Haluan vain pois! Oon 22 vuotias Puistokoulun käynyt koska mulla oli kuulemma kehitysvamma mutta mä en tunne itseäni vialliseksi! Isän pitää koko aika puhua mulle kuin keharille että ymmärtää. Amiksessa yritin olla mukava mutta mua koko aika kiusattiin ja haukuttiin nimillä. Olo alkaa tuntua tyhmältä ja laiskalta. Keskittyminen ja muisti alkaa mennä päin peetä! Mitä syytä mulla on enään elää? Vaikka yritän uusia juttuja, aina vaan tulee sama paha olo! Olen aina kunnioittanut kaikkia ja olla mukava ihminen mutta en saa kuitenkaan vastapalvelusta. Joskus on oon kuvitellut hakkaavani jotakuta mutta en sitä oikeasti tekisikään. Kunpa olisin vaan kuollut synnytyksessä!
Kun ei vaan jaksa elään
Anonyymi
1<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sanot että et tunne itseäsi vialliseksi. Et sinä olekaan viallinen! Olet ihminen siinä kuin muutkin, omine ominaisuuksinesi. Ei meistä kukaan ole viallisempi tai parempi kuin kukaan toinenkaan, ihmisarvo on ihan jokaisella ja järkevä normaali ihminen kunnioittaa sitä.
Mitä jos miettisit sitä mitä osaat ja mitä olet saavuttanut? Olet suorittanut koulun loppuun, se on jo saavutus. Suomessa on monta ns. "tervettä" jotka putoavat koulunkäynnin ulkopuolelle ja syrjäytyvät. Sinä onnistuit.
Valitettavasti Suomessa on niin valtavan paljon pahoinvoivia ihmisiä joilla on suuria vaikeuksia oman itsensä ja elämänsä kanssa. Hyvin suuri joukko näistä purkaa omaa turhaumaansa toisiin, ja kohteeksi valitaan sellainen jonka katsotaan olevan heikommalla. Sellainen kiltti ja herkkä ihminen joka sinäkin todennäköisesti olet.
Olet joutunut näitten uhriksi, mutta sinun ei tarvitse eikä kannata jäädä uhrin osaan! Katso kaiken tämän yli, päätä että sinua eivät nämä itseensä pettyneet lannista.
Etsi vain mukavia harrastuksia ja asioita joita haluat tehdä. Etsi elämästä valoisia puolia äläkä keskity negatiiviseen. Siten jaksat paljon paremmin. Et kerro minkälaista kehitysvammaa sinulla sanotaan olevan, mutta kirjoituksesi on hyvin jäsenneltyä ja selkeää joten en usko että mahdollinen vammasi rajoittaa sinua saamasta hyvää elämää!
Elämässä on varmasti paljon hyvää tarjolla sinullekin! Toivon sinulle kaikkea hyvää!