Luterilaisen kirkon vaikutus kiusaamiseen

jatkuu...
Tuota "yhtenäiskulttuuria" on ylläpitänyt erikoinen asetelma, jossa kirkon konservatiivit ovat tukeneet kirkon fundamentalisteja, liberaalit konservatiiveja ja kulttuurikristityt liberaaliksi ja suvaitsevaiseksi tulkitsemaansa kirkkoa lähes kaikessa.

Syynä tuohon on ehkä se, että enemmistö on aina kirkon tarjoamien esimerkkien perustella ymmärtänyt alistua, eikä vastustaa kirkkoa.

Kaikki poikkeaminen kirkon ajamasta erittäin konservatiivisesta yhteiskuntamallista onkin tuomittu koko kirkon yhteisestä suusta perustuen ajatusmalliin, jotka allekirjoittaisi vain murto-osa kirkon kannattajista.

Siksi, poikkesipa ihminen uskoltaan, vakaumukseltaan tai elämäntavoiltaan kirkon konservatiivien hyväksymästä kannasta mihin suuntaan tahansa, niin vastassa on ollut aina koko kirkko, näennäisen yhtenäisenä, aina kulttuurikristittyjä ateisteja myöten.

Täällä kun on koko kansan kirkon toimesta opetettu ja omaksuttu se periaate, että vähemmistöön kuuluva on aina väärässä ja enemmistö oikeassa. Joka on erittäin hyvä lähtökohta kiusaamiselle.

Lisäksi kirkon oman kuvitellun yhtenäisyyden kannalta on ollut ilmeisen tärkeää, että aina on ollut jokin ryhmä, jota kirkon konservatiivit ovat saaneet vihata ja kiusata, vielä tänäkin päivänä.