Tutustuin harrastuksessa tähän juuri täysi-ikäiseksi tulleeseen mieheen ja siinä sitten jokin leimahti ikään kuin vahingossa. Mies alkoi piirittää, pyysi numeroa ja kun sen annoin, soitti samana iltana ja jutteli niitä näitä. Sen jälkeen puhelut menivät lepertelyn suuntaan. En ensin oikein lähtenyt siihen mukaan koska ikäeroa on paljon, mutta hiljalleen sitten annoin myöten kokeilunhalusta ja päädyimme suhteeseen. Tässä on nyt kulunut puolisen vuotta. Olen mieheen syvästi kiintynyt ja tavallaan elättelen toiveita pitkästä loppuelämän parisuhteesta. En vain jostain syystä uskalla ajatella asioita kovin pitkälle.
Ulkopuolisille tästä ei ole hiiskuttu ja ulkona emme ole kotikaupungissamme yhdessä, vaan sitä varten tapaamme lähikaupungissa. Soitellaan päivittäin ja tavataan aina kun mahdollista, yleensä aina harrastuksessa pari kertaa viikkoon mutta siellä emme enempiä uskalla puhella. Sitten tapaamme lähikaupungissa yleensä 1-2 kertaa kahden viikon aikana. Mies asuu vielä kotonaan ja vanhemmilleen on joutunut kertomaan valkoisen valheen jos toisenkin, miksi pitää viikonloppuisin lähteä yöksi jonnekin ja tulla vasta sunnuntaina takaisin. Vanhempien ja hänen ystäviensä suhtautuminen kauhistuttaa sekä minua että häntä. Minusta näkee että olen selvästi miestä vanhempi, mutta suurin osa varmaan luulisi että olen noin 25-28-vuotias. Hänen perheensä ja ystäviensä tapaamisen ajatteleminenkin nostaa minulla palan kurkkuun.
Kysymyksiä minulla on pää täynnä. Lapsikysymys tietysti on se suurin (minulla 1 ja jää ainoaksi, on isällään vuoroviikot), ja sitten tietysti se ymmärtääkö tuon ikäinen mitään parisuhteen päälle, itse menin tukka putkella tuon ikäisenä ja ei silloin tullut mitään vakavia ajateltua. Elämäntilanteet ovat myös hyvin erilaiset. Minä olen vakituisessa työssä ja elämä on sitä tylsää ja tavallista arkea, hän taas opiskelee ja aloittaa pian yliopistossa, kavereita on paljon ja samoin sitä vapauttakin ihan eri tavalla kuin minulla. Yhteistä meillä on kuitenkin kummallisen paljon, ajatusmaailma natsaa ja tavallaan myös ne tavoitteet elämässä. Persoonaltaan mies on ikäistään selkeästi kypsempi, on rauhallinen ja tuntuu tietävän mitä elämältään haluaa. Lastani ei ole vielä tavannut, enkä sitä haluakaan ennen kuin pitempään on kuljettu ja katsottu tuleeko tästä mitään.
En tiedä mitä tehdä. Nauttiako vain ja toivoa että kaikki järjestyy, vai pistääkkö poikki heti että välttyisi enemmiltä sydänsuruilta. Tuntuu vain että olen niin hukassa tämän kanssa. Aiemmat miesystävät ovat olleet kuinkin aina minua huomattavasti vanhempia, ikinä en ole edes oman ikäiseni kanssa seurustellut. Ikäeroa on ollut aina noin 10 vuotta ja aina niin päin että minä olen ollut se nuorempi.
Onko kellään kokemuksia tällaisesta? Meneekö ennen pitkää aina niin että aidan toisella puolella on vihreämpää ja nuorempaa? Onko tämmöinen suhde koskaan onnistunut?
Ikäero, m 18 ja n 35
7
<50
Vastaukset 7
- Anonyymi
Oletko ajatellut, mitä tämä nuori mies tulee ehkä menettämään. Mahdollisesti ystävänsä tai että hänen perheellensä tulee olemaan haastavaa kohdata sinut perhejuhlissa kun olet lähes hänen vanhempiensa ikäinen? Hänestä ei koskaan tule isää. Vuosien kuluessa, sinä jäät huomattavasti aikaisemmin eläkkeelle tai ehkä sinä sidot hänet kotiin, kun sinua ei kiinnosta lähteä viettämään railakasta iltaa.
Tuumi kaksi kertaa, ennen kuin hänen elämänsä tulet sotkemaan.- Anonyymi
Olen miettinyt, ja paljonkin ja siitä syystä tätä osittain mietinkin onko tässä mitään tolkkua. Minusta on myös aika epäreilua alkaa syyttämään minua hänen elämänsä sotkemisesta, sillä hän tuli minun luokseni, en minä siellä harrastuksessa hänelle flirttaillut ja maanitellut suhteeseen kanssani. Olin siellä kuin kuka tahansa muukin ja keskityin omiin asioihini.
Mies on sanonut, ettei halua lapsia, mutta tiedän että mieli voi muuttua. Silloin ainoa ratkaisu on etsiä nainen, joka niitä lapsia hänelle voi antaa. Minusta ei siihen kohta ole edes ikäni puolesta. En jaksa uskoa, että mies jättäisi lapset hankkimatta minun vuokseni. Siinä vaiheessa hän todennäköisesti tekisi tuon em. ratkaisun, mikäli niitä haluaisi.
Mitä tulee railakkaaseen illanviettoon, niin mies ei ole sitä tehnyt aiemmin eikä tee nytkään. Viihtyy kotona lukemassa ja katsomassa tv:tä, on sellainen kotihiiri. Ystäviään tapaa kahvilla ja harrastuksissa. Nauttii luonnossa kulkemisesta ja matkustelusta, kuten minäkin. Sen osalta en siis näe ongelmaa.
Ystävistä on vaikea sanoa, miten tulee käymään. En tosin ymmärrä, miksi se vaikuttaisi ystävyyssuhteisiin. Vanhemmat enemmän huolettavat ja ymmärrän tuon että kohtaaminen olisi vaikeaa. Toisaalta heillä on suvussa vastaavia tapauksia molemmin päin. Setä on huomattavasti naisystäväänsä vanhempi ja serkku on miesystäväänsä huomattavasti vanhempi. Mikään uusi juttu tämä ikäero ei ko. suvussa siis ole.
Käsittääkseni jokaisessa tämän ikäeroluokan suhteessa vanheneminen on se ongelma mistä tulee isoja kysymyksiä noiden em. lisäksi. Tiedostan tämän hyvin mutta en suoraan sanottuna tiedä mitä siitä pitäisi ajatella koska eläkeikä tuntuu aika kaukaiselta ajatukselta. Jotenkin luotan siihen, että jos mies kokee minut taakaksi, hän tekee omat päätöksensä ja poistuu takavasemmalle.
Olen elänyt koko elämäni epäitsekkäästi muita palvellen ja aina joustaen. Tuntuu, että nyt olisi minun aikani olla välittämättä liikaa asioista, mutta jotenkin tuo perusluonne on sellainen että aina olen kaikesta huolissani ja pohdin asioita liikaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen miettinyt, ja paljonkin ja siitä syystä tätä osittain mietinkin onko tässä mitään tolkkua. Minusta on myös aika epäreilua alkaa syyttämään minua hänen elämänsä sotkemisesta, sillä hän tuli minun luokseni, en minä siellä harrastuksessa hänelle flirttaillut ja maanitellut suhteeseen kanssani. Olin siellä kuin kuka tahansa muukin ja keskityin omiin asioihini.
Mies on sanonut, ettei halua lapsia, mutta tiedän että mieli voi muuttua. Silloin ainoa ratkaisu on etsiä nainen, joka niitä lapsia hänelle voi antaa. Minusta ei siihen kohta ole edes ikäni puolesta. En jaksa uskoa, että mies jättäisi lapset hankkimatta minun vuokseni. Siinä vaiheessa hän todennäköisesti tekisi tuon em. ratkaisun, mikäli niitä haluaisi.
Mitä tulee railakkaaseen illanviettoon, niin mies ei ole sitä tehnyt aiemmin eikä tee nytkään. Viihtyy kotona lukemassa ja katsomassa tv:tä, on sellainen kotihiiri. Ystäviään tapaa kahvilla ja harrastuksissa. Nauttii luonnossa kulkemisesta ja matkustelusta, kuten minäkin. Sen osalta en siis näe ongelmaa.
Ystävistä on vaikea sanoa, miten tulee käymään. En tosin ymmärrä, miksi se vaikuttaisi ystävyyssuhteisiin. Vanhemmat enemmän huolettavat ja ymmärrän tuon että kohtaaminen olisi vaikeaa. Toisaalta heillä on suvussa vastaavia tapauksia molemmin päin. Setä on huomattavasti naisystäväänsä vanhempi ja serkku on miesystäväänsä huomattavasti vanhempi. Mikään uusi juttu tämä ikäero ei ko. suvussa siis ole.
Käsittääkseni jokaisessa tämän ikäeroluokan suhteessa vanheneminen on se ongelma mistä tulee isoja kysymyksiä noiden em. lisäksi. Tiedostan tämän hyvin mutta en suoraan sanottuna tiedä mitä siitä pitäisi ajatella koska eläkeikä tuntuu aika kaukaiselta ajatukselta. Jotenkin luotan siihen, että jos mies kokee minut taakaksi, hän tekee omat päätöksensä ja poistuu takavasemmalle.
Olen elänyt koko elämäni epäitsekkäästi muita palvellen ja aina joustaen. Tuntuu, että nyt olisi minun aikani olla välittämättä liikaa asioista, mutta jotenkin tuo perusluonne on sellainen että aina olen kaikesta huolissani ja pohdin asioita liikaa.Paras olisi olla lukematta kommentteja täällä. Ei täällä tule kuin pas... niskaan. Tilanne on kieltämättä vaikea, mutta vain itse yhdessä tiedätte mitä tehdä.
- Anonyymi
Surullinen juttu.
- Anonyymi
Paljonkos sillä salella ja jenninllä onkaan ikäeroa, paljon pareja joissa mies huomattavasti nuorempi.
- Anonyymi
Anna mennä vaan.
Kaikista eroista seuraa sydänsuruja, eikä suuren ikäeron parisuhteet ole poikkeus.
Paljon mahdollisia karikoita sinun ja tuon pojan edessä, mutta niiden ohi voi ehkä luovia tai sitten ei. Noh eroatte viidessä vuodessa jää yksin, ilman miestä tai vaihtoehtoisesti kuin äitini mies jätti hänet kun oli yli 60v mutta mies otti naisen joka oli 20 vuotta nuorempi vaihto lennosta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 2242265
Ei enää ulkoteltta ruokaa.
Se oli sitten viimmeinen kerta kun tuonne teltalle menen.Laatu heikkenee joka vuosi ja annokset pienenee.Ei enää kiitos,521332Jos sussa toisessa on yhtään miestä
Ja kadut tekemisiäsi niin menet poliisin puheille, paljastat kaiken oman osuutesi ja kerrot mitä kaikkea se toinen on te1861167- 811006
En ole hetkeen sinulle kirjoittanut nainen
Vieläkin ajattelen sinua, jos voit uskoa. Tunteet minussa huutavat toivoa ja rakkautta, kun kylmä loogisuus taas pistää56891- 76875
- 100812
Mitä eroavaisuuksia sinulla on
kaivattusi kanssa? Esim. luonteessa. Haittaavatko erot vai ovatko vain rikkaus?77757Martinan tyttärestä hieno haastattelu IL
Martina on kasvattanut fiksun tyttären.360741- 40731