Ovatko kielet liian pitkälle jalostettuja aakkostoineen?

Muinaiset 3000 eKr olleet kirjainmerkit olivat vielä alkuasteella ja jalostamattomat. A-kirjain oli härän pään kuvake. Tuollainen kuvake herättää mielikuvia ja assosiaatioita, mutta tuo kuvake jalostettiin vähitellen roomalaiseksi A-aakkoseksi. Roomalainen aakkonen on niin pitkälle jalostettu kuin mahdollista ja tullut tavallaan steriiliksi. Se ei enää herätä mitään mielikuvia.

Samoin on sanojen kanssa asian laita. On sanoja kuten KEVÄT, joka herättää mielikuvia, mutta on sitten taas sanoja, jotka ovat liian synteettisiä herättääkseen mitään ajattelua: TUOPPI, LEIPÄ jne.

Olen viime aikoina yrittänyt tehdä TAVUKEINOKIELESTÄ uutta versiota eli TAVUKUVAKEINOKIELI eli olen alkanut piirtämään pieniä kuvakkeita kuvaamaan kutakin tavua. Yritän tehdä päinvastaisen tempun eli jalostetun tuotteen ennallistaa alkuperäiseen jalostamattomaan muotoon.

En ole vielä päässyt pitkälle ja kullakin tavulla on vielä ihan sattumanvaraisia ja useita eri kuvia eikä ole vakiintuneita kuvia vielä kullakin tavulla.

23

2728

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Olemme kaikki kielen ja aakkoston pitkän jalostusasteen latistamat persoonallisuudet. Ennen kun oli A - kirjain vielä härän pää niin se herätti mielikuvia. Nykyiset aakkoset eivät herätä mitään, mutta ovat NOPEAT JA TEHOKKAAT lukea ja kirjoittaa.

      Kieli ja aakkosto vaikuttaa siihen millaisia persoonallisuuksia olemme. On tietenkin ensiarvoisen tärkeää nykyaikana, että lukeminen on nopeaa ja myös kirjoittaminen on nopeaa, mutta mielikuvitus kärsii eikä ole mitään inspiraation lähdettä, jonka perusteella luova toiminta ja ajattelu voisi herätä.

      Onko meistä kaikista tullut kielen takia TERÄVIÄ ; KÄRKEVIÄ ; PILKUNNUSSIJOITA sekä vielä MALTTAMATTOMIA Ja NOPEITA.

      • Anonyymi

        "mutta ovat NOPEAT JA TEHOKKAAT lukea ja kirjoittaa."

        Nykyäänhän ei periaatteessa lueta sanaa kirjain kirjaimelta, vaan enemmänkin kokonaisuutena.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "mutta ovat NOPEAT JA TEHOKKAAT lukea ja kirjoittaa."

        Nykyäänhän ei periaatteessa lueta sanaa kirjain kirjaimelta, vaan enemmänkin kokonaisuutena.

        Typerää nykyään, että opetetaan hyväksymään kirjaimet kritiikittä, ikäänkuin emme voisi muuttaa asioita.
        Esim. kirjainten F ja V kanssa huulet tekee työn hampaiden kanssa, ja kirjainten T ja N kanssa kielen kärki tekee työn. Sama juttu K, G, NG kanssa.
        Miksi siis kirjaimet erilaiset?


    • Eilen katselin kahta palavaa kynttilää ja mietin mikä olisi niiden kuvake.

      https://tapiok1.kuvat.fi/kuvat/Pictures/kynttilakaarme2.png

      Päädyin tuollaiseen kun KY-NT-TI-LÄT sanan normaalitavuista (ei käännetty tavukeinokielelle) saadaa : KYY eli käärme, JA, LÄTTÄNÄ eli Kobran pää, joka on lättänä.

      Tuo kuvake käärme, jolla on lättänä pää herätti mielessäni jatkojalostamisen tarpeen ja mietin öljylamppua tai muuta lamppua. Käärmeen hännään kierre on kuin öljyvati ja siitä suihkuaa öljyä käärmeen suuhun ja kaksihaaraiseen kieleen, joka on polttimo.

      Kuvakkeiden piirtämistä voi siis edelleen jatkaa ja voi olla, että joskus saa hyvänkin inspiraation?

    • Anonyymi

      Rationalisoituminen on mielkuvituksen dementia.

    • Anonyymi

      En tiedä ovatko kielet ja aakkoset liian pitkälle jalostettuja tjsp. mutta itse olen keksinyt, että sanaa voidaan lyhentää vaikka 1/3:aan alkuperäisestä.

      Idean sain tähän kun tajusin, että eng. kielen sana "job" on mahdollista kirjoittaa yhdellä kyrillisellä kirjaimella liittämällä siis "jo":n pisteet b kirjaimen päälle, koska kyrillisissä "jo" on ainoa kirjain, jossa pisteet ovat.
      Tähän ideointiin antoi kiinnostusta tajuta, että kyrillisissä mm. 4 kirjainta on onnistuttu liittämään yhteen kirjaimeen (shch).

      Esim. suomenkielen sana "äiti", voitaisi periaatteessa kirjottaa vain kahdella (lat.) kirjaimella, eli prosentuaalisesti (näyttää hienommalta sanoa) siinä voidaan vähentää 50% kirjaimia.

      Periaate on siinä, että kaikki ensinnäkin tietävät missä kirjaimissa on pisteet. Laitetaan Ä:n pisteet i:n päälle, ja TI liitetään yhteen, siirretään I:tä hiukan vasemmalle kiinni T kirjaimeen, jolloin se muistuttaa kyrillistä P kirjainta, jossa T:n toinen sakara näkyy.

      Ö kirjaimen suhteen pisteet voisi siirtää vaikka kirjaimen alapuolelle, koska tuo kirjain ei ole yleisesti paljon käytössä, vaikkakaan sana ei ehkä jää epäselväksi, vaikka ne olisivat päällä. Öljy sanassa pisteet ovat L kirjaimen alapuolella ja Y kirjaimen alaosa on taivutettu kuten J kirjaimessa.
      Nämä tietysti koskevat vielä vain isoja kirjaimia.

      Olen kuullut, että lyhyemmät tekstit säästävät aikaa, rahaa, ja tilaa.
      Olen miettinyt myös konsonantti-vokaaliyhdistelmiä, mutta siinä kirjaimet eivät enää olisi kuten nykyään, vaan jäljittelisivät (kuten Koreassa) kielen ja suun asentoja - A=C. Ka=^c

      • Anonyymi

        Onko kellään tehty alustavia suunnitelmia uusista aakkosista siis esim. paperille?


      • Anonyymi

        Äskettäin tajusin, että esim. Venäjän sana horosho voitaisi lyhentää pariin kirjaimeen ho, ja o:n yläpuolelle nro 3.
        Periaate on se, että kaikki tietävät, että tuossa sanassa on 3 o kirjainta. Jos alku on h, loppu on selvä. Jos konsonantti-vokaaliyhdistelmä otetaan käyttöön, tilan tarve vähenee yhteen merkkiin, jossa o:n päällä kolmonen.


      • Anonyymi

        Suomen kielen "älä" sana mahis kirjoittaa yhdellä kirjaimella. Laitetaan pisteet L kirjaimen ylä- ja alapuolelle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomen kielen "älä" sana mahis kirjoittaa yhdellä kirjaimella. Laitetaan pisteet L kirjaimen ylä- ja alapuolelle.

        Sanat "yli", "ali", ja "osa" mahis vähentää yhteen merkkiin. Osa sanassa s kirjaimeen tehdään alasilmukka, ja yläsilmukka vedetään vinosti alas. Tarvitaankohan A kirjaimen keskikohtaa? Luulisi tuollakin olevan jo selvä.

        Voikohan sanan "keskimmäinen" tai "keskimäärin" ilmaista "lil"? Ainakin säästäisi tilaa.
        Vähintään olisi "ill" ja enintään "lli". "Ala-/yläpuolella" olisi viiva, jonka ala-/yläpuolella piste?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sanat "yli", "ali", ja "osa" mahis vähentää yhteen merkkiin. Osa sanassa s kirjaimeen tehdään alasilmukka, ja yläsilmukka vedetään vinosti alas. Tarvitaankohan A kirjaimen keskikohtaa? Luulisi tuollakin olevan jo selvä.

        Voikohan sanan "keskimmäinen" tai "keskimäärin" ilmaista "lil"? Ainakin säästäisi tilaa.
        Vähintään olisi "ill" ja enintään "lli". "Ala-/yläpuolella" olisi viiva, jonka ala-/yläpuolella piste?

        Ehkä parempi, jos tuo keskimääräisestä ilmaiseva olisi sitten viiva, jonka keskellä piste? Sillä voitaisi ilmaista myös mm. kolmikerroksisen rakenteen keskimmäistä kerrosta...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko kellään tehty alustavia suunnitelmia uusista aakkosista siis esim. paperille?

        https://www.reddit.com/r/neography/new/

        Tuolla on varmaan tuhansia keksittyjä aakkosia. Hyvä linkki.


    • Anonyymi

      Vaikka siinä toki on joitain hyviäkin puolia, kuvakirjoitus on paljon alkeellisempi ja tehottomampi kirjoitustapa kuin siitä pikkuhiljaa kehittynyt geneerisiin kirjaimiin perustuva kirjoitus, koska kirjainten sitominen tiettyihin asioihin (kuten härkiin) tekee asioista (marginaalisesti) helpompia vain silloin kun puhutaan juuri siitä asiasta, josta kirjainmerkki on tehty. Jos vaikkapa här-tavu korvattaisiin häränpää-kirjaimella, se vain sekoittaisi asioita kun puhutaankin härmistymisestä tai härskiydestä.

      Vaikka toki tiedostankin henkilökohtaisen biakseni suomen ja viron kielten kirjoitustavan eduksi, niin mahdollisimman objektiivisesti tarkasteltunakin sillä on yksi suurimmista vahvuuksista verrattuna mihin tahansa muihin kieliin, nimittäin se, että aakkoset vastaavat täsmälleen tiettyä äännettä (lukuunottamatta sitä hemmetin ng-äännettä). Jos siis osaat ääntää suomen (tai viron) aakkoset, osaat automaattisesti myös puhua suomea (tai viroa). Missään muussa kielessä (edes ”mahdollisimman loogiseksi” tarkoituksella kehitetyssä esperantossa) ei ole yhtä hyvä vastaavuus kirjoituksen ja puheen välillä. Esimerkiksi englannin sanat ’seven’ ja ’even’ lausutaan täysin eri tavalla. Jos ne lausuu kuten ne lausuttaisiin suomeksi tai viroksi, niissä on eroa vain s-kirjain, kuten pitäisikin.

      • Anonyymi

        Joo tuo on faktaa, kuten myös se, että näillä palstoilla ei paljoa ideoijia ole.

        Suuret ihmiset puhuvat ideoista.
        Keskinkertaiset puhuvat asioista.
        Pienet ihmiset puhuvat toisista ihmisistä. (kiin. sananlasku)


    • Anonyymi

      Tapio, miksi kirjoitat monella eri nimimerkillä?

    • Anonyymi

      Mihin sitten perustuu ideat eli vertauskuvat?

      On olemassa sana SANKO.

      Kun siihen liitetään ominaisuuksia kuten

      Kahvallinen
      Syvä
      Pyöreä
      Valkoinen
      Vesiastia
      Painava

      Voidaan kai saada aikaan idea. Siinä mielessä ideointi on pikkulasten puuhaa verrattuna asiasta puhumiseen joka on vähän ryppyotsaista.

      Otetaan sana ja liitetään siihen tusina ominaisuuksia niin saadaan vertauskuva, joka on idea.

      Uskonnoissa vertauskuviin kuten sanaan Jumala suhtaudutaan liian ryppyotsaisesti. Väitetään Jumala ei voi valehdella, vaan on rehellinen.
      Se on vain jonkun ihmisen ominaisuus jota on hyveenä pidettävä eli jumalisena. Mutta se ei ole Jumalaan liittyvä ominaisuus. Hyveillä on oma tarkoituksensa.

      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://kielikello.fi/passiivin-kayttoa/

        Tää on hyvä. Kertoo mm. kieliopin ongelmasta ottaen huomioon naapurikansan kielen lainasanat.

        https://neography.info/writing-systems/

        Tuo varsin hyvä apu uuden kielen kehittämiselle. Kirjotusjärjestelmät. Suomenkieli harmittaa siksi, että jokainen sana on kirjoitettava erikseen jokaisella kirjaimella, eikä esim. tavukirjoitusta käytetä mitenkään hyväksi, toisin kuin kyrillisissä.

        AAKKOSET
        - Ovat joustavia ja mukautuvia, koska merkit ovat lähellä kielen pieniä rakennuspalikoita, foneemia.
        - Yleensä ei tarvita paljon erilaisia merkkejä, ja tietty äänne voidaan ilmaista muutamalla merkillä.
        - Muodot yksinkertaisia, koska merkin ei tarvitse sisältää paljon tietoa.
        - Tarvitsee harvoin monimutkaisia ligatuureja, tai osoittamaan tavun erityisominaisuuksia, kuten kons.klusterit.
        - Vievät eniten tilaa (numerotkin voidaan kirjoittaa kirjaimin - "ei logografisesti"), koska sanat voivat tarvita useita merkkejä, jolloin esim. toimialakohtaisten vieraiden sanojen lukemisesta tulee ongelma, ellei avuksi oteta tavumerkkejä, esim. "natriumdodekyylisulfaattipolyakryyliamidigeelielektroforeesi".
        - Tekee lukemisesta vaivalloisempaa ainakin opiskelijoille, koska jokainen merkki on jäsennettävä yksitellen, kun taas kokeneet lukijat käsittelevät kokonaisia sanoja logografian kaltaisesti yksittäisten merkkien sijaan.
        - Ongelmana kyrilliset ja latinalaiset, joissa samoja kirjaimia eri merkityksellä, mutta jonka hyvä puoli on, että niitä voidaan liittää mm. autojen rekisterikilpiin, jolloin rekkarista tulee ymmärrettävä kyrillisiä osaamattomallekin, tosin latinalaisilla kirjaimilla merkityt kilvet tuottavat myös mustaahuumoria kyrilliset osaavalle.
        - Tätä käytettiin vain osittain klaanien keskuudessa.
        https://fi.wikipedia.org/wiki/Pisimmät_sanat
        https://en.wikipedia.org/wiki/Longest_word_in_English

        ABJAD (esim. heprea ja arabia)
        - Tarkoittaa vokaalien puuttumista kirjoituksesta yleensä. Ne voidaan erikseen merkata tarvittaessa. Abjadilla kirjoitettuna ylempi lause on:
        "Trktt vkln pttmst krjtksst lns. N vdn rksn mrkt trvttss".
        - Ovat lyhyempiä kirjoittaa kuin aakkoset.
        - Ovat samankaltaisia kuin aakkoset grafeemien monimutkaisuuden, joustavuuden ja kirjainten lukumäärän suhteen, ja puutteita voi tarvittaessa lieventää eksplisiittisillä vokaalimerkeillä.
        - Vaatii sanojen tuntemista, ennen kuin osaa lukea, tai kielioppisääntöjä, joiden avulla lukijat voivat päätellä vokaalit sanan roolin perusteella lauseessa.
        - Vaikeuttaa lainasanojen integrointia, jotka eivät sovi kielen muottiin, mikä vaikeuttaa vokaalien päättämistä.

        ABUGIDA (intian kirjoitukset)
        - Ovat vähemmän joustavia etenkin monimutkaisilla fonotaktisilla kielillä, joissa ligatuurien määrä voi kasvaa suureksi (ks. sanskritin devanagari-ligatures, yli 1000 merkkiä).
        https://en.wikipedia.org/wiki/Devanagari_conjuncts
        - Tarvitsevat usein erityisiä merkkejä osoittamaan poikkeamia yleisestä tavumuodosta (halant, tai edellä mainitut ligatuurit intialaisissa kirjoituksissa), tai ovat vähemmän tarkkoja osoittamaan tiettyjä tavutyyppejä (hindi jättää huomioimatta nk. umpitavut (viimeinen kirjain kons.), ja kirjoittaa ikäänkuin olisivat avoimia)
        - Soveltuvat vähemmän laajennukseen: uusi vokaaligrafeemi on sovitettava kaikkiin olemassa oleviin konsonanttikirjaimiin, jotka joskus vaativat erikoismuotoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://neography.info/writing-systems/

        Tuo varsin hyvä apu uuden kielen kehittämiselle. Kirjotusjärjestelmät. Suomenkieli harmittaa siksi, että jokainen sana on kirjoitettava erikseen jokaisella kirjaimella, eikä esim. tavukirjoitusta käytetä mitenkään hyväksi, toisin kuin kyrillisissä.

        AAKKOSET
        - Ovat joustavia ja mukautuvia, koska merkit ovat lähellä kielen pieniä rakennuspalikoita, foneemia.
        - Yleensä ei tarvita paljon erilaisia merkkejä, ja tietty äänne voidaan ilmaista muutamalla merkillä.
        - Muodot yksinkertaisia, koska merkin ei tarvitse sisältää paljon tietoa.
        - Tarvitsee harvoin monimutkaisia ligatuureja, tai osoittamaan tavun erityisominaisuuksia, kuten kons.klusterit.
        - Vievät eniten tilaa (numerotkin voidaan kirjoittaa kirjaimin - "ei logografisesti"), koska sanat voivat tarvita useita merkkejä, jolloin esim. toimialakohtaisten vieraiden sanojen lukemisesta tulee ongelma, ellei avuksi oteta tavumerkkejä, esim. "natriumdodekyylisulfaattipolyakryyliamidigeelielektroforeesi".
        - Tekee lukemisesta vaivalloisempaa ainakin opiskelijoille, koska jokainen merkki on jäsennettävä yksitellen, kun taas kokeneet lukijat käsittelevät kokonaisia sanoja logografian kaltaisesti yksittäisten merkkien sijaan.
        - Ongelmana kyrilliset ja latinalaiset, joissa samoja kirjaimia eri merkityksellä, mutta jonka hyvä puoli on, että niitä voidaan liittää mm. autojen rekisterikilpiin, jolloin rekkarista tulee ymmärrettävä kyrillisiä osaamattomallekin, tosin latinalaisilla kirjaimilla merkityt kilvet tuottavat myös mustaahuumoria kyrilliset osaavalle.
        - Tätä käytettiin vain osittain klaanien keskuudessa.
        https://fi.wikipedia.org/wiki/Pisimmät_sanat
        https://en.wikipedia.org/wiki/Longest_word_in_English

        ABJAD (esim. heprea ja arabia)
        - Tarkoittaa vokaalien puuttumista kirjoituksesta yleensä. Ne voidaan erikseen merkata tarvittaessa. Abjadilla kirjoitettuna ylempi lause on:
        "Trktt vkln pttmst krjtksst lns. N vdn rksn mrkt trvttss".
        - Ovat lyhyempiä kirjoittaa kuin aakkoset.
        - Ovat samankaltaisia kuin aakkoset grafeemien monimutkaisuuden, joustavuuden ja kirjainten lukumäärän suhteen, ja puutteita voi tarvittaessa lieventää eksplisiittisillä vokaalimerkeillä.
        - Vaatii sanojen tuntemista, ennen kuin osaa lukea, tai kielioppisääntöjä, joiden avulla lukijat voivat päätellä vokaalit sanan roolin perusteella lauseessa.
        - Vaikeuttaa lainasanojen integrointia, jotka eivät sovi kielen muottiin, mikä vaikeuttaa vokaalien päättämistä.

        ABUGIDA (intian kirjoitukset)
        - Ovat vähemmän joustavia etenkin monimutkaisilla fonotaktisilla kielillä, joissa ligatuurien määrä voi kasvaa suureksi (ks. sanskritin devanagari-ligatures, yli 1000 merkkiä).
        https://en.wikipedia.org/wiki/Devanagari_conjuncts
        - Tarvitsevat usein erityisiä merkkejä osoittamaan poikkeamia yleisestä tavumuodosta (halant, tai edellä mainitut ligatuurit intialaisissa kirjoituksissa), tai ovat vähemmän tarkkoja osoittamaan tiettyjä tavutyyppejä (hindi jättää huomioimatta nk. umpitavut (viimeinen kirjain kons.), ja kirjoittaa ikäänkuin olisivat avoimia)
        - Soveltuvat vähemmän laajennukseen: uusi vokaaligrafeemi on sovitettava kaikkiin olemassa oleviin konsonanttikirjaimiin, jotka joskus vaativat erikoismuotoja.

        SYLLABINEN, eli tavukirjoitus (kons.-vok.yhdistelmät kuten cherokee ja japanin hiragana)
        - Vähemmän merkkejä sanojen kirjoittamiseen, mikä auttaa lukemisessa, ja parhaimmillaan lyhentää tekstin pituutta.
        - Ongelma tulee opiskelijalle, jos kaikki merkit erilaisia, kuten japanin hiragana ja cherokee, jolloin mistään konsonantista ja vokaalista ei voi saada tukea, ja vielä enemmän, jos merkit lisäksi sisältävät tuttuja merkkejä eri merkityksellä kuten cherokeessa.
        https://en.wikipedia.org/wiki/Hiragana
        https://en.wikipedia.org/wiki/Cherokee_syllabary
        https://en.wikipedia.org/wiki/Syllabary
        - Ovat sopimattomia kielille, joilla on monimutkainen fonotaktiikka (vielä enemmän kuin abugida).
        - Tarvitsee grafeemin (merkityksen erottava merkki) jokaiselle mahdolliselle tavulle, joka toimii japaniksi, mutta olisi ongelma mm. englannin kielelle.
        - Ovat yllä olevasta syystä vaikeita käyttää kielille, jotka ovat hyvin erilaisia, kuin niille, joille ne on kehitetty.
        - On vaikeampi laajentaa kuin abugida, koska merkit eivät ole sävellyksiä. Esim. jos lisättäisi vokaali Ä, tarvittaisi uudet konsonantti-vokaaliyhdistelmämerkit, ja kielillä, joissa on monimutkaisempia tavuja, se olisi vielä hankalampi.
        - Vaikeuttaa sellaisten sanojen tarkkaa litterointia, jotka sisältävät tavuja, joille kielellä ei ole grafeemia (esim. sana "blast" on yksitavuinen, mutta japanissa se tehdään sanalla burasuto).

        LOGOGRAFIA (esim. kiina)
        - Vievät vähiten tilaa.
        - Mahdollistaa lukemisen ja ymmärtämisen, vaikkei osaa kieltä.
        - Mahdollistaa pikalukemisen, jossa keskitytään vain sisältösanoihin, ja jätetään huomiotta kielioppiosat, jolloin saadaan karkea käsitys tekstistä (pätee pääosin japaniin, jossa funktiosanat eri merkeissä). Esim. nrot 0-9 ymmärretään riippumatta minkä kielinen ne kirjoittaa.
        - Pystyy ytimekkäästi ilmaisemaan monimutkaisiakin käsitteitä muutamalla merkillä, ja pysyy usein täysin läpinäkyvänä. Esim. jos tiedät vain sanan "oppia", niin sana "yliopisto" on läpinäkymätön, mutta japanin kanjimerkeissä "iso oppi" 大学 vihjaa heti tarkoitukseen.
        - Vaatii paljon merkkejä, jotka monimutkaisemmiksi kehitettyinä ovat pääosin kadottaneet alkuperäisen ymmärrettävämmän kuvan, ja näin muodostavat merkittävän esteen ulkomaalaisille opiskelijoille, jotka etsivät merkistä järkeenkäypää kuvaa.
        - Eivät sovellu kielille, joissa on paljon taivutusta, koska kaikki on kirjoitettava merkeillä, jotka ilmaisevat merkitystä; varren taivutusta ei voi ilmaista.
        - Ovat vaikeita käyttää, jos tarvitsee vain sanan ääniarvon (esim. vieraiden nimien kanssa), jolloin on osoitettava, että merkkien merkitykselllisellä sisällöllä ei ole tässä tapauksessa väliä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://neography.info/writing-systems/

        Tuo varsin hyvä apu uuden kielen kehittämiselle. Kirjotusjärjestelmät. Suomenkieli harmittaa siksi, että jokainen sana on kirjoitettava erikseen jokaisella kirjaimella, eikä esim. tavukirjoitusta käytetä mitenkään hyväksi, toisin kuin kyrillisissä.

        AAKKOSET
        - Ovat joustavia ja mukautuvia, koska merkit ovat lähellä kielen pieniä rakennuspalikoita, foneemia.
        - Yleensä ei tarvita paljon erilaisia merkkejä, ja tietty äänne voidaan ilmaista muutamalla merkillä.
        - Muodot yksinkertaisia, koska merkin ei tarvitse sisältää paljon tietoa.
        - Tarvitsee harvoin monimutkaisia ligatuureja, tai osoittamaan tavun erityisominaisuuksia, kuten kons.klusterit.
        - Vievät eniten tilaa (numerotkin voidaan kirjoittaa kirjaimin - "ei logografisesti"), koska sanat voivat tarvita useita merkkejä, jolloin esim. toimialakohtaisten vieraiden sanojen lukemisesta tulee ongelma, ellei avuksi oteta tavumerkkejä, esim. "natriumdodekyylisulfaattipolyakryyliamidigeelielektroforeesi".
        - Tekee lukemisesta vaivalloisempaa ainakin opiskelijoille, koska jokainen merkki on jäsennettävä yksitellen, kun taas kokeneet lukijat käsittelevät kokonaisia sanoja logografian kaltaisesti yksittäisten merkkien sijaan.
        - Ongelmana kyrilliset ja latinalaiset, joissa samoja kirjaimia eri merkityksellä, mutta jonka hyvä puoli on, että niitä voidaan liittää mm. autojen rekisterikilpiin, jolloin rekkarista tulee ymmärrettävä kyrillisiä osaamattomallekin, tosin latinalaisilla kirjaimilla merkityt kilvet tuottavat myös mustaahuumoria kyrilliset osaavalle.
        - Tätä käytettiin vain osittain klaanien keskuudessa.
        https://fi.wikipedia.org/wiki/Pisimmät_sanat
        https://en.wikipedia.org/wiki/Longest_word_in_English

        ABJAD (esim. heprea ja arabia)
        - Tarkoittaa vokaalien puuttumista kirjoituksesta yleensä. Ne voidaan erikseen merkata tarvittaessa. Abjadilla kirjoitettuna ylempi lause on:
        "Trktt vkln pttmst krjtksst lns. N vdn rksn mrkt trvttss".
        - Ovat lyhyempiä kirjoittaa kuin aakkoset.
        - Ovat samankaltaisia kuin aakkoset grafeemien monimutkaisuuden, joustavuuden ja kirjainten lukumäärän suhteen, ja puutteita voi tarvittaessa lieventää eksplisiittisillä vokaalimerkeillä.
        - Vaatii sanojen tuntemista, ennen kuin osaa lukea, tai kielioppisääntöjä, joiden avulla lukijat voivat päätellä vokaalit sanan roolin perusteella lauseessa.
        - Vaikeuttaa lainasanojen integrointia, jotka eivät sovi kielen muottiin, mikä vaikeuttaa vokaalien päättämistä.

        ABUGIDA (intian kirjoitukset)
        - Ovat vähemmän joustavia etenkin monimutkaisilla fonotaktisilla kielillä, joissa ligatuurien määrä voi kasvaa suureksi (ks. sanskritin devanagari-ligatures, yli 1000 merkkiä).
        https://en.wikipedia.org/wiki/Devanagari_conjuncts
        - Tarvitsevat usein erityisiä merkkejä osoittamaan poikkeamia yleisestä tavumuodosta (halant, tai edellä mainitut ligatuurit intialaisissa kirjoituksissa), tai ovat vähemmän tarkkoja osoittamaan tiettyjä tavutyyppejä (hindi jättää huomioimatta nk. umpitavut (viimeinen kirjain kons.), ja kirjoittaa ikäänkuin olisivat avoimia)
        - Soveltuvat vähemmän laajennukseen: uusi vokaaligrafeemi on sovitettava kaikkiin olemassa oleviin konsonanttikirjaimiin, jotka joskus vaativat erikoismuotoja.

        "- Tätä käytettiin vain osittain klaanien keskuudessa."

        Unohtakaa tuo. En huomannu poistaa, koska txt oli toisesta kohteesta, joka käsitteli luomaani yhteiskuntaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "- Tätä käytettiin vain osittain klaanien keskuudessa."

        Unohtakaa tuo. En huomannu poistaa, koska txt oli toisesta kohteesta, joka käsitteli luomaani yhteiskuntaa.

        Mitkä kriteerit on oman keksimäni kulttuurin kirjoituksessa?

        Periaate kirjoitusmerkeissä oli se, että
        1. ne eivät saaneet olla suurempia, ja viedä siis enempää tilaa, kuin lat. / kyr. aakkoset, vaan
        2. kirjainten oli oltava tilaa ja aikaa säästäviä,
        3. oltava soveltuvia käsinkirjoitukselle,
        4. niiden ulkonäön oli vastattava kielen ja/tai huulten asentoa, sekä
        5. teksti oli mielellään oltava luettavissa logografisesti.

        Näin ollen esim. latinalaisten F ja V kirjainten ulkonäön periaatetta ei ymmärretty, eikä myöskään mm. kyrillisten kirjainten J- alkuisia tavuaakkosia я, е, й, ё, ю, joissa 3 merkkiä erosi kahdesta.

        Vuodesta 2024 kirjaimia oli yhteensä 210. Näistä yksittäisiä kirjaimia oli 22 (vokaaleja 5, konsonantteja 17). Konsonanttipareja oli 23, joita luotiin myös alueen kansainvälisten kielten mukaan, ja tavukirjaimia oli 165. Logografisia merkkejä oli useita satoja.

        Vokaalit: a, e, i, o, u
        Kons.: d, g, h, j, k, c, l, m, n, p, r, r2, s, t, v, w, z
        Kons.parit: ch, dj, dr, dv, dz, dzh, gr, kr, ks, kz, kzh, ng, pr, sh, tr, ts, vz, wh, zd, zh, zhd, zl, zr

        Näppäimistöjä oli kahdenlaisia: länsimaisia ja klaanien merkistöön perustuvia, jolla oli mahdollisuus kirjoittaa myös logografisia merkkejä. Näppäimistö perustui pohjoismaalaiseen QWERTY -asetteluun, jossa Ä ja Ö kirjainten paikalla oli erikoisnäppäimet "aika", "tulevaisuus", "tämä hetki", ja "menneisyys", jotka määrittelivät logografisen merkin muotoa, ja kirjaimet määrittivät sillä kirjaimella alkavia asioita.

        Jos konsonanttikirjainta painoi, näppäimeen syttyi vihreä valo, mutta näyttöön ei tullut kirjainta, koska ohjelma odotti seuraavaa kirjainta, joka saattoi muuttaa sanan ensimmäisen kirjaimen ulkonäön ymmärrettävään muotoon. Valo sammui, kun painoi seuraavaa kirjainta, numeroa, enteriä, väliä, tai merkin poistoa.

        Kielessä ei ollut sanoja, jotka olisivat ilmaisseet mahdottomuutta, elotonta elolliseksi, tai elottomalle tahtoa, esim. "tie laskeutui / kääntyi". Tie ei elottomana tehnyt itse mitään, vaan kyseessä oli mäki, kaarros, tai mutka. Sama koski sanoja, joita käytettiin elollisista - niitä ei voitu käyttää elottomiin kohteisiin. Esim. valtio tai idea ei voinut olla "nuori", kuten ei esine tai ruokakaan.

        Saamiseen liittyviä sanoja oli useampia: haluta, tarvita, saada, tulla hallintaan. Se taas juonsi selvennystä mm. tavaran tuomiselle. Käsitettä, joka totesi vain teon "toimme paljon tavaraa" ei ollut, vaan liite kertoi oliko tavara yhdestä vai useammasta paikasta tuotu, ja ylipäätään "paljon" tarkoitti, ettei kaikkea oltu tuotu.
        Sen sijaan "toimme (siitä) paikasta kaiken tavaran" ilmaisi selvyyden, ja lause "toimme mitä löysimme" kertoi, että tavaroita oli etsitty eri paikoista, jolloin lausetta "toimme kaiken mitä löysimme" ei ollut olemassa ilman liitettä, joka tarkoitti tiettyä paikkaa, esim. rakennusta tai rajallista aluetta, kuten saarta.

        Kielessä ei käytetty lisävoimasanoja sillä periaatteella, että viesti menisi perille paremmin. Esim. jos puhuttiin, että jollain asialla "ei ollut merkitystä", ei yhtälöön tarvinnut lisäsanaa "mitään", tai "lainkaan". Sama juttu sanalla "luuletko" - siihen ei tarvinnut lisäsanaa "todella".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitkä kriteerit on oman keksimäni kulttuurin kirjoituksessa?

        Periaate kirjoitusmerkeissä oli se, että
        1. ne eivät saaneet olla suurempia, ja viedä siis enempää tilaa, kuin lat. / kyr. aakkoset, vaan
        2. kirjainten oli oltava tilaa ja aikaa säästäviä,
        3. oltava soveltuvia käsinkirjoitukselle,
        4. niiden ulkonäön oli vastattava kielen ja/tai huulten asentoa, sekä
        5. teksti oli mielellään oltava luettavissa logografisesti.

        Näin ollen esim. latinalaisten F ja V kirjainten ulkonäön periaatetta ei ymmärretty, eikä myöskään mm. kyrillisten kirjainten J- alkuisia tavuaakkosia я, е, й, ё, ю, joissa 3 merkkiä erosi kahdesta.

        Vuodesta 2024 kirjaimia oli yhteensä 210. Näistä yksittäisiä kirjaimia oli 22 (vokaaleja 5, konsonantteja 17). Konsonanttipareja oli 23, joita luotiin myös alueen kansainvälisten kielten mukaan, ja tavukirjaimia oli 165. Logografisia merkkejä oli useita satoja.

        Vokaalit: a, e, i, o, u
        Kons.: d, g, h, j, k, c, l, m, n, p, r, r2, s, t, v, w, z
        Kons.parit: ch, dj, dr, dv, dz, dzh, gr, kr, ks, kz, kzh, ng, pr, sh, tr, ts, vz, wh, zd, zh, zhd, zl, zr

        Näppäimistöjä oli kahdenlaisia: länsimaisia ja klaanien merkistöön perustuvia, jolla oli mahdollisuus kirjoittaa myös logografisia merkkejä. Näppäimistö perustui pohjoismaalaiseen QWERTY -asetteluun, jossa Ä ja Ö kirjainten paikalla oli erikoisnäppäimet "aika", "tulevaisuus", "tämä hetki", ja "menneisyys", jotka määrittelivät logografisen merkin muotoa, ja kirjaimet määrittivät sillä kirjaimella alkavia asioita.

        Jos konsonanttikirjainta painoi, näppäimeen syttyi vihreä valo, mutta näyttöön ei tullut kirjainta, koska ohjelma odotti seuraavaa kirjainta, joka saattoi muuttaa sanan ensimmäisen kirjaimen ulkonäön ymmärrettävään muotoon. Valo sammui, kun painoi seuraavaa kirjainta, numeroa, enteriä, väliä, tai merkin poistoa.

        Kielessä ei ollut sanoja, jotka olisivat ilmaisseet mahdottomuutta, elotonta elolliseksi, tai elottomalle tahtoa, esim. "tie laskeutui / kääntyi". Tie ei elottomana tehnyt itse mitään, vaan kyseessä oli mäki, kaarros, tai mutka. Sama koski sanoja, joita käytettiin elollisista - niitä ei voitu käyttää elottomiin kohteisiin. Esim. valtio tai idea ei voinut olla "nuori", kuten ei esine tai ruokakaan.

        Saamiseen liittyviä sanoja oli useampia: haluta, tarvita, saada, tulla hallintaan. Se taas juonsi selvennystä mm. tavaran tuomiselle. Käsitettä, joka totesi vain teon "toimme paljon tavaraa" ei ollut, vaan liite kertoi oliko tavara yhdestä vai useammasta paikasta tuotu, ja ylipäätään "paljon" tarkoitti, ettei kaikkea oltu tuotu.
        Sen sijaan "toimme (siitä) paikasta kaiken tavaran" ilmaisi selvyyden, ja lause "toimme mitä löysimme" kertoi, että tavaroita oli etsitty eri paikoista, jolloin lausetta "toimme kaiken mitä löysimme" ei ollut olemassa ilman liitettä, joka tarkoitti tiettyä paikkaa, esim. rakennusta tai rajallista aluetta, kuten saarta.

        Kielessä ei käytetty lisävoimasanoja sillä periaatteella, että viesti menisi perille paremmin. Esim. jos puhuttiin, että jollain asialla "ei ollut merkitystä", ei yhtälöön tarvinnut lisäsanaa "mitään", tai "lainkaan". Sama juttu sanalla "luuletko" - siihen ei tarvinnut lisäsanaa "todella".

        Klaaneja oli v. 2024 kesällä yli 6000, joista muodostuvia klaaniliittoja oli n. 370, joista n. 180 kuului sotilasluokkaan, ja n. 80 oli merkittäviä.

        Kun henkilö muutti asumaan klaanien alueelle, hän sai rekisteröinnin yhteydessä koulutuksen jälkeen oikeuden kirjoittaa somessa, jolloin oma nimi, luonne, ja kuva olivat nähtävissä, koska astrologisten voimien vaikutusta ihmisiin tutkittiin heidän käytöksensä ja mielipiteidensä perusteella, jolloin se, mitä hlö netistä etsi, ei niinkään ollut hän itse, vaan lähemmin kuvailtuna "kosmiset voimat saivat hänet tekemään sen".

        Tunnistamattomana esiintyminen oli kielletty, koska henkilöltä vaadittiin yhteiskunnallista vastuunottokykyä, tosin tämä ei koskenut korkeimpia. Hänelle myös opetettiin kirjoittaminen netissä - kappaleiden jako, jotta kirjoituksesta ei tulisi puuroa (koska yhtä tai kahta riviä lyhyttä tokaisua ei sallittu), turhien sanojen välttäminen ja lyhenteet, jotta lukemisesta tulisi helpompaa ja nopeampaa, sekä älykäs argumentointi ilman väitteitä, joita ei voitu todistaa; kirjoitusta verrattiin pellon kylvämiseen.

        Olen todella kiinnostunut ihmisistä,
        joilla on jotain sanottavaa,
        muutos, jonka he haluavat tehdä,
        eivätkä ymmärrä
        miksi he eivät voi saada sitä leviämään. - Seth Godin -

        Minua kiinnostaa se myös.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mikä on kaivattusi ihanin ja ärsyttävin piirre?

      Ja onko hän mies, nainen ja muun sukupuolinen? Mies. Huomaavaisuus. Kiireisyys. Joskus voi rentoutuakin.
      Ikävä
      97
      1298
    2. Alle 15 oli

      Arvasi että lapsi asialla hallin palossa. Surullista. Mutta jos osaa/kykenee käyttää tulentekovehkeitä niin pitää osata
      Vimpeli
      37
      1295
    3. Riikka Purra: työttömät tulee velvoittaa töihin

      Purra panisi työttömät tulevaisuudessa työskentelemään sosiaaliturvan saamiseksi, koska työllisyysaste ei muuten näytä l
      Maailman menoa
      286
      1135
    4. Onko kaivattusi yllättänyt sinut?

      Piditkö häntä toisenlaisena ihmisenä?
      Ikävä
      107
      1055
    5. Oletko mokannut

      Kaivattusi suhteen koskaan?
      Ikävä
      71
      992
    6. Mitä on eilen sattunut?

      Mitästä oli eilen illalla kylällä sattunut?
      Suomussalmi
      18
      966
    7. Näin Ellen Jokikunnaksen Ralph-poikaa suojellaan julkisuudelta - Katso tuoreet kuvat Italiasta!

      Ellen Jokikunnas ja Jari Rask ovat Ralph-poikansa kanssa kakkoskodissa Italiassa. Mukana on myös Unelmia Italiassa -kuva
      Suomalaiset julkkikset
      13
      938
    8. Milloin tapasit kaivattusi

      ensimmäistä kertaa? 💸
      Ikävä
      53
      932
    9. Vihdoinkin lavatansseja tv:ssä - Juhannuksena tanssitaan, bändeinä Yölintu ja Komiat!

      Jes, vihdoinkin lavatansseja taas televisiossa! Keskikesän juhlaa vietetään tänä juhannuksena Tuuloksen Kapakanmäellä ju
      Tanssi
      16
      811
    10. Heh, persut = vassarit = 10,0 %

      Minja tuli nyt jo Riikan rinnalle, sitten alkaa tekemään kaulaa. Molemmilta kympin arvoinen suoritus! https://www.hs.f
      Maailman menoa
      162
      808
    Aihe