Tieteen olemus.

Hapen määrä on viimeisen 800000 vuoden ajan ollut laskussa, joskin muutos on ollut varsin pieni (0.7%) verrattuna hapen kokonaismäärään.

https://science.sciencemag.org/content/353/6306/1427

Kun jääkausien aiheuttama eroosio toi uutta kiviaineksen pintaa näkyville niin samalla näkyviin tuli pyriittiä ja orgaanista hiiltä, jotka molemmat hapettuvat ja syövät ilmasta happea pois. Samaan suuntaan on vaikuttanut nyt ihmisen aiheuttamien CO₂ päästöjen pysäyttämä valtamerien jäähtyminen viimeisen 15 miljoonan vuoden ajan. Kylmempi vesi absorboi enemmän kaasuja kuin lämmin vesi.

Ihmisen osuus ilmakehän hiilidioksidista on 3-4%, eli vaikutus on 12-16ppm.
Lämpeneminen on jatkunut pikku jääkaudesta lähtien, tosin viimeisen parinkymmenen vuoden aikan ei ole enää lämmenyt yhtään.

Anonyymi kirjoitti:

Ihmisen osuus ilmakehän hiilidioksidista on 3-4%, eli vaikutus on 12-16ppm.
Lämpeneminen on jatkunut pikku jääkaudesta lähtien, tosin viimeisen parinkymmenen vuoden aikan ei ole enää lämmenyt yhtään.

Lue lisää

Ihmisen vuotuinen CO2-päästö 35 Gt/vuosi on 1.1 % ilmakehän hiilidioksidisisällöstä. Mittausten mukaan ilmakehän pitoisuus kasvaa 0.5 % vuosivauhtia. Osa ihmisen päästöistä päätyykin meriin ja rehevöityvän kasvillisuuden ravinnoksi.

Epävarmuus kuuluu olennaisena osana tieteeseen. Esimerkiksi kvanttifysiikan kulmakivi on Heisenbergin epämääräisyysperiaate. Kuukkeli kertoo lisää.

Anonyymi kirjoitti:

Epävarmuus kuuluu olennaisena osana tieteeseen. Esimerkiksi kvanttifysiikan kulmakivi on Heisenbergin epämääräisyysperiaate. Kuukkeli kertoo lisää.

Ilmastomuutokseen liityvästä epävarmuudesta wiki kertoo lisää hakusanalla climate sensitivity.

Anonyymi kirjoitti:

Ilmastomuutokseen liityvästä epävarmuudesta wiki kertoo lisää hakusanalla climate sensitivity.

Tuolla epävarmuus reilusti myönnetään: "Each model simulation has a different guess at processes that scientist don't understand sufficiently well".

Anonyymi kirjoitti:

Tuolla epävarmuus reilusti myönnetään: "Each model simulation has a different guess at processes that scientist don't understand sufficiently well".

Oikein. Tieteessä ei koskaan tiedetä monimutkaisemmista luonnonilmiöistä kaikkea 100% varmuudella. Voi olla vaikkapa 99.995% tilastollinen varmuus jostakin asiasta muttei koskaan täysin 100%. Tämä tuntuu olevan monelle maallikolle hyvin vaikea ymmärtää mutta tuo epävarmuuden olemassaolo, sen myöntäminen ja ottaminen huomioon on tärkeä osa tieteen tekemistä.

Näitä 100% absoluuttisina totuuksina esitettyjä väitteitä löytyy uskonnoista, ideologioista ja tietyistä hyvin rajatuista matemaattisista todistuksista huomioiden tietenkin Gödelin epätäydellisyyslauseet. Jos siis törmäät niihin uskontojen ja ideologioiden sekä matemaattisten todistusten ulkopuolella niin epäile aivan vapaasti.

Anonyymi kirjoitti:

Tuolla epävarmuus reilusti myönnetään: "Each model simulation has a different guess at processes that scientist don't understand sufficiently well".

Ilmastoa tutkittaessa on hyvin monimutkaisesta kokonaisuudesta moni asia edelleenkin epäselvä. Osa asioista tiedetään jo kohtuullisen tarkasti havaintojen ja teorioiden sekä simulaatioiden avulla ja niiden osalta puhutaan joskus konsensuksesta. Se konsensus ei tietenkään tarkoita että olisi tiedossa 100% totuus ja varmuus vaan sitä, että asiaa on pähkäilty parhaan nyt olemassaolevan tiedon ja havaintojen pohjalta todella monien tutkijoiden toimesta eikä parempaakaan selitystä ole vielä löytynyt.

Paremman selityksen puuttuminen ei tarkoita etteikö kilpailevia hypoteeseja olisi olemassa vaan että niille kilpaileville hypoteeseille ei ole löytynyt uskottavaa näyttöä havainnoista tai ne eivät sovi muihin toimiviksi havaintojen perusteella tiedettyihin malleihin. Uuden hypoteesin pitäisi pystyä selittämään kaikki se minkä vanhatkin teoriat selittävät ja olla jossakin suhteessa selvästi niitä parempi.

Anonyymi kirjoitti:

Tuolla epävarmuus reilusti myönnetään: "Each model simulation has a different guess at processes that scientist don't understand sufficiently well".

Vielä pitää muistaa se, että tutkijan haastattelu ja siitä haastattelusta tehty uutinen ei todellakaan ole tieteellinen julkaisu. Haastattelut ovat PR - toimintaa jonka tarkoituksena on saada omalle tutkijaryhmälle näkyvyyttä, uusia jatko-opiskelijoita ja rahoitusta. Niissä mutkat vedetään usein suoriksi ja epävarmuustekijöiden merkitystä vähätellään. Syynä se, että rahoittaja (poliitikko) ei halua kuulla epävarmuuksista vaikka se on oleellinen osa tieteen tekemistä. Poliitikko haluaa varmuutta josta syystä johtuen sitä sitten hänelle annetaan.

Haastattelusta uutisen tekevä toimittaja värittää juttua omalla mielipiteellään/ideologiallaan ja yrittää saada siitä sensaatiomaisemman. Hän myös sirottelee joukkoon omat vahingossa tekemänsä asiavirheet edelleen sotkemaan asiaa kun juttu ei kuulu hänen oman mahdollisen erityisosaamisensa piiriin. En ole esimerkiksi Tekniikka ja Talous - lehdessä koskaan nähnyt varmaan yhtä ainoaa radioaktiivisuutta tai säteilyä käsittelevää uutista jossa olisivat edes mittayksiköt kohdallaan.

Jos haluatte uutisen nähtyänne tietää mitä oikeasti sanottiin niin lukekaa mitä tutkija kirjoitti tieteellisessä julkaisussaan johon uutinen liittyy. Vertaisarvioinnista ei mene lävitse väite 100% totuuksista, joten sieltä löytyy epävarmuutta kuvaavia sanoja ehkä, mahdollisesti, todennäköisesti, saattaa selittyä jne.

Anonyymi kirjoitti:

Vielä pitää muistaa se, että tutkijan haastattelu ja siitä haastattelusta tehty uutinen ei todellakaan ole tieteellinen julkaisu. Haastattelut ovat PR - toimintaa jonka tarkoituksena on saada omalle tutkijaryhmälle näkyvyyttä, uusia jatko-opiskelijoita ja rahoitusta. Niissä mutkat vedetään usein suoriksi ja epävarmuustekijöiden merkitystä vähätellään. Syynä se, että rahoittaja (poliitikko) ei halua kuulla epävarmuuksista vaikka se on oleellinen osa tieteen tekemistä. Poliitikko haluaa varmuutta josta syystä johtuen sitä sitten hänelle annetaan.

Haastattelusta uutisen tekevä toimittaja värittää juttua omalla mielipiteellään/ideologiallaan ja yrittää saada siitä sensaatiomaisemman. Hän myös sirottelee joukkoon omat vahingossa tekemänsä asiavirheet edelleen sotkemaan asiaa kun juttu ei kuulu hänen oman mahdollisen erityisosaamisensa piiriin. En ole esimerkiksi Tekniikka ja Talous - lehdessä koskaan nähnyt varmaan yhtä ainoaa radioaktiivisuutta tai säteilyä käsittelevää uutista jossa olisivat edes mittayksiköt kohdallaan.

Jos haluatte uutisen nähtyänne tietää mitä oikeasti sanottiin niin lukekaa mitä tutkija kirjoitti tieteellisessä julkaisussaan johon uutinen liittyy. Vertaisarvioinnista ei mene lävitse väite 100% totuuksista, joten sieltä löytyy epävarmuutta kuvaavia sanoja ehkä, mahdollisesti, todennäköisesti, saattaa selittyä jne.

Lue lisää

Ja miksi vertaisarvioinnissa ei mene läpi 100 % totuus. Johtuuko se ennakkoluuloista vai mistä. Senkö takia ne 100 % totuudet ei lyö läpi millään, kun kuvitellaan, että vain epämääräinen on tiedettä.

Olen useaan kertaan kirjoittanut, että tiede on ja tulee aina olemaan skaala. Toisessa päässä on varmaa tarkkaa faktaa, joka on käytössä esimerkiksi teollisuudessa, ja toisessa päässä on teorioita eli arvauksia ja mielipiteitä. Tältä väliltä sitten löytyy kaikenlaista enemmän tai vähemmän tarkkaa.

Lääketieteessä esimerkiksi on erilaisia normaaliarvoja. Ne ei ole täsmällisisä lukuja. Ne on haarukka, jonka sisällä olevaa lukemaa pidetään normaalina. Toisaalta tieteessä on hyvinkin tarkkaa tietoa, joka ilmoitetaan kolmenkin desimaalin tarkkuudella.

Onko kuvitelma tieteen epätarkkuudesta syynä siihen, ettei tarjoamani tarkka tieto ole kelvannut. Metallihommissa oppii äärimmäiseen tarkkuuteen. Pienimmät toleranssit on yksi sadasosa milli.. Lääketieteessä taas on nuo normaaliarvot.

Lääketieteessäkin on kuitenkin ehdottomuuksia. Jos luu on murtunut niin se ei ole ehkä kenties luulen että olisko murtunut. Se on joko ehjä tai murtunut. Lääkärin täytyy tietää se ja hoitaa asianmukaisesti.

Sellainen ehkä kenties jos vaikka lekuri oli yhdessä sairaalassa, jossa olin harjoittelemassa opiskeluaikana. Jouduin mukaan aivan kammottavaan hoitovirheeseen.

En voi käsittää, miten lääkäri ja vieläpä kaksi lääkäriä voi sellaisen tehdä. Minä opiskelija olin ainoa, joka tiesi mitä olisi pitänyt tehdä. Eihän opiskelija kuitenkaan voinut mennä sanomaan, miten homma pitäisi hoitaa. Minä olin kuitenkin saanut teoriaopetuksen murtumien hoitoon.

Reisimurtumaan lääkäri määräsi kipsin, joka ei ylettynyt edes murtumaan asti. Seuraavana päivänä toinen lääkäri määräsi pidentämään kipsiä. Minä opiskelija tiesin, että ainoa oikea hoito olisi ollut veto ja naulaus leikkausosastolla. Naulauksessa luun sisälle laitetaan metallipuikko.

Kyllä lääketiede rokotti alusta asti tiedekriittisyyteen. Alusta asti oli selvää, että on sekä hyvää että huonoa tieteen harjoitusta. Onneksi sitten myöhemmin näki pääasiassa sitä hyvää. Kun tuollaisen rokotuksen on saanut, etsii aina mielellään sitä täsmällistä tietoa.

Täsmällinen tieto ilmakehän kaasuista löytyy kaasuyhtiöistä. Kun olen sen tänne laittanut, niin eihän se ole kelvannut säteilyteoreetikoille. En ole sitä pitkään aikaan viitsinyt edes tarjoilla. Kun ei kova fakta kelvannut aloin tarinoida. Kyllä se sitten löytyy jos joku haluaa tietää.

Se kova fakta romutti ilmastotieteen teorian totaalisesti. Ei ole olemassa mitään kasvihuoneilmiötä. Ei ole olemassa mitään ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta. Hiilidioksidin kyky absorboida lämpöä on heikompi kuin hapella ja typellä. Metaanilla se on vain 2,64 kertainen hiilidioksidiin verrattuna.

Typpioksiduulia ei kannata edes mainita. Sen molekyyli on kolmeatominen niinkuin hiilidioksidilla joten ero ei voi olla suuri. Kaikki ne houreet, mitä uutisoidaan,on vain kauounkilegendaa. Ilmasto hoitaa kyllä itse itsensä siinä vallitsevien luonnonlakien mukaan. Maaimanloppua ei ole tulossa. Nukkukaa yönne rauhassa.

Maailmanlopun ennustuksilla vain kerätään rahaa. Suuri joukko tutkijoita jäisi työttömäksi, jos tunnustettaisiin, ettei sitä maailmanloppua ole tulossa. Ryhtykööt ne tutkijat tekemään jotain hyödyllistä. Siitä voisi vaikka tulla lisätuloja maalle.

Kun ajatellaan ihmiskunna tulevaisuutta pidemmälle, Suomessa on tehty myös todella uraauurtavaa tutkinustyötö. Niitä keksintöjä ihmiskunta tulee todella tarvitsemaan.

Hiilidioksidiata pystytään tekmään ruokaa ja polttoainetta. Keksittiin perunan vesiviljely kaapissa. Kaivoksessa on kasvatettu ruokaa keinovalossa, On kasvihuoneita joissa on eristeet. Kasvit kasvaa keinovalossa.

Minullakin on käyttökelpoisia ideoita. En vaan oikein tiedä mitä kautta ne lähtisi vetämään. Investoinnit niihin on melko suuria. Puhutaan mijardeista. Tuottokin olisi sitten kyllä ruhtinaallinen.

Nämä minun ideat et koske Suomea vaan Kuolluttamerta ja Saharaa. Kuollutmeri kuivuu yhä lisää. Sinne voisi johtaa merivettä Välimerestä. Saharassakin voi viljella kun sinne saa makeaa vettä. Sitä voi tehdä merivedestä. mutta käänteisosmoosilla se on liian kallista. Joa käyttäsi aurinkoa ja kellioperän kylmyyttä voisi kannattaa.