Tuossa on lainaus Arrheniuksen artikkelista, joka osoittaa hiilidioksidipitoisuuden olleen 400ppm jo sata vuotta sitten.
https://scontent.fqlf1-1.fna.fbcdn.net/v/t1.0-9/72314332_2304882112955576_5273618806059565056_n.jpg?_nc_cat=111&_nc_oc=AQkXulhtHYNweEUGGaYXYt5ACN2_-SruEeH0wIQ9_cZc2sdTAb6HK8z0ESpjY3Xyuss&_nc_ht=scontent.fqlf1-1.fna&oh=13cda03523a0a6761c913b738e551fc7&oe=5E27F876
Hiilidioksidin määrä ei ole noussut viimeiseen sataan vuoteen
Anonyymi
15
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Ei enää akuankka linkkejä,please.Tämä on tiedepalsta
- Anonyymi
Anteeksi jos linkki horjutti uskoasi. Etenkin kun tieto on peräisin koko hiilidioksidihömpötyksen alullepanijalta.
- Anonyymi
Tuosta viis mutta ilmakehän happi taso laskee kokoajan, kohta tukehdumme!
- Anonyymi
Ilmakehän happipitoisuus ei ole muuttunut yhtään.
Se on edelleen n.21% ja todennäköisemmin määrä on nousemassa, kuin laskemassa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ilmakehän happipitoisuus ei ole muuttunut yhtään.
Se on edelleen n.21% ja todennäköisemmin määrä on nousemassa, kuin laskemassa.Hapen määrä ilmakehässä on ollut hitaassa laskussa ainakin viimeiset 800000 vuotta, mutta muutosnopeus ja kokonaismuutos on ollut pieni. Vastasin tänään samaan liittyvään kommenttiin toisessa keskustelussa klo 18:48.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16077538/tieteen-olemus-#comment-99276523 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hapen määrä ilmakehässä on ollut hitaassa laskussa ainakin viimeiset 800000 vuotta, mutta muutosnopeus ja kokonaismuutos on ollut pieni. Vastasin tänään samaan liittyvään kommenttiin toisessa keskustelussa klo 18:48.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16077538/tieteen-olemus-#comment-99276523Eikö Arrheniuksen tutkimuksiin voikaan luottaa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikö Arrheniuksen tutkimuksiin voikaan luottaa?
Arrheniuksen CO2 mittaukselle kävi kuten suurimmalle osalle tieteellisiä tutkimuksia aina käy. Kun joku on ensin keksinyt mitata jotakin parhaalla oman aikansa menetelmällä niin asia muuttuu kiinnostavaksi. Sama mitattiin myöhemmin uudelleen tarkemmilla menetelmillä ja uudet tarkemmat tulokset korvasivat vanhemmat ja epätarkemmat.
Alkuperäisellä mittauksella on sijansa tieteen historiassa. Siihen ei kuitenkaan enää vedota todisteena mittauksen kohteena olleen suureen arvon suhteen.
- Anonyymi
Mittausten tarkkuus on parantunut viimeisen sadan vuoden aikana. Vuonna 1915 mittaukset perustuivat kemialliseen analyysiin, jonka mittaustarkkuus ei ollut kovin hyvä. Myöhemmin eräs George-Ernest Beck yritti noiden historiallisten mittausten perusteella päätellä hiilidioksidipitoisuuden vaihtelua viimeisen 180 vuoden aikana ottamatta virheitä huomioon. Hän julkaisi aiheesta artikkelin lehdessä, jossa vertaisarviointia ei käytännössä ollut lainkaan.
Beckin artikkelin eli varhaisten mittausten kritiikki on käsitelty tällä palstalla moneen kertaan ja löytyy keskustelusta "Hiilidioksidi on maailman tutkituin kaasu"
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15330625/hiilidioksidi-on-maailman-tutkituin-kaasu#comment-94260764
Lue tuolta siis vastaus, jonka kirjoitti nimimerkki beck.tehnyt.virheitä 04.07.2018 00:40 ja vastaa kyseiseen keskusteluun jos sinulla on siihen jotakin lisättävää. Nostan sen esille niin että siihen on helpompi tarttua.- Anonyymi
Lueskelin hiilidioksidipitoisuuden mittauksesta aika paljon jo kymmenisen vuotta sitten.
Mutta käsitelty aikajakso oli 40-luvulta eteenpäin.
Nykyinen mittaustapa, tai lähinnä mittaustulosten ilmoittaminen, sai paljon kritiikkiä ja epäuskoa lineaarisuutensa takia.
Kemiallinen mittaus antoi paljon hajontaa, josta laskettiin keskiarvo ja kuvaajassa oli laskuja ja nousuja.
Nykyisen mittaustavan lineaarisuus vaikuttaa tarkoitushakuisuudelta, kun kaikki kuitenkin ymmärtää pitoisuuden jatkuvat vaihtelut. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lueskelin hiilidioksidipitoisuuden mittauksesta aika paljon jo kymmenisen vuotta sitten.
Mutta käsitelty aikajakso oli 40-luvulta eteenpäin.
Nykyinen mittaustapa, tai lähinnä mittaustulosten ilmoittaminen, sai paljon kritiikkiä ja epäuskoa lineaarisuutensa takia.
Kemiallinen mittaus antoi paljon hajontaa, josta laskettiin keskiarvo ja kuvaajassa oli laskuja ja nousuja.
Nykyisen mittaustavan lineaarisuus vaikuttaa tarkoitushakuisuudelta, kun kaikki kuitenkin ymmärtää pitoisuuden jatkuvat vaihtelut.Hiilidioksidipitoisuudessa näkyy selkeä vuotuinen jaksollisuus eli sen kasvu ei ole tasaista. Yhden tai useamman vuoden liukuva keskiarvo sen sijaan kasvaa selvästi.
Tässä näet miten pitoisuus vaihtelee vuositasolla:
https://www.co2levels.org/
Suurenna haluamasi kohta viimeisten vuosien osasta tuota käyrää niin näet mittaustarkkuuden vaikutuksen ja vuoden kierron vaikutuksen. Osan vuotta hiilidioksidin määrä ilmakehässä vähenee, mutta sitä seuraava kasvu on aina voimakkaampi kuin väheneminen eli pitoisuus nousee vuosien kuluessa.
Vuoden CO2 minimi sattuu lokakuun alun paikkeille. Vuoden 2018 minimipitoisuus oli kuitenkin suurempi kuin vuoden 2014 maksimipitoisuus eli vuodenaikojen maksimin ja minimin ero vastaa noin kolmen tai neljän vuoden aikana tapahtuvaa hiilidioksidipitoisuuden keskimääräistä lisääntymistä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hiilidioksidipitoisuudessa näkyy selkeä vuotuinen jaksollisuus eli sen kasvu ei ole tasaista. Yhden tai useamman vuoden liukuva keskiarvo sen sijaan kasvaa selvästi.
Tässä näet miten pitoisuus vaihtelee vuositasolla:
https://www.co2levels.org/
Suurenna haluamasi kohta viimeisten vuosien osasta tuota käyrää niin näet mittaustarkkuuden vaikutuksen ja vuoden kierron vaikutuksen. Osan vuotta hiilidioksidin määrä ilmakehässä vähenee, mutta sitä seuraava kasvu on aina voimakkaampi kuin väheneminen eli pitoisuus nousee vuosien kuluessa.
Vuoden CO2 minimi sattuu lokakuun alun paikkeille. Vuoden 2018 minimipitoisuus oli kuitenkin suurempi kuin vuoden 2014 maksimipitoisuus eli vuodenaikojen maksimin ja minimin ero vastaa noin kolmen tai neljän vuoden aikana tapahtuvaa hiilidioksidipitoisuuden keskimääräistä lisääntymistä.Ihan tosissasiko esittelet akuankkakerhon sivua :))))
Mutta kuinkas se Arrheniuksen uskottavuuden laita on nyt? Eli mainostelet omia valheellisia viestejäsi, joita et pystynyt perustelemaan, ja kun asiasta huomauttaa painelet poistonappia kiivaasti.
Kannattaa lukea vaatineet tuon hörhön viesteihin myös, varsinkin nimimerkillä näin.se.on kirjoittajalta.
Koitappa nyt poistaa.- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hiilidioksidipitoisuudessa näkyy selkeä vuotuinen jaksollisuus eli sen kasvu ei ole tasaista. Yhden tai useamman vuoden liukuva keskiarvo sen sijaan kasvaa selvästi.
Tässä näet miten pitoisuus vaihtelee vuositasolla:
https://www.co2levels.org/
Suurenna haluamasi kohta viimeisten vuosien osasta tuota käyrää niin näet mittaustarkkuuden vaikutuksen ja vuoden kierron vaikutuksen. Osan vuotta hiilidioksidin määrä ilmakehässä vähenee, mutta sitä seuraava kasvu on aina voimakkaampi kuin väheneminen eli pitoisuus nousee vuosien kuluessa.
Vuoden CO2 minimi sattuu lokakuun alun paikkeille. Vuoden 2018 minimipitoisuus oli kuitenkin suurempi kuin vuoden 2014 maksimipitoisuus eli vuodenaikojen maksimin ja minimin ero vastaa noin kolmen tai neljän vuoden aikana tapahtuvaa hiilidioksidipitoisuuden keskimääräistä lisääntymistä.Ihanko oikeasti esittelet tuota linkkiä? 😂
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hiilidioksidipitoisuudessa näkyy selkeä vuotuinen jaksollisuus eli sen kasvu ei ole tasaista. Yhden tai useamman vuoden liukuva keskiarvo sen sijaan kasvaa selvästi.
Tässä näet miten pitoisuus vaihtelee vuositasolla:
https://www.co2levels.org/
Suurenna haluamasi kohta viimeisten vuosien osasta tuota käyrää niin näet mittaustarkkuuden vaikutuksen ja vuoden kierron vaikutuksen. Osan vuotta hiilidioksidin määrä ilmakehässä vähenee, mutta sitä seuraava kasvu on aina voimakkaampi kuin väheneminen eli pitoisuus nousee vuosien kuluessa.
Vuoden CO2 minimi sattuu lokakuun alun paikkeille. Vuoden 2018 minimipitoisuus oli kuitenkin suurempi kuin vuoden 2014 maksimipitoisuus eli vuodenaikojen maksimin ja minimin ero vastaa noin kolmen tai neljän vuoden aikana tapahtuvaa hiilidioksidipitoisuuden keskimääräistä lisääntymistä.Uskotko ihan tosissasi, että tuo kuvaaja näyttää totuuden?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hiilidioksidipitoisuudessa näkyy selkeä vuotuinen jaksollisuus eli sen kasvu ei ole tasaista. Yhden tai useamman vuoden liukuva keskiarvo sen sijaan kasvaa selvästi.
Tässä näet miten pitoisuus vaihtelee vuositasolla:
https://www.co2levels.org/
Suurenna haluamasi kohta viimeisten vuosien osasta tuota käyrää niin näet mittaustarkkuuden vaikutuksen ja vuoden kierron vaikutuksen. Osan vuotta hiilidioksidin määrä ilmakehässä vähenee, mutta sitä seuraava kasvu on aina voimakkaampi kuin väheneminen eli pitoisuus nousee vuosien kuluessa.
Vuoden CO2 minimi sattuu lokakuun alun paikkeille. Vuoden 2018 minimipitoisuus oli kuitenkin suurempi kuin vuoden 2014 maksimipitoisuus eli vuodenaikojen maksimin ja minimin ero vastaa noin kolmen tai neljän vuoden aikana tapahtuvaa hiilidioksidipitoisuuden keskimääräistä lisääntymistä.Kuvaajassa olevan datan alkuperä selviää sivulta hieman alempaa. Vuoden 1958 jälkeiseltä ajalta data on peräisin Mauna Loan observatoriosta ja luettavissa myös suoraan NOAA:n sivuilta osoitteesta
https://www.esrl.noaa.gov/gmd/ccgg/trends/
Sama data on ollut käytössä aina kun tutkitaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutoksia vuosikymmenten skaalassa eli tätä dataa on käytetty varsin monessa tieteellisessä julkaisussa. On huomattava että mittaukset tehdään pohjoisen pallonpuoliskon subtrooppisella alueella yhdessä mittapisteessä 3400 m korkeudessa eli ne eivät suoraan kerro koko Maapallon pinnan keskimääräistä hiiidioksidipitoisuutta merenpinnan tasolla.
Merenpinnan tason keskiarvoistettu mittaustulos vaihtelee vuoden kuluessa vähemmän kuin Mauna Loan yhden mittapisteen perusteella saatu pitoisuus. Siinä missä Havaijin mittapisteen kohdalla näkyy terävä maksimi ja terävä minimi on keskiarvoistetussa datassa pyöristynyt matalampi huippu mutta edelleen terävä minimi.
Tuo keskiarvoistettu data määritetään ympäri maailmaa sijaitsevien eri organisaatioiden hallitsemien mittauspisteiden avulla. Mukana mittauksissa ovat Australia, Brasilia, Kanada, Suomi, Ranska, Saksa, Unkari, Italia, Japani, Alankomaat, Kiina, Etelä-Korea, Etelä-Afrikka, Espanja, Sveitsi ja USA. Tällä hetkellä yhteensä 24 laboratoriota osallistuu pitoisuuksien määrittämiseen. Suomesta mukana on Ilmatieteen laitos. Tiedot mukana olevista laboratorioista löytyvät yllä mainitun NOAA:n sivuston kautta.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik185073MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar1082588- 102024
Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5801910Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin1161649Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja691269Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s401244Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill31038Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o641017Hyödyt Suomelle???
Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt2191009