Hiilidioksidin määrä ei ole noussut viimeiseen sataan vuoteen

Anteeksi jos linkki horjutti uskoasi. Etenkin kun tieto on peräisin koko hiilidioksidihömpötyksen alullepanijalta.

Ilmakehän happipitoisuus ei ole muuttunut yhtään.
Se on edelleen n.21% ja todennäköisemmin määrä on nousemassa, kuin laskemassa.

Anonyymi kirjoitti:

Ilmakehän happipitoisuus ei ole muuttunut yhtään.
Se on edelleen n.21% ja todennäköisemmin määrä on nousemassa, kuin laskemassa.

Hapen määrä ilmakehässä on ollut hitaassa laskussa ainakin viimeiset 800000 vuotta, mutta muutosnopeus ja kokonaismuutos on ollut pieni. Vastasin tänään samaan liittyvään kommenttiin toisessa keskustelussa klo 18:48.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/16077538/tieteen-olemus-#comment-99276523

Anonyymi kirjoitti:

Hapen määrä ilmakehässä on ollut hitaassa laskussa ainakin viimeiset 800000 vuotta, mutta muutosnopeus ja kokonaismuutos on ollut pieni. Vastasin tänään samaan liittyvään kommenttiin toisessa keskustelussa klo 18:48.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/16077538/tieteen-olemus-#comment-99276523

Lue lisää

Eikö Arrheniuksen tutkimuksiin voikaan luottaa?

Anonyymi kirjoitti:

Eikö Arrheniuksen tutkimuksiin voikaan luottaa?

Arrheniuksen CO2 mittaukselle kävi kuten suurimmalle osalle tieteellisiä tutkimuksia aina käy. Kun joku on ensin keksinyt mitata jotakin parhaalla oman aikansa menetelmällä niin asia muuttuu kiinnostavaksi. Sama mitattiin myöhemmin uudelleen tarkemmilla menetelmillä ja uudet tarkemmat tulokset korvasivat vanhemmat ja epätarkemmat.

Alkuperäisellä mittauksella on sijansa tieteen historiassa. Siihen ei kuitenkaan enää vedota todisteena mittauksen kohteena olleen suureen arvon suhteen.

Lueskelin hiilidioksidipitoisuuden mittauksesta aika paljon jo kymmenisen vuotta sitten.
Mutta käsitelty aikajakso oli 40-luvulta eteenpäin.

Nykyinen mittaustapa, tai lähinnä mittaustulosten ilmoittaminen, sai paljon kritiikkiä ja epäuskoa lineaarisuutensa takia.
Kemiallinen mittaus antoi paljon hajontaa, josta laskettiin keskiarvo ja kuvaajassa oli laskuja ja nousuja.
Nykyisen mittaustavan lineaarisuus vaikuttaa tarkoitushakuisuudelta, kun kaikki kuitenkin ymmärtää pitoisuuden jatkuvat vaihtelut.

Anonyymi kirjoitti:

Lueskelin hiilidioksidipitoisuuden mittauksesta aika paljon jo kymmenisen vuotta sitten.
Mutta käsitelty aikajakso oli 40-luvulta eteenpäin.

Nykyinen mittaustapa, tai lähinnä mittaustulosten ilmoittaminen, sai paljon kritiikkiä ja epäuskoa lineaarisuutensa takia.
Kemiallinen mittaus antoi paljon hajontaa, josta laskettiin keskiarvo ja kuvaajassa oli laskuja ja nousuja.
Nykyisen mittaustavan lineaarisuus vaikuttaa tarkoitushakuisuudelta, kun kaikki kuitenkin ymmärtää pitoisuuden jatkuvat vaihtelut.

Lue lisää

Hiilidioksidipitoisuudessa näkyy selkeä vuotuinen jaksollisuus eli sen kasvu ei ole tasaista. Yhden tai useamman vuoden liukuva keskiarvo sen sijaan kasvaa selvästi.

Tässä näet miten pitoisuus vaihtelee vuositasolla:

https://www.co2levels.org/

Suurenna haluamasi kohta viimeisten vuosien osasta tuota käyrää niin näet mittaustarkkuuden vaikutuksen ja vuoden kierron vaikutuksen. Osan vuotta hiilidioksidin määrä ilmakehässä vähenee, mutta sitä seuraava kasvu on aina voimakkaampi kuin väheneminen eli pitoisuus nousee vuosien kuluessa.

Vuoden CO2 minimi sattuu lokakuun alun paikkeille. Vuoden 2018 minimipitoisuus oli kuitenkin suurempi kuin vuoden 2014 maksimipitoisuus eli vuodenaikojen maksimin ja minimin ero vastaa noin kolmen tai neljän vuoden aikana tapahtuvaa hiilidioksidipitoisuuden keskimääräistä lisääntymistä.

Anonyymi kirjoitti:

Hiilidioksidipitoisuudessa näkyy selkeä vuotuinen jaksollisuus eli sen kasvu ei ole tasaista. Yhden tai useamman vuoden liukuva keskiarvo sen sijaan kasvaa selvästi.

Tässä näet miten pitoisuus vaihtelee vuositasolla:

https://www.co2levels.org/

Suurenna haluamasi kohta viimeisten vuosien osasta tuota käyrää niin näet mittaustarkkuuden vaikutuksen ja vuoden kierron vaikutuksen. Osan vuotta hiilidioksidin määrä ilmakehässä vähenee, mutta sitä seuraava kasvu on aina voimakkaampi kuin väheneminen eli pitoisuus nousee vuosien kuluessa.

Vuoden CO2 minimi sattuu lokakuun alun paikkeille. Vuoden 2018 minimipitoisuus oli kuitenkin suurempi kuin vuoden 2014 maksimipitoisuus eli vuodenaikojen maksimin ja minimin ero vastaa noin kolmen tai neljän vuoden aikana tapahtuvaa hiilidioksidipitoisuuden keskimääräistä lisääntymistä.

Lue lisää

Ihan tosissasiko esittelet akuankkakerhon sivua :))))

Mutta kuinkas se Arrheniuksen uskottavuuden laita on nyt?

Eli mainostelet omia valheellisia viestejäsi, joita et pystynyt perustelemaan, ja kun asiasta huomauttaa painelet poistonappia kiivaasti.
Kannattaa lukea vaatineet tuon hörhön viesteihin myös, varsinkin nimimerkillä näin.se.on kirjoittajalta.
Koitappa nyt poistaa.

Anonyymi kirjoitti:

Hiilidioksidipitoisuudessa näkyy selkeä vuotuinen jaksollisuus eli sen kasvu ei ole tasaista. Yhden tai useamman vuoden liukuva keskiarvo sen sijaan kasvaa selvästi.

Tässä näet miten pitoisuus vaihtelee vuositasolla:

https://www.co2levels.org/

Suurenna haluamasi kohta viimeisten vuosien osasta tuota käyrää niin näet mittaustarkkuuden vaikutuksen ja vuoden kierron vaikutuksen. Osan vuotta hiilidioksidin määrä ilmakehässä vähenee, mutta sitä seuraava kasvu on aina voimakkaampi kuin väheneminen eli pitoisuus nousee vuosien kuluessa.

Vuoden CO2 minimi sattuu lokakuun alun paikkeille. Vuoden 2018 minimipitoisuus oli kuitenkin suurempi kuin vuoden 2014 maksimipitoisuus eli vuodenaikojen maksimin ja minimin ero vastaa noin kolmen tai neljän vuoden aikana tapahtuvaa hiilidioksidipitoisuuden keskimääräistä lisääntymistä.

Lue lisää

Ihanko oikeasti esittelet tuota linkkiä? 😂

Anonyymi kirjoitti:

Hiilidioksidipitoisuudessa näkyy selkeä vuotuinen jaksollisuus eli sen kasvu ei ole tasaista. Yhden tai useamman vuoden liukuva keskiarvo sen sijaan kasvaa selvästi.

Tässä näet miten pitoisuus vaihtelee vuositasolla:

https://www.co2levels.org/

Suurenna haluamasi kohta viimeisten vuosien osasta tuota käyrää niin näet mittaustarkkuuden vaikutuksen ja vuoden kierron vaikutuksen. Osan vuotta hiilidioksidin määrä ilmakehässä vähenee, mutta sitä seuraava kasvu on aina voimakkaampi kuin väheneminen eli pitoisuus nousee vuosien kuluessa.

Vuoden CO2 minimi sattuu lokakuun alun paikkeille. Vuoden 2018 minimipitoisuus oli kuitenkin suurempi kuin vuoden 2014 maksimipitoisuus eli vuodenaikojen maksimin ja minimin ero vastaa noin kolmen tai neljän vuoden aikana tapahtuvaa hiilidioksidipitoisuuden keskimääräistä lisääntymistä.

Lue lisää

Uskotko ihan tosissasi, että tuo kuvaaja näyttää totuuden?

Anonyymi kirjoitti:

Hiilidioksidipitoisuudessa näkyy selkeä vuotuinen jaksollisuus eli sen kasvu ei ole tasaista. Yhden tai useamman vuoden liukuva keskiarvo sen sijaan kasvaa selvästi.

Tässä näet miten pitoisuus vaihtelee vuositasolla:

https://www.co2levels.org/

Suurenna haluamasi kohta viimeisten vuosien osasta tuota käyrää niin näet mittaustarkkuuden vaikutuksen ja vuoden kierron vaikutuksen. Osan vuotta hiilidioksidin määrä ilmakehässä vähenee, mutta sitä seuraava kasvu on aina voimakkaampi kuin väheneminen eli pitoisuus nousee vuosien kuluessa.

Vuoden CO2 minimi sattuu lokakuun alun paikkeille. Vuoden 2018 minimipitoisuus oli kuitenkin suurempi kuin vuoden 2014 maksimipitoisuus eli vuodenaikojen maksimin ja minimin ero vastaa noin kolmen tai neljän vuoden aikana tapahtuvaa hiilidioksidipitoisuuden keskimääräistä lisääntymistä.

Lue lisää

Kuvaajassa olevan datan alkuperä selviää sivulta hieman alempaa. Vuoden 1958 jälkeiseltä ajalta data on peräisin Mauna Loan observatoriosta ja luettavissa myös suoraan NOAA:n sivuilta osoitteesta

https://www.esrl.noaa.gov/gmd/ccgg/trends/

Sama data on ollut käytössä aina kun tutkitaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutoksia vuosikymmenten skaalassa eli tätä dataa on käytetty varsin monessa tieteellisessä julkaisussa. On huomattava että mittaukset tehdään pohjoisen pallonpuoliskon subtrooppisella alueella yhdessä mittapisteessä 3400 m korkeudessa eli ne eivät suoraan kerro koko Maapallon pinnan keskimääräistä hiiidioksidipitoisuutta merenpinnan tasolla.

Merenpinnan tason keskiarvoistettu mittaustulos vaihtelee vuoden kuluessa vähemmän kuin Mauna Loan yhden mittapisteen perusteella saatu pitoisuus. Siinä missä Havaijin mittapisteen kohdalla näkyy terävä maksimi ja terävä minimi on keskiarvoistetussa datassa pyöristynyt matalampi huippu mutta edelleen terävä minimi.

Tuo keskiarvoistettu data määritetään ympäri maailmaa sijaitsevien eri organisaatioiden hallitsemien mittauspisteiden avulla. Mukana mittauksissa ovat Australia, Brasilia, Kanada, Suomi, Ranska, Saksa, Unkari, Italia, Japani, Alankomaat, Kiina, Etelä-Korea, Etelä-Afrikka, Espanja, Sveitsi ja USA. Tällä hetkellä yhteensä 24 laboratoriota osallistuu pitoisuuksien määrittämiseen. Suomesta mukana on Ilmatieteen laitos. Tiedot mukana olevista laboratorioista löytyvät yllä mainitun NOAA:n sivuston kautta.