisiä oireita ja vaivoja. Ja tietyllä tapaa kuten minäkin, herkkä imemään itseensä muidenkin tunnetiloja ja murheita.

Mun pahin ongelma taitaa kaikenkaikkiaan olla se, että yritän olla aina urhea. Kestää kaiken ja urheesti selviytyä.

Disse kirjoitti:

Niin näitä henkisiä ongelmia on niin vaikea sanoittaa.

Taakkana voi olla jälkikasun lisäksi omat vanhemmat, sisarukset ja sukulaiset, jotka eivät jotenkin osaa pärjätä itse.

On vaikea tässä tilanteessa sanoa, että olenko itse opettanut ihmiset turvutumaan minuun, vai turvautuvatko he vaan minuun, koska vastaan jotain?

Nyttenkinhaluisin olla rauhassa vaan, mutta sisko mättää viestiä mahataudistaan ja kuumeen määrästä, sekä siitä, että joku on kaapannut googletilin. Mieli tekisi sanoa, että tule sieltä helevetin kuusesta ihmisten ja tuttujen pariin ja lopeta se vitun naukuminen. Mutta eihän se niin mene.... se menisi defenssejä vasten ja murjottaisi vaan. Parempi laittaa vaan joo joo ja niinpä niin takaisin...

Ihmisistä on vaan kiva elää pää perseessä... tai sitten ei ole resursseja muuhun... en tiedä? Vaikea enää ymmärtää... ei ainakaan just nyt...

Perheissä - ja kaikissa ihmissuhteissa - muodostuu erilaisia tunteiden ja toimintatapojen dynaamikoita, koska jokainen tuo siihen omansa. Mutta erityisesti perheissä näkyy erilaiset roolitukset, jotka on muodostuneet aikojen saatossa ja joihin helposti jämähdetään ellei joku niitä muuta. ”Taakankantaja” on yksi rooli.

Niitä voi muuttaa, mutta se vaatii tiedostamista ja sitten toimintaa. Jotkut ihmiset rikkoo rajoja enemmän kuin toiset, ne vaatii tiukemmat rajat, pahimmillaan täytyy katkaista välit kokonaan.

-flowers-

Disse kirjoitti:

Niin. No joka alalla on tyyppejä, jotka eivät ole sisäistäneet sitä itse alaa. Osataan tehdä niin pitkään perusjuttuja, kun tulee vastaan epätyypillinen ongelma, sit vaan suditaan ja koitetaan lakaista ongelmat maton alle.... pois näkyviltä, pois mielestä.... mutta senkin vois tehdä oikein, kuten tuo rasvanaama.

Mutta kyllä mä oon jo niin kasvanut ulos jostain kaavasta, että pokkana kysyn, että osaatko, vai yritätkö vain miellyttää?

Joskus olen huomannut kun joku huokaisee, kun saa kakaistua, ettei osa, ei tiedä ja mä vaan hymyilen, että sit kysyn muualta. Kiitos. 😁

Mutta taas tullaan siihen, että kuka oikeesti vaatii? Miks ei voi sanoa, että ikävä kyllä en tiedä, en osaa? 🤔
Kyllä se tulee itsestä.

Luulen, että se tulee helposti silloin tuo mennään siitä mistä aita on matalin, jos on ikään kuin opetellut asiat ulkoa eikä sen sijaan ottanut asioista oikeasti selvää. Ymmärrätkö mitä meinaan?

Lääketiedettäkin voi opetella ulkoa, ihan kuin mitä vaan koskaan oikeasti tajuamatta mistä on kyse ja miten ne kokonaisuudet toimii ja liittyy toisiinsa. Lukee kirjasta aha, tohon se sopii tyyliin ja ei suo asialle oikeasti mitään syvällisempää ajatusta. Se on sitä pois alta vaan ja seuraava...

Ymmärrän ettei kukaan lääkäri jaksa mielin määrin, asiakaskunnassa on niin paljon kaikenlaisia tapauksia vastassa. Mutta olis hyvä, jos se ei olis sitä ulkoalukemista.

Luulen, että ihmiset oikeasti arvostavat enemmän rehellisyyttä ja suoraan kysymistä ja puhumista, jopa nekin jotka eivät itse siihen kykene. Kun että kuullaan ympäripyöreitä valheita ja mielistellään asiat sileiksi. :)

Mäkin olen ollut suurimman osan elämästäni nk. mielistelijä, muiden mieliksi tekijä. Olen sitä helposti vieläkin, mutta jokin itsekkyys ja väsymys siihin on nostanut päätään...emmä enää jaksa sitä. Eikä se ole oikein muakaan kohtaan olla se joka nöyristelee ja mielistelee...

Kiva ja mukava voi olla, kohdella toisia hyvin muttei tarvi mielistellä eikä nöyristellä...joo jees jees..kuinka vaan.. :)

Ja kun on välillä liian analyyttinen eläjä, niin väsyy siihinkin. Misei vaan eläs analysoimatta kaikkea pilalle ja puhki? :D

Ittestä ittestä, mutta olishan se kivaa joskus saada muutkin näkemään asioita kuten itse näkee. :)

ettei tarvis ratakiskoa...

Anonyymi kirjoitti:

Toi tunnelukkokommentti oli Dlle kun se haluis mennä eteenpäin, mutta vielä jokin kinnaa. 🙃

Toivottavasti sulle ei tullut fiilis, että vähättelisin sun sairauksia, se ei todellakaan ollut mun tarkoitukseni. Sairaudet on perseestä ja ihmekeinoja harvemmin on. Tapani mukaan taisin olla liian ratkaisukeskeinen, mutta tarkoitin että lääkäreiden lisäksi kannattaa kokeilla tota TVT:tä - ihan sen perusteella mitä olet vuosien varrella kertonut. En tosiaan ole itse terapeutti, vaan saanut tuosta itse apua.

-flowers-

Ei mulla tullut sellaista tunnetta sinun kommentista, että vähättelisit. :)

Päinvastoin, minusta sä aidosti kuuntelet ja otat kantaa. Kiitos siitä, että oot selllanen.

Abrakadabra kirjoitti:

Tuskin tuosta mulle mitään haitaakaan olisi. Eräs entinen työkaverini ja esimieheni samalla kävi hänkin vyöhyketerapiassa ja kertoi miten itki siellä. Mutta se puhdisti jotenkin ja kevensi hänen henkistä ja fyysistä taakkaansa. En tiedä oliko kyse tunnevyöhyketerapiasta, mutta se toimi tunnepuolellakin.

Monien vuosien murheet kuulemma valui kyynelinä siellä pois. Hänelläkin oli paljon kaikenlaisia fyysisiä oireita ja vaivoja. Ja tietyllä tapaa kuten minäkin, herkkä imemään itseensä muidenkin tunnetiloja ja murheita.

Mun pahin ongelma taitaa kaikenkaikkiaan olla se, että yritän olla aina urhea. Kestää kaiken ja urheesti selviytyä.

Joo, jos oikein muistan, tuo TVT perustuu perinteiseen vyöhyketerapiaan, eli niissä on osittain samaa, TVTssä sitten jotain ”lisäosia” ja just painottuneena tunteisiin, vanhojen tunnetraumojen muistiin palauttamiseen ja tiedostamiseen (ja sitä kautta puhdistautumiseen).

Saman tyyppisiä kokemuksia mulla kuin työkaverillasikin, aika rajujakin tunnepurkauksia tullut, ja sen jälkeen vapautunut, helpottunut olo. Sellainen tunne että siinä voi turvallisesti käsitellä vaikeita asioita, sekä nykyisiä että menneitä.

Mitä jos et aina olisikaan niin urhea?

-flowers-

Abrakadabra kirjoitti:

Ei mulla tullut sellaista tunnetta sinun kommentista, että vähättelisit. :)

Päinvastoin, minusta sä aidosti kuuntelet ja otat kantaa. Kiitos siitä, että oot selllanen.

Kiva kuulla. Kiitos 🌸

-flowers-

Abrakadabra kirjoitti:

Ei mulla tullut sellaista tunnetta sinun kommentista, että vähättelisit. :)

Päinvastoin, minusta sä aidosti kuuntelet ja otat kantaa. Kiitos siitä, että oot selllanen.

Onko sulta muuten mitattu veren rauta-arvoa (ferritiini)? Kuvaamasi oireet (ainakin) osa vois liittyä myös raudanpuutteeseen (vaikka Hb oiskin hyvä).

-flowers-

Disse kirjoitti:

No sä suhtaudut moneen asiaan käytännönläheisesti kuten mun oma mutsi. Ja sekin heittää tosi roiseja vitsejä. 😀 mutta lähinnä itsestään. Nykyään se on kyllä ruvennut sanomaan tosi suoraan, että jotkut on mulkkuja ihmisiä.

Mutta en kaikesta ole samaa mieltä äitini kanssa. Joku nainen tai mies voi erotatoisesta ja ottaa toisen, ilman, että kyse olisi ns. Parempaan vaihtamisesta tms. Mietippä vaikka omalle kohdalleedellisessä suhteessasi.... oliko se sitä?

Ei me toisten elämästä tiedetä höykäsen pölähtämää oikeasti. Luullaan korkeintaan tietävämme...

Mulle on ihan yhdentekevää mitä mun edellinen suhde oikeastaan oli, se on ohi ja se siitä!
Vieläkin joskus öisin herään omaan itkuuni... käyn unissani läpi kipeitä asioita.
Mutt kyllä mä tästä toivun, kun aikaa kuluu...

Mun työpäivä loppui jo ... ja mä lähden oikeesti taas merelle kalaan, eilen satoi vettä tihuttamalla kun pääsin merelle. Pari hullua ajoivat kilpaa saaren takaa toinen pääsi alta pois, ihan keulan edestä ja toinen kurvas takakautta... ei törmätty onneksi.
Mä ajoin todella hitaasti sateen takia, kun näkyvyys oli mitä oli, nämä Hesalaiset kaaharit keula pystyssä.

Tunnistin heidät kyllä, tekis mieli käydä kylässä akkuporakoneen kanssa, porata vähän reikiä ainakin toisen veneen kylkiin.
S**t*n*n itsemurha kandinaatit, siinä ois kyllä saattanut mennä minunkin henkeni, huonolla tuurilla.
Kyllä mä oisin voinut lisätä vauhtia ja mennä perässä, tiesin mihin laituriin olivat kaiketi menossa... Älysin kuitenkin ett sitten meitä olisi jo kolme vastuuntunnotonta ääliötä samoilla vesillä ja vaara mahdollisesti muille veneilijöille olisi vielä suurempi.

Ei tämä episodi kyllä hiljaisuuteen päättynyt, odottakoot kun päästään sopivaan julkiseen paikkaan, niin mulla kyllä riittää sanottavaa/kerrottavaa yleisöllekin.
Se on moro... pari haukea tai kasa ahvenia; olis haaveena saada saaliiksi mereltä!

Anonyymi kirjoitti:

Onko sulta muuten mitattu veren rauta-arvoa (ferritiini)? Kuvaamasi oireet (ainakin) osa vois liittyä myös raudanpuutteeseen (vaikka Hb oiskin hyvä).

-flowers-

Ei ole mitattu. Hemoglobiini oli 152. Kaveri tuota ferriinin mittauttamista ehdotti.

Saakohan sen ihan kun vaan pyytää mitattavaksi?

Disse kirjoitti:

No samaa mäkin varmalla käyn, mutta eritavoin. Mun muksut on vanhempia ja mä oon herännyt ajattelemaan asioita toisin.

Elin varmaan pitkään sellaisessa kuplassa, mutta sitten jokin vaan muuttui.

Nyt nää eron jälkeen olleet parisuhteet kertoo minulle minusta. Jotenkin elän tiivistetysti sitä mitä sä oot käynyt ehkä ennen tuota suhdetta itsestäs...

Mäkin elin sen 18 vuotta aika karseessa henkisessä paineessa mun ensimmäisessä suhteessa. Sekä kuplassa jonka vanhempani minulle varuilta omaa epävarmuutta kokiessa puhaltivat.

Joo. Mielialalääkehän tää on.... ei kai siinä pakkauksessa suotta itsetuhoisesista ajatuksista varoteltu... mutta ei mulla sellaisia ole....😬

Siinä piisaa ruotimista, sulla on varmaan samaa sen suhteen, että on menty muiden ehdoilla. Muiden iloksi ja mieliksi ja oltu tyytyväisiä, kun meihin ollaa tyytyväisiä.😬

Abrakadabra kirjoitti:

Siinä piisaa ruotimista, sulla on varmaan samaa sen suhteen, että on menty muiden ehdoilla. Muiden iloksi ja mieliksi ja oltu tyytyväisiä, kun meihin ollaa tyytyväisiä.😬

Mulle tuo tuollanen mies on parasta elämän seuraa, kun tuo oma kumppani. Hänelläkin on mörkönsä mutta hän on erilainen eläjä kun minä.

Vastakohta mm. näissä asioissa missä mä räpustelen. Ja koen saavani tukea ja kasvavani mukana, kun oon ittestäni poikkeavan kanssa, joka on vahva niissä missä minä oon heikko ja hölmö.😄

Disse kirjoitti:

No en mäkään enää niitä silleen mieti. Menneitä ovat, enkä haikaile.

Enemmän mä mietin miten niihin suhteisiin itse ajauduin, menin, miksi ihastuin jne. Jokainen kertoo seuraavastakin enemmän...enemmän minusta.

Veneilyssä on välillä liian väljät ja moraaliset säännöt, kuten aaltojen tekeminen kapeikossa... ei se vauhti ole se syy, vaan muut asiat....

Heh... kärttyilemäänkö ampaiset? 😃

Moikka jälleen, ei paljon olis kannattanut mennä... huono tuuri kalastaessa.
Yhden siian sain 2 tunnin aikana mato-ongella ja pieni hauki pääsi karkuun virvelistä...mä möhlin sen nappaamisen veneeseen. Appuroista saan varmaan nähdä vain unta ens yönä.

Halvemmaksi olis tullut varmaan käydä torilta ostamasa valmis savustettu siika.
Kahtena päivänä merellä ja saaliina yks siika... perkasin sen laituri rannassa, suomustin ja suolestin, perkeet jätin lokeille ja muille linnuille.
Pitäis vielä kala huuhdella puhtaalla vedellä kuivata se ja fileroida, toisen puolen suolaan ja toisen paistan pannulla, voissa.
ex-trollikka

Disse kirjoitti:

Niin, sitä on 35 vuoden aikana luonut itselleen niin lukkiutuneen tavan toimia ihmisten kanssa niin, että ei mieti edes itseään, nyt vaikka tietää, että se itsensä huomioiminen on tärkeintä muittenkin huomioimista itsensä kautta, ynnä monta muuta hyvää ja kaunista, on kuitenkin se 35 vuoden aikana opittu malli elää.... se on vaikeaa muuttaa muuksi. Jos on 18-20 vuoden tapa tupakoidakin vaikea jättää pois....

Toinen tukena on tietty tärkeä tälläisissä elämänremonteissa. Kunhan kummallakin pysyy usko yhteiseen hyvään tallella.... se antaa voimia katsoa itseäänkin peilistä heikkouden aikaan. Mutta se on oltava kummallakin. Pelkästään yksin ei kukaan jaksa uskoa....

Jees. 😉

Disse kirjoitti:

Joo, luonnistuu paremmin ja siinä toisessa homma on liian vakavaa. 🤔

Hävinnyt se sun viesti, missä sanot, että oon hutikassa? 🙄
Joo, olin varmaan. 😃 Oikeastaan mä testaan itseäni puolitosissaan. Huomaan, että mun pitää opetella ihan uusi elämä ilman tupakkaa. 😁

Tuut huomaamaan, että krapulat on paljon lievempiä, kun maksa ei joudu alkoholin lisäksi kärsimään tupakin myrkyistä.

Disse kirjoitti:

Minun puolesta sais olla pahempia. 😃

Joutavia myrkkyjä molemmat. Kunhan stabilisoin tään tupakattomuuden, vois miettiä tipattomuuttakin. Säästyy, aivot, maksa, iho ja lompakko siitäkin. 😁

Jooh. Viina kun on viisasten juoma, ei apinoitten.. 🐵💨

Mä en edes oikeesti muista milloin mä viimeks oisin juonut kunnon kännit -KK .

Disse kirjoitti:

Minun puolesta sais olla pahempia. 😃

Joutavia myrkkyjä molemmat. Kunhan stabilisoin tään tupakattomuuden, vois miettiä tipattomuuttakin. Säästyy, aivot, maksa, iho ja lompakko siitäkin. 😁

Jooh. Viina kun on viisasten juoma, ei apinoitten.. 🐵💨

Mä en edes oikeesti muista milloin mä viimeks oisin juonut kunnon kännit -KK .

Wwuwuw kirjoitti:

Jooh. Viina kun on viisasten juoma, ei apinoitten.. 🐵💨

Mä en edes oikeesti muista milloin mä viimeks oisin juonut kunnon kännit -KK .

Tuplavodka, kiitos.

Disse kirjoitti:

No mutta ei sitä fiilistä saa marketista, mitä saat telutessa merellä näpit jäässä kalavehkeitten kanssa. 😃

Syksyinrn terävä aalkokko ja puuskittainen tuuli. Piskuinen sade ja harmaahko keli. Kyllä siinä huomaa missä me ollaan. Maailmassa joka rullaa eteenpäin kokoajan, vaikka me itse kuinka murehdittais.

Se lokki tympeännäköisenä siinä kivellä miettii mistä sapuskaa, vaikka sulta tai multa ois kuin rakas viety elämästä ja miten.

Joo. Se omanostama siika maistuu taatusti paremmalta. 😊

Joo, ei hassummalta maistunut paistettua siikaa Pågelin limpukan päällä ja kukkakaalisosekeittoa suurustettu koskenlaskijalla. Mä laitoin liikaa keitinlientä soseen joukkoon, piti suurustaa sulatejuustolla. Pikku moka, äkkiä korjattu maukkaanmaksi!
Kyllä takkus taas ruuanlaitto yhdelle hengelle, n.5-6dl, sen syön tänään ja huomenna, sama menuu saa olla, kun muita syöjiä mun luonani täällä tuskin huomenna on.

Huomenna vien taas valmista ruokaa kassillisen vanhemmilleni... ja vispipuuroa pitää olla ainakin litran rasiallinen; oli Faijan ootrinki. Olvin pilsneriä 6 tölkkiä ja iso Pommac pullo janojuomaksi. On heillä kuulemma hiton kivaa asua siellä lämpimässä, ei vetoisessa talossani.
Kesämökin he ovat kunnostuttaneet ja sähköpatteritkin on, hellan&uunin yhdistelmä tuvassa mutt isommilla pakkasilla ja kylmällä tuulella on kitenkin hiukan vetoinen. Alkuperäinen mökki oli joskus 30luvulla rakennettu, tupa ja kylmä eteinen. Sen jälkeen vuosien mittaan laajennettu ja purettu taas laajennus, rakennettu tilalle toisenlainen laajennus ja rempattu sitäkin...

Yksinkertaisempaa olis ottaa siitä kaikki minkä voi hyödyntää uudisrakennuksessa.
Antaa palokunnalle se vanha talo poltettavaksi... saisivat hekin harjoituskohteen!
Se ns.Faijan kesämökki on ainainen rempan kohde ja siten myös pohjaton rahareikä.
Niin muuten en mä maksa heidän ruokiaan, jos jku on niin käsittänyt... mä ainoastaan hankin ruuat ja kskaan ne heille, samalla reissulla kylvetän Emon.
Mä saan maksun tekemästäni ostosista. Vain vispipuuron, oma tekemäni, vien keittiöstäni ilmaiseksi.

Disse kirjoitti:

No mäkään en kai ihan änkyröitä oo toviin ottanut, mikä on hyvä, mutta oon miettinyt ja tunnustellut mihin mä tartten alkoholia, niin se on yhtä tapa toisaalta kuin tupakka.

Joku yks tuoppi terassilla kesällä ois ihan jees, mutta sen yhen tuopin jälkeen juodut onkin jo turhia.

Mutta ensin tää tupakin poistuminen balanssiin, ei kaikkee kerralla. 😬

Pomokin kävi tänään pyörähtää työmaalla, kävin moikkaamassa vapailta. Sano, että pitäis pitää vuodenvaihteeseen urakalla lomia. 😃
Eiks oo hauskaa... 😁

Mulle on usein tullut sun jutuista mieleen samat asiat mitä oon itsekin miettinyt ja käynyt läpi suunnilleen saman ikäisenä..Tiedän miten ärsyttävältä tää kuulostaa..😌🤗

Mutta varmaan aika moni muukin siinä kolmenkympin jälkeen kelaa asioita uudelleen..

Mut niin se vaan on, että ei elämästä valmistu. Aina tulee uutta ja usein samatkin asiat eteen..

Disse kirjoitti:

No mäkään en kai ihan änkyröitä oo toviin ottanut, mikä on hyvä, mutta oon miettinyt ja tunnustellut mihin mä tartten alkoholia, niin se on yhtä tapa toisaalta kuin tupakka.

Joku yks tuoppi terassilla kesällä ois ihan jees, mutta sen yhen tuopin jälkeen juodut onkin jo turhia.

Mutta ensin tää tupakin poistuminen balanssiin, ei kaikkee kerralla. 😬

Pomokin kävi tänään pyörähtää työmaalla, kävin moikkaamassa vapailta. Sano, että pitäis pitää vuodenvaihteeseen urakalla lomia. 😃
Eiks oo hauskaa... 😁

Ja mä tosiaan teen noin, että useimmiten otan vaan yhden tuopin, taijos oikein hurjaksi heittäydyn, niin ehkä kaksi. Ennen meni kymmenen ja valomerkkiin asti, seuraava päivä sairastaessa ja muistin palatessa pätkittäin mieleen. Aika uunoa.

En äänestä enää ikinä kun Suomessakaan ei vallitse kansanvalta, despotiahan täällä vallitsee, äänestystuloksellakaan ei ole merkitystä :D

Mutta joo on hauskoja juttuja ja mielipiteitä erilaisilta ihmisiltä... kun itse... on taas joku neuvottelu edessä, en tiedä vielä milloin, silloin ehkä saatan sanoa neuvotteluvastapuolelle:

"Minkätakia olet homo, ja omaan persreikäänsi työntänyt omaa isovarvastasi?"
... Oikein neuvottelija sitten, mutta kyllä joo oikeita asioita, julmia totuuksia käsitellään myös minun typerien mustien vitsien joukossa sitten, erittäinkin vakavia asioita... oikein neuvottelija olen, oikeasti nautin tuollaisista mahdollisimman haastavista neuvottelutilanteista, aina näihin pitää valmistautua ja arvioida että minkälaisia ihmisiä mahtaa olla vastassa ja iskeä heihin sitten jotta saa etulyöntiä siinä IRL-neuvottelussa sitten... haastavia ja mielenkiintoisia tilanteita _D

Disse kirjoitti:

Saisit tulla sillä dremelilläs rälläköimään mun vanhasta kärristä lokarit pois. 😂

Tulee joku kkk-ihmisten "neuvottelija" ja ampuu vain järeällä pistoolillasi aivot pihalle, kun et vastannut puhelimeen LDD:D----- EI TULE.