Tuossa on lainaus Arrheniuksen artikkelista, joka osoittaa hiilidioksidipitoisuuden olleen 400ppm jo sata vuotta sitten.
https://scontent.fqlf1-1.fna.fbcdn.net/v/t1.0-9/72314332_2304882112955576_5273618806059565056_n.jpg?_nc_cat=111&_nc_oc=AQkXulhtHYNweEUGGaYXYt5ACN2_-SruEeH0wIQ9_cZc2sdTAb6HK8z0ESpjY3Xyuss&_nc_ht=scontent.fqlf1-1.fna&oh=13cda03523a0a6761c913b738e551fc7&oe=5E27F876
Hiilidioksidin määrä ei ole noussut viimeiseen sataan vuoteen
Anonyymi
15
75
Vastaukset
- Anonyymi
Ei enää akuankka linkkejä,please.Tämä on tiedepalsta
- Anonyymi
Anteeksi jos linkki horjutti uskoasi. Etenkin kun tieto on peräisin koko hiilidioksidihömpötyksen alullepanijalta.
- Anonyymi
Tuosta viis mutta ilmakehän happi taso laskee kokoajan, kohta tukehdumme!
- Anonyymi
Ilmakehän happipitoisuus ei ole muuttunut yhtään.
Se on edelleen n.21% ja todennäköisemmin määrä on nousemassa, kuin laskemassa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ilmakehän happipitoisuus ei ole muuttunut yhtään.
Se on edelleen n.21% ja todennäköisemmin määrä on nousemassa, kuin laskemassa.Hapen määrä ilmakehässä on ollut hitaassa laskussa ainakin viimeiset 800000 vuotta, mutta muutosnopeus ja kokonaismuutos on ollut pieni. Vastasin tänään samaan liittyvään kommenttiin toisessa keskustelussa klo 18:48.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16077538/tieteen-olemus-#comment-99276523 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hapen määrä ilmakehässä on ollut hitaassa laskussa ainakin viimeiset 800000 vuotta, mutta muutosnopeus ja kokonaismuutos on ollut pieni. Vastasin tänään samaan liittyvään kommenttiin toisessa keskustelussa klo 18:48.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16077538/tieteen-olemus-#comment-99276523Eikö Arrheniuksen tutkimuksiin voikaan luottaa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikö Arrheniuksen tutkimuksiin voikaan luottaa?
Arrheniuksen CO2 mittaukselle kävi kuten suurimmalle osalle tieteellisiä tutkimuksia aina käy. Kun joku on ensin keksinyt mitata jotakin parhaalla oman aikansa menetelmällä niin asia muuttuu kiinnostavaksi. Sama mitattiin myöhemmin uudelleen tarkemmilla menetelmillä ja uudet tarkemmat tulokset korvasivat vanhemmat ja epätarkemmat.
Alkuperäisellä mittauksella on sijansa tieteen historiassa. Siihen ei kuitenkaan enää vedota todisteena mittauksen kohteena olleen suureen arvon suhteen.
- Anonyymi
Mittausten tarkkuus on parantunut viimeisen sadan vuoden aikana. Vuonna 1915 mittaukset perustuivat kemialliseen analyysiin, jonka mittaustarkkuus ei ollut kovin hyvä. Myöhemmin eräs George-Ernest Beck yritti noiden historiallisten mittausten perusteella päätellä hiilidioksidipitoisuuden vaihtelua viimeisen 180 vuoden aikana ottamatta virheitä huomioon. Hän julkaisi aiheesta artikkelin lehdessä, jossa vertaisarviointia ei käytännössä ollut lainkaan.
Beckin artikkelin eli varhaisten mittausten kritiikki on käsitelty tällä palstalla moneen kertaan ja löytyy keskustelusta "Hiilidioksidi on maailman tutkituin kaasu"
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15330625/hiilidioksidi-on-maailman-tutkituin-kaasu#comment-94260764
Lue tuolta siis vastaus, jonka kirjoitti nimimerkki beck.tehnyt.virheitä 04.07.2018 00:40 ja vastaa kyseiseen keskusteluun jos sinulla on siihen jotakin lisättävää. Nostan sen esille niin että siihen on helpompi tarttua.- Anonyymi
Lueskelin hiilidioksidipitoisuuden mittauksesta aika paljon jo kymmenisen vuotta sitten.
Mutta käsitelty aikajakso oli 40-luvulta eteenpäin.
Nykyinen mittaustapa, tai lähinnä mittaustulosten ilmoittaminen, sai paljon kritiikkiä ja epäuskoa lineaarisuutensa takia.
Kemiallinen mittaus antoi paljon hajontaa, josta laskettiin keskiarvo ja kuvaajassa oli laskuja ja nousuja.
Nykyisen mittaustavan lineaarisuus vaikuttaa tarkoitushakuisuudelta, kun kaikki kuitenkin ymmärtää pitoisuuden jatkuvat vaihtelut. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lueskelin hiilidioksidipitoisuuden mittauksesta aika paljon jo kymmenisen vuotta sitten.
Mutta käsitelty aikajakso oli 40-luvulta eteenpäin.
Nykyinen mittaustapa, tai lähinnä mittaustulosten ilmoittaminen, sai paljon kritiikkiä ja epäuskoa lineaarisuutensa takia.
Kemiallinen mittaus antoi paljon hajontaa, josta laskettiin keskiarvo ja kuvaajassa oli laskuja ja nousuja.
Nykyisen mittaustavan lineaarisuus vaikuttaa tarkoitushakuisuudelta, kun kaikki kuitenkin ymmärtää pitoisuuden jatkuvat vaihtelut.Hiilidioksidipitoisuudessa näkyy selkeä vuotuinen jaksollisuus eli sen kasvu ei ole tasaista. Yhden tai useamman vuoden liukuva keskiarvo sen sijaan kasvaa selvästi.
Tässä näet miten pitoisuus vaihtelee vuositasolla:
https://www.co2levels.org/
Suurenna haluamasi kohta viimeisten vuosien osasta tuota käyrää niin näet mittaustarkkuuden vaikutuksen ja vuoden kierron vaikutuksen. Osan vuotta hiilidioksidin määrä ilmakehässä vähenee, mutta sitä seuraava kasvu on aina voimakkaampi kuin väheneminen eli pitoisuus nousee vuosien kuluessa.
Vuoden CO2 minimi sattuu lokakuun alun paikkeille. Vuoden 2018 minimipitoisuus oli kuitenkin suurempi kuin vuoden 2014 maksimipitoisuus eli vuodenaikojen maksimin ja minimin ero vastaa noin kolmen tai neljän vuoden aikana tapahtuvaa hiilidioksidipitoisuuden keskimääräistä lisääntymistä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hiilidioksidipitoisuudessa näkyy selkeä vuotuinen jaksollisuus eli sen kasvu ei ole tasaista. Yhden tai useamman vuoden liukuva keskiarvo sen sijaan kasvaa selvästi.
Tässä näet miten pitoisuus vaihtelee vuositasolla:
https://www.co2levels.org/
Suurenna haluamasi kohta viimeisten vuosien osasta tuota käyrää niin näet mittaustarkkuuden vaikutuksen ja vuoden kierron vaikutuksen. Osan vuotta hiilidioksidin määrä ilmakehässä vähenee, mutta sitä seuraava kasvu on aina voimakkaampi kuin väheneminen eli pitoisuus nousee vuosien kuluessa.
Vuoden CO2 minimi sattuu lokakuun alun paikkeille. Vuoden 2018 minimipitoisuus oli kuitenkin suurempi kuin vuoden 2014 maksimipitoisuus eli vuodenaikojen maksimin ja minimin ero vastaa noin kolmen tai neljän vuoden aikana tapahtuvaa hiilidioksidipitoisuuden keskimääräistä lisääntymistä.Ihan tosissasiko esittelet akuankkakerhon sivua :))))
Mutta kuinkas se Arrheniuksen uskottavuuden laita on nyt? Eli mainostelet omia valheellisia viestejäsi, joita et pystynyt perustelemaan, ja kun asiasta huomauttaa painelet poistonappia kiivaasti.
Kannattaa lukea vaatineet tuon hörhön viesteihin myös, varsinkin nimimerkillä näin.se.on kirjoittajalta.
Koitappa nyt poistaa.- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hiilidioksidipitoisuudessa näkyy selkeä vuotuinen jaksollisuus eli sen kasvu ei ole tasaista. Yhden tai useamman vuoden liukuva keskiarvo sen sijaan kasvaa selvästi.
Tässä näet miten pitoisuus vaihtelee vuositasolla:
https://www.co2levels.org/
Suurenna haluamasi kohta viimeisten vuosien osasta tuota käyrää niin näet mittaustarkkuuden vaikutuksen ja vuoden kierron vaikutuksen. Osan vuotta hiilidioksidin määrä ilmakehässä vähenee, mutta sitä seuraava kasvu on aina voimakkaampi kuin väheneminen eli pitoisuus nousee vuosien kuluessa.
Vuoden CO2 minimi sattuu lokakuun alun paikkeille. Vuoden 2018 minimipitoisuus oli kuitenkin suurempi kuin vuoden 2014 maksimipitoisuus eli vuodenaikojen maksimin ja minimin ero vastaa noin kolmen tai neljän vuoden aikana tapahtuvaa hiilidioksidipitoisuuden keskimääräistä lisääntymistä.Ihanko oikeasti esittelet tuota linkkiä? 😂
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hiilidioksidipitoisuudessa näkyy selkeä vuotuinen jaksollisuus eli sen kasvu ei ole tasaista. Yhden tai useamman vuoden liukuva keskiarvo sen sijaan kasvaa selvästi.
Tässä näet miten pitoisuus vaihtelee vuositasolla:
https://www.co2levels.org/
Suurenna haluamasi kohta viimeisten vuosien osasta tuota käyrää niin näet mittaustarkkuuden vaikutuksen ja vuoden kierron vaikutuksen. Osan vuotta hiilidioksidin määrä ilmakehässä vähenee, mutta sitä seuraava kasvu on aina voimakkaampi kuin väheneminen eli pitoisuus nousee vuosien kuluessa.
Vuoden CO2 minimi sattuu lokakuun alun paikkeille. Vuoden 2018 minimipitoisuus oli kuitenkin suurempi kuin vuoden 2014 maksimipitoisuus eli vuodenaikojen maksimin ja minimin ero vastaa noin kolmen tai neljän vuoden aikana tapahtuvaa hiilidioksidipitoisuuden keskimääräistä lisääntymistä.Uskotko ihan tosissasi, että tuo kuvaaja näyttää totuuden?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hiilidioksidipitoisuudessa näkyy selkeä vuotuinen jaksollisuus eli sen kasvu ei ole tasaista. Yhden tai useamman vuoden liukuva keskiarvo sen sijaan kasvaa selvästi.
Tässä näet miten pitoisuus vaihtelee vuositasolla:
https://www.co2levels.org/
Suurenna haluamasi kohta viimeisten vuosien osasta tuota käyrää niin näet mittaustarkkuuden vaikutuksen ja vuoden kierron vaikutuksen. Osan vuotta hiilidioksidin määrä ilmakehässä vähenee, mutta sitä seuraava kasvu on aina voimakkaampi kuin väheneminen eli pitoisuus nousee vuosien kuluessa.
Vuoden CO2 minimi sattuu lokakuun alun paikkeille. Vuoden 2018 minimipitoisuus oli kuitenkin suurempi kuin vuoden 2014 maksimipitoisuus eli vuodenaikojen maksimin ja minimin ero vastaa noin kolmen tai neljän vuoden aikana tapahtuvaa hiilidioksidipitoisuuden keskimääräistä lisääntymistä.Kuvaajassa olevan datan alkuperä selviää sivulta hieman alempaa. Vuoden 1958 jälkeiseltä ajalta data on peräisin Mauna Loan observatoriosta ja luettavissa myös suoraan NOAA:n sivuilta osoitteesta
https://www.esrl.noaa.gov/gmd/ccgg/trends/
Sama data on ollut käytössä aina kun tutkitaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutoksia vuosikymmenten skaalassa eli tätä dataa on käytetty varsin monessa tieteellisessä julkaisussa. On huomattava että mittaukset tehdään pohjoisen pallonpuoliskon subtrooppisella alueella yhdessä mittapisteessä 3400 m korkeudessa eli ne eivät suoraan kerro koko Maapallon pinnan keskimääräistä hiiidioksidipitoisuutta merenpinnan tasolla.
Merenpinnan tason keskiarvoistettu mittaustulos vaihtelee vuoden kuluessa vähemmän kuin Mauna Loan yhden mittapisteen perusteella saatu pitoisuus. Siinä missä Havaijin mittapisteen kohdalla näkyy terävä maksimi ja terävä minimi on keskiarvoistetussa datassa pyöristynyt matalampi huippu mutta edelleen terävä minimi.
Tuo keskiarvoistettu data määritetään ympäri maailmaa sijaitsevien eri organisaatioiden hallitsemien mittauspisteiden avulla. Mukana mittauksissa ovat Australia, Brasilia, Kanada, Suomi, Ranska, Saksa, Unkari, Italia, Japani, Alankomaat, Kiina, Etelä-Korea, Etelä-Afrikka, Espanja, Sveitsi ja USA. Tällä hetkellä yhteensä 24 laboratoriota osallistuu pitoisuuksien määrittämiseen. Suomesta mukana on Ilmatieteen laitos. Tiedot mukana olevista laboratorioista löytyvät yllä mainitun NOAA:n sivuston kautta.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mitä aiot tehdä uudenvuoden aattona
Mitä olet suunnitellut tekeväsi uudenvuoden aattona ja aiotko ensi vuonna tehdä jotain muutoksia tai uudenvuoden lupauks2074506Marin sitä, Marin tätä, yhyy yhyy, persut jaksaa vollottaa
On nuo persut kyllä surkeaa porukkaa. Edelleen itkevät jonkun Marinin perään, vaikka itse ovat tuhonneet Suomen kansan t963259Väestönsiirtoa itään?
Ano "the Russo" Turtiainen sai poliittisen turvapaikan Venäjältä. Pian lähtee varmaan Nazima Nuzima ja Kiljusen väki per881777Ikävä sinua..
Kauan on aikaa kulunut ja asioita tapahtunut. Mutta sinä M-ies olet edelleen vain mielessäni. En tiedä loinko sinusta va131377Muistattekos kuinka persujen Salainen Akentti kävi Putinin leirillä
Hakemassa jamesbondimaista vakoiluoppia paikan päällä Venäjällä? Siitä ei edes Suomea suojeleva viranomainen saanut puhu181336Vuoden luetuimmat: Mikä on Pelle Miljoonan taiteilijaeläkkeen suuruus?
Pelle Miljoonan eläkkeen suuruus kiinnosti lukijoita tänä vuonna. Artikkeli on Suomi24 Viihteen luetuimpia juttuja v. 20241203- 521138
Lindtmanin pääministeriys lähenee päivä päivältä
Suomen kansan kissanpäivät alkavat siitä hetkestä, kun presidentti Stubb on tehnyt nimityksen. Ainoastaan ylin tulodesi101131Riikka Purra sanoo, että sietokykyni vittumaisiin ihmisiin alkaa olla lopussa.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/be8f784d-fa24-44d6-b59a-b9b83b629b28 Riikka Purra sanoo medialle suorat sanat vitt2481129- 511046