Saksan avusta 1941-1944 ollaan kiitollisia

Nato-jäsenyyden vastustajien eräs pääargumentti on että muistakaa kuinka huonosti Suomen kävi kun otimme vastaan Saksan avun 1941-1944.

Kansan enemmistö näyttää kuitenkin olevan eri mieltä. Eli se ymmärtää, että ilman Saksaa Suomen olisi käynyt paljon huonommin.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mtv-uutisten-kysely-suomen-syyta-olla-saksalle-kiitollinen-sota-ajan-avusta/3507498#gs.8go70g
13896
2Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 138

Vanhimmat

Saksalaisten apu nousi konkreettisesti esiin vielä 1970-luvun alussa. Tuolloin presidentti Urho Kekkonen keksi esittää Länsi-Saksalle, että sen pitäisi maksaa sotakorvauksia saksalaisten Lapissa tekemistä tuhoista Lapin sodan ajalta.

Saksalaisten reaktio oli tyly.

– He vastasivat, että he tekevät laskelman Suomen jatkosodan aikana saamasta avusta ja lähettävät laskun siitä, Hentilä kertoo.

– Siitä todella tehtiin laskelmia Bonnissa, ja sanottiin, etteivät Lapin tuhot vastaa tätä lähellekään.

1Äänestä
  • Ikuinen kiitos ja kunnia Saksalle ja erikoisesti kaveruksille Mannerheim ja Göring ille op.Barbarossasta :)
    Nykypolvi kiittää Sevastopolin valloitusyrityksestä. Suomenkin kauppa ja uskottavuus romahti, mutta saatiinhan putinjuustoa kauppoihin...

    Äänestä

  • Ikuinen kiitos ja kunnia Saksalle ja erikoisesti kaveruksille Mannerheim ja Göring op.Barbarossasta :)
    Nykypolvi kiittää Sevastopolin valloitusyrityksestä. Suomenkin kauppa ja uskottavuus romahti, mutta saatiinhan putinjuustoa kauppoihin...

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ikuinen kiitos ja kunnia Saksalle ja erikoisesti kaveruksille Mannerheim ja Göring op.Barbarossasta :)
    Nykypolvi kiittää Sevastopolin valloitusyrityksestä. Suomenkin kauppa ja uskottavuus romahti, mutta saatiinhan putinjuustoa kauppoihin...

    Eihän Sevastopolin miehitys jäänyt yritykseksi, Venäjä miehitti samalla koko Krimin. Kukaa muu ei ollut mitään yrittämässäkään.

    2Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Eihän Sevastopolin miehitys jäänyt yritykseksi, Venäjä miehitti samalla koko Krimin. Kukaa muu ei ollut mitään yrittämässäkään.

    Kyllä vain Obamalla ja Natolla oli jo soppari Ukrainan sillosten natsien kanssa Sevastopolista. Mutta tästä hankkeesta tuli Naton Staligrad tämän sukupolven Barbarossassa.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kyllä vain Obamalla ja Natolla oli jo soppari Ukrainan sillosten natsien kanssa Sevastopolista. Mutta tästä hankkeesta tuli Naton Staligrad tämän sukupolven Barbarossassa.

    Keksit taas valheita. Mitään sopimusta, tai edes aikesita solmia sellaista sopimusta ei ole ollut olemassakaan todellisuudessa.

    2Äänestä

  • moloch_horridus kirjoitti:

    Keksit taas valheita. Mitään sopimusta, tai edes aikesita solmia sellaista sopimusta ei ole ollut olemassakaan todellisuudessa.

    Natonistien valehtelu ja infosabotaasi iski taas...
    Hyvin selvät dokumentit on olemassa. Nato-trollit on onnistuneet poistamaan ne
    tältäkin palstalta. Brysselin moraali romahtamassa? :)))

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Natonistien valehtelu ja infosabotaasi iski taas...
    Hyvin selvät dokumentit on olemassa. Nato-trollit on onnistuneet poistamaan ne
    tältäkin palstalta. Brysselin moraali romahtamassa? :)))

    "Natonistien valehtelu ja infosabotaasi iski taas...
    Hyvin selvät dokumentit on olemassa. Nato-trollit on onnistuneet poistamaan ne
    tältäkin palstalta. Brysselin moraali romahtamassa? :)))"

    No Sputnikilta niitä ei varmaan ole poistettu. Esitäpä ne sitten. :)

    1Äänestä

Jos Suomen päättäjät olisivat pysäyttäneet omat joukot vanhalle rajalle, siinä olisi ollut aito isänmaallinen teko.
Mutta lähdettiin rakentelemaan suur-suomea ja sakemannit vielä sanoivat, että he hoitavat sotimisen, jos korkeintaan tuotte rajapyykkejä mukana.

1Äänestä
  • "Jos Suomen päättäjät olisivat pysäyttäneet omat joukot vanhalle rajalle, siinä olisi ollut aito isänmaallinen teko."

    Mitä se olisi hyödyttänyt ?

    3Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    "Jos Suomen päättäjät olisivat pysäyttäneet omat joukot vanhalle rajalle, siinä olisi ollut aito isänmaallinen teko."

    Mitä se olisi hyödyttänyt ?

    Suomen olisi pitänyt torjua Saksan apu jo syksyllä 1940. Vain se olisi tyydyttänyt Neuvostoliittoa.

    Mutta se olisi myös johtanut siihen että Hitler olisi vastannut myöntävästi Molotoville marraskuussa 1940 ja Suomi olisi sovjetisoitu.

    2Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    "Jos Suomen päättäjät olisivat pysäyttäneet omat joukot vanhalle rajalle, siinä olisi ollut aito isänmaallinen teko."

    Mitä se olisi hyödyttänyt ?

    Tuhansia suomalaisia sotilaita olisi säästynyt kuolemalta.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Tuhansia suomalaisia sotilaita olisi säästynyt kuolemalta.

    Ja satoja tuhansia suomalaisia siviilejä olisi tapettu Neuvostoliiton vainoissa.

    1Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Tuhansia suomalaisia sotilaita olisi säästynyt kuolemalta.

    M. Kivimäen kirjeestä ulkoministeri Rolf Wittingille kesäkuulta 1941:

    "Mannerheim ja Göring puhuivat Euroopan tulevasta sodasta konkreettisin termein jo syyskuussa 1935."

    Äänestä

Todennäköisesti ilman saksalaisten apua Lapin tuhoista huolimatta olisimme joutuneen Neuvostoliiton ikeen alle.

2Äänestä
  • Ei olisi jouduttu, eikö Stalin todennut, että suin surminkaan emme halua Suomea riesaksemme?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ei olisi jouduttu, eikö Stalin todennut, että suin surminkaan emme halua Suomea riesaksemme?

    "Suomessa oli välillä vallalla sellainen ajattelu että joustavammalla linjalla olisi päästy parempaan tulokseen. Omalta osaltani en ole törmännyt sellaiseen tietoon johon tämä usko voisi nojata.

    Ei ole näyttöä siitä, että Neuvostoliitolla olisi ollut Suomen osalta toisenlaiset suunnitelmat kuin Baltian maiden osalta.

    Stalin korosti useaan otteeseen Baltian mallin seuraamista myös Suomen kohdalla"

    Mauno Koivisto kirjassaan.

    2Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ei olisi jouduttu, eikö Stalin todennut, että suin surminkaan emme halua Suomea riesaksemme?

    On tainnut todeta vain sinulle? Terijoen hallituksen ideana oli maamme sovjetisointi ja täpärällä se oli myös kesällä 1944!

    2Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    On tainnut todeta vain sinulle? Terijoen hallituksen ideana oli maamme sovjetisointi ja täpärällä se oli myös kesällä 1944!

    Koulussa opetettiin ettà Hitlerin alaisten Rytin ja Mannerheimin aate oli natsisoida & etn.puhdistaa Uralille saakka kun iskettiin Suomenladen satamiin. 21.6.1941 ???

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Koulussa opetettiin ettà Hitlerin alaisten Rytin ja Mannerheimin aate oli natsisoida & etn.puhdistaa Uralille saakka kun iskettiin Suomenladen satamiin. 21.6.1941 ???

    ”Koulussa opetettiin ettà Hitlerin alaisten Rytin ja Mannerheimin aate oli natsisoida & etn.puhdistaa Uralille saakka kun iskettiin Suomenladen satamiin. 21.6.1941 ???”

    Tuskinpa ainkaan suomalaisissa kouluissa!

    1Äänestä

Kansan enemmistö vastustaa myös Natoon liittymistä, joten se lienee siinäkin oikeassa.

Joka tapauksessa sota, jossa kaatuu kymmeniä tuhansia miehiä ja ainoa saavutus on menettää lisää maata, ei paljon kiitosta ansaitse.

Yhtä vähän liittolainen, joka houkuttelee sellaiseen ja menee ja häviää osoittautuen vielä täydelliseksi rikollisvaltioksi, mitään ylistystä tarvitsee.

Äänestä
  • "Joka tapauksessa sota, jossa kaatuu kymmeniä tuhansia miehiä ja ainoa saavutus on menettää lisää maata, ei paljon kiitosta ansaitse. "

    Jatkosodan tuhot oli pieniä siihen verrattuna mitä tuhoja sovjetisointi Suomelle olisi aiheuttanut.

    Sadattuhannet suomalaiset olisi viety Siperiaan ja sadattuhannet paenneet länteen ja tilalle tuotu satojatuhansia venäläisiä.

    Sovjetisointi voitiin välttää vain tukeutumalla Saksaan talvisodan jälkeen ja jatkosota oli sen jälkeen väistämätön.

    MUTTA jatkosota oli paljon pienempi paha kuin sovjetisointi.

    3Äänestä

  • Suomen vaihtoehdot talvisodan jälkeen eivät olleet sota tai rauha. Vaan sovjetisointi tai Saksaan tukeutuminen ja jatkosota.

    Jälkimmäinen vaihtoehto oli parempi. Baltian maat sovjetisoitiin ja virolaisia ei ole vieläkään yhtä paljon kuin oli 1939.

    3Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    "Joka tapauksessa sota, jossa kaatuu kymmeniä tuhansia miehiä ja ainoa saavutus on menettää lisää maata, ei paljon kiitosta ansaitse. "

    Jatkosodan tuhot oli pieniä siihen verrattuna mitä tuhoja sovjetisointi Suomelle olisi aiheuttanut.

    Sadattuhannet suomalaiset olisi viety Siperiaan ja sadattuhannet paenneet länteen ja tilalle tuotu satojatuhansia venäläisiä.

    Sovjetisointi voitiin välttää vain tukeutumalla Saksaan talvisodan jälkeen ja jatkosota oli sen jälkeen väistämätön.

    MUTTA jatkosota oli paljon pienempi paha kuin sovjetisointi.

    "MUTTA jatkosota oli paljon pienempi paha kuin sovjetisointi."

    Oli kyllä, mutta kun...

    "Sovjetisointi voitiin välttää vain tukeutumalla Saksaan talvisodan jälkeen ja jatkosota oli sen jälkeen väistämätön."

    ... tuo ei välttämättä ole totta. NL ei olisi käytännössä voinut hökätä ennen kuin Saksa hyökkäsi NL:oon. Jos se olisi aloittanut sodan talvella 1940-41, se olisi torjuttu, koska puolustusvoimamme olivat vahvemmat kuin talvisodassa.

    Tosin Ryti ja kumppanit eivät voineet tietää tulevien tapahtumien kulkua vielä syksyllä 1940. Olettaen ettei esim Veltjens kertonut mitään.

    Poliittinen johtomme eli silloin tilanteessa, jota ei käy kateeksi.

    Äänestä

  • ”+Kansan+enemmistö+vastustaa+myös+Natoon+liittymistä,+joten+se+lienee+siinäkin+oikeassa.”Tarkalleen+ottaen+51+%+vastusti!”Joka+tapauksessa+sota,+jossa+kaatuu+kymmeniä+tuhansia+miehiä+ja+ainoa+saavutus+on+menettää+lisää+maata,+ei+paljon+kiitosta+ansaitse.+”Mutta+jossen+vaihtona+on+maan+miehitys+ja+sovjetisointi+niin+se+kannattaa+silti!”Yhtä+vähän+liittolainen,+joka+houkuttelee+sellaiseen+ja+menee+ja+häviää+osoittautuen+vielä+täydelliseksi+rikollisvaltioksi,+mitään+ylistystä+tarvitsee.”Meillä+on+ollut+sekä+puolella+että+vastassa+täydellinen+rikollisvaltio+ja+molempia+olemme+joutuneet+ylistämään!

    1Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    ”+Kansan+enemmistö+vastustaa+myös+Natoon+liittymistä,+joten+se+lienee+siinäkin+oikeassa.”Tarkalleen+ottaen+51+%+vastusti!”Joka+tapauksessa+sota,+jossa+kaatuu+kymmeniä+tuhansia+miehiä+ja+ainoa+saavutus+on+menettää+lisää+maata,+ei+paljon+kiitosta+ansaitse.+”Mutta+jossen+vaihtona+on+maan+miehitys+ja+sovjetisointi+niin+se+kannattaa+silti!”Yhtä+vähän+liittolainen,+joka+houkuttelee+sellaiseen+ja+menee+ja+häviää+osoittautuen+vielä+täydelliseksi+rikollisvaltioksi,+mitään+ylistystä+tarvitsee.”Meillä+on+ollut+sekä+puolella+että+vastassa+täydellinen+rikollisvaltio+ja+molempia+olemme+joutuneet+ylistämään!

    "Meillä on ollut sekä puolella että vastassa täydellinen rikollisvaltio ja molempia olemme joutuneet ylistämään"

    Hieman samassa tilanteessa olemme nyt ja se ainakin minua tökkii ajatuksessa kovin läheisistä suhteista Yhdysvatoihin.

    Itse asiassa Venäjää ja Yhdysvaltoja nyt ei voi verrata Natsi-Saksaan ja Stalinin Neuvostoliittoon, mutta kumpikin on kyllä vähän turhan itsekästä ja väkivaltaista sorttia. Venäjän suhteen emme paljon voi valita, se on rajamme takana ja on meille taloudellisesti tärkeä. Ja tällä hetkellä ei muodosta uhkaa, tosin kuka tietää, millaiset poliittiset voimat siellä pääsevät valtaan tulevaisuudessa.

    Yhdysvallat on monessa suhteessa parempi kuin Venäjä, mutta yhtäkaikki sekin ajaa etujaan juuri jäljistä piittaamatta, ja Venäjä on sen ainoa vastavoima, johon USA:n kolhimat turvautuvat. Venäjän keinot Ukrainassa ansaitsevat tuomionsa, mutta jos aivan rehellisiä ollaan, niin ansaitisisivat myös muutamat USA:n toimet, mutta niihin ei puututa.

    Suomen valinta varustaa itsensä täysin riippumattomaksi Natosta on kallis valinta, mutta oikea. Sehän ei estä meitä turvautumasta Natoon, jos tilanne on molemmin puolin sellainen, että se on mahdolista ja tarpeellista, mutta turvaa meille omaa liikkumatilaa blokkien välissä ja vähentää ikävien yllätysten mahdollisuutta.

    Toisen maailmansodan alussa moni maa haki turvaa länsiliittoutuneista, jotka olivat sitä valmiita joillekin myös antamaan takuiden muodossa. Ikäväksi yllätykseksi ne takuut osoittautuivat melko arvottomiksi, kun länsiliittoutuneet olivat niin heikkoja, että pystyivät lunastamaan niistä vain osan ja nekin vuosia myöhemmin erittäin tuhoisan sodan jälkeen.

    NATO luotiin, että vaste olisi parempi. Neuvostoliiton romahdettua Naton voimaa vähennettiin ja me emme tiedä, mikä sen kyky vastata todellisessa tilanteessa on. Virolla ei paljon asemansa ja kokonsa puolesta ole vaihtoehtoja, sen on pakko luottaa Naton apuun, koska mitään sen parempaa ei ole tarjolla. Suomella taas on enemmän resursseja, ja linja joka perustuu omaan vahvaan puolustukseen ja politiikkaan, pyrkien vähentämään jännitteitä, mutta silti ohjaamaan kehitystä parempaan suuntaan, on järkevä. Valitsemamme linja turvaa myös Viroa, mutta tavalla, joka ei tuo kohtuuttomia riskejä meille itsellemme.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    "Meillä on ollut sekä puolella että vastassa täydellinen rikollisvaltio ja molempia olemme joutuneet ylistämään"

    Hieman samassa tilanteessa olemme nyt ja se ainakin minua tökkii ajatuksessa kovin läheisistä suhteista Yhdysvatoihin.

    Itse asiassa Venäjää ja Yhdysvaltoja nyt ei voi verrata Natsi-Saksaan ja Stalinin Neuvostoliittoon, mutta kumpikin on kyllä vähän turhan itsekästä ja väkivaltaista sorttia. Venäjän suhteen emme paljon voi valita, se on rajamme takana ja on meille taloudellisesti tärkeä. Ja tällä hetkellä ei muodosta uhkaa, tosin kuka tietää, millaiset poliittiset voimat siellä pääsevät valtaan tulevaisuudessa.

    Yhdysvallat on monessa suhteessa parempi kuin Venäjä, mutta yhtäkaikki sekin ajaa etujaan juuri jäljistä piittaamatta, ja Venäjä on sen ainoa vastavoima, johon USA:n kolhimat turvautuvat. Venäjän keinot Ukrainassa ansaitsevat tuomionsa, mutta jos aivan rehellisiä ollaan, niin ansaitisisivat myös muutamat USA:n toimet, mutta niihin ei puututa.

    Suomen valinta varustaa itsensä täysin riippumattomaksi Natosta on kallis valinta, mutta oikea. Sehän ei estä meitä turvautumasta Natoon, jos tilanne on molemmin puolin sellainen, että se on mahdolista ja tarpeellista, mutta turvaa meille omaa liikkumatilaa blokkien välissä ja vähentää ikävien yllätysten mahdollisuutta.

    Toisen maailmansodan alussa moni maa haki turvaa länsiliittoutuneista, jotka olivat sitä valmiita joillekin myös antamaan takuiden muodossa. Ikäväksi yllätykseksi ne takuut osoittautuivat melko arvottomiksi, kun länsiliittoutuneet olivat niin heikkoja, että pystyivät lunastamaan niistä vain osan ja nekin vuosia myöhemmin erittäin tuhoisan sodan jälkeen.

    NATO luotiin, että vaste olisi parempi. Neuvostoliiton romahdettua Naton voimaa vähennettiin ja me emme tiedä, mikä sen kyky vastata todellisessa tilanteessa on. Virolla ei paljon asemansa ja kokonsa puolesta ole vaihtoehtoja, sen on pakko luottaa Naton apuun, koska mitään sen parempaa ei ole tarjolla. Suomella taas on enemmän resursseja, ja linja joka perustuu omaan vahvaan puolustukseen ja politiikkaan, pyrkien vähentämään jännitteitä, mutta silti ohjaamaan kehitystä parempaan suuntaan, on järkevä. Valitsemamme linja turvaa myös Viroa, mutta tavalla, joka ei tuo kohtuuttomia riskejä meille itsellemme.

    "Suomen valinta varustaa itsensä täysin riippumattomaksi Natosta on kallis valinta, mutta oikea."

    Käytännössä Suomi pitää yllä omaa verrattain suurta armeijaansa pelkästään Venäjän uhkaa vastaan.
    Kuinka sinä arvioisit maamme elintärkeän sotilastarvikehuollon tapahtuvan sellaisessa kriisissä, jossa Itämeren alueen maat olisivat mukana?

    "Sehän ei estä meitä turvautumasta Natoon, jos tilanne on molemmin puolin sellainen, että se on mahdolista ja tarpeellista. . ."

    Suomi tekee sotilaallista yhteistyötä jo nyt Naton ja Nato-maiden kanssa.
    Vuonna 2014 Suomen ja Naton välillä allekirjoitettu yhteisymmärryspöytäkirja on yksi konkreettinen esimerkki tuosta.

    ". . .mutta turvaa meille omaa liikkumatilaa blokkien välissä ja vähentää ikävien yllätysten mahdollisuutta."

    Minkä blokkien välillä?
    Suomi kuuluu Europpan unioniin ja siten läntiseen yhteisöön, ja on verattain tiiviissä yhteistyössä' myös Naton kanssa, mikä jo sinänsä tarkoittaa puolensa valitsemista.

    "Venäjä on sen ainoa vastavoima, johon USA:n kolhimat turvautuvat."

    Suomi ei ole millään tavalla Yhdysvaltain kolhima, päinvastoin, sillä suhteet maittemme välillä ovat kaikin puolin hyvät.

    Saattaisiko tilanne olla myös niin päin, että Yhdysvallat on se vastavoima, johon Venäjän kolhimat turvautuvat?

    "Suomella taas on enemmän resursseja, ja linja joka perustuu omaan vahvaan puolustukseen ja politiikkaan, pyrkien vähentämään jännitteitä, mutta silti ohjaamaan kehitystä parempaan suuntaan, on järkevä."

    Suomi on Euroopan unionin jäsen, ja sen mukana tulevat saamapuolet ja velvoitteet koskevat kaikkia unionin jäseniä.

    Suomi on pieni valtio, ja ainoaa potentiaalista sotilaallista uhkaamme Venäjää vastaan me olisimme yksin melkoisen kädettömiä, mikäli se päättää lähteä toimimaan tavalla, joka asettaa Suomen itsemääräämisoikeuden kyseenalaiseksi.

    Anastaessaan sotilasvoimaa käyttäen Ukrainalle kuuluvan Krimin, uhkasi presidentti Putin Venäjän ottavan ydinaseet käyttöön mikäli jokin osapuoli haastaisi sotilaallisesti sen uuden aseman Krimillä.

    "Putin tv-dokumentissa: Ydinaseet olisi voitu ottaa valmiuteen Krimin takia"

    https://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/putin-tv-dokumentissa-ydinaseet-olisi-voitu-ottaa-valmiuteen-krimin-takia/692089/

    Millä tavalla sinä arvioisit Suomen kykenevän yksin vastaamaan vastaavankaltaiseen uhkaan omalla maaperällään?

    On torstai, ja joillekin hernekeittopäivä, mutta tuoksuuko täällä kuitenkin jostain syystä kaalisoppa?

    1Äänestä

Lokakuussa 1944 saksalaiset polttivat Rovaniemen totaalisesti.

Käsitykseni mukaan rovaniemeläiset eivät olleet kiitollisia tästä avusta.

Äänestä
  • Eivät tietenkään olleet mutta kun oli valittava kahdesta pahasta se parempi niin oikein tehtiin.

    2Äänestä

  • Suomalaiset eivät koskaan polttaneet Rovaniemeä, eivätkä jatkosodan perääntymistaisteluissa polttaneet mitään, varsinkaan vieraalla alueella, kuten Itä-Karjalassa.

    Äänestä

  • Realistiset aikataulut natseille?Mitähän tuokin tarkoittaa?Ei ollut muuta aikataulua kuin välitön saksalaisten vetäytyminen.Eihän ne lähteneet ennenkuin natsi-Saksa oli lopulliisesti hävinnyt 27.4 1945.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Realistiset aikataulut natseille?Mitähän tuokin tarkoittaa?Ei ollut muuta aikataulua kuin välitön saksalaisten vetäytyminen.Eihän ne lähteneet ennenkuin natsi-Saksa oli lopulliisesti hävinnyt 27.4 1945.

    Lapin sota oli aivan turha. Saksa oli jo hävinnyt ja vetäytymässä muutenkin pois. Neuvostoliitto pakotti täysin turhaan sotaan, kostoksi tietenkin.

    2Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Lapin sota oli aivan turha. Saksa oli jo hävinnyt ja vetäytymässä muutenkin pois. Neuvostoliitto pakotti täysin turhaan sotaan, kostoksi tietenkin.

    No olisiko sitten saksalaiset antautuneet taistelutta Neuvostoliitolle?
    Tuskinpa vaan, eivät antautuneet Norjassakaan.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    No olisiko sitten saksalaiset antautuneet taistelutta Neuvostoliitolle?
    Tuskinpa vaan, eivät antautuneet Norjassakaan.

    Saksaisilta kului aikaa tihutöihin, siltojen miinoittamiseen, puhelin ja sähkölinjojen räjäyttämiseen, ja tietysti Kuusamosta lähtien kaikki poltettiin.

    Turhaa höpinää, että eivät ehtineet pois alta.
    Aikataulu oli tiukka, mutta jos olisivat lähteneet, kuten aseveljiltä olisi ollut lupa odottaa, taisteluihin tuskin olisi jouduttu.
    Ei ainakaan siinä laajuudessa, kuin sitä käytiin.
    Tiesiväthän sakut, että Suomi oli pakkoraossa, että Lapin hävityksestä olisi pitänyt saada kunnon korvaus.

    Äänestä

  • siis ... jOs ei ymmärrä, missä ... . piti oleman.

    1Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    No olisiko sitten saksalaiset antautuneet taistelutta Neuvostoliitolle?
    Tuskinpa vaan, eivät antautuneet Norjassakaan.

    Suomessahan he olivat eikä Neuvostoliitossa.

    1Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Suomessahan he olivat eikä Neuvostoliitossa.

    No niin olivatkin, ja kohta olisi ollut Neuvostoliittokin.
    Neuvostoliitto säästi omia joukkojaan ja teetti työn suomalaisilla.
    Sitä vaihtoehtoa ei ollut, että saksalaiset olisivat vetäytyneet omaan tahtiinsa.

    1Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    No niin olivatkin, ja kohta olisi ollut Neuvostoliittokin.
    Neuvostoliitto säästi omia joukkojaan ja teetti työn suomalaisilla.
    Sitä vaihtoehtoa ei ollut, että saksalaiset olisivat vetäytyneet omaan tahtiinsa.

    Ei ollut vaihtoehtoa, koska Neuvostoliitto pakotti. Saksalaiset olivat joka tapauksessa lähdössä, koska sota oli hävitty. Eivät he sinne olisi enää asumaan jääneet.

    2Äänestä

  • Edelleen, suomalaiset eivät noudattaneet poltetun maan taktiikka jatkosodan perääntymistaisteluissa, kuten eivät venäläisetkään 1941.

    Melkoinen idiootti pitää olla jos silti kirjoittaa:

    "Kuten myös Suomalaiset joukot, vetäytessään Talvi- ja Jatkosodan aikana ... ."

    Ja vielä kohtaan, jossa sanan kuten voi olettaa viittaavan Rovaniemeen, jota neuvostojoukot eivät kummassakaan sodassa saavuttaneet.

    Viivytystaisteluissa totta kai tuhoutui jonkin verran rakennuksia taistelutoimien seurauksena, mutta ei tietääkseni kovin paljon varsinkaan Itä-Karjalan puolella, koska suomalaiset eivät taistelleet kylistä, vaan asettivat viivystysasemansa muualle. Kuten järkevää olikin, niin sotilaallisesti kuin siviiliväestön suojaamisen kannalta.

    Hyvä herra, asiallisuus on puhunut!

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Edelleen, suomalaiset eivät noudattaneet poltetun maan taktiikka jatkosodan perääntymistaisteluissa, kuten eivät venäläisetkään 1941.

    Melkoinen idiootti pitää olla jos silti kirjoittaa:

    "Kuten myös Suomalaiset joukot, vetäytessään Talvi- ja Jatkosodan aikana ... ."

    Ja vielä kohtaan, jossa sanan kuten voi olettaa viittaavan Rovaniemeen, jota neuvostojoukot eivät kummassakaan sodassa saavuttaneet.

    Viivytystaisteluissa totta kai tuhoutui jonkin verran rakennuksia taistelutoimien seurauksena, mutta ei tietääkseni kovin paljon varsinkaan Itä-Karjalan puolella, koska suomalaiset eivät taistelleet kylistä, vaan asettivat viivystysasemansa muualle. Kuten järkevää olikin, niin sotilaallisesti kuin siviiliväestön suojaamisen kannalta.

    Hyvä herra, asiallisuus on puhunut!

    Älä intä historiaa tuntevan kanssa ....

    Talvisodassa .... https://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/suomikin-harjoitti-poltetun-maan-taktiikkaa/182334/
    Ja sama asia on kuultu veteraanien ja evakoiden suusta.

    Jatkosodassa ... https://areena.yle.fi/1-743441 ... kohdassa 30:30, Salmissa

    SNAP .....

    1Äänestä

  • 15.9 .1944 olisi ollut täysin ns. realistinen aikataulu ja päivä määrä saksalaisten fasististen sotajoukkojen vetämiseen Lapista.Nyt ne vetäytyivät vasta 27.4 1945.Siis täysin turha sota ja aivan saksalaisten natsien syytä että näin kävi.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    15.9 .1944 olisi ollut täysin ns. realistinen aikataulu ja päivä määrä saksalaisten fasististen sotajoukkojen vetämiseen Lapista.Nyt ne vetäytyivät vasta 27.4 1945.Siis täysin turha sota ja aivan saksalaisten natsien syytä että näin kävi.

    Älä aina jaksa valehdella.

    2Äänestä

  • Olisi aika riittänyt nyt sitten jäi aikaa Lapin miinoittamiseen ja polttamiseen.Lapin sota oli täysin natsien syy.Mitä helvettiä ne jäi sinne oleskelee ja miinoittelee?Niilähän oli täysi mahdollisuus evakoitua Norjaan ja Ruotsin rautateiden kautta Saksaan.Ei muuta kuin tassut ylös ja aseet suomalaisille se olisi ollut ainut järkevä vaihtoehto.

    Äänestä

  • 44.Div kirjoitti:

    Älä intä historiaa tuntevan kanssa ....

    Talvisodassa .... https://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/suomikin-harjoitti-poltetun-maan-taktiikkaa/182334/
    Ja sama asia on kuultu veteraanien ja evakoiden suusta.

    Jatkosodassa ... https://areena.yle.fi/1-743441 ... kohdassa 30:30, Salmissa

    SNAP .....

    Tarkastin tietolähteestäni jatkosodan tapahtumia. Ylipäällikkö C.G.E. Mannerheim todellakin antoi jatkosodan peräytymisvaiheen alkaessa tiukan käskyn, että siviilikohteita ei saa tuhota. Samassa käskyssä mainittiin, että on jätettävä 2 vrk muona.
    Tuolta osin seison korjattuna.

    Mutta kuten hstoriaa osoittaa ... osa uudelleen evakkoon lähteneistä tuikkasi omat rakennuksensa tuleen, kuten tuossa areenasta löytyvässä dokumentissa. Salmin kylässä palava talo oli valmistunut vain 2kk aiemmin ... .

    Tuossa Marskin antamassa käskyssä oli kaukoviisautta. Tuhoamatta jättäminen tulisi vaikuttamaan edullisesti tulevissa rauhantunnusteluissa, kuten myös pidättäytyminen Muurmannin radan pysyvästä katkaisusta, vastoin Saksan sotakoneen toiveita. Sekä aiempi pidättäytyminen osallistumisesta Leningradin piiritykseen.

    1Äänestä

  • 44.Div kirjoitti:

    Tarkastin tietolähteestäni jatkosodan tapahtumia. Ylipäällikkö C.G.E. Mannerheim todellakin antoi jatkosodan peräytymisvaiheen alkaessa tiukan käskyn, että siviilikohteita ei saa tuhota. Samassa käskyssä mainittiin, että on jätettävä 2 vrk muona.
    Tuolta osin seison korjattuna.

    Mutta kuten hstoriaa osoittaa ... osa uudelleen evakkoon lähteneistä tuikkasi omat rakennuksensa tuleen, kuten tuossa areenasta löytyvässä dokumentissa. Salmin kylässä palava talo oli valmistunut vain 2kk aiemmin ... .

    Tuossa Marskin antamassa käskyssä oli kaukoviisautta. Tuhoamatta jättäminen tulisi vaikuttamaan edullisesti tulevissa rauhantunnusteluissa, kuten myös pidättäytyminen Muurmannin radan pysyvästä katkaisusta, vastoin Saksan sotakoneen toiveita. Sekä aiempi pidättäytyminen osallistumisesta Leningradin piiritykseen.

    Katohan divari edistyy historian opinnoissaan.Voisinpa melkein onnitella. TIRSK!

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Suomalaiset eivät koskaan polttaneet Rovaniemeä, eivätkä jatkosodan perääntymistaisteluissa polttaneet mitään, varsinkaan vieraalla alueella, kuten Itä-Karjalassa.

    Mitä vi***ua?.

    Jospa kerrot, miksi ja milloin suomalaiset joukot vetäytyivät Rovaniemeltä .... .

    Kyllä pitää olla aivan stnanmoinen IDIOOTTI, jos ei tiedä / ymmärrä, missäpäin suomen joukot taistelivat ryssää vastaan, talvi-, ja jatkosodassa.
    Ja EI ... vastaus ei todellakaan ole Rovaniemi.

    Taloja ja kyliä tuikkasivat tuleen omistajat, koska ryssälle ei haluttu jättää mitään, mihin voisivat tukeutua.
    Normi hommaa, kuinka etenevää vihollista hidastetaan kaikin keinoin ... edelleen.

    IMHO.

    1Äänestä

Mooses oli Mooses mutta sotabisnes on kannattava bisnes.

"Saksalaisten apu nousi konkreettisesti esiin vielä 1970-luvun alussa. Tuolloin presidentti Urho Kekkonen keksi esittää Länsi-Saksalle, että sen pitäisi maksaa sotakorvauksia saksalaisten Lapissa tekemistä tuhoista Lapin sodan ajalta.

Saksalaisten reaktio oli tyly.

– He vastasivat, että he tekevät laskelman Suomen jatkosodan aikana saamasta avusta ja lähettävät laskun siitä, Hentilä kertoo.

– Siitä todella tehtiin laskelmia Bonnissa, ja sanottiin, etteivät Lapin tuhot vastaa tätä lähellekään."

Äänestä
  • Blaa, blaa, blaaaa .....


    IMHO.

    1Äänestä

Suomi oli kukistamassa natseja Lapin sodassa 1944-45. Natsit hävisi ja hyvä niin.

1Äänestä

Mikään ei tuoksu aamulla niin ihanalta kun napalmilla poltetun lapsen ruumis. (Vanha USA:n armeijan sanonta).

Äänestä
  • Natsit+tuhosivat+Lapissa+kaikkiaan+14+779+rakennusta,+joista+asuinrakennuksia+oli+5047.+Kunnista+pahimmin+tuhottiin+Savukoski+95-prosenttisesti+sekä+Rovaniemi+ja+Enontekiö+kumpikin+90-prosenttisesti.+Koko+Lapin+tuhoprosentiksi+arvioitiin+40-46+%.Lapin+läänin+silloista+tuhottiin+675+eli+90+prosenttia.+Lisäksi+noin+2500+maantierumpua+räjäytettiin.+Kaikki+24+lossia+tuhottiin.+Lapin+kaikki+115+puhelinkeskusta+ja+163+puhelinpaikkaa+tuhottiin+sekä+3700+km+puhelinjohtoja.+Miinanraivauksessa+Lapissa+kuoli+vuoden+1952+alkuun+mennessä+72+ihmistä+ja+lisäksi+141+haavoittui.(Lähde:+Jatkosodan+Pikkujättiläinen,+Tieto-Finlandialla+v.+2005+palkittu+1259-sivuinen+tietoteos.)Mitä+nato-jäsenyyteen+tulee,+juuri+nythän+se+olisi+oikein+uljasta!!++Olla+samassa+tappajaliitossa+sotahullun+nato-Turkin+kanssa+ja+vielä+uljaampaa+-+JENKKIVETOISEN,Kysymys+kuuluu+vain,+että+tiukan+paikan+tullen+kenen+puolella+ja+ketä+vastaan.Kysyvät:++Zinkki+Boxinen+ja+Boxi+Zinkkinen.

    Äänestä

Mikäs argumentti Saksan aseellinen apu jatkosodassa NATO: on liittymistä vastaan muka on?
Eiköhän sen nyt nyt tyhmempikin ymmärrä, ettei Natsi-Saksalla ole mitään tekemistä NATO:n kanssa.
Bundeswehriä perustetaessa oli erittäin tiukka seula entisten kansallissosialistisen puolueen jäseniä kohtaan.
Esim. korkea upseerinarvo SS- joukoissa esti liittymisen Bundeswehriin, alempia upseereja ja miehistön jäseniä hyväksyttiin taustojen tarkistuksen jälkeen.
Suomen velka Saksalle siirtyi rauhansopimuksen ehtojen mukaisesti velaksi Neuvostoliitolle, mikä on kuitattu maksetuksi, joten sillä perusteella Saksalla ei voi olla vateita sen asian suhteen.

1Äänestä

Suomi oli Hitlerin paras kaveri. SS miesten rötöksistä ei vieläkään saa kertoa mitään ja niitä kaunistellaan.

Äänestä
  • Laitapa todisteet niistä rötöksistä, niin keskustellaan.

    2Äänestä

  • Kyllä ss-tappajien rötöksistä vihdoinkin keskustellaan, mutta tutkimuspyynnön piti ensin tulla USA:sta Simon Wiesenthal -keskukselta tasavallan presidentti Sauli Niinistölle. Ensimmäinen virallinen osaraportti on tässä:
    https://www.arkisto.fi/uploads/Arkisto/2.pdf
    Toinen erinomainen faktalähde on Andre Swanströmin teos 'Hakaristin ritarit - suomalaiset ss-miehet, politiikka, uskonto ja sotarikokset.' (2018).
    Kirjan takakannessa on paljon kertova ss-mies Olavi Karpalon kirjeen sitaatti: ' Juutalaisten teloittamiseen riittää kehnompikin ampumataito kuin meidän omaamamme.'
    Koko originaali kirje löytyy tuosta em. ansiokkaasta teoksesta.

    Äänestä

Muistakaa iltarukouksissanne kiittää setämiehiä Rytin Ripua ja Hitlerin Aatua.

Äänestä
  • Tiltujen puolesta ei rukoile kukaan.

    1Äänestä

  • Tarkkispojan iltarukouksissa on Molotovilla ja Stalinilla keskeinen osuus! Muutoin ei uni tule silmään!

    2Äänestä

  • Kyllä Rytiä voisi muistaakkin iltarukouksessa, hänhän otti syyt niskoilleen vaikka Suomella ei ollut muuta mahdollisuutta. Sen on historia näyttänyt toteen.

    1Äänestä

Suomi oli 3,5 miljoonan väestöllään pieni tekijä siinä vaiheessa kun kaksi Euroopan remonttimiestä päättivät siirrellä rajoja ja aloittaa sotimisen noiden päätöstensä läpi viemiseksi.

Talvisodan suurvaltaa vastaan Suomi kesti puolustajien uskomattoman sitkeyden, mutta myös onnekkaiden sattumien, ja jopa ihmeen kaupalla, mutta toista puna-armeijan hyökkäystä maamme ei yksinään olisi kyennyt torjumaan.

Hyviä vaihtoehtoja ei Suomella tuolloin ollut liiemmalti tarjolla. Sen sijaan oli reagoitava muiden tekemät päätökset pohjana.

Kuolleita ja vammautuneita tuli, mikä on sodan julma laki, mutta itsenäisyys säilyi.

Antautumalla maamme yli olisi ajettu ensin yksien sitten toisien toimesta, ja ruumiita olisi tiennyt sekin valinta, orjuuden ohella.

2Äänestä
  • Se on juurikin noin ......

    Siispä KIITOS JA KUNNIA ... LOTILLE JA VETERAANEILLE !!!!!!!!!!!

    IMHO.

    2Äänestä

  • 44.Div kirjoitti:

    Se on juurikin noin ......

    Siispä KIITOS JA KUNNIA ... LOTILLE JA VETERAANEILLE !!!!!!!!!!!

    IMHO.

    Kyyllä!
    Veteraaneja on kyllä arvostettukkin ehkä enemmän mutta Lottia ei ehkä niinkään?
    Molemmille ryhmille minulta KIITOS ja KUMARRUS !
    Vaikeat olivat ajat tuolloin ja kaikesta selvittiin kunnialla, sitä urhoollisuutta ei pidä unohtaa milloinkaan.

    2Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kyyllä!
    Veteraaneja on kyllä arvostettukkin ehkä enemmän mutta Lottia ei ehkä niinkään?
    Molemmille ryhmille minulta KIITOS ja KUMARRUS !
    Vaikeat olivat ajat tuolloin ja kaikesta selvittiin kunnialla, sitä urhoollisuutta ei pidä unohtaa milloinkaan.

    Riviveteraanit olivatkin pääsääntöisesti realisteja, eikä ryssittelijöitä.
    Sota on kamala paikka ja nykymaailmassa tämä alkaa ilmetä siellä sun täällä....kaikkien entisten lisäksi.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Riviveteraanit olivatkin pääsääntöisesti realisteja, eikä ryssittelijöitä.
    Sota on kamala paikka ja nykymaailmassa tämä alkaa ilmetä siellä sun täällä....kaikkien entisten lisäksi.

    Eivätkä taatusti olleet tuollaisia maanpettureita kuin sinä.

    2Äänestä

  • Höpö höpö.

    Äänestä

  • "Talvisodan suurvaltaa vastaan Suomi kesti puolustajien uskomattoman sitkeyden, mutta myös onnekkaiden sattumien, ja jopa ihmeen kaupalla"

    Puolustajilta vaadittiin liikaakin sitkeyttä, koska osittain puolustus oli anteeksiantamattoman huonosti järjestetty ja paikoitellen jopa asemat oli rakennettu siten, että vihollinen pystyi kohdistamaan tulensa todella vaarallisesti. Tärkeimmissäkään suunnissa asemissa ei ollut syvyyttä ja huolimatta ensimmäisen maailmansodan kokemuksista raskasta tulivoimaa ei ollut varattu alkuunkaan riittävästi käytettäväksi.

    Ilman näitä puutteita on jopa todennäköistä, että Summa ei olisi koskaan murtunut ja kelirikon koittaessa olisi rauhasta neuvoteltu toisin ehdoin kuin nyt sitten kävi.

    "toista puna-armeijan hyökkäystä maamme ei yksinään olisi kyennyt torjumaan."

    Luultavasti olisi. Armeijamme oli syksyllä 1940 vahvempi kuin se oli talvisodan alussa, koska reservejä koulutettiin koko ajan kuumeisesti lisää, ja tällä kertaa kouluttaminen ei tapahtunut mutu-tuntumalla, vaan kouluttajilla oli itsellään vankka sotakokemus tukenaan, ja lisäksi lähes kaikki talvisodan aikana tilatut aseet olivat saapuneet. Sen lisäksi myös melkoinen osa talvisodan sotasaaliista oli ehditty kunnostaa omaan käyttöön.

    Talvisota ei ollut mikään pikku asia Neuvostoliitolle. Ryhtyminen uuteen samanlaiseen koitokseen vielä vahvempaa vastustajaa vastaan, ja jälleen talviaikaan, ei olisi ollut mikään läpihuutojuttu. Ja niinpä myös löydetyt dokumentit viittaavat siihen, että hyökkäys oli suunnitteilla vasta kesäksi 1941, mutta viimeistään vuoden vaihteessa oli selvää, että sekään ei ole mahdolllista Saksan kasvavan uhan takia. Yhteistyön aloittaminen Saksan kanssa poisti poliittisen paineen, jolla Neuvostoliitto aikoi pehmittää Suomen uutta hyökkäystä varten, mutta näin jälkeenpäin on selvää, että viimeistään joulun lähestyessä Suomi olisi voinut laittaa poliittiset rettelöitsijät kaltereiden taakse vaikka Saksan suoraa tukea ei olisi ollutkaan. Neuvostoliitolla ei olisi ollut voimaa puuttua tilanteeseen sotilaallisesti ja muusta olisi kyllä selvitty.

    Itse asiassa rettelöitsijät olisi Neuvostoliiton uhitteluista huolimatta pitänyt pistää kuriin jo kesän 1940 alussa. Neuvostoliitto olisi louskuttanut leukojaan, totta kai, mutta mitä se olisi voinut tehdä? Katkaista viljatoimitukset, joita siihen mennessä ollut vielä kai tullutkaan? Itse uskon, että taloudellisesti olisi selvitty kyllä Ruotsin tuella, Ja ilman sitäkin, jos talvisotaa edeltävänä aikana olisi kerätty edes jonkinlaiset varmuusvarastot. Niiden puuttuminen oli toinen seikka, joka teki meistä helpon saaliin.

    Minun mielestäni talvisodan opetus ei voi olla se, että jos olet laiminlyönyt oman valmiutesi, niin etsi liittolainen, joka pelastaa sinut kusesta, vaan ennen kaikkea se, että valmistaudu ikäviinkin tilanteisiin niin, ettei sinua voida yllättää housut kintuissa. Tästäkin syystä varsinkin puheet siitä, kuinka Natoon kuuluminen säästäisi rahaa, kuulostavat erittäin korneille. Sellaiset säästöt voivat jälleen kerran maksaa verta ja maata. Puolustuskyvyn pitäminen tasolla, jossa pystymme tehokkaasti vastaamaan hyökkäykseen myös pahimmassa kuviteltavissa olevassa tilanteessa, siis jopa yksin ja saarrettuna, on ainoa, joka takaa meille edes jonkinlaiset mahdollisuudet selvitä kriiseistä itsenäisinä ja riippumattomina.

    Muutenhan talvisotaa edeltänyt toiminta meni aivan oikein ja sopii esimerkiksi myös tulevaisuuteen: älä provosoi, mutta älä myöskään anna periksi missään, mikä voi vaarantaa tulevaisuutesi. Ja aseta armeija valmiiksi niin, ettei mikään yllätyshyökkäys ole mahdollista.

    Ajoissa suoritettu liikekannallepano, ja se, että sota käytiin talvella olosuhteissa, joihin joukkomme oli erinomaisesti koulutettu, pelastivat meidät kaikista niistä virheistä huolimatta, joita oli tehty, Näissä suhteissa kaikki tehtiin aivan oikein ja kiitos kuuluu ammattitaitoiselle sotilasjohdollemme.

    Ja sikäli kuin näkemästään ja kuulemastaan voi jotain päätellä, sotilasjohtomme on tänäkin päivänä asiansa osaava väkeä, joka matalalla profiililla hoitaa hommansa juuri kuten pitääkin. Sellaisesta maksaa veronsa mielellään.

    1Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    "Talvisodan suurvaltaa vastaan Suomi kesti puolustajien uskomattoman sitkeyden, mutta myös onnekkaiden sattumien, ja jopa ihmeen kaupalla"

    Puolustajilta vaadittiin liikaakin sitkeyttä, koska osittain puolustus oli anteeksiantamattoman huonosti järjestetty ja paikoitellen jopa asemat oli rakennettu siten, että vihollinen pystyi kohdistamaan tulensa todella vaarallisesti. Tärkeimmissäkään suunnissa asemissa ei ollut syvyyttä ja huolimatta ensimmäisen maailmansodan kokemuksista raskasta tulivoimaa ei ollut varattu alkuunkaan riittävästi käytettäväksi.

    Ilman näitä puutteita on jopa todennäköistä, että Summa ei olisi koskaan murtunut ja kelirikon koittaessa olisi rauhasta neuvoteltu toisin ehdoin kuin nyt sitten kävi.

    "toista puna-armeijan hyökkäystä maamme ei yksinään olisi kyennyt torjumaan."

    Luultavasti olisi. Armeijamme oli syksyllä 1940 vahvempi kuin se oli talvisodan alussa, koska reservejä koulutettiin koko ajan kuumeisesti lisää, ja tällä kertaa kouluttaminen ei tapahtunut mutu-tuntumalla, vaan kouluttajilla oli itsellään vankka sotakokemus tukenaan, ja lisäksi lähes kaikki talvisodan aikana tilatut aseet olivat saapuneet. Sen lisäksi myös melkoinen osa talvisodan sotasaaliista oli ehditty kunnostaa omaan käyttöön.

    Talvisota ei ollut mikään pikku asia Neuvostoliitolle. Ryhtyminen uuteen samanlaiseen koitokseen vielä vahvempaa vastustajaa vastaan, ja jälleen talviaikaan, ei olisi ollut mikään läpihuutojuttu. Ja niinpä myös löydetyt dokumentit viittaavat siihen, että hyökkäys oli suunnitteilla vasta kesäksi 1941, mutta viimeistään vuoden vaihteessa oli selvää, että sekään ei ole mahdolllista Saksan kasvavan uhan takia. Yhteistyön aloittaminen Saksan kanssa poisti poliittisen paineen, jolla Neuvostoliitto aikoi pehmittää Suomen uutta hyökkäystä varten, mutta näin jälkeenpäin on selvää, että viimeistään joulun lähestyessä Suomi olisi voinut laittaa poliittiset rettelöitsijät kaltereiden taakse vaikka Saksan suoraa tukea ei olisi ollutkaan. Neuvostoliitolla ei olisi ollut voimaa puuttua tilanteeseen sotilaallisesti ja muusta olisi kyllä selvitty.

    Itse asiassa rettelöitsijät olisi Neuvostoliiton uhitteluista huolimatta pitänyt pistää kuriin jo kesän 1940 alussa. Neuvostoliitto olisi louskuttanut leukojaan, totta kai, mutta mitä se olisi voinut tehdä? Katkaista viljatoimitukset, joita siihen mennessä ollut vielä kai tullutkaan? Itse uskon, että taloudellisesti olisi selvitty kyllä Ruotsin tuella, Ja ilman sitäkin, jos talvisotaa edeltävänä aikana olisi kerätty edes jonkinlaiset varmuusvarastot. Niiden puuttuminen oli toinen seikka, joka teki meistä helpon saaliin.

    Minun mielestäni talvisodan opetus ei voi olla se, että jos olet laiminlyönyt oman valmiutesi, niin etsi liittolainen, joka pelastaa sinut kusesta, vaan ennen kaikkea se, että valmistaudu ikäviinkin tilanteisiin niin, ettei sinua voida yllättää housut kintuissa. Tästäkin syystä varsinkin puheet siitä, kuinka Natoon kuuluminen säästäisi rahaa, kuulostavat erittäin korneille. Sellaiset säästöt voivat jälleen kerran maksaa verta ja maata. Puolustuskyvyn pitäminen tasolla, jossa pystymme tehokkaasti vastaamaan hyökkäykseen myös pahimmassa kuviteltavissa olevassa tilanteessa, siis jopa yksin ja saarrettuna, on ainoa, joka takaa meille edes jonkinlaiset mahdollisuudet selvitä kriiseistä itsenäisinä ja riippumattomina.

    Muutenhan talvisotaa edeltänyt toiminta meni aivan oikein ja sopii esimerkiksi myös tulevaisuuteen: älä provosoi, mutta älä myöskään anna periksi missään, mikä voi vaarantaa tulevaisuutesi. Ja aseta armeija valmiiksi niin, ettei mikään yllätyshyökkäys ole mahdollista.

    Ajoissa suoritettu liikekannallepano, ja se, että sota käytiin talvella olosuhteissa, joihin joukkomme oli erinomaisesti koulutettu, pelastivat meidät kaikista niistä virheistä huolimatta, joita oli tehty, Näissä suhteissa kaikki tehtiin aivan oikein ja kiitos kuuluu ammattitaitoiselle sotilasjohdollemme.

    Ja sikäli kuin näkemästään ja kuulemastaan voi jotain päätellä, sotilasjohtomme on tänäkin päivänä asiansa osaava väkeä, joka matalalla profiililla hoitaa hommansa juuri kuten pitääkin. Sellaisesta maksaa veronsa mielellään.

    "...sotilasjohtomme on tänäkin päivänä asiansa osaava väkeä, joka matalalla profiililla hoitaa hommansa juuri kuten pitääkin..."

    Juuri näin !
    On mukava lukea ulkomaisten ammattilaisten arvioita Suomen puolustuksen tasosta.

    1Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Eivätkä taatusti olleet tuollaisia maanpettureita kuin sinä.

    Mikäs sinä sitten olet?
    Pahainen mistään tietämätön 'ryssittelijä', sekö on rakentavaa?
    Sinunlaisiasi ei tarvita, niistä ei ole kuin haittaa valtaväestölle.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Mikäs sinä sitten olet?
    Pahainen mistään tietämätön 'ryssittelijä', sekö on rakentavaa?
    Sinunlaisiasi ei tarvita, niistä ei ole kuin haittaa valtaväestölle.

    Minä olen isänmaallinen suomalainen, enkä tuollainen maanpetturi joka suunnittelee tänne venäläisi miehitysjoukkoja.

    2Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    "Talvisodan suurvaltaa vastaan Suomi kesti puolustajien uskomattoman sitkeyden, mutta myös onnekkaiden sattumien, ja jopa ihmeen kaupalla"

    Puolustajilta vaadittiin liikaakin sitkeyttä, koska osittain puolustus oli anteeksiantamattoman huonosti järjestetty ja paikoitellen jopa asemat oli rakennettu siten, että vihollinen pystyi kohdistamaan tulensa todella vaarallisesti. Tärkeimmissäkään suunnissa asemissa ei ollut syvyyttä ja huolimatta ensimmäisen maailmansodan kokemuksista raskasta tulivoimaa ei ollut varattu alkuunkaan riittävästi käytettäväksi.

    Ilman näitä puutteita on jopa todennäköistä, että Summa ei olisi koskaan murtunut ja kelirikon koittaessa olisi rauhasta neuvoteltu toisin ehdoin kuin nyt sitten kävi.

    "toista puna-armeijan hyökkäystä maamme ei yksinään olisi kyennyt torjumaan."

    Luultavasti olisi. Armeijamme oli syksyllä 1940 vahvempi kuin se oli talvisodan alussa, koska reservejä koulutettiin koko ajan kuumeisesti lisää, ja tällä kertaa kouluttaminen ei tapahtunut mutu-tuntumalla, vaan kouluttajilla oli itsellään vankka sotakokemus tukenaan, ja lisäksi lähes kaikki talvisodan aikana tilatut aseet olivat saapuneet. Sen lisäksi myös melkoinen osa talvisodan sotasaaliista oli ehditty kunnostaa omaan käyttöön.

    Talvisota ei ollut mikään pikku asia Neuvostoliitolle. Ryhtyminen uuteen samanlaiseen koitokseen vielä vahvempaa vastustajaa vastaan, ja jälleen talviaikaan, ei olisi ollut mikään läpihuutojuttu. Ja niinpä myös löydetyt dokumentit viittaavat siihen, että hyökkäys oli suunnitteilla vasta kesäksi 1941, mutta viimeistään vuoden vaihteessa oli selvää, että sekään ei ole mahdolllista Saksan kasvavan uhan takia. Yhteistyön aloittaminen Saksan kanssa poisti poliittisen paineen, jolla Neuvostoliitto aikoi pehmittää Suomen uutta hyökkäystä varten, mutta näin jälkeenpäin on selvää, että viimeistään joulun lähestyessä Suomi olisi voinut laittaa poliittiset rettelöitsijät kaltereiden taakse vaikka Saksan suoraa tukea ei olisi ollutkaan. Neuvostoliitolla ei olisi ollut voimaa puuttua tilanteeseen sotilaallisesti ja muusta olisi kyllä selvitty.

    Itse asiassa rettelöitsijät olisi Neuvostoliiton uhitteluista huolimatta pitänyt pistää kuriin jo kesän 1940 alussa. Neuvostoliitto olisi louskuttanut leukojaan, totta kai, mutta mitä se olisi voinut tehdä? Katkaista viljatoimitukset, joita siihen mennessä ollut vielä kai tullutkaan? Itse uskon, että taloudellisesti olisi selvitty kyllä Ruotsin tuella, Ja ilman sitäkin, jos talvisotaa edeltävänä aikana olisi kerätty edes jonkinlaiset varmuusvarastot. Niiden puuttuminen oli toinen seikka, joka teki meistä helpon saaliin.

    Minun mielestäni talvisodan opetus ei voi olla se, että jos olet laiminlyönyt oman valmiutesi, niin etsi liittolainen, joka pelastaa sinut kusesta, vaan ennen kaikkea se, että valmistaudu ikäviinkin tilanteisiin niin, ettei sinua voida yllättää housut kintuissa. Tästäkin syystä varsinkin puheet siitä, kuinka Natoon kuuluminen säästäisi rahaa, kuulostavat erittäin korneille. Sellaiset säästöt voivat jälleen kerran maksaa verta ja maata. Puolustuskyvyn pitäminen tasolla, jossa pystymme tehokkaasti vastaamaan hyökkäykseen myös pahimmassa kuviteltavissa olevassa tilanteessa, siis jopa yksin ja saarrettuna, on ainoa, joka takaa meille edes jonkinlaiset mahdollisuudet selvitä kriiseistä itsenäisinä ja riippumattomina.

    Muutenhan talvisotaa edeltänyt toiminta meni aivan oikein ja sopii esimerkiksi myös tulevaisuuteen: älä provosoi, mutta älä myöskään anna periksi missään, mikä voi vaarantaa tulevaisuutesi. Ja aseta armeija valmiiksi niin, ettei mikään yllätyshyökkäys ole mahdollista.

    Ajoissa suoritettu liikekannallepano, ja se, että sota käytiin talvella olosuhteissa, joihin joukkomme oli erinomaisesti koulutettu, pelastivat meidät kaikista niistä virheistä huolimatta, joita oli tehty, Näissä suhteissa kaikki tehtiin aivan oikein ja kiitos kuuluu ammattitaitoiselle sotilasjohdollemme.

    Ja sikäli kuin näkemästään ja kuulemastaan voi jotain päätellä, sotilasjohtomme on tänäkin päivänä asiansa osaava väkeä, joka matalalla profiililla hoitaa hommansa juuri kuten pitääkin. Sellaisesta maksaa veronsa mielellään.

    "Puolustajilta vaadittiin liikaakin sitkeyttä, koska osittain puolustus oli anteeksiantamattoman huonosti järjestetty ja paikoitellen jopa asemat oli rakennettu siten, että vihollinen pystyi kohdistamaan tulensa todella vaarallisesti."

    Suomen kaltaisella pienellä maalla on kokonsa mukaiset resurssit, ja niin oli tuolloinkin.
    Ideaalisessa maailmassa Suomi olisi tietysti varautunut paremmin, mutta puheet Suomen hallitusten huolimattomuudesta maanpuolustuksen suhteen voidaan sivuuttaa.

    "Suomen puolustusmenot olivat 15–20 prosenttia valtion kokonaismenoista ja olivat kasvaneet reaalisesti maailmansotien välisen ajan. Suhteellisesti Suomi käytti tuolloin enemmän puolustukseensa kuin Britannia. Suomi rakensi mittavan oman puolustusteollisuuden.

    Nummelan mukaan myös Cajanderin hallituksen aikana puolustusmenot kasvoivat tuntuvasti, vaikka puolustusministeri Juho Niukkanen tuskailikin varojen puutetta."

    https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001051595.html


    "Tärkeimmissäkään suunnissa asemissa ei ollut syvyyttä ja huolimatta ensimmäisen maailmansodan kokemuksista raskasta tulivoimaa ei ollut varattu alkuunkaan riittävästi käytettäväksi."

    Suomella oli kokonsa mukainen armeija, ja on syytä muistaa hyökkääjän olleen suurvallan, jonka materiaalin ja joukkojen resurssit olivat kokonaan toista luokkaa, eikä Stalin oletettavasti potenut unettomia öitä puna-armeijan mieshukan vuoksi, korkeintaan sen tehottomuuden, johon hän itse oli merkittävältä osaltaan syypää määrättyään teloitukset armeijan upseeriston joukossa vain muutamaa vuotta aiemmin.


    "Talvisota ei ollut mikään pikku asia Neuvostoliitolle."

    Muutamalle Josif Stalinille se kuuluu olleen sotaan lähdettäessä pikku asia, hänen naureskeltuaan omien komentajiensa arvioita Suomen tulevan vastarinnan kovuudesta.
    Ei Kremlissä odotettu kuukausien sotaa, korkeintaan viikkojen, jonka jälkeinen maan miehitys olisi toteutettu riittävällä kovuudella.

    "Ryhtyminen uuteen samanlaiseen koitokseen vielä vahvempaa vastustajaa vastaan, ja jälleen talviaikaan, ei olisi ollut mikään läpihuutojuttu."

    Suomen rintamat olivat maaliskuussa 1940 katkeamispisteessä, joukot uuvuksissa, reservit olemattomat. Vielä kaksi viikkoa sotaa ja puna-armeijan panssarit olisivat ajaneet sekä Helsinkiin että Tornioon, ja Suomi olisi vallattu.

    Arveletko sinä vakavissasi, ettei Stalin ja hänen sotilaskomentajansa olisi oppineet mitään Suomen kanssa käymästään talvella 1939-1940 sodasta suunnittelemaansa uutta koitosta varten?

    "Yhteistyön aloittaminen Saksan kanssa poisti poliittisen paineen, jolla Neuvostoliitto aikoi pehmittää Suomen uutta hyökkäystä varten, mutta näin jälkeenpäin on selvää, että viimeistään joulun lähestyessä Suomi olisi voinut laittaa poliittiset rettelöitsijät kaltereiden taakse vaikka Saksan suoraa tukea ei olisi ollutkaan."

    Saksan ja Neuvostoliiton suhteiden muutos nähtiin jo ensimmäisten Saksan lomalaissotilaiden noustua maihin Vaasassa syyskuussa 1940, mikä pantiin varmasti merkille Moskovassa, ja samaa seikkaa indikoi Petsamon nikkelikysymys, jossa Suomen tiukan linjan tiedettiin johtuvan Saksan tarpeista.

    Toukokuussa 1940 perustettu Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura oli käytännössä Moskovan organisoima SKP:n peitejärjestö, jonka tarkoituksena oli aiheuttaa epäjärjestystä ja poliittista kuohuntaa Suomessa, ja muokata yhteiskunnallista maaperää alttiikisi suunnitellulle miehitykselle, eikä äskettäin solmittu Moskovan rauhansopimus mahdollistanut kovin äkkipikaisia liikkeitä tuonkaan uhan poistamiseksi.


    "Minun mielestäni talvisodan opetus ei voi olla se, että jos olet laiminlyönyt oman valmiutesi, niin etsi liittolainen, joka pelastaa sinut kusesta, vaan ennen kaikkea se, että valmistaudu ikäviinkin tilanteisiin niin, ettei sinua voida yllättää housut kintuissa."

    Mitään varsinaista valmiuksien laiminlyöntiä ei ollut tapahtunut, kuten myöhemmistä tutkimuksista on ilmennyt (kts. linkki ylempänä), vaan toimittiin niillä resurseilla jotka Suomen kaltaisella pienelle maalle olivat mahdollisia.

    Mitä tulee esittämääsi tarpeeseen liittolaisuudesta, niin elokuun 1939 Hitler-Stalin-pakti poisti yhden potentiaalisen, Saksan, siltä listalta, ja Ruotsi ei, kuten tiedämme, ollut sellaiseen Suomen kanssa halukas, eikä Britannialla ja Ranskallakaan ollut liiemmalti voimavaroja ottaa pientä syrjäistä valtiota siipiensä suojaan.

    Moskova tavoitteli ennen talvisotaa Suomen alistumista tahtoonsa ilman taistelua, kuten Viro, Latvia ja Liettua tekivät, ja kun se ei onnistunut, pantiin armeija asialle.
    Toiseen hyökkäykseen puna-armeija olisi lähtenyt suuremmalla voimalla ja paremmilla tiedoilla, ja silloin olisi tultu Suomen länsirajalle asti, ja vain Hitlerin suunnitelmat ja Suomen mukanaolo niissä esti tuon toisen toteutumisen ja puna-armeijan maamme miehityksen.
    Kyse oli tietysti myös Suomen kaupan ja elintarviketilanteen kriisistä, jossa Saksan suunnanmuutos mahdollisti kokonaan toisenlaisen politiikan kuin ilman sitä.

    2Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    "Puolustajilta vaadittiin liikaakin sitkeyttä, koska osittain puolustus oli anteeksiantamattoman huonosti järjestetty ja paikoitellen jopa asemat oli rakennettu siten, että vihollinen pystyi kohdistamaan tulensa todella vaarallisesti."

    Suomen kaltaisella pienellä maalla on kokonsa mukaiset resurssit, ja niin oli tuolloinkin.
    Ideaalisessa maailmassa Suomi olisi tietysti varautunut paremmin, mutta puheet Suomen hallitusten huolimattomuudesta maanpuolustuksen suhteen voidaan sivuuttaa.

    "Suomen puolustusmenot olivat 15–20 prosenttia valtion kokonaismenoista ja olivat kasvaneet reaalisesti maailmansotien välisen ajan. Suhteellisesti Suomi käytti tuolloin enemmän puolustukseensa kuin Britannia. Suomi rakensi mittavan oman puolustusteollisuuden.

    Nummelan mukaan myös Cajanderin hallituksen aikana puolustusmenot kasvoivat tuntuvasti, vaikka puolustusministeri Juho Niukkanen tuskailikin varojen puutetta."

    https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001051595.html


    "Tärkeimmissäkään suunnissa asemissa ei ollut syvyyttä ja huolimatta ensimmäisen maailmansodan kokemuksista raskasta tulivoimaa ei ollut varattu alkuunkaan riittävästi käytettäväksi."

    Suomella oli kokonsa mukainen armeija, ja on syytä muistaa hyökkääjän olleen suurvallan, jonka materiaalin ja joukkojen resurssit olivat kokonaan toista luokkaa, eikä Stalin oletettavasti potenut unettomia öitä puna-armeijan mieshukan vuoksi, korkeintaan sen tehottomuuden, johon hän itse oli merkittävältä osaltaan syypää määrättyään teloitukset armeijan upseeriston joukossa vain muutamaa vuotta aiemmin.


    "Talvisota ei ollut mikään pikku asia Neuvostoliitolle."

    Muutamalle Josif Stalinille se kuuluu olleen sotaan lähdettäessä pikku asia, hänen naureskeltuaan omien komentajiensa arvioita Suomen tulevan vastarinnan kovuudesta.
    Ei Kremlissä odotettu kuukausien sotaa, korkeintaan viikkojen, jonka jälkeinen maan miehitys olisi toteutettu riittävällä kovuudella.

    "Ryhtyminen uuteen samanlaiseen koitokseen vielä vahvempaa vastustajaa vastaan, ja jälleen talviaikaan, ei olisi ollut mikään läpihuutojuttu."

    Suomen rintamat olivat maaliskuussa 1940 katkeamispisteessä, joukot uuvuksissa, reservit olemattomat. Vielä kaksi viikkoa sotaa ja puna-armeijan panssarit olisivat ajaneet sekä Helsinkiin että Tornioon, ja Suomi olisi vallattu.

    Arveletko sinä vakavissasi, ettei Stalin ja hänen sotilaskomentajansa olisi oppineet mitään Suomen kanssa käymästään talvella 1939-1940 sodasta suunnittelemaansa uutta koitosta varten?

    "Yhteistyön aloittaminen Saksan kanssa poisti poliittisen paineen, jolla Neuvostoliitto aikoi pehmittää Suomen uutta hyökkäystä varten, mutta näin jälkeenpäin on selvää, että viimeistään joulun lähestyessä Suomi olisi voinut laittaa poliittiset rettelöitsijät kaltereiden taakse vaikka Saksan suoraa tukea ei olisi ollutkaan."

    Saksan ja Neuvostoliiton suhteiden muutos nähtiin jo ensimmäisten Saksan lomalaissotilaiden noustua maihin Vaasassa syyskuussa 1940, mikä pantiin varmasti merkille Moskovassa, ja samaa seikkaa indikoi Petsamon nikkelikysymys, jossa Suomen tiukan linjan tiedettiin johtuvan Saksan tarpeista.

    Toukokuussa 1940 perustettu Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura oli käytännössä Moskovan organisoima SKP:n peitejärjestö, jonka tarkoituksena oli aiheuttaa epäjärjestystä ja poliittista kuohuntaa Suomessa, ja muokata yhteiskunnallista maaperää alttiikisi suunnitellulle miehitykselle, eikä äskettäin solmittu Moskovan rauhansopimus mahdollistanut kovin äkkipikaisia liikkeitä tuonkaan uhan poistamiseksi.


    "Minun mielestäni talvisodan opetus ei voi olla se, että jos olet laiminlyönyt oman valmiutesi, niin etsi liittolainen, joka pelastaa sinut kusesta, vaan ennen kaikkea se, että valmistaudu ikäviinkin tilanteisiin niin, ettei sinua voida yllättää housut kintuissa."

    Mitään varsinaista valmiuksien laiminlyöntiä ei ollut tapahtunut, kuten myöhemmistä tutkimuksista on ilmennyt (kts. linkki ylempänä), vaan toimittiin niillä resurseilla jotka Suomen kaltaisella pienelle maalle olivat mahdollisia.

    Mitä tulee esittämääsi tarpeeseen liittolaisuudesta, niin elokuun 1939 Hitler-Stalin-pakti poisti yhden potentiaalisen, Saksan, siltä listalta, ja Ruotsi ei, kuten tiedämme, ollut sellaiseen Suomen kanssa halukas, eikä Britannialla ja Ranskallakaan ollut liiemmalti voimavaroja ottaa pientä syrjäistä valtiota siipiensä suojaan.

    Moskova tavoitteli ennen talvisotaa Suomen alistumista tahtoonsa ilman taistelua, kuten Viro, Latvia ja Liettua tekivät, ja kun se ei onnistunut, pantiin armeija asialle.
    Toiseen hyökkäykseen puna-armeija olisi lähtenyt suuremmalla voimalla ja paremmilla tiedoilla, ja silloin olisi tultu Suomen länsirajalle asti, ja vain Hitlerin suunnitelmat ja Suomen mukanaolo niissä esti tuon toisen toteutumisen ja puna-armeijan maamme miehityksen.
    Kyse oli tietysti myös Suomen kaupan ja elintarviketilanteen kriisistä, jossa Saksan suunnanmuutos mahdollisti kokonaan toisenlaisen politiikan kuin ilman sitä.

    Kirjoitat helvetin pitkiä tekstejä vain trollataksesi, eli ainakin aikaa sinulla on loputtomasti. Vastaan muutamiin kohtiin siltä varalta, että näitä voi lukea joku muukin.

    "puheet Suomen hallitusten huolimattomuudesta maanpuolustuksen suhteen voidaan sivuuttaa."

    Ei ole syytä sivuuttaa, vaan parempi on ottaa opiksi.

    "Suomen puolustusmenot olivat 15–20 prosenttia valtion kokonaismenoista ja olivat kasvaneet reaalisesti maailmansotien välisen ajan. Suhteellisesti Suomi käytti tuolloin enemmän puolustukseensa kuin Britannia. Suomi rakensi mittavan oman puolustusteollisuuden."

    Melkoinen joukko maita käytti suhteessa enemmän kuin Britannia, joka oli ajanut sotateollisuuttaan alas ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Vertaus on siis äärimmäisen typerä, vaikkakin huolella valittu.

    Suomen 'mittavasta' sotatarviketeollisuudesta puuttui aina vuoteen 1939 tykkejä ja ammuksia niihin valmistavat tehtaat, samoin panssarintorjuntakiväärin massatuotantoa ei aloitettu kuin vasta talvisodan jälkeen, vaikka ase oli siihen valmis jo 1938. Pelkästään jo nämä asiat olisivat olleet kunnossa, Summa tuskin olisi murtunut koskaan.

    "Nummelan mukaan myös Cajanderin hallituksen aikana puolustusmenot kasvoivat tuntuvasti, vaikka puolustusministeri Juho Niukkanen tuskailikin varojen puutetta."

    Totta kai ne kasvoivat, kun Tanner lopulta hyväksyi korotetut määrärahat. Juuri ennen sotaa myönnettiin ne rahat ja käynnistettiin ne hankkeet, jotka olisi pitänyt tehdä vuosia aiemmin.

    "Mitään varsinaista valmiuksien laiminlyöntiä ei ollut tapahtunut"

    Kyllä tapahtui, ja merkittäviä. Yksi oli varmuusvarastojen täydellinen puute.

    "Toiseen hyökkäykseen puna-armeija olisi lähtenyt suuremmalla voimalla ja paremmilla tiedoilla, ja silloin olisi tultu Suomen länsirajalle asti"

    Puna-armeijalla ei ollut siihen mitään mahdollisuutta. Marraskuuhun 1940 mennessä rajoillemme ei ollut vielä keskitetty joukkoja, joten NL ei olisi ehtinyt hyökätä ennen kuin saksalaiset aloittivat oman hyökkäyksensä.

    "Arveletko sinä vakavissasi, ettei Stalin ja hänen sotilaskomentajansa olisi oppineet mitään Suomen kanssa käymästään talvella 1939-1940 sodasta suunnittelemaansa uutta koitosta varten?"

    Eihän siinä ole mitään arvelemista. Jokainen näkee, mikä heidän kykynsä oli talvina 1941 tai 1942. Ei merkittävästi parempi kuin talvisodassa. Vai mitä meltä olet esim. Krivin taistelusta kevättalvella 1942?

    "hyökkääjän olleen suurvallan, jonka materiaalin ja joukkojen resurssit olivat kokonaan toista luokkaa, eikä Stalin oletettavasti potenut unettomia öitä puna-armeijan mieshukan vuoksi"

    Stalinin unenlahjoista en tiedä, enkä ole kiinnostunutkaan. Se tiedetään, että osa joukoista kotiutettiin sodan jälkeen, koska talvisodan vaatima liikekannallepano oli liian raskas taakka neuvostoyhteiskunnalle.

    1Äänestä

Stalinin ohjeiden mukaan aina toiminut Molotov toi täysin selvästi julki kesäkuussa1940 että Neuvostoliiton tavoite on sovjetisoida Suomi ja Baltian maat.

Molotov sanoi Liettuan ulkoministerille, että Baltian maat, Suomi mukaan lukien, liitetään neuvostokansojen perheeseen.

Baltian maat liitettiinkin Neuvostoliioon kesällä 1940 ja Suomi pelkäsi täysin aiheellisesti että meille käy samoin.

Saksalaisille sotilaille annettiin siksi syksyllä 1940 kauttakulkulupa Suomen kautta Norjaan.

Marraskuussa 1940 Molotov kävi Berliinissä ja vaati saksalaiset kauttakulkujoukot pois Suomesta ja Suomelle sitten saman mittakaava ratkaisua kuin Bessarabialle ja Baltian maille, eli sovjetisointia.

Hitler vastasi ettei Suomea vastaan saa tulla sotaa. Molotov totesi, että tämä Hitlerin vastaus tuo uuden momentin elokuun 1939 sopimukseen jota siinä ei ennen ollut.

Suomen kannatti totta kai myötäillä Saksaa ettei Saksa antaisi Neuvostoliitolle lupaa sovjetisoida Suomea.

Saksa halusi hyökätä Neuvostoliittoon ja Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen koska Suomessa oli saksalaisia joukkoja.

Jatkosota kannatti kuitenkin ehdottomasti käydä. Jatkosodan tuhot oli paljon pienempiä verrattuna tuhoihin mitä sovjetisointi olisi aiheuttanut.

Ilman saksalaisia joukkoja Suomessa Neuvostoliitto olisi sovjetisoinut Suomen Baltian maiden tapaan.

2Äänestä
  • Suomessa ei ollut saksalaisia joukkoja kesäkuussa 1940 eli Suomi ei mitenkään uhannut Neuvostoliittoa.

    Neuvostoliitto sen sijaan uhkasi sovjetisoida Suomen kesäkuussa 1940. Uhkailun aloittaja on syyllinen normaalin oikeustajun mukaan.

    http://www.lausti.com/articles/ajantasa/viro.html

    Noitten tapahtumien historioissa siteerataan usein Vjatšeslav Molotovin saarnaa, jonka Liettuan tyrmistynyt ulkoministeri Vincas Krėvė-Mickevičius sai kuulla Moskovan Kremlissä kesäkuun viimeisen päivän myöhäisenä iltahetkenä tuona kohtalokkaana vuotena 1940. Molotov suositteli kuulijalleen realismia, sillä Liettua ja muut Baltian kansat, ”Suomi mukaan luettuna”, tullaan liittämään neuvostokansojen kunniakkaaseen perheeseen.

    2Äänestä

Neuvostoliitto painosti Suomea 1940 - 41 hyvin uhkaavasti. Helsingissä ei tunnettu Stalinin uutta hyökkäyssuunnitelmaa, jonka toteuttamiseen hän yritti saada marraskuussa 1940 Hitlerin luvan, mutta hallitus saattoi päätellä, mistä oli kysymys. Koska Suomen puolustuskyky tiedettiin heikoksi, tarvittiin sotilaallista tukea joltakin suurvallalta. Ranska oli kuitenkin menettänyt itsenäisyytensä ja Englanti oli eristettynä. Yhdysvallat oli kovin kaukana ja haluton sekaantumaan Euroopan asioihin.

Oli siis vain yksi mahdollisuus, ja kun Hitler alkoi kesästä 1940 lähtien tukea Suomea, aluksi hyvin varovasti, apu otettiin vastaan. Valtaosa suomalaisista ei hyväksynyt Hitlerin ideologiaa eikä hänen väkivaltaisuuttaan, mutta hallituksen politiikalle ei ollut vaihtoehtoa. Kun etevä venäläinen historiantutkija V. M. Holodkovski totesi tämän 1981, hänet erotettiin Neuvostoliiton tiedeakatemiasta, mutta 1989 hän ilmaisi saman käsityksen jälleen expressis verbis.

http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=203&author=6

2Äänestä

Kusipäiset suomalaiset kommunistit on nielleet purematta kaikki Neuvostoliiton valeet.

Siksi tällaisia keskusteluja yhä käydään.

2Äänestä
  • Ainoastaan mieleltään sairas purkaa yösydämmellä analyysiä asioista, joita muutenkin käsitellään miltei päivittäin. Kuka tällaista tekee ja mikä on sen tarkoitus?

    Nyt eletään vaarallista aikaa laittomine isäntämaasopimuksineen, eli olisi hyvä yhdistää nykuymeno menneeseen, tulisi jotain uutta realismia mukaan.
    Edellinen liittolainen tuhosi Lapin, mitä tekee nykyinen liittolainen, ellemme tanssi justiin sen pillin mukaan?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ainoastaan mieleltään sairas purkaa yösydämmellä analyysiä asioista, joita muutenkin käsitellään miltei päivittäin. Kuka tällaista tekee ja mikä on sen tarkoitus?

    Nyt eletään vaarallista aikaa laittomine isäntämaasopimuksineen, eli olisi hyvä yhdistää nykuymeno menneeseen, tulisi jotain uutta realismia mukaan.
    Edellinen liittolainen tuhosi Lapin, mitä tekee nykyinen liittolainen, ellemme tanssi justiin sen pillin mukaan?

    Emme kaipaa ohjeita Pietarista.

    2Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ainoastaan mieleltään sairas purkaa yösydämmellä analyysiä asioista, joita muutenkin käsitellään miltei päivittäin. Kuka tällaista tekee ja mikä on sen tarkoitus?

    Nyt eletään vaarallista aikaa laittomine isäntämaasopimuksineen, eli olisi hyvä yhdistää nykuymeno menneeseen, tulisi jotain uutta realismia mukaan.
    Edellinen liittolainen tuhosi Lapin, mitä tekee nykyinen liittolainen, ellemme tanssi justiin sen pillin mukaan?

    ” Ainoastaan mieleltään sairas purkaa yösydämmellä analyysiä asioista, joita muutenkin käsitellään miltei päivittäin. Kuka tällaista tekee ja mikä on sen tarkoitus?”

    En ole kyseinen henkilö, mutta jos yöllä herää kesken unettomuuden tai vessareissun tekia niin mikä ettei! Ei sen luulisi herättävän ketään tai häiritsevän ketään!

    ”Nyt eletään vaarallista aikaa laittomine isäntämaasopimuksineen, eli olisi hyvä yhdistää nykuymeno menneeseen, tulisi jotain uutta realismia mukaan.”

    Millä perustelet sopimuksen laittomaksi kun ei edes oikeuskansleri sitä sellaisena pidä?

    ”Edellinen liittolainen tuhosi Lapin, mitä tekee nykyinen liittolainen, ellemme tanssi justiin sen pillin mukaan?”

    Se edellinen liittolainen tuhosi meitä hidastaakseen KUN AJOIMME SITÄ TAKAA!

    Nykyisiä liittolaisia ei ole ja useimpia huolettaa enemmän mitä mahdollinen vihollinen tekee kuin se olematon liittolainen!

    1Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ainoastaan mieleltään sairas purkaa yösydämmellä analyysiä asioista, joita muutenkin käsitellään miltei päivittäin. Kuka tällaista tekee ja mikä on sen tarkoitus?

    Nyt eletään vaarallista aikaa laittomine isäntämaasopimuksineen, eli olisi hyvä yhdistää nykuymeno menneeseen, tulisi jotain uutta realismia mukaan.
    Edellinen liittolainen tuhosi Lapin, mitä tekee nykyinen liittolainen, ellemme tanssi justiin sen pillin mukaan?

    Vain mieleltään sairas ei ajattele mitä tuhoja sovjetisointi Suomelle olisi aiheuttanut.

    Fakta on että Molotov uhkasi Suomea sovjetisoinnilla kesäkuussa 1940 puheessaan Liettuan ulkoministerille.

    Suomessa ei silloin ollut saksalaisia joukkoja eli Suomi ei mitenkään uhannut Neuvostoliittoa.

    Suomi siis pelkäsi täysin aiheellisesti Neuvostoliittoa ja tukeutui siksi ainoaan mahdolliseen auttajaan Saksaan.

    Hitler torjui marraskuussa 1940 Molotovin Suomea koskevan sovjetisoinnin.

    Saksa halusi hyökätä Neuvostoliittoon ja Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen kun Suomessa oli saksalaisia joukkoja.

    Jatkosota kannatti ehdottomasti käydä. Sen tuhot oli paljon pienempiä verrattuna siihen mitä tuhoja sovjetisointi olisi aiheuttanut.

    2Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ainoastaan mieleltään sairas purkaa yösydämmellä analyysiä asioista, joita muutenkin käsitellään miltei päivittäin. Kuka tällaista tekee ja mikä on sen tarkoitus?

    Nyt eletään vaarallista aikaa laittomine isäntämaasopimuksineen, eli olisi hyvä yhdistää nykuymeno menneeseen, tulisi jotain uutta realismia mukaan.
    Edellinen liittolainen tuhosi Lapin, mitä tekee nykyinen liittolainen, ellemme tanssi justiin sen pillin mukaan?

    06:37 on aamua ei eikä yösydäntä. Onko kusipää kommunisteilla eri aika kellossaan ?

    2Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    ” Ainoastaan mieleltään sairas purkaa yösydämmellä analyysiä asioista, joita muutenkin käsitellään miltei päivittäin. Kuka tällaista tekee ja mikä on sen tarkoitus?”

    En ole kyseinen henkilö, mutta jos yöllä herää kesken unettomuuden tai vessareissun tekia niin mikä ettei! Ei sen luulisi herättävän ketään tai häiritsevän ketään!

    ”Nyt eletään vaarallista aikaa laittomine isäntämaasopimuksineen, eli olisi hyvä yhdistää nykuymeno menneeseen, tulisi jotain uutta realismia mukaan.”

    Millä perustelet sopimuksen laittomaksi kun ei edes oikeuskansleri sitä sellaisena pidä?

    ”Edellinen liittolainen tuhosi Lapin, mitä tekee nykyinen liittolainen, ellemme tanssi justiin sen pillin mukaan?”

    Se edellinen liittolainen tuhosi meitä hidastaakseen KUN AJOIMME SITÄ TAKAA!

    Nykyisiä liittolaisia ei ole ja useimpia huolettaa enemmän mitä mahdollinen vihollinen tekee kuin se olematon liittolainen!

    ”Nyt eletään vaarallista aikaa laittomine isäntämaasopimuksineen, eli olisi hyvä yhdistää nykuymeno menneeseen, tulisi jotain uutta realismia mukaan.”

    #Millä perustelet sopimuksen laittomaksi kun ei edes oikeuskansleri sitä sellaisena pidä?#

    Tässä on se jokin, jolla yritetään?

    Esitä minulle virassa oleva kansleri, joka heittää virkansa, tässä tapauksessa yhteen kysymykseen?

    Äänestä

Saksan apu pelasti Suomen kahdesti, 1940 ja 1944.

Mutta sen tasapainottaa se että 1939 Saksa aluksi antoi Suomen liittolaiselleen Venäjälle teuraaksi ja esti avun kuljettamisen alueensa kautta.

Emme ole velkaa Saksalle. Pikemmin Saksa on mitä suurimmassa määrin osasyyllinen.

Äänestä
  • Tosiasiat ovat joiltakin ehkä aamuaskareiden yhteydessä lorisseet aivoista pönttöön, joten kannattaa kerrata ne ja säilyttää kopioita vaikka tyynyn alla.
    https://www.arkisto.fi/uploads/Arkisto/2.pdf

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Tosiasiat ovat joiltakin ehkä aamuaskareiden yhteydessä lorisseet aivoista pönttöön, joten kannattaa kerrata ne ja säilyttää kopioita vaikka tyynyn alla.
    https://www.arkisto.fi/uploads/Arkisto/2.pdf

    Totuutta vääristellään unohtamalla faktoja. Totuus on, että Neuvostoliitto uhkasi ensin Suomea sovjetisoinnilla kesäkuussa 1940 ja vasta sen jälkeen Suomi turvautui Saksaan.

    Normaalin oikeustajun mukaan uhkailun aloittaja on syyllinen.

    2Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Tosiasiat ovat joiltakin ehkä aamuaskareiden yhteydessä lorisseet aivoista pönttöön, joten kannattaa kerrata ne ja säilyttää kopioita vaikka tyynyn alla.
    https://www.arkisto.fi/uploads/Arkisto/2.pdf

    "Tosiasiat ovat joiltakin ehkä aamuaskareiden yhteydessä lorisseet aivoista pönttöön"

    Linkissäsi vain kerrotaan miten Suomi turvautui Saksaan. Mutta ei sanota, että Suomella olisi ollut joku parempi vaihtoehto.

    Eli linkkisi ei todista yhtään mitään.

    1Äänestä

Vertaat NATOa Natseihin??? joo-o.

1Äänestä

Jälkiviisaat pitäis hirttää. sanos isä autuas :)

Äänestä
  • Se on varmin tapa lyödä päänsä aina samaan seinään.

    Ratkaisevin syy siihen, miksi Saksa oli keväällä 1940 täysin ylivoimainen, oli se, että tutkivat tarkoin ja kriittisesti ensimmäisen maailmansodan taistelut, ottaen oppia vihollisestakin ja korjaten omat virheensä. Ja he tekivät sen saksalaisella perusteellisuudella.

    1Äänestä

Molotov sanoi kesäkuussa 1940 Liettuan ulkoministerille että pienten maiden aika on ohi. Baltian maat, Suomi mukaan lukien. liitetään Neuvostoliittoon.

Suomen vaihtoehdot talvisodan jälkeen siis eivät olleet sota tai rauha. Vaan sovjetisointi tai Saksaan turvautuminen ja jatkosota.

Suomi valitsi paremman vaihtoehdon eli Saksaan turvautumisen . Jatkosodan tuhot olivat paljon pienemmät verrattuna niihin tuhoihin mitä sovjetisointi Suomelle olisi aiheuttanut.

Sadattuhannet suomalaiset olisi viety Siperiaan ja sadattuhannet paenneet länteen ja tilalle tuotu satojatuhansia venäläisiä.

Siitä suosta Suomi ei olisi koskaan noussut pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi.

2Äänestä
  • Miksi tämän totuuden myöntäminen on joillekin vaikeaa ?

    2Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Miksi tämän totuuden myöntäminen on joillekin vaikeaa ?

    No kuka sitä kiistänyt?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    No kuka sitä kiistänyt?

    3-5 palstan wannabe vaikuttaja-agenttia ... noin niinku aluksi.


    IMHO.

    2Äänestä

Sillä joka pitää Saksaan turvautumista vääränä valintana talvisodan jälkeen on velvollisuus todistaa että Suomella oli joku parempi vaihtoehto.

Ei kukaan ole sellaista parempaa vaihtoehtoa pystynyt kertomaan.

2Äänestä
  • Totta kai on pystynyt, lue vaikka Anthony F. Uptonin kirja Välirauha.

    Vai oliko hänkin punikki, sinun mielestäsi.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Totta kai on pystynyt, lue vaikka Anthony F. Uptonin kirja Välirauha.

    Vai oliko hänkin punikki, sinun mielestäsi.

    Suomella ei ollut vaihtoehtoja lainkaan. Ainoastaan jälkiviisaus kuitenkin todistaa, että Neuvostoliitto jätti uhkauksistaan ja böömiläiskorpraalin aseveljeydestämme huolimatta syksyllä 1944 kaakkoisrajamme samaksi kuin Moskovan rauhan 1940 raja, vaikka Stalin olisi voinut piirtää sen timpurin kynällään vaikka Kymijokeenkin. Ainakaan USA ja/tai Englanti eivät olisi siinä vaiheessa vastustaneet vähääkään sellaistakaan rajaa. Englanti oli yhä sodassa meitä vastaan ja USA katkaisi diplomaattisuhteemme kesäkuussa 1944 lipoja-rytin ribbentrop-paperin takia.
    Jälkiviisaus todistaa myös, että NL miehitti maastamme Kannaksen lisäksi 1944 myös Viipurin - hetkessä sekä Porkkalan tykinkantaman päässä Helsingin keskustasta. Moni unohtaa tahallaan, että Porkkala ei ollut ollenkaan pelkkä muutaman rannikkotykin rantapyssypotero, vaan 30 000 puna-armeijalaisen ( n. 10 000 omaista) varuskuntakaupunki mm. kymmenine ellei satoine panssarivaunuineen. Porkkalassa koulutettiin myös suomalaisia vakoojiksi ja tiedustelijoiksi.
    Ja jälkiviisaus todistaa lisäksi, että rakas aseveljemme poltti koko Lapin vain kostoksi ex-aseveljelleen.
    Kosto oli toki natsiarmeijan kautta koko Euroopan ja NL:n arojen käyttämä keino esim. juutalaisten löytämiseksi ja/tai vastarintaliikkeiden kehnoiksi jääneissä kukistamisyrityksissä.
    "Ja ryti valtioneuvoston orkesteri soitti jenkkaa: kusessa ollaan."

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Suomella ei ollut vaihtoehtoja lainkaan. Ainoastaan jälkiviisaus kuitenkin todistaa, että Neuvostoliitto jätti uhkauksistaan ja böömiläiskorpraalin aseveljeydestämme huolimatta syksyllä 1944 kaakkoisrajamme samaksi kuin Moskovan rauhan 1940 raja, vaikka Stalin olisi voinut piirtää sen timpurin kynällään vaikka Kymijokeenkin. Ainakaan USA ja/tai Englanti eivät olisi siinä vaiheessa vastustaneet vähääkään sellaistakaan rajaa. Englanti oli yhä sodassa meitä vastaan ja USA katkaisi diplomaattisuhteemme kesäkuussa 1944 lipoja-rytin ribbentrop-paperin takia.
    Jälkiviisaus todistaa myös, että NL miehitti maastamme Kannaksen lisäksi 1944 myös Viipurin - hetkessä sekä Porkkalan tykinkantaman päässä Helsingin keskustasta. Moni unohtaa tahallaan, että Porkkala ei ollut ollenkaan pelkkä muutaman rannikkotykin rantapyssypotero, vaan 30 000 puna-armeijalaisen ( n. 10 000 omaista) varuskuntakaupunki mm. kymmenine ellei satoine panssarivaunuineen. Porkkalassa koulutettiin myös suomalaisia vakoojiksi ja tiedustelijoiksi.
    Ja jälkiviisaus todistaa lisäksi, että rakas aseveljemme poltti koko Lapin vain kostoksi ex-aseveljelleen.
    Kosto oli toki natsiarmeijan kautta koko Euroopan ja NL:n arojen käyttämä keino esim. juutalaisten löytämiseksi ja/tai vastarintaliikkeiden kehnoiksi jääneissä kukistamisyrityksissä.
    "Ja ryti valtioneuvoston orkesteri soitti jenkkaa: kusessa ollaan."

    Minulla ei ole mitään ennakkoluuloja Nliittoa ja Venäjää kohtaan… Mutta jos me tämän valtakunnan intressipiiriin jäämme, on se meille kuolema. Siitä ei ole pienintäkään epäilystä." Näin järkeili monien mielestä liiaksikin venäläisten tavoitteita ymmärtänyt J. K. Paasikivi silloiselle pääministerille Risto Rytille syksyllä 1940.

    https://www.kaleva.fi/mielipide/kolumnit/suomen-piti-valita-pirun-ja-belsebubin-valilta/208567/

    2Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Suomella ei ollut vaihtoehtoja lainkaan. Ainoastaan jälkiviisaus kuitenkin todistaa, että Neuvostoliitto jätti uhkauksistaan ja böömiläiskorpraalin aseveljeydestämme huolimatta syksyllä 1944 kaakkoisrajamme samaksi kuin Moskovan rauhan 1940 raja, vaikka Stalin olisi voinut piirtää sen timpurin kynällään vaikka Kymijokeenkin. Ainakaan USA ja/tai Englanti eivät olisi siinä vaiheessa vastustaneet vähääkään sellaistakaan rajaa. Englanti oli yhä sodassa meitä vastaan ja USA katkaisi diplomaattisuhteemme kesäkuussa 1944 lipoja-rytin ribbentrop-paperin takia.
    Jälkiviisaus todistaa myös, että NL miehitti maastamme Kannaksen lisäksi 1944 myös Viipurin - hetkessä sekä Porkkalan tykinkantaman päässä Helsingin keskustasta. Moni unohtaa tahallaan, että Porkkala ei ollut ollenkaan pelkkä muutaman rannikkotykin rantapyssypotero, vaan 30 000 puna-armeijalaisen ( n. 10 000 omaista) varuskuntakaupunki mm. kymmenine ellei satoine panssarivaunuineen. Porkkalassa koulutettiin myös suomalaisia vakoojiksi ja tiedustelijoiksi.
    Ja jälkiviisaus todistaa lisäksi, että rakas aseveljemme poltti koko Lapin vain kostoksi ex-aseveljelleen.
    Kosto oli toki natsiarmeijan kautta koko Euroopan ja NL:n arojen käyttämä keino esim. juutalaisten löytämiseksi ja/tai vastarintaliikkeiden kehnoiksi jääneissä kukistamisyrityksissä.
    "Ja ryti valtioneuvoston orkesteri soitti jenkkaa: kusessa ollaan."

    "Neuvostoliitto jätti uhkauksistaan ja böömiläiskorpraalin aseveljeydestämme huolimatta syksyllä 1944 kaakkoisrajamme samaksi kuin Moskovan rauhan 1940 raja, vaikka Stalin olisi voinut piirtää sen timpurin kynällään vaikka Kymijokeenkin."

    Niillä joukoilla mitä Neuvostoliitolla oli Suomea vastassa hyökkäystä ei voitu jatkaa. Suomslaiset ja saksalaisethan oli pysäyttäneet hyökkäyksen Ihantalassa ja muualla. Ja kun länsiliittoutuneet oli samaan aikaan nousseet maihin Normandiassa Neuvostoliitolle tuli kiire ehtiä ennen niitä Berliiniin. Suomen valtaukseen ei annettu lisäjoukkoja.

    Saksan avulla Suomi vältti sovjetisoinnin mikä on selvä asia. Hitler vastasi Molotoville marraskuussa 1940 ettei Suomea vastaan saa tulla sotaa.

    Jatkosodan tuhot oli pieniä verrattuna siihen mitä tuhoja sovjetisointi olisi Suomelle aiheuttanut.

    2Äänestä

  • Parempi vaihtoehto olisi ollut realismiin nojautuva diplomatia.


    Sillä olisimme välttäneet talvisodan, näin väitän.
    Olisi pitänyt pistää piste sakemannien kauttakulkuun Suomen alueella heti talvisodan jälkeen.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Parempi vaihtoehto olisi ollut realismiin nojautuva diplomatia.


    Sillä olisimme välttäneet talvisodan, näin väitän.
    Olisi pitänyt pistää piste sakemannien kauttakulkuun Suomen alueella heti talvisodan jälkeen.

    Mannerheim sanoo muistelmissaan että kauttakulkusopimus esti Neuvostoliiton hyökkäyksen.

    Siltä asia näyttääkin. Molotov vaati marraskuussa 1940 Berliinissä Saksan kauttakulkujoukkoja pois Suomesta ja Suomelle sitten saman mittakaavan ratkaisua kuin Bessarabialle ja Baltian maille, eli sovjetisointia.

    Hitler vastasi, ettei Suomea vastaan saa tulla sotaa. Molotov totesi, että tämä Hitlerin vastaus tuo uuden momentin elokuun 1939 sopimukseen, jota siinä ei alun perin ollut.

    Molotov sanoi kesäkuussa 1940 Liettuan ulkomisterille, että Baltian maat, Suomi mukaan lukien liitetään neuvostokansojen perheeseen.

    Baltian maat liitettiinkin Neuvostoliittoon ja Suomea painostettiin monin tavoin.

    Suomi pelkäsi aiheellisesti Neuvostoliittoa ja teki Saksan kanssa kauttakulkusopimuksen.

    Suomea ei sovjetisoitu Baltian miden tapaan kuten Molotov ja Stalin halusivat.

    2Äänestä

Molotov sanoi Liettuan ulkoministerille kesäkuussa 1940 että Baltian maat, Suomi mukaan lukien, liitetään neuvostokansojen perheeseen.

Suomessa ei silloin ollut saksalaisia joukkoja eli Suomen sovjetisointia ei voinut perustella sillä, että Suomi olisi uhannut Neuvostoliittoa.

Suomi pelkäsi aivan aiheellisesti Neuvostoliittoa ja turvautui ainoaan mahdolliseen auttajaan Saksaan.

Suomea ei sovjetisoitu kuten Molotov ja Stalin halusivat.

2Äänestä

Kauttakulkusopimus Saksan kanssa tehtiin pian sen jälkeen kun Neuvostoliitto, vastoin lupaustaan, oli sovjetisoinut Baltian maat.

Isäntämaasopimus Naton kanssa tehtiin pian sen jälkeen kun Venäjä oli laittomin keinoin liittänyt Krimin Venäjään.

2Äänestä

https://histdoc.net/historia/molotov_31101939_fi.html

Kansankomissaarien neuvoston puheenjohtajan ja ulkoasian kansankomissaarin toveri V. M. Molotovin selonteko Neuvostoliiton korkeimman neuvoston istunnossa 31. lokakuuta 1939.

Ensinnäkin, täytyy viitata muutoksiin, jotka ovat tapahtuneet Neuvostoliiton ja Saksan suhteissa. 23. elokuuta tapahtuneen neuvostoliittolais-saksalaisen hyökkäämättömyyssopimuksen solmimisesta lähtien on tehty loppu epänormaaleista suhteista, jotka vallitsivat vuosia Neuvostoliiton ja Saksan välillä.

Toiseksi täytyy viitata sellaiseen tosiasiaan, kuin Puolan täydelliseen sotilaalliseen lyömiseen ja Puolan valtion hajoamiseen. Puolan hallitsevat piirit ylpeilivät kovasti valtionsa ”lujuudella” ja armeijansa ”mahdilla”. Kuitenkin riitti lyhyt isku Puolan kimppuun ensin Saksan armeijan taholta ja sitten puna-armeijan taholta sen aikaansaamiseksi, ettei jäänyt jäljelle mitään tuosta Versailles'n sopimuksen rujosta luomuksesta,

Te tiedätte, että Neuvostoliitto solmi Viron, Latvian ja Liettuan kanssa sopimukset, joilla on mitä suurin poliittinen merkitys.

Mainittujen keskinäisten avunantosopimusten erityisluonne ei suinkaan merkitse minkäänlaista Neuvostoliiton puuttumista Viron, Latvian ja Liettuan asioihin, niin kuin muutamat ulkomaisen lehdet yrittävät kuvata sitä. Päinvastoin, kaikki nämä avunantosopimukset takaavat allekirjoittajavaltioiden suvereniteetin loukkaamattomuuden ja toisen valtion asioihin puuttumattomuuden periaatteen.

höpinöistä Baltian maiden sovjetisoinnista on etua vain meidän yhteisille vihollisillemme ja kaikenlaisille neuvostovastaisille provokaattoreille.

Äänestä
  • Baltian maat petettiin lupauksella kunnioittaa niiden suvereenisuutta antamaan tukikohtia ja kun joukot oli tuotu tukikohtiin ne miehittivät maat ja ne liitettiin Neuvostoliittoon.

    Ilman tätä huijausta Suomi luultavasti ei olisi turvautunut Saksaan.

    Eikä isäntämaasopimusta Naton kanssa olisi tehty ilman Krimin liittämistä Venäjään.

    2Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Baltian maat petettiin lupauksella kunnioittaa niiden suvereenisuutta antamaan tukikohtia ja kun joukot oli tuotu tukikohtiin ne miehittivät maat ja ne liitettiin Neuvostoliittoon.

    Ilman tätä huijausta Suomi luultavasti ei olisi turvautunut Saksaan.

    Eikä isäntämaasopimusta Naton kanssa olisi tehty ilman Krimin liittämistä Venäjään.

    Pikku äärioikeistostrategimme jaksaa huohottaa edelleen, ettei puna-armeija olisi kyennyt etenemään esim. vaivaista 40 kilometriä Lappeenrantaan Viipurista tai sataa kilometriä Kymijoelle, joka olikin Stalinin papereissa rajaksi merkitty. Viipuri-Lappeeranta olisi ollut vaivainen yksi päivämarssi.
    Sen sijaan tuo sama puna-armeija kykeni etenemään kuitenkin halki koko Itä-Euroopan Berliiniin (yli 1000 km) saakka eli koko Suomen pituuden verran ja jo 30.8.1944 Romanian öljykentille sekä valtaamaan Tarton 25.8.1944. Narva olikin vallattu jo 27.7.1944.
    Puna-armeijan hyökkäys Romaniaan alkoi 20.8. ja jo 25.8. Romania oli kypsä esittämään NL:lle aselepoa, jonka NL hyväksyikin.
    Mutta että 40 km Lappeenrantaan ja/tai 100 km Kymijoelle olisi ollut puna-armeijalle (jo puoliksi tapetun) suomisotaväen seassa pääsemätön paikka?? Just joo!!
    Aivan kuten jo helmikuussa 1940, samoin kesällä 1944 suurin rauhan kaipuu iski (Varsinkin Viipurin lopullisen menetyksen jälkeen) murhakustuun, joka kentsuiltaan sai kuulla karvaan totuuden, ettei armeijamme kestäisi enää montakaan viikkoa.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Pikku äärioikeistostrategimme jaksaa huohottaa edelleen, ettei puna-armeija olisi kyennyt etenemään esim. vaivaista 40 kilometriä Lappeenrantaan Viipurista tai sataa kilometriä Kymijoelle, joka olikin Stalinin papereissa rajaksi merkitty. Viipuri-Lappeeranta olisi ollut vaivainen yksi päivämarssi.
    Sen sijaan tuo sama puna-armeija kykeni etenemään kuitenkin halki koko Itä-Euroopan Berliiniin (yli 1000 km) saakka eli koko Suomen pituuden verran ja jo 30.8.1944 Romanian öljykentille sekä valtaamaan Tarton 25.8.1944. Narva olikin vallattu jo 27.7.1944.
    Puna-armeijan hyökkäys Romaniaan alkoi 20.8. ja jo 25.8. Romania oli kypsä esittämään NL:lle aselepoa, jonka NL hyväksyikin.
    Mutta että 40 km Lappeenrantaan ja/tai 100 km Kymijoelle olisi ollut puna-armeijalle (jo puoliksi tapetun) suomisotaväen seassa pääsemätön paikka?? Just joo!!
    Aivan kuten jo helmikuussa 1940, samoin kesällä 1944 suurin rauhan kaipuu iski (Varsinkin Viipurin lopullisen menetyksen jälkeen) murhakustuun, joka kentsuiltaan sai kuulla karvaan totuuden, ettei armeijamme kestäisi enää montakaan viikkoa.

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Talin–Ihantalan_taistelu

    Talin–Ihantalan taistelu käytiin jatkosodassa Suomen ja Neuvostoliiton välillä vuonna 1944.

    Viipurin valtauksen jälkeen Neuvostoliiton sodanjohto antoi Leningradin sotilaspiirin tehtäväksi jatkaa hyökkäystä syvemmälle Suomeen. Lähitavoitteeksi asetettiin Imatra–Lappeenranta–Virojoki-tasa, joka tulisi saavuttaa 26.–28. kesäkuuta mennessä

    Talin–Ihantalan taistelussa Neuvostoliiton hyökkäys pysäytettiin.

    Tali–Ihantalan kaltaiset taistelut käytiin hieman myöhemmin sekä Vuosalmella että Viipurinlahdella. Näissäkin taisteluissa vihollinen torjuttiin. Neuvostoliitto alkoi tämän jälkeen siirtää hyökkäykseen käytettyjä joukkojaan pois Suomen rintamilta, koska katsoi, että Saksan rintama on tärkeämpi sodan lopputuloksen kannalta.

    Suomen ilmavoimat osallistui yhdessä saksalaisen lento-osasto Kuhlmeyn kanssa taisteluun sekä hävittäjätorjunnalla että pommittamalla vihollisen ryhmityksiä. Ilmavoimien toiminnalla oli suuri psykologinen vaikutus etulinjan taistelijoihin, ja useiden historiatutkijoiden mukaan saksalaisen lento-osaston osallistuminen taisteluihin oli ratkaisevan tärkeää hyökkäyksen pysäyttämisen kannalta.

    1Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Pikku äärioikeistostrategimme jaksaa huohottaa edelleen, ettei puna-armeija olisi kyennyt etenemään esim. vaivaista 40 kilometriä Lappeenrantaan Viipurista tai sataa kilometriä Kymijoelle, joka olikin Stalinin papereissa rajaksi merkitty. Viipuri-Lappeeranta olisi ollut vaivainen yksi päivämarssi.
    Sen sijaan tuo sama puna-armeija kykeni etenemään kuitenkin halki koko Itä-Euroopan Berliiniin (yli 1000 km) saakka eli koko Suomen pituuden verran ja jo 30.8.1944 Romanian öljykentille sekä valtaamaan Tarton 25.8.1944. Narva olikin vallattu jo 27.7.1944.
    Puna-armeijan hyökkäys Romaniaan alkoi 20.8. ja jo 25.8. Romania oli kypsä esittämään NL:lle aselepoa, jonka NL hyväksyikin.
    Mutta että 40 km Lappeenrantaan ja/tai 100 km Kymijoelle olisi ollut puna-armeijalle (jo puoliksi tapetun) suomisotaväen seassa pääsemätön paikka?? Just joo!!
    Aivan kuten jo helmikuussa 1940, samoin kesällä 1944 suurin rauhan kaipuu iski (Varsinkin Viipurin lopullisen menetyksen jälkeen) murhakustuun, joka kentsuiltaan sai kuulla karvaan totuuden, ettei armeijamme kestäisi enää montakaan viikkoa.

    https://www.nykysuomi.com/2016/10/29/kesan-1944-torjuntavoittoa-yritetaan-taas-hamartaa/

    Säännöllisesti väitetään, että ”puna-armeijan tavoite kesäkuun suurhyökkäyksen toisessa vaiheessa ei ollut Suomen armeijan murskaaminen ja Suomen valloitus, vaan Suomen irroittaminen sodasta. Ja että tämä tavoite saavutettiin.”

    Avain Stalinin ja NL:n pääesikunnan stavkan logiikkaan löytyy Suomelle esitettyjä rauhanehtoja tutkimalla:

    Juuri ennen kesäkuun -44 suurhyökkäyksiä Kreml oli vastannut suomalaisten kysymyksiin rauhanehdoista: Ehdoton antautuminen.

    Rintaman pysähdyttyä VKT-linjalle, ja kahden kaartindivisioonan tuhouduttua Talin ja Ihantalan suurtaistelussa, vaatimukset Suomelle alkoivat lientymään, eikä antautumisvaatimusta enää esitetty.

    Rauhanehtojen määrittelyn muuttuminen kertoo myös tavoitteiden muuttumisesta. Törmättyään rintamalla suomalaisten kovaan vastarintaan, Stalin luopui Suomen sotilaallisesta valloituksesta.

    Kun ehdottoman antautumisen vaatimus oli olemassa, ja Suomen valloittamiseen riittävä määrä divisioonia oli tuotu Kannakselle, on loogistä nähdä tavoitteen olleen koko maan haltuuntotto.

    2Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    https://www.nykysuomi.com/2016/10/29/kesan-1944-torjuntavoittoa-yritetaan-taas-hamartaa/

    Säännöllisesti väitetään, että ”puna-armeijan tavoite kesäkuun suurhyökkäyksen toisessa vaiheessa ei ollut Suomen armeijan murskaaminen ja Suomen valloitus, vaan Suomen irroittaminen sodasta. Ja että tämä tavoite saavutettiin.”

    Avain Stalinin ja NL:n pääesikunnan stavkan logiikkaan löytyy Suomelle esitettyjä rauhanehtoja tutkimalla:

    Juuri ennen kesäkuun -44 suurhyökkäyksiä Kreml oli vastannut suomalaisten kysymyksiin rauhanehdoista: Ehdoton antautuminen.

    Rintaman pysähdyttyä VKT-linjalle, ja kahden kaartindivisioonan tuhouduttua Talin ja Ihantalan suurtaistelussa, vaatimukset Suomelle alkoivat lientymään, eikä antautumisvaatimusta enää esitetty.

    Rauhanehtojen määrittelyn muuttuminen kertoo myös tavoitteiden muuttumisesta. Törmättyään rintamalla suomalaisten kovaan vastarintaan, Stalin luopui Suomen sotilaallisesta valloituksesta.

    Kun ehdottoman antautumisen vaatimus oli olemassa, ja Suomen valloittamiseen riittävä määrä divisioonia oli tuotu Kannakselle, on loogistä nähdä tavoitteen olleen koko maan haltuuntotto.

    Tilanne oli häkellyttävän paljon samankaltainen poteroissa helmikuussa 1940 kuin kesäkuussa 1944. Merkittävin ero oli vain se, että maaliskuuhun 1940 mennessä puna-armeija oli saavuttanut vasta Viipurin esikaupungin. Kaikkien, kustun sekä kenraalaiden arvio tilanteestamme oli kuitenkin jo helmikuussa 1940 yhdellä sanalla: KRIITTINEN! (ja/tai HIUSKARVAN VARASSA!).
    Yksi todennäköinen syy, joka vaikutti Rytin yllättävän hempeään kohteluun (hengissä säilymiseen) loppupeleissä, oli rauhansopimuksen allekirjoittamisen kiirehtiminen raskaista ehdoista huolimatta. Moni muu olisi vielä halunnut lähinnä jaaritella mahdollisesta länsiavusta, joka ei enää olisi ehtinyt ajoissa semminkin, kun sekä Norja että Ruotsi eivät missään tapauksessa olisi sallineet joukkojen kauttakulkua alueilleen edes Suomen avuksi. Itse asiassa pääministeri Rytin kanta oli asiassa ratkaiseva.
    Käytännössä aivan yhtä kriittinen tilanne oli kesäkuussa 1944, kun Viipuri oli jo hetkessä menetetty. Yhtä ainutta Talinmyllyn puolikastakaan puoliksi jo pahasti tapettu suomisotaväki ei olisi enää kestänyt, minkä ainakin kustu tiesi paremmin kuin hyvin.
    Jopa huvittavaa, mutta täyttä totta on se, että kaksi kommunistinaista, Hella Wuolijoki ja vanha feministiystävättärensä, NL:n Tukholman-lähettiläs Aleksandra Kollontai vaikuttivat ja edesauttoivat ratkaisevalla tavalla edes puheyhteyden syntymiseen Kremlin ja Suomen välille jo tammikuussa 1940 ja sitten jälleen 1944.
    Kollontai oli etsinyt kontaktia suomalaisiin jo vuoden 1941 lopulla ja taas uudelleen keväällä 1942, mutta vielä silloin suomalaisia pelotti böömiläiskorpraalin mahdollinen reaktio.
    Kustu ilmoitti jo 6. helmikuuta 1944 hallitukselle sotilasjohdon olevan valmis rauhaan raskainkin ehdoin. Ja sitten alkoikin tapahtua. Esim. JKP tapasi Kollontain Tukholmassa kolme kertaa.
    Viesti Tukholmasta Kremliin oli päivänselvä: Suomi oli jo täysin kypsä heiluttamaan valkoista lippua, mikä tarkoitti halua nopeaan rauhaan.
    Stalin kiitteli Kollontain merkitystä sittemmin vuolaasti.

    Äänestä

Suomi hävisi sekä Talvisodan että Jatkosodan. Se olisi hyvä pitää mielessä voiton päivinä. Saksalle ei ole mitään syytä olla kiitollinen vaan päin vastoin. Hitlerin opit eivät täyttäneet minkäänlaista ihmisten arvostamista vaan rotuoppia.

Äänestä
  • "Suomi hävisi sekä Talvisodan että Jatkosodan. "

    Suomi saavutti selvät torjuntavoitot talvisodassa ja jatkosodassa. Neuvostoliitto joutui luopumaan tavoitteistaan jotka olisivat merkinneet koko Suomen miehitystä.

    1Äänestä

  • "Suomi hävisi sekä Talvisodan että Jatkosodan."

    Teille venäläisille on niin valehdeltu.

    1Äänestä

  • "Suomi hävisi sekä Talvisodan että Jatkosodan. Se olisi hyvä pitää mielessä voiton päivinä. Saksalle ei ole mitään syytä olla kiitollinen vaan päin vastoin. Hitlerin opit eivät täyttäneet minkäänlaista ihmisten arvostamista vaan rotuoppia."

    Kajahtaako nyt Kontulasta, vai Turkkusen suunnilta?. Varsinaisia AASINTUNTIJOITA!.

    BUAHAHAHHAHAHAHAHAHHAHA

    IMHO.

    1Äänestä

Minulla sattuu olemaan neuvostokenraaliluutnantti S .P Platonovin kirja Taistelut Suomen rintamalla 1941-1944.

Siinä sanotaan kesän 1944 taisteluista Karjalan kannaksella :

"Yli kolme viikkoa kestäneiden hyökkäyksellisten sotatoimien aikana, kesäkuun 21. päivästä heinäkuun. puoliväliin saakka, Leningradin rintaman oikean sivustan joukot eivät kyenneet täyttämään niitä tehtäviä, jotka ylijohto niille käskyllään kesäkuun 21. päivänä antoi. Rintaman joukot eivät onnistuneet etenemään valtakunnan ja Suomenrajalle ja täysin puhdistamaan Karjalan kannasta vihollisista. Siirtämällä alueelle riittävästi lisävoimia Suomen sodanjohto pysäytti neuvostojoukkojen hyökkäyksen Karjalankannakselta syvälle Suomeen."

S.P Platonov siis selvästi tunnustaa Suomalaisten saavuttaman torjuntavoiton.

1Äänestä

TILTU:"Suomi saavutti selvät torjuntavoitot talvisodassa ja jatkosodassa. Neuvostoliitto joutui luopumaan tavoitteistaan jotka olisivat merkinneet koko Suomen miehitystä."

Jos TILTU haluaa käyttää tappiosta termiä torjuntavoitto, niin TILTU on hyvä ja käyttää. Voitonko kunniaksi Suomi luovutti osan Karjalaa ja Petsamon Neuvostoliitolle?

Äänestä
  • Suomi torjui koko maan miehityksen mikä oli Neuvostoliiton tavoite talvisodan alussa ja kesällä 1944.

    Eli selvät torjuntavoitot. Ei mikään toinen pieni maa ole koskaan pystynyt torjumaan suurvallan maanvaltaushyökkäyksiä raja-alueellaan.

    1Äänestä

  • "Voitonko kunniaksi Suomi luovutti osan Karjalaa ja Petsamon Neuvostoliitolle?"

    Neuvostoliitto luopui Terijoen hallituksesta ja ehdottoman antautumisen vaatimuksesta Suomen kovan vastarinnan takia.

    1Äänestä

  • Sovjetisoinnin torjuminen 1940-1944 oli suuri ja arvokas torjuntavoitto. Talvisodan ja jatkosodan tuhot oli pieniä varrattuna siihen mitä tuhoja sovjetisointi olisi aiheuttanut.

    Stalinhan sanoi vähän ennen talvisotaa että kaikki suomalaiset on helppo siirtää muualle.

    1Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Sovjetisoinnin torjuminen 1940-1944 oli suuri ja arvokas torjuntavoitto. Talvisodan ja jatkosodan tuhot oli pieniä varrattuna siihen mitä tuhoja sovjetisointi olisi aiheuttanut.

    Stalinhan sanoi vähän ennen talvisotaa että kaikki suomalaiset on helppo siirtää muualle.

    Neuvostoliiton marsalkka ja kaksinkertainen Neuvostoliiton sankari Ivan Konev kertoo muistelmissaan, kuinka Stalin oli hänen kuultensa sanonut, että ”Suomessa on vähemmän asukkaita kuin Leningradissa, ja heidät on helppo siirtää muualle.”

    Keskustelu käytiin joitakin aikoja ennen kuin Neuvostoliitto aloitti talvisodan marraskuun viimeisenä päivänä 1939.

    Torjuntavoitto EI TARKOITA vain maan miehityksen torjumista vaan kansanmurhan torjumista.

    1Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Neuvostoliiton marsalkka ja kaksinkertainen Neuvostoliiton sankari Ivan Konev kertoo muistelmissaan, kuinka Stalin oli hänen kuultensa sanonut, että ”Suomessa on vähemmän asukkaita kuin Leningradissa, ja heidät on helppo siirtää muualle.”

    Keskustelu käytiin joitakin aikoja ennen kuin Neuvostoliitto aloitti talvisodan marraskuun viimeisenä päivänä 1939.

    Torjuntavoitto EI TARKOITA vain maan miehityksen torjumista vaan kansanmurhan torjumista.

    Typerät kommunistit ja venäläiset ei ymmärrä mitä torjuntavoitto sana tarkoittaa.

    1Äänestä

Suomesta olisi vallattu suuri alue jos Neuvostoliiton hyökkäys Ilomantsissa olisi onnistunut. Se kuitenkin torjuttiin.

https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/381

Ilomantsin taistelu oli Neuvostoliiton viimeinen suuri hyökkäys Suomea vastaan jatkosodan aikana. Taistelu käytiin 26. heinäkuuta – 13. elokuuta 1944.

Ennen Ilomantsin taistelua puna-armeijan suurhyökkäykset oli jo pysäytetty Talin–Ihantaln, Viipurinlahden, Äyräpään-Vuosalmen ja U-aseman(Nietjärven) taisteluissa. Nyt Neuvostoliiton puna-armeija teki viimeisen suurhyökkäyksen Ilomantsin suunnassa heinä-elokuun vaiheessa vuonna 1944 alun alkaen kahden divisioonan (176. ja 289. D) voimin. Puna-armeija yritti vallata Ilomantsin tärkeän tienristeyksen ja edetä sieltä Suomen VI AK (armeijakunta) selustaan, joka oli pysäyttänyt puna-armeijan hyökkäyksen.

Lopulta venäläiset näkivät tilanteensa toivottomaksi ja divisioonien henkilöstön rippeet tekivät läpimurron itään (eli pakenivat taistelukentältä).

Divisioonien raskas kalusto jäi suomalaisten sotasaaliiksi (muun muassa yli sata tykkiä ja lähes sata kranaatinheitintä), ja taistelukenttä jäi taistelun voittaneiden suomalaisten haltuun.

Suomalaisten arvion mukaan neuvostoliittolaisten tappiot olivat 3 200 kaatunutta ja useita tuhansia haavoittuneita. Suomalaisten tappiot olivat haavoittuneina 1 388 ja kaatuneina 277 miestä.

1Äänestä
  • Ryhmä Raappana teki kyllä sellaisen manööverin ilomantsin taistelussa, että oksat pois.
    Ei Raappanaa turhaan nimitetty "mottimestariksi" ja korpisodan taitajaksi.
    Se kaksoissaarrostus / tuplapihdit hakee uskalluksessaan vertaistaan koko maailman sotataktiikan kirjoitetussa historiassa.

    IMHO.

    1Äänestä

Suomen päällä riippui kansanmurhan uhka. Sen onnistunut torjuminen oli todella suuri voitto,

1Äänestä
  • Todella jos olisi tullut toinen kansanmurha pian vuoden 1918 jälkeen niin se olisi ollut kammottavaa. Ensimmäinen oli ihmisillä vielä hyvin muistissa.

    Äänestä

Hävinneiden sotien seurauksena vahvistui fasistinen revanssihenki Suomessa.Osoituksena tästä oli MOT-dokumenttiohjelmassa esitetty CIA:n Suomessa käynnistetty operaatio Glaadio sotien jälkeen.Tavoitteena oli luoda Suomeen neuvostovastainen NATO:n eturintama ja Pariisin rauhansopimuksen vastainen asekätkentä- ja vakoiluverkosto.verkosto Suomeen.Onneksi nämä pimeän vaaran vuodet Suomessa on nyt tuotu esiin esim.tutkija Rislakin toimesta.MOT:ssa tuotiin hyvin selville Naton ja CIA:n häikäilemätön toiminta Suomessa 1940-1980 luvulle saakka.Vieläpä sen aikaisten päättäjien hiljainen hyväksyntä kys. toiminnalle.Näinköhän vielä nytkin on tämän päivän Suomessa?

1Äänestä

Kakkien on alettava kunnioittamaan hitleriläisen NSDAP rikolliskoplan muistoa ja kakkien on herättävä natseiksi. Sickhail!

1Äänestä
  • Voit parahaiten alkaa natsiksi muuttamalla Venäjälle.

    1Äänestä

  • "Kakkien" .... muista slaavikyykätä nolon ilmeen kanssa, kuten koiran kuuluukin.

    TIRSK!.

    1Äänestä

Suomalaiset ovat ystävällistä kansaa. Vaikka Hitler myi Suomen 1939 elokuussa Stalinille niin täällä kiitellään sitä että Saksa auttoi kanssasotijoitaan myöhemmin. "Joka vanhoja muistaa, sitä tikulla silmään".

Äänestä
  • Suomen politiikka ennen talvisotaa oli Saksalle vihamielistä ainakin Hitlerin mielestä.

    Ruotsalainen kuuluisa tutkimusmatkailija Sven Hedin haastatteli Adolf Hitleriä 16.10.1939.

    Hitler sanoi mm. : " En pidä teidän Pohjoismaitanne kovin korkeassa arvossa. Aina valtaannousustani asti ovat ruotsalaiset , norjalaiset ja suomalaiset sanomalehdet kilvoitelleet siitä kuka loukkaa minua verisimmin ja panettelee kiivaimin työtäni. Mitkään syytökset eivät ole olleet liian likaisia tai skandaalinhakuisia. Minulla ei todellakaan ole syytä tuntea lämpöä sellaisia maita kohtaan joiden lehdistö on kohdellut minua niin epäkunnioittavasti. Mitä Suomeen tulee, ottaen huomioon että Saksa ja von der Goltz pelastivat Suomen pälkähästä vuonna 1918, odottaisin suomalaisilta enemmän kiitollisuutta ja harkintaa."

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Suomen politiikka ennen talvisotaa oli Saksalle vihamielistä ainakin Hitlerin mielestä.

    Ruotsalainen kuuluisa tutkimusmatkailija Sven Hedin haastatteli Adolf Hitleriä 16.10.1939.

    Hitler sanoi mm. : " En pidä teidän Pohjoismaitanne kovin korkeassa arvossa. Aina valtaannousustani asti ovat ruotsalaiset , norjalaiset ja suomalaiset sanomalehdet kilvoitelleet siitä kuka loukkaa minua verisimmin ja panettelee kiivaimin työtäni. Mitkään syytökset eivät ole olleet liian likaisia tai skandaalinhakuisia. Minulla ei todellakaan ole syytä tuntea lämpöä sellaisia maita kohtaan joiden lehdistö on kohdellut minua niin epäkunnioittavasti. Mitä Suomeen tulee, ottaen huomioon että Saksa ja von der Goltz pelastivat Suomen pälkähästä vuonna 1918, odottaisin suomalaisilta enemmän kiitollisuutta ja harkintaa."

    Hitler oli tunnetusti herkkähipiäinen eikä sietänyt arvostelua. Suomessa tämä olisi pitänyt huomioida paremmin ja suitsia lehdistöä.

    Hitler ei olisi myynyt ystävällismielisenä pitämäänsä maata.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Hitler oli tunnetusti herkkähipiäinen eikä sietänyt arvostelua. Suomessa tämä olisi pitänyt huomioida paremmin ja suitsia lehdistöä.

    Hitler ei olisi myynyt ystävällismielisenä pitämäänsä maata.

    MOT-juttu CIA:n tiedustelutouhusta ei avannut yhtään mitään uutta ainakaan sellaiselle, joka on lukenut mm. teoksen RATAKATU 12 - SUOJELUPOLIISI 1949-2009 (toim. Matti Simola, WSOY 2009)
    Varsinkin -myös MOTssakin lyhyesti kuullun - professori Kimmo Rentolan osuus "Suojelupoliisi kylmässä sodassa 1949-91" oli kirjassa suorastaan herkullista luettavaa jo 10 vuotta sitten.
    Oikeastaan mitään järisyttävää uutta toimittaja Jukka Rislakki ei MOT:ssa julki tuonut muutaman olettaman ja melko mitättömiksi jääneiden suomalaisnimien ohella.
    Onkohan Rislakilta tulossa pian ehkä jonkinlainen kirja, heräsi ainoa ajatus tuon köykäiseksi jääneen MOT:n jälkeen.
    Suomi ja Helsinki ovat olleet kautta koko Supon - ja sen edeltäjienkin - historian erittäin kiinnostavaa maaperää kaikille tiedustelupalveluille niin idästä ja lännestä. Siinä ei ole ollut eikä ole mitään uutta.
    FSB ja CIA - still going strong - sattuneista syistä - edelleen.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    MOT-juttu CIA:n tiedustelutouhusta ei avannut yhtään mitään uutta ainakaan sellaiselle, joka on lukenut mm. teoksen RATAKATU 12 - SUOJELUPOLIISI 1949-2009 (toim. Matti Simola, WSOY 2009)
    Varsinkin -myös MOTssakin lyhyesti kuullun - professori Kimmo Rentolan osuus "Suojelupoliisi kylmässä sodassa 1949-91" oli kirjassa suorastaan herkullista luettavaa jo 10 vuotta sitten.
    Oikeastaan mitään järisyttävää uutta toimittaja Jukka Rislakki ei MOT:ssa julki tuonut muutaman olettaman ja melko mitättömiksi jääneiden suomalaisnimien ohella.
    Onkohan Rislakilta tulossa pian ehkä jonkinlainen kirja, heräsi ainoa ajatus tuon köykäiseksi jääneen MOT:n jälkeen.
    Suomi ja Helsinki ovat olleet kautta koko Supon - ja sen edeltäjienkin - historian erittäin kiinnostavaa maaperää kaikille tiedustelupalveluille niin idästä ja lännestä. Siinä ei ole ollut eikä ole mitään uutta.
    FSB ja CIA - still going strong - sattuneista syistä - edelleen.

    Mulle oli pienoinen yllätys, tuon Gladion laajuus ja kesto. TIesin kyllä ennalta, että suomalaiset kävivät tiedustelemassa ryssälässä sotien jälkeen, mutta sitä en tiennyt, että se jatkui noinkin pitkään. Aina näemmä oppii jotain uutta, kun pitää silmät ja korvat auki.

    Noh ... isänmaan asialla osalliset olivat, koska PE sai kallisarvoista tiedustelutietoa, joka toki jaettiin ystävien kanssa ... .

    IMHO.

    1Äänestä

Suomi luotti ennen talvisotaa puolueettomuuden ja kansainliiton jäsenyyden takaavan turvallisuutensa.

Ei niistä kuitenkaan ollut mitään apua talvisodassa.

Talvisodan jälkeen Neuvostoliitto jatkoi Suomen itsenäisyyden uhkaamista ja Saksa oli ainoa mahdollinen auttaja.

2Äänestä
  • Tuleekin tänään 16.10.2019 kuluneeksi päivälleen 75 vuotta siitä, kun suomipojut valtasivat natsien hallussa olleen Rovaniemen, jonka "kivat apulaisemme" olivat sitä ennen polttaneet maan tasalle.
    Päivä on merkittävä myös sikäli, että tasan 73 vuotta sitten kymmenen natsia pantiin jojoon Nürnbergissä. Joukossa jojotteli myös ulkoministeri Joachim von Ribbentropp, mm. meidän rytimme suosikkipuppeli.
    Jojossa pomppivat 16.10.1946 lisäksi:
    Hans Frank, miehitetyn Puolan kenraalikuvernööri, Wilhelm Frick, Saksan sisäministeri, Alfred Jodl, kenraalieversti, Ernst Kaltenbrunner, itävaltalainen turvallisuusjohtaja, Wilhelm Keitel, kenraalisotamarsalkka, Wehrmachtin komentaja, Alfred Rosenberg, kansallissosialistien ideologi, Fritz Sauckel, natsijohtaja, Arthur Zajtich (”Arthur Seyss-Inquart”), Itävallan sisäministeri ja kuvernööri, Julius Streicher, Der Stürmer -lehden päätoimittaja ja perustaja.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Tuleekin tänään 16.10.2019 kuluneeksi päivälleen 75 vuotta siitä, kun suomipojut valtasivat natsien hallussa olleen Rovaniemen, jonka "kivat apulaisemme" olivat sitä ennen polttaneet maan tasalle.
    Päivä on merkittävä myös sikäli, että tasan 73 vuotta sitten kymmenen natsia pantiin jojoon Nürnbergissä. Joukossa jojotteli myös ulkoministeri Joachim von Ribbentropp, mm. meidän rytimme suosikkipuppeli.
    Jojossa pomppivat 16.10.1946 lisäksi:
    Hans Frank, miehitetyn Puolan kenraalikuvernööri, Wilhelm Frick, Saksan sisäministeri, Alfred Jodl, kenraalieversti, Ernst Kaltenbrunner, itävaltalainen turvallisuusjohtaja, Wilhelm Keitel, kenraalisotamarsalkka, Wehrmachtin komentaja, Alfred Rosenberg, kansallissosialistien ideologi, Fritz Sauckel, natsijohtaja, Arthur Zajtich (”Arthur Seyss-Inquart”), Itävallan sisäministeri ja kuvernööri, Julius Streicher, Der Stürmer -lehden päätoimittaja ja perustaja.

    Tänään tuleekin kuluneeksi päivälleen 86 vuotta siitä, kun Saksa böömiläiskorpraalinsa ansiosta erosi itse kansainliitosta 19.10.1933. NL sen sijaan erotettiin siitä vasta talvisodan alettua 1939.
    Päivälleen 78 vuotta sitten NL julisti Moskovan piiritystilaan 1941. Meidän poikammehan olivat siinä vaiheessa ryypänneet ja rellestäneet Petroskoissa jo (vasta) yli kaksi viikkoa.

    Äänestä

  • Hitler myi Suomen Stalinille 1939. Suomalaiset kiittävät vieläkin kun tämä "auttoi" Suomea silloin kun oma sota meni takapakkia ja kanssasotija piti saada jatkamaan sotaa.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 17 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Nato-jäsenyyden vastustajien eräs pääargumentti on että muistakaa kuinka huonosti Suomen kävi kun otimme vastaan Saksan avun 1941-1944.

Kansan enemmistö näyttää kuitenkin olevan eri mieltä. Eli se ymmärtää, että ilman Saksaa Suomen olisi käynyt paljon huonommin.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mtv-uutisten-kysely-suomen-syyta-olla-saksalle-kiitollinen-sota-ajan-avusta/3507498#gs.8go70g

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu