Seurustelin tyttöni kanssa melkein kaksi vuotta jostta olimme vuoden kihloissa. Olen suorittamassa varusmiespalvelusta, ja suhde ei kestänyt sen yli. luvattiin toisillemme ikuisen loppuun asti kestävän rakkauden. Vaan eipä se nyt niin mennykkään. Viime perjantaina olin juuri leirillä valmistautumassa kasarmille tuloon ja siitä lomille niin hän jätti minut, puhelimella! Hän pisti mun syyx kaikki että oon muka ollu liian ilkee jne jne... No lauantaina sain kuulla kuitenkin että mun rakas oli pettäny mua kahtaviikkoo aikasemmin ja oli sen jälkeen viä ilmeisesti alottanu tän toisen jätkän tapailun!!! Mulle ei voitu aluks edes kertoo syytä, ja kaiken lisäks esitettiin puhelimessa et kaikki olis hyvin ja et mitään ei olis tapahtunu... Voi kyynel! Armeijassa onkin niin helppoo kun tyttöystävä jättää kun nallikalliolle toisen jätkän takia... Kaikki on turhaa, ei jaksais enää yrittää..
Sattuu aina niin paljon ettei enää tekis mieli jatkaa elämää..
Make
6931
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
et ole ainut ketä koskee minä en myöskään jaksa tätä tuskaa en halua muuta kun nukkua pois täältä kylmästä maailmasta mut en minä voi satuttaa enää sitä ihmistä mitä minä rakastan,pakko jatkaa vaik ei ole haluja eikä voimia.
haluan vaan kuolla ja antaa muiden olla onnellisia
minä en enää siihen pysty
En voi kuin sanoa, että jonain päivänä tuska hellittää, vaikka nyt tuntuukin että suhteen loppuminen on myös maailman loppu. Make, sinun tyttöystäväsi teki todella törkeän tempun, koska puhelimessahan ei ketään jätetä, vaan kasvotusten asiat pitää hoitaa. Äläkä syyttele itseäsi mistään, vaikka sellaiset tunteet luultavasti tuollaisessa tilanteessa ovat pinnalla. Puhu asiasta jonkun kanssa, kirjoita, pura tunteitasi jotenkin ja anna itsellesi lupa surra ja jonain päivänä helpottaa, koska aika parantaa haavat...tsemppiä ja voimia.
uskon kyllä sua, että elämä alkaa viä hymyileen.. Mutta minkä takia siinä pitää aina kestää niin kauan.... On hyvä että on olemassa ihmisiä joille puhua ja kertoa murheista, internetistäkin löytyy niin paljon sieluntovereita joille on käynyt samoin. Toivon että mun entinen tyttöystävä saa kuolemaanjohtavan sukupuolitaudin! en häntä inhoa, vaan rakastan! Tunteilleni en voi mitään! Pitää yrittää unohtaa, jos en olis niin katkera kaikista turhista lupauksista ja rakkauden menetyksen tuottamasta tuskasta vois tää olla helpompaa.
Anna surun tulvia... itke niin paljon kuin voit...
Oi jospa kuin lintunen päiväni vain
myös kiittäen laulaa mä voisin
ja murhetta vaikkakin puuttehissain
niin ain isän hoidossa oisin
ei lapsensa tarvitse surra...
Älä luovu elämän halusta...
Kerää voimia ja ponnista niin lujaa kuin jaksat, sinun täytyy nousta uusille elämän raiteille, et saa jäädä kiinni menneeseen.
olen jo luopunut elämän halusta en toivo enää kun kuolemaan.
muuten hyvä runo mut minä vihaan mun isää.
ei tapa vahvistaa.siihen on pakko luottaa.