Paljonko hybridiauto kuluttaa?

Anonyymi

Vaihdoin lähes 30 vuotta vanhan Toyotani 2 vuotta vanhaan 1800 cm3 Auris hybridiautoon. Auto vaikuttaa ihan mukavalta ja helppokäyttöiseltä. Hybridikoneisto näyttää toimivan hyvin hienosti ja ilman mitään nykäyksiä missään vaiheessa. Yksi syy valintaani oli se, että saisin taajamakulutuksen pieneksi. Maantieajossa auto kulkee pelkästään bensalla, joten sellaisessa ajossa auto vastaa tavallista bensalla käyvää autoa.

Koska olen ajellut Auriksella vasta kolmena päivänä, niin minulla ei vielä ole käsitystä siitä, mikä on hybri-Auriksen todellinen kulutus normaalissa ajossa ilman mitään kikkailuja. Olen kerran laittanut autoon bensaa, mutta silloinkaan en laittanut tankkia ihan täyteen, joten tarkkaa kulutusta en pysty vielä sanomaan. Noin 20 km ajomatkoilla kulutus näyttäisi olevan mittarin mukaan noin 4,8 - 5,2 l/100 km, joka on aika paljon suurempi lukema kuin ilmoitettu kulutuslukema 3,6 l/100 km.

Voi tietysti olla niin, että en vielä ole oppinut oikeaa taloudellista ajotyyliä, mutta en kuitenkaan ole autolla liikaa kiihdytellyt. Jotenkin tuntuu siltä, että missään olosuhteissa kulutus ei voi laskea pienemmäksi kuin 4,5 l/100 km. Tämäkin kulutuslukema on minulle riittävän pieni, sillä isojen autojen kanssa pelatessani olen tottunut paljon isompiin kulutuksiin.

Haluaisin myös tietää sen, millainen käynnistysmoottori hybridi-Tojotassa on. Bensiinimoottori lähtee hyrisemään ilman mitään normaalin starttimoottorin kolinoita, joten starttimoottorin rakenne on ilmeisesti erilainen kuin tavallisissa autoissa. Ajossa bensamoottorin käynnistymista ja pysähtymistä ei huomaa ollenkaan. Hybridikoneisto on näköjään hyvin suunniteltu ja kokeiltu.

108

2245

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Kaupunkiajossa noin 5 litraa ja maantieajo reilut 6 litraa ne tietokonenäytöt pyrkii aina kaunistelemaan noita kulutus lukemia.

    • Anonyymi

      Toyotan hybrideissä on kuitenkin kaikkein pienimmät kulutukset verrattuna muihin autoihin, joissa on polttomottori. Kaikkein pienikulutuksisin pikkuturbokin kuluttaa koeajojen perusteella vähintään 6,2 l/100 km.

      • Anonyymi

        Kallista on tojon kyyti kun vertaa kaasuautoon.


      • Anonyymi

        Myös ladattavilla hybrideillä ja sähköautoilla ajaa pienemmillä kuluilla. Tojo on jämähtänyt 90-luvulle kun autot kulkevat pelkästään bensalla.
        Jälkeenjäänyttä touhua.


      • Anonyymi

      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kallista on tojon kyyti kun vertaa kaasuautoon.

        Jep, 2,1 l/100 km on bensaa mennyt keskimäärin. Loput biokaasua. Maakaasu olisi halvempaa, mutta noin niinkuin ympäristön kannalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on huono juttu.

        Typerä veto tollolootalta väsätä edelleen autoja, joide ainoa energianlähde on fossiilinen polttoaine.

        Tojopapat paukuttaa henkseleitä ja kerskuvat olevansa ympäristötietoisia, kun ajavat roimasti saastuttavalla hybridillä. Jos bensaa oikeasti menee 4,5-5 l/100 km, niin CO2 päästö on 106-118 g/km.


    • Anonyymi

      Pakkasella voi olla aika nihkeetää jos ei ole esilämmitystä!

    • Anonyymi

      Kahdeksan vuoden Toyotan hybridikokemukseni mukaan Auris kuluttaa kaupungissa 4-5l/ tyypillisessä 15 km ajossa. Keväisin ja syksyisin pääsee joitakin desilitroja vähemmällä kun ilmastointi/lämmitys ei vie paljoa energiaa.
      Jos pääsee lähtemään lämpimällä autolla ja matka on alle 5 km, kulutus on jopa alle 3l/100km.
      Kokonaiskulutus jää ympäri vuoden tehdyllä mittauksella joka tapauksessa viiden litran tuntumaan, jonka alle ei pääse kuin lataushybrideillä ja sähköautoilla. Jos sattuu asumaan liikennevalottomassa pikkukaupungissa eikä aja yli 60 kmh niin pienellä puksuttavalla turbollakin saattaa päästä lähelle samaa.

    • Anonyymi

      Muistuttaisin siitä totuudesta, että polttoaineen kulutuksen ero on käytännössä mitättömin pieni kuluerä autoilussa.

    • Anonyymi

      Autosta puuttuu kokonaan starttimoottori, laturi ja kytkin. Vaihteiston virkaa toimittaa kaksi sähkömoottori-generaattoria (mg1 ja mg2), planeettapyörästö ja tietokoneen ohjaama sähkötekniikka. Varsinaisesti vaihteistoa ei siis ole. Tässä on selostettu tekniikkaa tarkemmin:

      https://en.m.wikipedia.org/wiki/Hybrid_Synergy_Drive

      Kulutuksesta sen verran, että maantiellä polttoainetta kuluu vähän ja kaupungissa erittäin vähän mutta jos moottorista tai matkustamosta puuttuu lämpöä, kulutus hitailla nopeuksilla on huomattavasti suurempaa.

      • Anonyymi

        Lisään vielä, kun kysyt tuosta starttimoottorista, niin pääosan tuosta polttomoottorin käynnistämisestä hoitaa mg1, mutta kuten kytkennästä näet, pelkän mg1:n käyttäminen käynnistykseen aiheuttaisi myös voimapiikin voimansiirtoon. Siksi käynnistyminen tapahtuu mg1:n ja mg2 yhteistyönä, kuten lähes kaikki tuossa voimansiirrossa ja monimutkaisen tietokoneohjelmiston ohjaamana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lisään vielä, kun kysyt tuosta starttimoottorista, niin pääosan tuosta polttomoottorin käynnistämisestä hoitaa mg1, mutta kuten kytkennästä näet, pelkän mg1:n käyttäminen käynnistykseen aiheuttaisi myös voimapiikin voimansiirtoon. Siksi käynnistyminen tapahtuu mg1:n ja mg2 yhteistyönä, kuten lähes kaikki tuossa voimansiirrossa ja monimutkaisen tietokoneohjelmiston ohjaamana.

        Jatketaan nyt vielä lisää. Itselläni ei ole hybriditoyotasta muuta kokemusta, kuin viikon ajelut vuoristossa Auriksella ulkomaanreissulla. Mutta IS 300h:n pitkän ajan kulutus on ollut 5,3 l/100km ( mittarinäyttö 5,1).

        Ja vielä huomautuksena: käytä B-vaihdetta vain, kun laskettelet autolla pitkiä vuoristomäkiä. Suomessa sitä ei tarvita missään - sen käyttö vain lisää polttoaineen kulutusta. B-vaihde pyörittää polttomoottoria, kun nostat jalan kaasulta, jotta se suorittaa osan vauhdin jarruttamisesta, eikä jarrut kuluisi niin paljoa silloin kuin pitkässä alamäessä akku on jo täynnä eikä sähkömoottori voi enää jarruttaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jatketaan nyt vielä lisää. Itselläni ei ole hybriditoyotasta muuta kokemusta, kuin viikon ajelut vuoristossa Auriksella ulkomaanreissulla. Mutta IS 300h:n pitkän ajan kulutus on ollut 5,3 l/100km ( mittarinäyttö 5,1).

        Ja vielä huomautuksena: käytä B-vaihdetta vain, kun laskettelet autolla pitkiä vuoristomäkiä. Suomessa sitä ei tarvita missään - sen käyttö vain lisää polttoaineen kulutusta. B-vaihde pyörittää polttomoottoria, kun nostat jalan kaasulta, jotta se suorittaa osan vauhdin jarruttamisesta, eikä jarrut kuluisi niin paljoa silloin kuin pitkässä alamäessä akku on jo täynnä eikä sähkömoottori voi enää jarruttaa.

        B-vaihde?


    • Anonyymi

      "Kokonaiskulutus jää ympäri vuoden tehdyllä mittauksella joka tapauksessa viiden litran tuntumaan, jonka alle ei pääse kuin lataushybrideillä ja sähköautoilla."

      Väärin. Myös kaasuautolla pääsee halvemmalla.

      • Anonyymi

        AutoBild 13/2019 testi Corolla HB kulutti testin keskikulutus 6.1 litraa ja Ford Focus 6.4 litraa ja hintaero Focukselle lähes 10000€ eduksi ei Corolla kulutuksella tienaa hintaeroa, muutenkin Focusta pitivät yleiautona parempama..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        AutoBild 13/2019 testi Corolla HB kulutti testin keskikulutus 6.1 litraa ja Ford Focus 6.4 litraa ja hintaero Focukselle lähes 10000€ eduksi ei Corolla kulutuksella tienaa hintaeroa, muutenkin Focusta pitivät yleiautona parempama..

        Tekniikan maailma:
        Corolla 180hp kaup. 4,7 maant. 4,3
        Fokus 150hp kaup. 8,4 maant. 4,9
        ...ja Corolla on yli 1000 € halvempi.

        Tuommosta Autobild-testiä en ole vielä nähnyt, vaikka Autobildit olen lukenut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        AutoBild 13/2019 testi Corolla HB kulutti testin keskikulutus 6.1 litraa ja Ford Focus 6.4 litraa ja hintaero Focukselle lähes 10000€ eduksi ei Corolla kulutuksella tienaa hintaeroa, muutenkin Focusta pitivät yleiautona parempama..

        Tuon saman havainnon voi tehdä vaikka saman automallin versioiden välillä: kallein Golf hirviömoottorilla iso hinta, iso kulutus. Halvin Golf pikkumoottorolla pieni hinta, pieni kulutus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuon saman havainnon voi tehdä vaikka saman automallin versioiden välillä: kallein Golf hirviömoottorilla iso hinta, iso kulutus. Halvin Golf pikkumoottorolla pieni hinta, pieni kulutus.

        Ei ole Golfissa pienelläkään moottorilla pieni kulutus. Pienimmän moottorin kulutus testien mukaan on 6,2 l/100 km. Älä yritä olla ovela.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tekniikan maailma:
        Corolla 180hp kaup. 4,7 maant. 4,3
        Fokus 150hp kaup. 8,4 maant. 4,9
        ...ja Corolla on yli 1000 € halvempi.

        Tuommosta Autobild-testiä en ole vielä nähnyt, vaikka Autobildit olen lukenut.

        Kipaseppa kiskalta hakemassa niin näet..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole Golfissa pienelläkään moottorilla pieni kulutus. Pienimmän moottorin kulutus testien mukaan on 6,2 l/100 km. Älä yritä olla ovela.

        Jos kulutus on ykkösjuttu niin Golfista on olemassa ladattavat versiot jotka eivät kuluta bensaa lainkaan. Päästöt nolla.
        Tähän ei tojo pysty. Ei niin millään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos kulutus on ykkösjuttu niin Golfista on olemassa ladattavat versiot jotka eivät kuluta bensaa lainkaan. Päästöt nolla.
        Tähän ei tojo pysty. Ei niin millään.

        Toyotaal aon myös ladattava hybridi ja vety auto jolla voi ajaa 800 km yhdellä tankkauksella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toyotaal aon myös ladattava hybridi ja vety auto jolla voi ajaa 800 km yhdellä tankkauksella.

        Toyotan vetyautoja ei ole yhtään reksterissä Euroopassa. Pelkkä mainosmiesten temppu. Volkkari on tehnyt sähköautoja jo monta vuotta, tojolla on vain yksi ladattava hybridi.


    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Erikoista, että Toyota Hybridin pieni kulutus ärsyttää monia.
      Käytännön ajossa Toyota Hybrid on kuitenkin ylivertaisen vähäkulutuksinen muihin autoihin verrattuna.

      Se onko sillä käytännön vaikutusta kustannuksiin, jää sitten jokaisen itse arvioitaviksi.
      Hiilidioksiidipäästö on joka tapauksessa pieni, monelle nykyään tärkeää tämäkin.

      Kaasuauto on varmaan hyvä ratkaisu, jos kaasuasema on lähellä. Tuntuu kuitenkin vaivalloiselta etsiä harvoja tankkauspaikkoja. Tätä voisin silti hyvinkin kokeilla.

      Ladattavaa hybridiä pidän huonona. Siinä on turhaan kaksinkertainen voimalinja ja painoa sen mukaan. Kaiken kukkuraksi moni kyllästyy latauspiuhojen virittelyyn ja ajaa pelkällä bensalla. Ja silloin lataushybridi onkin yhtäkkiä janoinen peli.

      Sähköauto ilman polttomoottoria on tulevaisuudessa taajamassa asuvan ykkösvaihtoehto. Hajaasutusalueelle sitten hybridi tai pikku turbodiesel.

      • Anonyymi

        ." Hajaasutusalueelle sitten hybridi tai pikku turbodiesel."

        Asun hieman syrjässä itsekin. En kuitenkaan näe mitään sytä miksi sähköauto ei toimisi täällä. Sähköä tulee piuhaa pitkin kotiin saakka.


    • Anonyymi

      Aloituskirjoituksen jälkeen olen saanut lisää kokemusperäistä tietoa hybridi-Auriksen kulutuksesta. Tänään aamupäivällä kävin pururadalla lenkkeilemässä (ajomatka yhteensä 12 km), sitten kävin naapurikaupungissa kaupoilla (ajomatka kauppareissulla yhteensä 55 km) ja sitten vielä kävin kotikylällä kaupoilla (ajomatka yhteensä 3 km). Tänä päivänä kaikkien kolmen reissun yhteiskulutus on ollut keskimäärin 4,5 l/100 km. Kulutus on ihan odotusteni mukainen.

      Yhtään pidempää maantiematkaa en ole autolla vielä tehnyt, joten en osaa sanoa sitä, kuinka paljon auto kuluttaa, kun nopeus on 100 km/h. Oletukseni mukaan reippailla maantienopeuksilla näin pieneen keskikulutukseen ei voi päästä, mutta kyllä se todellinen maantiekulutuskin siitä selviää.

      • Anonyymi

        Tänään ajelin Auriksella vähän alle 200 km maantielenkin tiellä, jossa oli pääosin 100 km/h nopeusrajoitus. Joitakin lyhyitä 80 km/h pätkiä tiellä oli, mutta valtaosan matkasta ajelin sataa. Autossa oli minun lisäkseni yksi matkustaja. Kotiin tultuani ajelin vielä noin 5 km paikallisajoa kotikylällä taajama-alueella.

        Koko ajopäivän aikana Auriksen keskimääräinen kulutus oli ajotietokoneen mukaan 4,8 l/100 km, joka oli mielestäni hyvinkin kohtuullinen lukema. Normaalisti ajelen tämän saman lenkin isommalla autolla, joka vastaavassa ajossa kuluttaa keskimäärin 8,5 l/100 km. Hybridi Auris on siis paljonkin taloudellisempi ajopeli kuin toinen isompi autoni, ja matkustusmukavuuskin on suunnilleen samaa tasoa. Minulle näin pienet kulutuslukemat ovat ihan uusi asia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tänään ajelin Auriksella vähän alle 200 km maantielenkin tiellä, jossa oli pääosin 100 km/h nopeusrajoitus. Joitakin lyhyitä 80 km/h pätkiä tiellä oli, mutta valtaosan matkasta ajelin sataa. Autossa oli minun lisäkseni yksi matkustaja. Kotiin tultuani ajelin vielä noin 5 km paikallisajoa kotikylällä taajama-alueella.

        Koko ajopäivän aikana Auriksen keskimääräinen kulutus oli ajotietokoneen mukaan 4,8 l/100 km, joka oli mielestäni hyvinkin kohtuullinen lukema. Normaalisti ajelen tämän saman lenkin isommalla autolla, joka vastaavassa ajossa kuluttaa keskimäärin 8,5 l/100 km. Hybridi Auris on siis paljonkin taloudellisempi ajopeli kuin toinen isompi autoni, ja matkustusmukavuuskin on suunnilleen samaa tasoa. Minulle näin pienet kulutuslukemat ovat ihan uusi asia.

        Kaasuautolla, ladattavalla hybridillä ja sähköautolla tämän päivän kiometrisi olisivat ollet halvempia ja päästöt olisivat ollet pienemmät. 90-luvun touhua tojolta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaasuautolla, ladattavalla hybridillä ja sähköautolla tämän päivän kiometrisi olisivat ollet halvempia ja päästöt olisivat ollet pienemmät. 90-luvun touhua tojolta.

        Et näytä ymmärtävän alkuunkaan tosiasioita. Jos minulla olisi ollut kaasuauto, niin olisin istunut koko päivän kotona, sillä ei meidän kylällä ole kaasutankkausasemaa. Nyt sen sijaan laitoin hybridi-Aurikseen tilkkasen bensaa, ja päästelin mukavasti melkein 200 km.

        En myöskään halua mitään lataushybridiä, sillä niitä on niin hankala käyttää. Paljon mukavampi on sipaista Auriksen joystickillä D-asento päälle ja lähteä vaivattomasti haluttuun kohteeseen. Kyllähän minun Tojotastakin kaasuauton helposti saa, jos vain päästän kabiiniin mojovat pierut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et näytä ymmärtävän alkuunkaan tosiasioita. Jos minulla olisi ollut kaasuauto, niin olisin istunut koko päivän kotona, sillä ei meidän kylällä ole kaasutankkausasemaa. Nyt sen sijaan laitoin hybridi-Aurikseen tilkkasen bensaa, ja päästelin mukavasti melkein 200 km.

        En myöskään halua mitään lataushybridiä, sillä niitä on niin hankala käyttää. Paljon mukavampi on sipaista Auriksen joystickillä D-asento päälle ja lähteä vaivattomasti haluttuun kohteeseen. Kyllähän minun Tojotastakin kaasuauton helposti saa, jos vain päästän kabiiniin mojovat pierut.

        Jos haluaa ajaa välttämättä bensalla niin kyllä noinkin voi tehdä. Parempiakin tapoja on olemassa. Ei tämä tojomiehen kaaliin eikä maailmaan mahdu mutta meillä muilla on halvempia kilometerjä pienemmillä päästöillä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et näytä ymmärtävän alkuunkaan tosiasioita. Jos minulla olisi ollut kaasuauto, niin olisin istunut koko päivän kotona, sillä ei meidän kylällä ole kaasutankkausasemaa. Nyt sen sijaan laitoin hybridi-Aurikseen tilkkasen bensaa, ja päästelin mukavasti melkein 200 km.

        En myöskään halua mitään lataushybridiä, sillä niitä on niin hankala käyttää. Paljon mukavampi on sipaista Auriksen joystickillä D-asento päälle ja lähteä vaivattomasti haluttuun kohteeseen. Kyllähän minun Tojotastakin kaasuauton helposti saa, jos vain päästän kabiiniin mojovat pierut.

        Tämä on esimerkki vanhaan bensamaailmaan tarrautumisesta. On jotenkin mukavampaa käydä erikseen bensa-asemalla tankkaamassa ja kotona lataaminen on vaivalloista. Ei tuota oikeasti usko erkkikään. Miksi ajaa bensa-asemalle tankkaamaan ja maksaa bensasta 75% veroja kun sähköä saa monta kertaa halvemmalla kotona. Auton laittaminen lataukseen on 30 sekunnin homma. Hyvä tuntipalkka tuosta hommasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaasuautolla, ladattavalla hybridillä ja sähköautolla tämän päivän kiometrisi olisivat ollet halvempia ja päästöt olisivat ollet pienemmät. 90-luvun touhua tojolta.

        Millaisen ladattavan hybridin saat 2-vuotiaan Auriksen hinnalla?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Millaisen ladattavan hybridin saat 2-vuotiaan Auriksen hinnalla?

        Hankintahinta on tietysti tärkeä asia. Siinä suhteessa kaasuauto on vahvoilla koska se on näistä kaikkein yksinkertaisein konstruktio. Yksinkertaisempi ja halvempi kuin tojon hybridit, mutta silti selkeästi halvempi ajaa.
        Hybridit ylipäätään ovat turhan monimutkaisia kun niissä on sekä sähkö- että polttomoottori. Tulevaisuus on sähköautojen ja kkaasun edullisuus pitää kaasuautotkin pitkään kilpailukykyisenä vaihtoehtona.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hankintahinta on tietysti tärkeä asia. Siinä suhteessa kaasuauto on vahvoilla koska se on näistä kaikkein yksinkertaisein konstruktio. Yksinkertaisempi ja halvempi kuin tojon hybridit, mutta silti selkeästi halvempi ajaa.
        Hybridit ylipäätään ovat turhan monimutkaisia kun niissä on sekä sähkö- että polttomoottori. Tulevaisuus on sähköautojen ja kkaasun edullisuus pitää kaasuautotkin pitkään kilpailukykyisenä vaihtoehtona.

        Nytkään kirjoittaja ei ymmärrä elämän perusasioita. Kaasuauto saa olla kuinka halpa tahansa, mutta jos kylällä ei ole kaasutankkausasemaa, niin ajoneuvo on silloin käyttökelvoton. Kaikille ihmisille ei ole tärkeintä, että auto on halvin mahdollinen ja se on halvin ajaa. Tojotamiehet ovat yleensä vanhempaa väkeä, joten he ostavat myös hybridiautonsa käteisellä. Eihän auto ole silloin kallis, jos sen pystyy kevyesti käteisellä maksamaan.

        En ole vielä täysi spesialisti Tojon hybriditekniikassa, mutta jo pikapuolinen tutustuminen Tojon tekniikkaan antaa sen vaikutuksen, että Tojota on hybriditekniikassa valovuosia kaikkia lataushybrideitä edellä. Hybridi-Tojotalla on pyritty vain kaupunkikulutuksen pienentämiseen, mutta tasaisessa pitkässä maantieajossa ajetaan ihan suosiosta pelkällä bensamoottorilla.

        Pitkällä maantielenkillä sain auton energiamonitoria tarkkailemalla hyvän käsityksen hybridi-Tojotan maantiekäyttäytymisestä. Tasaista nopeutta ajettaessa auto kulkee pelkällä bensamoottorilla, mutta jos tulee loiva alamäki, niin silloin akkuun alkaa virrata energiaa. Kun taas tulee loiva ylämäki, niin silloin akusta alkaa siirtyä energiaa vetäville pyörille polttomoottorin avuksi. Toiminta matka-ajossa vaikutti erittäin hienostuneelta ja järkevältä.

        Tietysti auton tekniikkaa voidaan väittää monimutkaiseksi, mutta hybridi-Tojotan voimalaitteet on jo suunniteltu yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi, ja se näkyy selvästi toiminnan sulavuutena. Tojotassa polttomoottorin ja sähkömoottorin yhteispeli on niin saumatonta ja hienoa ja käyttäjälle mahdollisimman helppoa, että lataushybridit eivät voi päästä yhtään parempaan lopputulokseen. Tojotassa taajamakulutus on pieni, eikä siinä tarvitse pelata latausjohtojen kanssa. Minulle on tullut se vaikutelma, että Tojota ainoana autotehtaana maailmassa on ymmärtänyt oikein koko hybridiakatuksen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nytkään kirjoittaja ei ymmärrä elämän perusasioita. Kaasuauto saa olla kuinka halpa tahansa, mutta jos kylällä ei ole kaasutankkausasemaa, niin ajoneuvo on silloin käyttökelvoton. Kaikille ihmisille ei ole tärkeintä, että auto on halvin mahdollinen ja se on halvin ajaa. Tojotamiehet ovat yleensä vanhempaa väkeä, joten he ostavat myös hybridiautonsa käteisellä. Eihän auto ole silloin kallis, jos sen pystyy kevyesti käteisellä maksamaan.

        En ole vielä täysi spesialisti Tojon hybriditekniikassa, mutta jo pikapuolinen tutustuminen Tojon tekniikkaan antaa sen vaikutuksen, että Tojota on hybriditekniikassa valovuosia kaikkia lataushybrideitä edellä. Hybridi-Tojotalla on pyritty vain kaupunkikulutuksen pienentämiseen, mutta tasaisessa pitkässä maantieajossa ajetaan ihan suosiosta pelkällä bensamoottorilla.

        Pitkällä maantielenkillä sain auton energiamonitoria tarkkailemalla hyvän käsityksen hybridi-Tojotan maantiekäyttäytymisestä. Tasaista nopeutta ajettaessa auto kulkee pelkällä bensamoottorilla, mutta jos tulee loiva alamäki, niin silloin akkuun alkaa virrata energiaa. Kun taas tulee loiva ylämäki, niin silloin akusta alkaa siirtyä energiaa vetäville pyörille polttomoottorin avuksi. Toiminta matka-ajossa vaikutti erittäin hienostuneelta ja järkevältä.

        Tietysti auton tekniikkaa voidaan väittää monimutkaiseksi, mutta hybridi-Tojotan voimalaitteet on jo suunniteltu yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi, ja se näkyy selvästi toiminnan sulavuutena. Tojotassa polttomoottorin ja sähkömoottorin yhteispeli on niin saumatonta ja hienoa ja käyttäjälle mahdollisimman helppoa, että lataushybridit eivät voi päästä yhtään parempaan lopputulokseen. Tojotassa taajamakulutus on pieni, eikä siinä tarvitse pelata latausjohtojen kanssa. Minulle on tullut se vaikutelma, että Tojota ainoana autotehtaana maailmassa on ymmärtänyt oikein koko hybridiakatuksen.

        Lataushybridin kulutusta on verrattu Aurikseenkin TM-talvitestissä 2013:
        Auris, kylmä moottori: 9,7 lämmin 4,3 l/100km
        Volt lataushybridi täydellä akulla:
        Kylmä moottori 5,3 ja lämmin 0 l/100km.
        Volt lataushybridi tyhjällä akulla:
        Kylmä moottori 17,8 ja lämmin 7,4 l/100km.

        Tuosta voi sitten laskeskella, kumpi on omalla ajoprofiililla parempi, mutta helposti kuitenkin käy niin että tuon lataushybridin joutuu ensin lataamaan ja silti bensaa kuluu vielä yhtä paljon kuin Auriksessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nytkään kirjoittaja ei ymmärrä elämän perusasioita. Kaasuauto saa olla kuinka halpa tahansa, mutta jos kylällä ei ole kaasutankkausasemaa, niin ajoneuvo on silloin käyttökelvoton. Kaikille ihmisille ei ole tärkeintä, että auto on halvin mahdollinen ja se on halvin ajaa. Tojotamiehet ovat yleensä vanhempaa väkeä, joten he ostavat myös hybridiautonsa käteisellä. Eihän auto ole silloin kallis, jos sen pystyy kevyesti käteisellä maksamaan.

        En ole vielä täysi spesialisti Tojon hybriditekniikassa, mutta jo pikapuolinen tutustuminen Tojon tekniikkaan antaa sen vaikutuksen, että Tojota on hybriditekniikassa valovuosia kaikkia lataushybrideitä edellä. Hybridi-Tojotalla on pyritty vain kaupunkikulutuksen pienentämiseen, mutta tasaisessa pitkässä maantieajossa ajetaan ihan suosiosta pelkällä bensamoottorilla.

        Pitkällä maantielenkillä sain auton energiamonitoria tarkkailemalla hyvän käsityksen hybridi-Tojotan maantiekäyttäytymisestä. Tasaista nopeutta ajettaessa auto kulkee pelkällä bensamoottorilla, mutta jos tulee loiva alamäki, niin silloin akkuun alkaa virrata energiaa. Kun taas tulee loiva ylämäki, niin silloin akusta alkaa siirtyä energiaa vetäville pyörille polttomoottorin avuksi. Toiminta matka-ajossa vaikutti erittäin hienostuneelta ja järkevältä.

        Tietysti auton tekniikkaa voidaan väittää monimutkaiseksi, mutta hybridi-Tojotan voimalaitteet on jo suunniteltu yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi, ja se näkyy selvästi toiminnan sulavuutena. Tojotassa polttomoottorin ja sähkömoottorin yhteispeli on niin saumatonta ja hienoa ja käyttäjälle mahdollisimman helppoa, että lataushybridit eivät voi päästä yhtään parempaan lopputulokseen. Tojotassa taajamakulutus on pieni, eikä siinä tarvitse pelata latausjohtojen kanssa. Minulle on tullut se vaikutelma, että Tojota ainoana autotehtaana maailmassa on ymmärtänyt oikein koko hybridiakatuksen.

        "Nytkään kirjoittaja ei ymmärrä elämän perusasioita. Kaasuauto saa olla kuinka halpa tahansa, mutta jos kylällä ei ole kaasutankkausasemaa, niin ajoneuvo on silloin käyttökelvoton."

        Tämä pätee vain kylissä joissa ei ole kaasuasemaa. Niiden määrä pienenee koko ajan ja valtaosa väestöstä on jo kaasujakeluverkoston piirissä.

        " Tojota on hybriditekniikassa valovuosia kaikkia lataushybrideitä edellä."
        No ei ole jos jos ainoa energialähde on bensiini jossa 75% hinnasta on veroa. Toyota voi näyttää kaikenlaisia grafiikkoja näytössä energiavirroista mutta se ei muuta mihinkään sitä perusmokaa tojossa että siihen ei voi ladata halpaa virtaa sähköverkosta. Oikea hybridi liikkuu pääasiassa kokonaan ladatulla sähköllä. Bensakone on vain suunnitelma B kun akun range loppuu.
        Tojo on tehty kulkemaan bensalla. Se että osa bensasta tehdystä energiasta kierrätetään akun kautta liikkumiseen ei oikeasti auta mitään. Tuollaisessa purskuttamisessa on aina häviöitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tänään ajelin Auriksella vähän alle 200 km maantielenkin tiellä, jossa oli pääosin 100 km/h nopeusrajoitus. Joitakin lyhyitä 80 km/h pätkiä tiellä oli, mutta valtaosan matkasta ajelin sataa. Autossa oli minun lisäkseni yksi matkustaja. Kotiin tultuani ajelin vielä noin 5 km paikallisajoa kotikylällä taajama-alueella.

        Koko ajopäivän aikana Auriksen keskimääräinen kulutus oli ajotietokoneen mukaan 4,8 l/100 km, joka oli mielestäni hyvinkin kohtuullinen lukema. Normaalisti ajelen tämän saman lenkin isommalla autolla, joka vastaavassa ajossa kuluttaa keskimäärin 8,5 l/100 km. Hybridi Auris on siis paljonkin taloudellisempi ajopeli kuin toinen isompi autoni, ja matkustusmukavuuskin on suunnilleen samaa tasoa. Minulle näin pienet kulutuslukemat ovat ihan uusi asia.

        Muuten voin olla samaa mieltä kanssasi mutta auto joka kuluttaisi samalla lenkillä 8,5 niin matkustusmukavuuden täytyy olla potenssiin jotain verrattuna Aurikseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muuten voin olla samaa mieltä kanssasi mutta auto joka kuluttaisi samalla lenkillä 8,5 niin matkustusmukavuuden täytyy olla potenssiin jotain verrattuna Aurikseen.

        Matkustusmukavuudessa ero Auriksen ja toisen autoni välillä paljon on odotettua vähäisempi. Sisätilojen mitoissakaan ei ole järisyttäviä eroja, sillä Auris (farmari) on hartioiden kohtalta mitattuna vain 1 cm kapeampi auto. Olin ostamassa kyläajoon taloudellista pikkuautoa, mutta Auris osoittautuikin hyvin tilavaksi kulkineeksi. Rengasäänet Auriksessa ovat vähän voimakkaammat, mutta muuten auto on ihan kiva ajettava maantiellä ja kaupungissa.

        Kun otetaan huomioon autojen kulutukset, niin hybridi-Auris vetää kiistatta pidemmän korren. Auris kuluttaa sekä taajama-ajossa että maantiellä vain noin 5 l/100 km. Toinen saksalainen autoni tempaisee maantieajossa 8 - 8,5 l/100 km, mutta kaupunkiajossa peräti 15 l/100 km. Jos toisessa autossani olisi samanlainen hybridikoneisto kuin Tojotassa, niin se kuluttaisi kaupungissakin vain 7 - 8 l/100 km. Se olisikin varsin kohtuullinen kulutus, enkä silloin olisi ehkä Aurista ostanutkaan taajama-ajoon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Nytkään kirjoittaja ei ymmärrä elämän perusasioita. Kaasuauto saa olla kuinka halpa tahansa, mutta jos kylällä ei ole kaasutankkausasemaa, niin ajoneuvo on silloin käyttökelvoton."

        Tämä pätee vain kylissä joissa ei ole kaasuasemaa. Niiden määrä pienenee koko ajan ja valtaosa väestöstä on jo kaasujakeluverkoston piirissä.

        " Tojota on hybriditekniikassa valovuosia kaikkia lataushybrideitä edellä."
        No ei ole jos jos ainoa energialähde on bensiini jossa 75% hinnasta on veroa. Toyota voi näyttää kaikenlaisia grafiikkoja näytössä energiavirroista mutta se ei muuta mihinkään sitä perusmokaa tojossa että siihen ei voi ladata halpaa virtaa sähköverkosta. Oikea hybridi liikkuu pääasiassa kokonaan ladatulla sähköllä. Bensakone on vain suunnitelma B kun akun range loppuu.
        Tojo on tehty kulkemaan bensalla. Se että osa bensasta tehdystä energiasta kierrätetään akun kautta liikkumiseen ei oikeasti auta mitään. Tuollaisessa purskuttamisessa on aina häviöitä.

        Usko nyt taas höpöhybridi, että yli 99% Suomen pinta-alasta on kaasutankkausverkon ulkopuolella ja Toyotankin hybridijärjestelmä on nimenomaan tehty parantamaan polttoainetaloudellisuutta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaasuautolla, ladattavalla hybridillä ja sähköautolla tämän päivän kiometrisi olisivat ollet halvempia ja päästöt olisivat ollet pienemmät. 90-luvun touhua tojolta.

        Väärin. Ladattavalle päivämatka olisi ollut aivan liikaa ja kulutus olisi ollut aika sama kuin millä vaan bensakoneella.

        Kaasua hänellä ei välttämättä ole saatavilla. Jos on, niin tästä suuntaa:
        ” Todellinen säästö saavutetaan kuitenkin käyttökuluissa. Koeajamamme 550 kilometrin matkalla auton keskikulutus oli 4,5 kilogrammaa kaasua sadalla kilometrillä. Maakaasun hinnalla 1,08€/kg sadan kilometrin kustannukseksi muodostui näin ollen 4,86 euroa. ”
        https://www.iltalehti.fi/autotestit/a/2016110322560514
        Eli kaasulla olisi tosiaan jotain 2e/100km voinut säästää.

        Sähköautolla halvempaa vain, jos ajaa ihan hitosti, että saa kalliimman hankintahinnan pääomakuluineen kuoletettua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nytkään kirjoittaja ei ymmärrä elämän perusasioita. Kaasuauto saa olla kuinka halpa tahansa, mutta jos kylällä ei ole kaasutankkausasemaa, niin ajoneuvo on silloin käyttökelvoton. Kaikille ihmisille ei ole tärkeintä, että auto on halvin mahdollinen ja se on halvin ajaa. Tojotamiehet ovat yleensä vanhempaa väkeä, joten he ostavat myös hybridiautonsa käteisellä. Eihän auto ole silloin kallis, jos sen pystyy kevyesti käteisellä maksamaan.

        En ole vielä täysi spesialisti Tojon hybriditekniikassa, mutta jo pikapuolinen tutustuminen Tojon tekniikkaan antaa sen vaikutuksen, että Tojota on hybriditekniikassa valovuosia kaikkia lataushybrideitä edellä. Hybridi-Tojotalla on pyritty vain kaupunkikulutuksen pienentämiseen, mutta tasaisessa pitkässä maantieajossa ajetaan ihan suosiosta pelkällä bensamoottorilla.

        Pitkällä maantielenkillä sain auton energiamonitoria tarkkailemalla hyvän käsityksen hybridi-Tojotan maantiekäyttäytymisestä. Tasaista nopeutta ajettaessa auto kulkee pelkällä bensamoottorilla, mutta jos tulee loiva alamäki, niin silloin akkuun alkaa virrata energiaa. Kun taas tulee loiva ylämäki, niin silloin akusta alkaa siirtyä energiaa vetäville pyörille polttomoottorin avuksi. Toiminta matka-ajossa vaikutti erittäin hienostuneelta ja järkevältä.

        Tietysti auton tekniikkaa voidaan väittää monimutkaiseksi, mutta hybridi-Tojotan voimalaitteet on jo suunniteltu yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi, ja se näkyy selvästi toiminnan sulavuutena. Tojotassa polttomoottorin ja sähkömoottorin yhteispeli on niin saumatonta ja hienoa ja käyttäjälle mahdollisimman helppoa, että lataushybridit eivät voi päästä yhtään parempaan lopputulokseen. Tojotassa taajamakulutus on pieni, eikä siinä tarvitse pelata latausjohtojen kanssa. Minulle on tullut se vaikutelma, että Tojota ainoana autotehtaana maailmassa on ymmärtänyt oikein koko hybridiakatuksen.

        Mekaanisilta osiltaan Toyotan hybridit ovat yksinkertaisempia, kuin mitkään muut autot, sähköautoja lukuunottamatta. Sähkötekniikka ja tietokoneohjelmistot taasen ovat sieltä monimutkaisemmasta päästä.


    • Anonyymi

      "Ladattavaa hybridiä pidän huonona. Siinä on turhaan kaksinkertainen voimalinja ja painoa sen mukaan. "

      Tojon hybrideissakin on kaksinkertainen voimalinja. Sähkömoottori ja bensamoottori. Ainoa ero ladattaviin on se että tojossa on vain pieni akku jota ladataan bensasta tehdyllä sähköllä. Bensan hinnasta on suurin osa veroa. Typerysten hommaa.

      • Anonyymi

        Usko nyt höpöhybridi, ettei Toyotan hybrideissä ole kaksinkertaista voimalinjaa. Polttomoottorin teho kulkee aivan samoja reittejä sähkömoottorigeneraattoreita hyödyntäen, joilla auto liikkuu sähköllä kulkiessaankin. Opiskele tuosta: https://en.m.wikipedia.org/wiki/Hybrid_Synergy_Drive


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Usko nyt höpöhybridi, ettei Toyotan hybrideissä ole kaksinkertaista voimalinjaa. Polttomoottorin teho kulkee aivan samoja reittejä sähkömoottorigeneraattoreita hyödyntäen, joilla auto liikkuu sähköllä kulkiessaankin. Opiskele tuosta: https://en.m.wikipedia.org/wiki/Hybrid_Synergy_Drive

        Toyota on terojen mukaan ikiliikkuja energiaa tulee tyhjästä itsestään..ihmeellistä ..kun todellisuudessa bensalla tehdään kaikki..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toyota on terojen mukaan ikiliikkuja energiaa tulee tyhjästä itsestään..ihmeellistä ..kun todellisuudessa bensalla tehdään kaikki..

        Ei vaan sinä et ymmärrä! Hybridijärjestelmän tarkoitus on kokonaishyötysuhteen parantaminen. Jos hyötysuhde saadaan nousemaan esim. 20 prosentista kolmeen kymmeneen, niin polttoainetta kuluu kolmannes vähemmän, mutta silti sen energiasta muuttuu 70% lämmöksi. Eli tosiaankaan kyse ei ole ikiliikkujasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Usko nyt höpöhybridi, ettei Toyotan hybrideissä ole kaksinkertaista voimalinjaa. Polttomoottorin teho kulkee aivan samoja reittejä sähkömoottorigeneraattoreita hyödyntäen, joilla auto liikkuu sähköllä kulkiessaankin. Opiskele tuosta: https://en.m.wikipedia.org/wiki/Hybrid_Synergy_Drive

        Aivan samalla tavalla ladattavissa hybrideissä on vain yksi vaihdelaatikko ja yhdet vetoakselit. Ei Tojon hybridit poikkeas mitenkään muista. Paitsi tietenkin nämö "nelivedot" joissa on oikeasdti kaksi voimalinjaa edessä yksdi ja takana toinmen. Toki tämä takapää on enemmän vitsi kuin voimalinja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei vaan sinä et ymmärrä! Hybridijärjestelmän tarkoitus on kokonaishyötysuhteen parantaminen. Jos hyötysuhde saadaan nousemaan esim. 20 prosentista kolmeen kymmeneen, niin polttoainetta kuluu kolmannes vähemmän, mutta silti sen energiasta muuttuu 70% lämmöksi. Eli tosiaankaan kyse ei ole ikiliikkujasta.

        Sähköautossa hyötysuhde on lähellä sataa ja päästöt nolla. Tojota pelaa vanhentuneella tekniikalla kun muilla on tarjota sähköautoja ja kaasuautoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sähköautossa hyötysuhde on lähellä sataa ja päästöt nolla. Tojota pelaa vanhentuneella tekniikalla kun muilla on tarjota sähköautoja ja kaasuautoja.

        Sähköauton päästöt on kaukana nollasta:

        https://tekniikanmaailma.fi/lehti/23b-2018/sahkoauton-co2-kuorma-syntyy-valmistuksessa/

        https://tekniikanmaailma.fi/sahkoautojen-konepeltien-alla-piilottelee-likainen-akku-laskelma-sahkoautojen-akkujen-tuotanto-synnyttaa-co2-paastojen-aallon/

        https://tekniikanmaailma.fi/laskelma-sahkoautojen-co2-paastot-ovat-40-pienemmat-kuin-polttomoottoriautojen-ja-ero-vain-kasvaa/


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aivan samalla tavalla ladattavissa hybrideissä on vain yksi vaihdelaatikko ja yhdet vetoakselit. Ei Tojon hybridit poikkeas mitenkään muista. Paitsi tietenkin nämö "nelivedot" joissa on oikeasdti kaksi voimalinjaa edessä yksdi ja takana toinmen. Toki tämä takapää on enemmän vitsi kuin voimalinja.

        Tojon hybridissä ei ole edes sitä vaihdelaatikkoa.


    • Anonyymi

      Miksi tuolla ei voi ajaa maantieajoa sähköllä? Muiden valmistajien autoilla voi.

      • Anonyymi

        Ei ainakaan minun Octavialla voi!


      • Anonyymi

        Hybridi-Tojotalla ei voi ajaa sähköllä pitkää maantieajoa, sillä autoa ei ole suunniteltukaan sellaiseen käyttöön. Tojotan viisaat insinöörit ovat tutkimuksissaan huomanneet, että hyvinkin pienen ja kevyen akun avulla kaupunkikulutus voidaan laskea alle puoleen. Silloin auton kokonaistaloudellisuus paranee kaikkein eniten.

        Pistikehybridejä haikailevat ihmiset eivät ota huomioon sitä asiaa, että autolla ajetaan pitkiäkin matkoja ja vielä kovassa pakkasessakin. Jos pitää käydä päiväseltään 250 km:n päässä olevassa paikassa 25 asteen pakkasessa, niin hybridi-Tojotalla temppu onnistuu hyvin, mutta ladattavalla hybridiautolla ei tällaisella ajomatkalla pystytä ajaman raskailla akuilla kuin 20 ensimmäistä kilometriä. Kesken reissun akkuja ei voi ladata, sillä samana päivänä pitää ehtiä vielä takaisinkin. Ladattavalla hybridilläkin koko reissu pitää siis ajaa bensalla ja kuljettaa koko ajan tyhjentynyttä raskasta akustoa mukana.

        Jos matkalla sattuisi olemaan vähän taajama-ajoakin, niin silloin akkulastissa olevan lataushybridin kulutus nousee pilviin, sillä jarrutetaessa raskaiden akkujen liike-energia muuttuu kokonaan lämmöksi jarruissa. Hybridi-Tojotassa auton liike-energia lataa pientä ja kevyttä akustoa, ja tällä täydellä pikku-akulla auto tempaistaan taas takaisin aiempaan nopeuteen. Tällaisella lenkillä hybridi-Tojo on täysin ylivoimainen taloudellisuudessa mihin tahansa lataushybridiin verrattuna.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hybridi-Tojotalla ei voi ajaa sähköllä pitkää maantieajoa, sillä autoa ei ole suunniteltukaan sellaiseen käyttöön. Tojotan viisaat insinöörit ovat tutkimuksissaan huomanneet, että hyvinkin pienen ja kevyen akun avulla kaupunkikulutus voidaan laskea alle puoleen. Silloin auton kokonaistaloudellisuus paranee kaikkein eniten.

        Pistikehybridejä haikailevat ihmiset eivät ota huomioon sitä asiaa, että autolla ajetaan pitkiäkin matkoja ja vielä kovassa pakkasessakin. Jos pitää käydä päiväseltään 250 km:n päässä olevassa paikassa 25 asteen pakkasessa, niin hybridi-Tojotalla temppu onnistuu hyvin, mutta ladattavalla hybridiautolla ei tällaisella ajomatkalla pystytä ajaman raskailla akuilla kuin 20 ensimmäistä kilometriä. Kesken reissun akkuja ei voi ladata, sillä samana päivänä pitää ehtiä vielä takaisinkin. Ladattavalla hybridilläkin koko reissu pitää siis ajaa bensalla ja kuljettaa koko ajan tyhjentynyttä raskasta akustoa mukana.

        Jos matkalla sattuisi olemaan vähän taajama-ajoakin, niin silloin akkulastissa olevan lataushybridin kulutus nousee pilviin, sillä jarrutetaessa raskaiden akkujen liike-energia muuttuu kokonaan lämmöksi jarruissa. Hybridi-Tojotassa auton liike-energia lataa pientä ja kevyttä akustoa, ja tällä täydellä pikku-akulla auto tempaistaan taas takaisin aiempaan nopeuteen. Tällaisella lenkillä hybridi-Tojo on täysin ylivoimainen taloudellisuudessa mihin tahansa lataushybridiin verrattuna.

        "Jos matkalla sattuisi olemaan vähän taajama-ajoakin, niin silloin akkulastissa olevan lataushybridin kulutus nousee pilviin, sillä jarrutetaessa raskaiden akkujen liike-energia muuttuu kokonaan lämmöksi jarruissa."

        Kyllä lataushybridikin tallettaa liike-energian akkuun ihan niin kuin ei ladattavakin - jopa suuremmalla teholla, koska sähkölaitteet ovat järeämmät. Mutta silti kaikissa esitetyissä laskelmissa ei ladattava hybridi on ollut käyttäjälle kokonaistaloudellisempi valinta ja varsinkin pohjoisilla leveysasteilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Jos matkalla sattuisi olemaan vähän taajama-ajoakin, niin silloin akkulastissa olevan lataushybridin kulutus nousee pilviin, sillä jarrutetaessa raskaiden akkujen liike-energia muuttuu kokonaan lämmöksi jarruissa."

        Kyllä lataushybridikin tallettaa liike-energian akkuun ihan niin kuin ei ladattavakin - jopa suuremmalla teholla, koska sähkölaitteet ovat järeämmät. Mutta silti kaikissa esitetyissä laskelmissa ei ladattava hybridi on ollut käyttäjälle kokonaistaloudellisempi valinta ja varsinkin pohjoisilla leveysasteilla.

        Eiköhän ladattava voi olla taloudellisempi, jos vaan käyttö sille sopivinta. Eli päivittäisen ajelun täytyy jäädä sähkökantaman sisälle ja vain harvoin tarvetta pidemmille matkoille, joilla polttomoottori vie. Koska ladattava kuitenkin maksaa enemmän kuin perusbensa, niin ajoa täytyy tulla aika paljon, että saa säästettyä hankintahinnan erotuksen takaisin. Eli jos kantama sähköllä on 50km, niin parhaiten auto sopii ihmiselle, jolla 50km työmatka ja saa ladattua kotona sekä työpaikalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hybridi-Tojotalla ei voi ajaa sähköllä pitkää maantieajoa, sillä autoa ei ole suunniteltukaan sellaiseen käyttöön. Tojotan viisaat insinöörit ovat tutkimuksissaan huomanneet, että hyvinkin pienen ja kevyen akun avulla kaupunkikulutus voidaan laskea alle puoleen. Silloin auton kokonaistaloudellisuus paranee kaikkein eniten.

        Pistikehybridejä haikailevat ihmiset eivät ota huomioon sitä asiaa, että autolla ajetaan pitkiäkin matkoja ja vielä kovassa pakkasessakin. Jos pitää käydä päiväseltään 250 km:n päässä olevassa paikassa 25 asteen pakkasessa, niin hybridi-Tojotalla temppu onnistuu hyvin, mutta ladattavalla hybridiautolla ei tällaisella ajomatkalla pystytä ajaman raskailla akuilla kuin 20 ensimmäistä kilometriä. Kesken reissun akkuja ei voi ladata, sillä samana päivänä pitää ehtiä vielä takaisinkin. Ladattavalla hybridilläkin koko reissu pitää siis ajaa bensalla ja kuljettaa koko ajan tyhjentynyttä raskasta akustoa mukana.

        Jos matkalla sattuisi olemaan vähän taajama-ajoakin, niin silloin akkulastissa olevan lataushybridin kulutus nousee pilviin, sillä jarrutetaessa raskaiden akkujen liike-energia muuttuu kokonaan lämmöksi jarruissa. Hybridi-Tojotassa auton liike-energia lataa pientä ja kevyttä akustoa, ja tällä täydellä pikku-akulla auto tempaistaan taas takaisin aiempaan nopeuteen. Tällaisella lenkillä hybridi-Tojo on täysin ylivoimainen taloudellisuudessa mihin tahansa lataushybridiin verrattuna.

        > Pistikehybridejä haikailevat ihmiset eivät ota huomioon sitä asiaa,

        Tollolootan pimpattu bensarosvo edustaa silti vanhanaikaista tekniikkaa. Lataushybridien ja sähköautojen vastustajat eivät ota huomioon, että valtaosa ajomatkoista on alle 30 km. Esim. oma edestakainen työmatkani on 25 km, mistä öbaut kaikki lataushybridit suoriutuvat, vaikkei työpaikalla olisikaan latausmahdollisuutta. Jos työpaikallakin saa ladattua, voi työmatkan pituuden tuplata ja edelleen saa kaikki arkiajot hoidettua 100 % sähköllä, vaikka siinä ohimennen pitäisi kaupassakin pyörähtää tms.

        Jos satojen kilometrien reissuja tulee heitettyä vain muutaman kerran vuodessa, niin niiden vaikutus kokonaiskulutukseen on hyvin pieni. Ihan se ja sama, kuluttaako auto kerran vuoteen heitettävällä lapin reissulla 4,5 vai 6,5 l/100 km. 2 tkm ajomatkan kulutus 90-130 l bensaa.

        Se iso ero tulee siitä, ajetaanko ne päivittäiset työmatkat yms. 5 vai 0 l/100 km kulutuksella. 10 tkm vuodessa tätä "nurkkapyöritystä" kuluttaa vanhanaikaisella ei-ladattavalla hypetyksellä 500 l bensaa. CO2 päästö 1175 kg.

        Jos lataushybridi syö nurkka-ajossa 20 kWh/100 km, niin sähköntuotannon CO2 päästöt ovat 764 kg CO2. Laskelma tehty Helenin 191 g/kWh spekseillä.

        Tosin nämä hybriditkään eivät ole ajettavuudesta kehuja niittäneet, ainakaan alle 40 k€ hintaluokassa. Pokemon itäautoja en kykene oksentamatta katsomaan, joten tuorein autovalinta kallistui kaasuautoon. Kesällä tuli pyörittyä lapissa yms, joten "varapolttoaineella" tuli ajettua pari tkm putkeen. Tämä on nostanut koko omistusajan bensankulutuksen arvoon 2,1 l/100 km. Sisältäen myös polttoainekäyttöisen lämmittimen kulutuksen. Loppuosa energiantarpeesta katetaan biokaasulla, jota on kulunut 3,1 kg/100 km ja jonka CO2 päästö on 5 g/kg. Autoilun kokonaispäästö on omalla kohdallani ollut huikea 51 g/km tai 509 kg/10 tkm. Tosin kaupunkiajoa tulee ajettua äärimmäisen vähän - häslingin keskustassa konttaukseen oma autoni olisi huono valinta, kulutus/päästöt kasvaisivat liki tuplaksi … latuashybridin/sähköauton tasolle tai vähän ylikin.

        Niikuin näkyy, pelkästä bensasta energiansa repivä auto on auttamattoman vanhanaikainen ja paljon kuluttava ympäristöongelma.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        > Pistikehybridejä haikailevat ihmiset eivät ota huomioon sitä asiaa,

        Tollolootan pimpattu bensarosvo edustaa silti vanhanaikaista tekniikkaa. Lataushybridien ja sähköautojen vastustajat eivät ota huomioon, että valtaosa ajomatkoista on alle 30 km. Esim. oma edestakainen työmatkani on 25 km, mistä öbaut kaikki lataushybridit suoriutuvat, vaikkei työpaikalla olisikaan latausmahdollisuutta. Jos työpaikallakin saa ladattua, voi työmatkan pituuden tuplata ja edelleen saa kaikki arkiajot hoidettua 100 % sähköllä, vaikka siinä ohimennen pitäisi kaupassakin pyörähtää tms.

        Jos satojen kilometrien reissuja tulee heitettyä vain muutaman kerran vuodessa, niin niiden vaikutus kokonaiskulutukseen on hyvin pieni. Ihan se ja sama, kuluttaako auto kerran vuoteen heitettävällä lapin reissulla 4,5 vai 6,5 l/100 km. 2 tkm ajomatkan kulutus 90-130 l bensaa.

        Se iso ero tulee siitä, ajetaanko ne päivittäiset työmatkat yms. 5 vai 0 l/100 km kulutuksella. 10 tkm vuodessa tätä "nurkkapyöritystä" kuluttaa vanhanaikaisella ei-ladattavalla hypetyksellä 500 l bensaa. CO2 päästö 1175 kg.

        Jos lataushybridi syö nurkka-ajossa 20 kWh/100 km, niin sähköntuotannon CO2 päästöt ovat 764 kg CO2. Laskelma tehty Helenin 191 g/kWh spekseillä.

        Tosin nämä hybriditkään eivät ole ajettavuudesta kehuja niittäneet, ainakaan alle 40 k€ hintaluokassa. Pokemon itäautoja en kykene oksentamatta katsomaan, joten tuorein autovalinta kallistui kaasuautoon. Kesällä tuli pyörittyä lapissa yms, joten "varapolttoaineella" tuli ajettua pari tkm putkeen. Tämä on nostanut koko omistusajan bensankulutuksen arvoon 2,1 l/100 km. Sisältäen myös polttoainekäyttöisen lämmittimen kulutuksen. Loppuosa energiantarpeesta katetaan biokaasulla, jota on kulunut 3,1 kg/100 km ja jonka CO2 päästö on 5 g/kg. Autoilun kokonaispäästö on omalla kohdallani ollut huikea 51 g/km tai 509 kg/10 tkm. Tosin kaupunkiajoa tulee ajettua äärimmäisen vähän - häslingin keskustassa konttaukseen oma autoni olisi huono valinta, kulutus/päästöt kasvaisivat liki tuplaksi … latuashybridin/sähköauton tasolle tai vähän ylikin.

        Niikuin näkyy, pelkästä bensasta energiansa repivä auto on auttamattoman vanhanaikainen ja paljon kuluttava ympäristöongelma.

        Hyvin harva lataushybridi suorituu sähköllä 50km matkasta, talvella ei varmaan yksikään. Mikä pakottava tarve sinulla sekopäällä on valehdella kaikesta? Ainiin, se sairaalloinen Toyota-viha. Jopa sähköautofanituksen perusteena viha yhtä automerkkiä kohtaan. Huiman mielisairasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvin harva lataushybridi suorituu sähköllä 50km matkasta, talvella ei varmaan yksikään. Mikä pakottava tarve sinulla sekopäällä on valehdella kaikesta? Ainiin, se sairaalloinen Toyota-viha. Jopa sähköautofanituksen perusteena viha yhtä automerkkiä kohtaan. Huiman mielisairasta.

        Tojopellellä meni faktat taas tunteisiin. Itsekin olen katsellut jotain hybridiä seuraavaksi autoksi, mutta nämä Toyotan leluhybridit eivät ole mikään vaihtoehto.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tojopellellä meni faktat taas tunteisiin. Itsekin olen katsellut jotain hybridiä seuraavaksi autoksi, mutta nämä Toyotan leluhybridit eivät ole mikään vaihtoehto.

        Juurikin näin. Valtaosalla työmatka on kuitenkin jotain max. 20 km luokkaa suuntaansa eli useimmat lataushybridit suoriutuvat edestakaisestakin matkasta.

        Pitkän matkan taittamiseen taas on parempiakin vaihtoehtoja kuin tollolootan rimpulat eikä hybriditekniikka muutoinkaan tuo maantieajossa isoja säästöjä.

        Mielisairautta edustaa tojouskovaisten hybridiusko. Täällähän on nähty mm. 8 tkm vuodessa ajava eläkeläispappa, joka osti hypetyksen säästääkseen mökkimatkojen bensakuluissa. Joo, uutta autoa alle noilla kilometreillä - taitaa tulla pidempi takaisinmaksuaika kuin tollolootan elinikä on.

        Samoin on nähty tapauksia, jotka ylistävät tollolootan ylivertaista laatua postittamalla 6 kk välein viestin "taas on 5 tkm enemmän mittarissa eikä veläkään yhtään vikaa". On se ihme ja kumma, kun tollolootalla pääsee ensimmäiset 20 tkm pelkän ensi ja parin vuosihuollon turvin, tietenkään renkaanvaihtohuoltoja unohtamatta. Tosin loppui tuokin - tuli se ensimmäinen vika vastaan alta 30 tkm?

        Tiedätkö muuten, mitä tarkoittaa tojon lastutus?

        No se on se ensimmäinen öljynvaihto, jossa koneesta poistetaan töystölastuja sisältävä öljy!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tojopellellä meni faktat taas tunteisiin. Itsekin olen katsellut jotain hybridiä seuraavaksi autoksi, mutta nämä Toyotan leluhybridit eivät ole mikään vaihtoehto.

        Niin ja minullahan on nyt muutenkin se virtuaalinen Vw-kaasuauto. Nämä äänet päässäni minua vähän häiritsevät.


    • Anonyymi

      "Et näytä ymmärtävän alkuunkaan tosiasioita. Jos minulla olisi ollut kaasuauto, niin olisin istunut koko päivän kotona, sillä ei meidän kylällä ole kaasutankkausasemaa. Nyt sen sijaan laitoin hybridi-Aurikseen tilkkasen bensaa, ja päästelin mukavasti melkein 200 km."

      Jos ajaa 200km suomalaisessa maisemassa Oulun alapuolella niin on aika vaikea valita reitti niin ettei aja kaasuaseman ohi. Tarkistapa reittisi ja kerro kuinka läheltä menit lähinnä reitiltäsi poikkeavaa kaasuasemaa.

      • Anonyymi

        Jos ajaa kodin ja työpaikan väliä, se on erittäin helppoa. Minäkin joutuisin tekemään yli sadan kilometrin lisälenkin tankatakseni kaasua, vaikka asun 300 km Oulusta etelään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos ajaa kodin ja työpaikan väliä, se on erittäin helppoa. Minäkin joutuisin tekemään yli sadan kilometrin lisälenkin tankatakseni kaasua, vaikka asun 300 km Oulusta etelään.

        No sitten sun ei kannata ostaa kaasuautoa. Edelleenkin se on vain ja ainoastaan sun henkilökohtainen ongelma. Johtuu sun asumisesta jossain perähikiällä.
        Kaasuasemia on hyvin tarjolla siellä missä valtaosa väestöstä asuu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No sitten sun ei kannata ostaa kaasuautoa. Edelleenkin se on vain ja ainoastaan sun henkilökohtainen ongelma. Johtuu sun asumisesta jossain perähikiällä.
        Kaasuasemia on hyvin tarjolla siellä missä valtaosa väestöstä asuu.

        Mitä se nyt tähän taas liittyy? Tajuatko vitun tyhmä kusipää, että tässä keskustelussa on kyse tuosta tyypistä, jolla kaasuasemia ei ole tarjolla? Ei ole kyse sinusta eikä väittämästäsi valtaosasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä se nyt tähän taas liittyy? Tajuatko vitun tyhmä kusipää, että tässä keskustelussa on kyse tuosta tyypistä, jolla kaasuasemia ei ole tarjolla? Ei ole kyse sinusta eikä väittämästäsi valtaosasta.

        Valtaosa tollolootan omistajista on tolloja, kuten tästäkin ketjusta hyvin nähdään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Valtaosa tollolootan omistajista on tolloja, kuten tästäkin ketjusta hyvin nähdään.

        No minä en edes omista Toyotaa, ja tuskin omistat sinäkään vitun tyhmä mulkero


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä se nyt tähän taas liittyy? Tajuatko vitun tyhmä kusipää, että tässä keskustelussa on kyse tuosta tyypistä, jolla kaasuasemia ei ole tarjolla? Ei ole kyse sinusta eikä väittämästäsi valtaosasta.

        Edelleen asian pihvi on siinä että tämä kaveri asuu niin syrjässä että siellä ei ole kaikkia palveluita tarjolla. Ei metroa, ei kaukolämpöä, ei kaasuasemaa.
        Kaikki nämä ovat loistavia palveluita ja jos asuu paikassa missä näitä ei ole saatavissa niin se ei mitenkään huononna palvelua itsessään. Se on vaan pois syrjässä asuvan elämästä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Edelleen asian pihvi on siinä että tämä kaveri asuu niin syrjässä että siellä ei ole kaikkia palveluita tarjolla. Ei metroa, ei kaukolämpöä, ei kaasuasemaa.
        Kaikki nämä ovat loistavia palveluita ja jos asuu paikassa missä näitä ei ole saatavissa niin se ei mitenkään huononna palvelua itsessään. Se on vaan pois syrjässä asuvan elämästä.

        Niin. Ja edelleen asian pihvi: aloittaja kertoilee omasta autoilustaan. Aiheeseen ei mitenkään kuulu se, että joku työtön kantakaupunkilainen ei tarvitse koskaan autoa. Kävelykeskusta on ihana asia joo. Mutta voit jutella siitä ihan muualla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin. Ja edelleen asian pihvi: aloittaja kertoilee omasta autoilustaan. Aiheeseen ei mitenkään kuulu se, että joku työtön kantakaupunkilainen ei tarvitse koskaan autoa. Kävelykeskusta on ihana asia joo. Mutta voit jutella siitä ihan muualla.

        On aika erikoista että alkaa miettimään jonkun käyttövoiman järkevyyttä yhden ihmisen näkökulmasta. Varsinkin jo se yksi ihminen edustaa jotain pientä vähemmistöä jossain syrjäseudulla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On aika erikoista että alkaa miettimään jonkun käyttövoiman järkevyyttä yhden ihmisen näkökulmasta. Varsinkin jo se yksi ihminen edustaa jotain pientä vähemmistöä jossain syrjäseudulla.

        Älä sitten tule tuota näkökulmaa edustavaan keskusteluun sekoilemaan, vitun ääliö. Aloita ihan oma keskustelusi, jos tämä aihe ei kelpaa. Se on ihan ilmaista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Älä sitten tule tuota näkökulmaa edustavaan keskusteluun sekoilemaan, vitun ääliö. Aloita ihan oma keskustelusi, jos tämä aihe ei kelpaa. Se on ihan ilmaista.

        Miksi joku haluaa jakaa julkisesti oman henkilökohtaisen tilanteensa ilman mitään suhteuttamista kuluttajien enemmistöön.
        Pitää olla melko itseskeinen jamppa.


    • Anonyymi

      Tojotan pistokkeeton hybridi kuluttaa 10-15 vuoden päästä 7 litraa sadalla, kun akut ovat kuluneet loppuun.

      • Anonyymi

        Jos hybridi-Tojotassa akku heikkenee 10 - 15 vuoden kuluttua, niin ei sen kulutus maantieajossa yhtään lisäänny, sillä eihän auto nytkään käytä pitkällä matkalla maantieajossa ollenkaan akuista saatua energiaa. Vaikka akkujen kapasiteetti olisi hyvinkin huono, niin maantieajossa hybridi-Tojota kulkee yhtä vähällä polttoaineella kuin uutenakin. Toimintamatkakin säilyy ihan ennallaan. Kaupunkiajossa kulutus saattaa hieman suurentua, jos kaikkea tarjolla olevaa jarrutusenergiaa ei saada talteen heikentyneihin akkuihin.

        Esittäisin nyt vastakysymyksen ladattavista hybrideistä. Jos piskokehybridiauton akut kuluvat loppuun 10 - 15 vuoden kuluttua, niin mikä on silloin pistokehybridin kulutus maantieajossa, ja mikä on toimintamatka pelkästään halvalla sähköllä ajettaessa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos hybridi-Tojotassa akku heikkenee 10 - 15 vuoden kuluttua, niin ei sen kulutus maantieajossa yhtään lisäänny, sillä eihän auto nytkään käytä pitkällä matkalla maantieajossa ollenkaan akuista saatua energiaa. Vaikka akkujen kapasiteetti olisi hyvinkin huono, niin maantieajossa hybridi-Tojota kulkee yhtä vähällä polttoaineella kuin uutenakin. Toimintamatkakin säilyy ihan ennallaan. Kaupunkiajossa kulutus saattaa hieman suurentua, jos kaikkea tarjolla olevaa jarrutusenergiaa ei saada talteen heikentyneihin akkuihin.

        Esittäisin nyt vastakysymyksen ladattavista hybrideistä. Jos piskokehybridiauton akut kuluvat loppuun 10 - 15 vuoden kuluttua, niin mikä on silloin pistokehybridin kulutus maantieajossa, ja mikä on toimintamatka pelkästään halvalla sähköllä ajettaessa?

        Jos hybridi-Toyotan akku kuluu loppuun, siihen saa uuden 1700 eurolla ihan merkkiliikkeessä töineen päivineen. Akkujen kestoikä niissä on kuitenkin yli 20 v, koska akkujen kapasiteetista käytetään vain noin yhtä kolmasosaa, jolloin kuluminen on hyvin, hyvin hidasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos hybridi-Toyotan akku kuluu loppuun, siihen saa uuden 1700 eurolla ihan merkkiliikkeessä töineen päivineen. Akkujen kestoikä niissä on kuitenkin yli 20 v, koska akkujen kapasiteetista käytetään vain noin yhtä kolmasosaa, jolloin kuluminen on hyvin, hyvin hidasta.

        Hybridi-Toyotien/Lexusten akut 1500-2200.
        Pistokehybridien akut 7500-11000.
        Täyssähköautojen akut 28000-33000.

        Mahtaa siinä e-Golffi päästä autojen hautuumaalle, kun edessä on 28000 tonnin akun vaihto.

        https://www.taloustaito.fi/vapaalla/sahkoautojen-akuissa-hammentavat-hintaerot/#be91e593


      • Anonyymi

        Paljon suurempi ongelma noi akut on niissä autoissa, joiden pääasiallisena voimanlähteenä niiden pitäisi toimia. ”Itselataavassahan” ne vain avustavat, joten niiden hiipuminen vaikuttaa lopputulokseen vain vähän, etenkin kun ne eivät täysin menetä tehoaan yhdessä yössä, vaan vaiheittain. Ja hiivuttuaankin ne eivät tuo niin merkittävää lisäpainoa kuin ladattavien isot akut.
        Enkä muista kuulleeni akkuvikaisista Priuksista.


    • Anonyymi

      "..ajomatkoilla kulutus näyttäisi olevan mittarin mukaan noin 4,8 - 5,2 l/100 km.."

      Todellinen kulutus on hybridi-toyotalla vieläkin suurempi (n. 6l/100), jos vähänkin raskaampi kaasujalka.

      • Anonyymi

        Tottakai on kulutus suurenpi, jos ajaa kovempaa. Saksan moottoriteilläkin hybridiauris veisi varmasti yli 10 l/100km. Mutta onneksi on olemassa vertailuja, joissa kulutuksia vertaillaan vakioiduissa olosuhteissa. Esim. tuo TM-vertailu ylempänä. Corolla 180hp kaup. 4,7 l/100km
        Focus 150hp kaup. 8,4 l/100km. Molemmat saman ajan huipputekniikkaa, mutta toinen kuluttaa 79% enemmän, niin on siinä aika valtava ero!


    • Anonyymi

      Olen nyt ajellut hybridi-Auriksella vähän yli viikon, ja olen nyt saanut riittävän hyvän käsityksen auton kulutuskäyttäytymisestä. Sekalaisessa reippaassa maantieajossa kulutus asettuu välille 4,8 - 5,2 l/100 km mutta kaupunkiajossa kulutus onkin pienempi. Taajama-ajossa kulutus on luokkaa 4,3 - 4,9 l/100 km. Hybridikoneisto siis toimii loistavasti kaupunkiajossa.

      Tavallisella bensa-autolla kaupunkikulutus on normaalisti kaksi kertaa suurempi kuin maantiekulutus. Hyvänä esimerkkinä siitä on toinen isompi saksalainen autoni, joka kuluttaa maantieajossa 8 - 8,5 l/100 km, mutta kaupungissa se helposti ryystää bensaa 15 l/100 km. Nyt viikon ajelujen perusteella voin ihan rehellisesti sanoa, että sekalaisessa ajossa hybridi-Tojota on tällä hetkellä kaikkein paras valinta vanhemmille ja rauhallisemmille ihmisille, sillä polttoainekustannukset laskevat ihan radikaalisti.

      Jatkossa en enää ala vääntämään tästä asiasta, sillä nyt tiedän totuuden, ja olen sen avoimesti ja rehellisesti tuonut julki autoilevalle kansalle. Pienien polttoainekulujen vuoksi hybridi-Tojota on erittäin onnistunut auto tavalliseen arkikäyttöön niin maalla kuin kaupungissakin.

      • Anonyymi

        Elät vanhassa maailmassa jossa lasketaan bensan kulutusta. Nykyään on paljon parempiakin vaihtoehtoja tarjolla. Kaasuauto, sähköauto ja ladattava hybridi liikkuvat kaikki pienemmällä rahalla kuin bensaa polttava tojo.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Elät vanhassa maailmassa jossa lasketaan bensan kulutusta. Nykyään on paljon parempiakin vaihtoehtoja tarjolla. Kaasuauto, sähköauto ja ladattava hybridi liikkuvat kaikki pienemmällä rahalla kuin bensaa polttava tojo.

        En katso eläväni vanhassa maailmassa, vaan paremminkin elelen tukevasti reaalimaailmassa. Jos olosuhteet ovat suotuisat (kesällä) ja ajomatka lyhyt, niin esittämilläsi vaihtoehdoilla kyllä saadaan auto liikkumaan suhteellisen halvallakin. Jos yhden työpäivän aikana joudutaan ajamaan vaikka 500 km, ja pakkasta sattuu olemaan 25 astetta, niin ladattava hybridi ja sähköauto eivät enää suoriudu kunnialla tästä haasteesta. Kaasuauto saattaisi selviytyäkin matkasta, jos lähtöpisteen lähellä olisi kaasutankkausasema. Vain hyvin harvoilla paikkakunnilla sellainen on täällä periferiassa, joten kaasukäyttöinen auto on pois kuvioista.

        Koska olet niin ihastunut sähköautoihin ja ladattaviin hybrideihin, niin voisitko nyt antaa vastauksen pari päivää sitten kirjoittamaani viestin. Selitä nyt oikein yksityiskohtaisesti se, miten ladattavalla hybridillä tai sähköautolla selviydytään yhden työpäivän aikana esittämästäni ajosuoritteesta? Hybridi-Tojotalla se onnistuu helposti ja vielä hyvin edullisestikin.


        Alla kopio aiemmasta viestistäni, jota kukaan ei ole halunnut (lue: osannut) komentoida:

        "Pistikehybridejä haikailevat ihmiset eivät ota huomioon sitä asiaa, että autolla ajetaan pitkiäkin matkoja ja vielä kovassa pakkasessakin. Jos pitää käydä päiväseltään 250 km:n päässä olevassa paikassa 25 asteen pakkasessa, niin hybridi-Tojotalla temppu onnistuu hyvin, mutta ladattavalla hybridiautolla ei tällaisella ajomatkalla pystytä ajaman raskailla akuilla kuin 20 ensimmäistä kilometriä. Kesken reissun akkuja ei voi ladata, sillä samana päivänä pitää ehtiä vielä takaisinkin. Ladattavalla hybridilläkin koko reissu pitää siis ajaa bensalla ja kuljettaa koko ajan tyhjentynyttä raskasta akustoa mukana.

        Jos matkalla sattuisi olemaan vähän taajama-ajoakin, niin silloin akkulastissa olevan lataushybridin kulutus nousee pilviin, sillä jarrutetaessa raskaiden akkujen liike-energia muuttuu kokonaan lämmöksi jarruissa. Hybridi-Tojotassa auton liike-energia lataa pientä ja kevyttä akustoa, ja tällä pikku-akulla auto tempaistaan taas takaisin täyteen nopeuteen. Tällaisella lenkillä hybridi-Tojo on täysin ylivoimainen taloudellisuudessa mihin tahansa lataushybridiin verrattuna."


      • Anonyymi

        Toyotan hybridin hankintahinta vaan sen verran kovempi kuin perusbensan, että eipä välttämättä kannata. Verottaja suosii lataushybridejä, joiden päästöt lasketaan melkeinpä sen mukaan kuin niillä ajettaisiin aina vain sähköllä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toyotan hybridin hankintahinta vaan sen verran kovempi kuin perusbensan, että eipä välttämättä kannata. Verottaja suosii lataushybridejä, joiden päästöt lasketaan melkeinpä sen mukaan kuin niillä ajettaisiin aina vain sähköllä.

        Olen minäkin ihmetellyt verottajan määrittelemiä lataushybridien pieniä päästöjä, joita ei Suomen talviolosuhteissa voida millään saavuttaa. Jos pitää ajaa 500 km päivässä 25 asteen pakkasessa, eikä välilatauksiin voida käyttää aikaa, niin silloin verotuspäästöt pitäisi laskea sen mukaan, että auto on reissulla 20 km pienipäästöinen ja 480 km todellinen bensarosvo.

        Kokonaistaloudellinen hybridi-Tojota sen sijaan kulkee koko 500 km verottajan määrittelemillä päästölukemilla. Tojotalle on ilmoitettu sellaiset päästölukemat, jotka voidaan helposti saavuttaa myös ankarissa talviolosuhteissa pitkälläkin ajomatkalla. Tojota on siis edelleen kehityksen kärjessä näissä hybridihommissa, vaikka Prius on ollut markkinoilla jo 20 vuotta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen minäkin ihmetellyt verottajan määrittelemiä lataushybridien pieniä päästöjä, joita ei Suomen talviolosuhteissa voida millään saavuttaa. Jos pitää ajaa 500 km päivässä 25 asteen pakkasessa, eikä välilatauksiin voida käyttää aikaa, niin silloin verotuspäästöt pitäisi laskea sen mukaan, että auto on reissulla 20 km pienipäästöinen ja 480 km todellinen bensarosvo.

        Kokonaistaloudellinen hybridi-Tojota sen sijaan kulkee koko 500 km verottajan määrittelemillä päästölukemilla. Tojotalle on ilmoitettu sellaiset päästölukemat, jotka voidaan helposti saavuttaa myös ankarissa talviolosuhteissa pitkälläkin ajomatkalla. Tojota on siis edelleen kehityksen kärjessä näissä hybridihommissa, vaikka Prius on ollut markkinoilla jo 20 vuotta.

        "Tojotalle on ilmoitettu sellaiset päästölukemat, jotka voidaan helposti saavuttaa myös ankarissa talviolosuhteissa pitkälläkin ajomatkalla."

        Toyotan ilmoitettuja päästölukemia ei voi saavuttaa ankarissa talviolosuhteissa lyhyellä ajomatkalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En katso eläväni vanhassa maailmassa, vaan paremminkin elelen tukevasti reaalimaailmassa. Jos olosuhteet ovat suotuisat (kesällä) ja ajomatka lyhyt, niin esittämilläsi vaihtoehdoilla kyllä saadaan auto liikkumaan suhteellisen halvallakin. Jos yhden työpäivän aikana joudutaan ajamaan vaikka 500 km, ja pakkasta sattuu olemaan 25 astetta, niin ladattava hybridi ja sähköauto eivät enää suoriudu kunnialla tästä haasteesta. Kaasuauto saattaisi selviytyäkin matkasta, jos lähtöpisteen lähellä olisi kaasutankkausasema. Vain hyvin harvoilla paikkakunnilla sellainen on täällä periferiassa, joten kaasukäyttöinen auto on pois kuvioista.

        Koska olet niin ihastunut sähköautoihin ja ladattaviin hybrideihin, niin voisitko nyt antaa vastauksen pari päivää sitten kirjoittamaani viestin. Selitä nyt oikein yksityiskohtaisesti se, miten ladattavalla hybridillä tai sähköautolla selviydytään yhden työpäivän aikana esittämästäni ajosuoritteesta? Hybridi-Tojotalla se onnistuu helposti ja vielä hyvin edullisestikin.


        Alla kopio aiemmasta viestistäni, jota kukaan ei ole halunnut (lue: osannut) komentoida:

        "Pistikehybridejä haikailevat ihmiset eivät ota huomioon sitä asiaa, että autolla ajetaan pitkiäkin matkoja ja vielä kovassa pakkasessakin. Jos pitää käydä päiväseltään 250 km:n päässä olevassa paikassa 25 asteen pakkasessa, niin hybridi-Tojotalla temppu onnistuu hyvin, mutta ladattavalla hybridiautolla ei tällaisella ajomatkalla pystytä ajaman raskailla akuilla kuin 20 ensimmäistä kilometriä. Kesken reissun akkuja ei voi ladata, sillä samana päivänä pitää ehtiä vielä takaisinkin. Ladattavalla hybridilläkin koko reissu pitää siis ajaa bensalla ja kuljettaa koko ajan tyhjentynyttä raskasta akustoa mukana.

        Jos matkalla sattuisi olemaan vähän taajama-ajoakin, niin silloin akkulastissa olevan lataushybridin kulutus nousee pilviin, sillä jarrutetaessa raskaiden akkujen liike-energia muuttuu kokonaan lämmöksi jarruissa. Hybridi-Tojotassa auton liike-energia lataa pientä ja kevyttä akustoa, ja tällä pikku-akulla auto tempaistaan taas takaisin täyteen nopeuteen. Tällaisella lenkillä hybridi-Tojo on täysin ylivoimainen taloudellisuudessa mihin tahansa lataushybridiin verrattuna."

        Kylläpä akkujen paino pelottaa tollolootan omistajaa. Arvatenkin siperia on opettanut.

        Tolloloota on ainoa autovalmistaja, jonka "autojen" kokonaismassa on sama voimalinjasta riippumatta. Tarkoittaa käytännössä, että kevyellä bensakoneella ja manuaalivaihteistolla varustetun auton pieni omapaino = suuri kuljetuskapasiteetti. Ja toisinpäin: lastataan autoon laiska muka-Atkinson bensapata, parit sähkömoottorit ja akustoa. Hups, kantavuus riittää enää terveisten kuljettamiseen.

        Tolloloota on myös, perinteidensä mukaisesti, kunnostautunut huijauksessa. Auton omamassan pitäisi sisältää myös 70 kg painoinen kuljettaja, mutta tolloloota jäi taannoin autovertailussa (taisi olla TM farkkuvertailu kyseessä) kiinni siitä, että näin ei ollut. Omamassalla huijaus selittää myös, miksi kiihtyvyys jää aina huonommaksi kuin luvatun tehon ja omamassan perusteella voisi olettaa.

        Jos papereissa luvattu kantavuus eli kokonaismassan ja omamassan erotus on tollolootan tyyliin 350 kg eikä tähän sisälly edes kuljettajaa, niin 5 aikuista miestä (75 kg/kpl) ylittää auton kantavuuden 25 kilolla!

        Jos mukana on matkatavaroitakin, niin tollolootan vanhanaikaiseen hypetykseen saa lastata enintään 3 matkustajaa.

        Tämän ongelman näkee siitäkin, että monessa autovertailussa tolloloota on saanut moitteita takajousituksen pohjaamisesta hidastetöyssyissä silloin, kun takapenkilläkin on matkustajia. Mikä ihme, jos 2-3 matkustajaa voi jo saada kantavuuden ylittymään.

        Kaikilla muilla merkeillä auton kokonaismassa vaihtelee voimalinjan mukaan eli alustaan on laitettu erilaista palikkaa (jouset ym.) sen mukaan, kuinka suuri auton omamassa on. Tällöin eri versioiden kantavuus on aikalailla vakio - jostain 450-500 kg suuruusluokasta yleensä puhutaan. 5 aikuista matkatavarat = ei ongelmaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kylläpä akkujen paino pelottaa tollolootan omistajaa. Arvatenkin siperia on opettanut.

        Tolloloota on ainoa autovalmistaja, jonka "autojen" kokonaismassa on sama voimalinjasta riippumatta. Tarkoittaa käytännössä, että kevyellä bensakoneella ja manuaalivaihteistolla varustetun auton pieni omapaino = suuri kuljetuskapasiteetti. Ja toisinpäin: lastataan autoon laiska muka-Atkinson bensapata, parit sähkömoottorit ja akustoa. Hups, kantavuus riittää enää terveisten kuljettamiseen.

        Tolloloota on myös, perinteidensä mukaisesti, kunnostautunut huijauksessa. Auton omamassan pitäisi sisältää myös 70 kg painoinen kuljettaja, mutta tolloloota jäi taannoin autovertailussa (taisi olla TM farkkuvertailu kyseessä) kiinni siitä, että näin ei ollut. Omamassalla huijaus selittää myös, miksi kiihtyvyys jää aina huonommaksi kuin luvatun tehon ja omamassan perusteella voisi olettaa.

        Jos papereissa luvattu kantavuus eli kokonaismassan ja omamassan erotus on tollolootan tyyliin 350 kg eikä tähän sisälly edes kuljettajaa, niin 5 aikuista miestä (75 kg/kpl) ylittää auton kantavuuden 25 kilolla!

        Jos mukana on matkatavaroitakin, niin tollolootan vanhanaikaiseen hypetykseen saa lastata enintään 3 matkustajaa.

        Tämän ongelman näkee siitäkin, että monessa autovertailussa tolloloota on saanut moitteita takajousituksen pohjaamisesta hidastetöyssyissä silloin, kun takapenkilläkin on matkustajia. Mikä ihme, jos 2-3 matkustajaa voi jo saada kantavuuden ylittymään.

        Kaikilla muilla merkeillä auton kokonaismassa vaihtelee voimalinjan mukaan eli alustaan on laitettu erilaista palikkaa (jouset ym.) sen mukaan, kuinka suuri auton omamassa on. Tällöin eri versioiden kantavuus on aikalailla vakio - jostain 450-500 kg suuruusluokasta yleensä puhutaan. 5 aikuista matkatavarat = ei ongelmaa.

        Mitä hiton rahtibisnestä olet saatanan sekopää aloittamassa Corollalla?! Kumma miten noilla Toyotilla voidaan ajaa taksissa. Varmaan kuski sitten aina sanoo asiakkaille, että korkeintaan kaksi kyytiin kerrallaan?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä hiton rahtibisnestä olet saatanan sekopää aloittamassa Corollalla?! Kumma miten noilla Toyotilla voidaan ajaa taksissa. Varmaan kuski sitten aina sanoo asiakkaille, että korkeintaan kaksi kyytiin kerrallaan?

        Tulipa taas älykästä kommenttia tollolootan omistajalta.

        Kaivapa nyt alkuun esille tiedot vaikka sen rollaattorin eri versioiden kokonais- ja omamassasta. Jos osaat. En aio pidätellä hengitystäni sitä odotellessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kylläpä akkujen paino pelottaa tollolootan omistajaa. Arvatenkin siperia on opettanut.

        Tolloloota on ainoa autovalmistaja, jonka "autojen" kokonaismassa on sama voimalinjasta riippumatta. Tarkoittaa käytännössä, että kevyellä bensakoneella ja manuaalivaihteistolla varustetun auton pieni omapaino = suuri kuljetuskapasiteetti. Ja toisinpäin: lastataan autoon laiska muka-Atkinson bensapata, parit sähkömoottorit ja akustoa. Hups, kantavuus riittää enää terveisten kuljettamiseen.

        Tolloloota on myös, perinteidensä mukaisesti, kunnostautunut huijauksessa. Auton omamassan pitäisi sisältää myös 70 kg painoinen kuljettaja, mutta tolloloota jäi taannoin autovertailussa (taisi olla TM farkkuvertailu kyseessä) kiinni siitä, että näin ei ollut. Omamassalla huijaus selittää myös, miksi kiihtyvyys jää aina huonommaksi kuin luvatun tehon ja omamassan perusteella voisi olettaa.

        Jos papereissa luvattu kantavuus eli kokonaismassan ja omamassan erotus on tollolootan tyyliin 350 kg eikä tähän sisälly edes kuljettajaa, niin 5 aikuista miestä (75 kg/kpl) ylittää auton kantavuuden 25 kilolla!

        Jos mukana on matkatavaroitakin, niin tollolootan vanhanaikaiseen hypetykseen saa lastata enintään 3 matkustajaa.

        Tämän ongelman näkee siitäkin, että monessa autovertailussa tolloloota on saanut moitteita takajousituksen pohjaamisesta hidastetöyssyissä silloin, kun takapenkilläkin on matkustajia. Mikä ihme, jos 2-3 matkustajaa voi jo saada kantavuuden ylittymään.

        Kaikilla muilla merkeillä auton kokonaismassa vaihtelee voimalinjan mukaan eli alustaan on laitettu erilaista palikkaa (jouset ym.) sen mukaan, kuinka suuri auton omamassa on. Tällöin eri versioiden kantavuus on aikalailla vakio - jostain 450-500 kg suuruusluokasta yleensä puhutaan. 5 aikuista matkatavarat = ei ongelmaa.

        Farkkutestissä kaikkien kantavuudet asettuu neljän ja viidensadan kilon välille paitsi Kian, jossa kantavuutta alle 400 kg ja Skodan, jossa kantavuutta on yli 500 kg, joten väärässä olet tolloloota!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kylläpä akkujen paino pelottaa tollolootan omistajaa. Arvatenkin siperia on opettanut.

        Tolloloota on ainoa autovalmistaja, jonka "autojen" kokonaismassa on sama voimalinjasta riippumatta. Tarkoittaa käytännössä, että kevyellä bensakoneella ja manuaalivaihteistolla varustetun auton pieni omapaino = suuri kuljetuskapasiteetti. Ja toisinpäin: lastataan autoon laiska muka-Atkinson bensapata, parit sähkömoottorit ja akustoa. Hups, kantavuus riittää enää terveisten kuljettamiseen.

        Tolloloota on myös, perinteidensä mukaisesti, kunnostautunut huijauksessa. Auton omamassan pitäisi sisältää myös 70 kg painoinen kuljettaja, mutta tolloloota jäi taannoin autovertailussa (taisi olla TM farkkuvertailu kyseessä) kiinni siitä, että näin ei ollut. Omamassalla huijaus selittää myös, miksi kiihtyvyys jää aina huonommaksi kuin luvatun tehon ja omamassan perusteella voisi olettaa.

        Jos papereissa luvattu kantavuus eli kokonaismassan ja omamassan erotus on tollolootan tyyliin 350 kg eikä tähän sisälly edes kuljettajaa, niin 5 aikuista miestä (75 kg/kpl) ylittää auton kantavuuden 25 kilolla!

        Jos mukana on matkatavaroitakin, niin tollolootan vanhanaikaiseen hypetykseen saa lastata enintään 3 matkustajaa.

        Tämän ongelman näkee siitäkin, että monessa autovertailussa tolloloota on saanut moitteita takajousituksen pohjaamisesta hidastetöyssyissä silloin, kun takapenkilläkin on matkustajia. Mikä ihme, jos 2-3 matkustajaa voi jo saada kantavuuden ylittymään.

        Kaikilla muilla merkeillä auton kokonaismassa vaihtelee voimalinjan mukaan eli alustaan on laitettu erilaista palikkaa (jouset ym.) sen mukaan, kuinka suuri auton omamassa on. Tällöin eri versioiden kantavuus on aikalailla vakio - jostain 450-500 kg suuruusluokasta yleensä puhutaan. 5 aikuista matkatavarat = ei ongelmaa.

        Kyllä se siperia on minua paljonkin opettanut autoilussa. Melkein 20 vuotta värjöttelin kaiket talvet kylmissä "laadukkaissa" saksalaisautoissa, mutta sitten älysin sukulaismiehen kehotuksesta ostaa Tojotan, ja kaikki lämpö-ongelmat loppuivat siihen. Vasta silloin opin ymmärtämään sen, että talvellakin auton ikkunat voivat olla sulat ja kirkkaat. Nytkään en halunnut ostaa kylmää autoa, ja siksi valitsen lämpimän hybridi-Tojotan.

        Luulin jo viimein saavani seikkaperäisen vastauksen siihen, miten ladattavalla hybridiautolla ajetaan yhden työpäivän aikana 500 km matka 25 asteen pakkasessa, mutta eipä vastausta vieläkään kuulunut. Koska et osaa tai et halua vastata tähän selkeään kysymykseen, niin minä voin kertoa oikean vastauksen. Ladattavalla hybridillä ajetaan ensimmäiset 20 km päästöttömästi akkuenergialla ja 480 km bensiinillä raahaten koko ajan mukana raskasta tyhjentynyttä akustoa. Maantieajossa isoa tyhjää akustoa ei saada jarrutusenergialla merkittävästi ladattua.

        Ladattavan hybridiauton kiihtyvyydestä ei osaa sanoa mitään, mutta pistokehybrien kuljettajat alkavat näköjään kovasti kiihtyä jo näinkin sopuisassa ajatustenvaihdossa. Kiihtyvyys taitaa olla silloin jo melkoinen, kun aletaan päästä oikeaan asiaan eli yhdessä pystytään toteamaan se, että hybridi-Tojota on edistyksellisin hybridiauto maailmassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tulipa taas älykästä kommenttia tollolootan omistajalta.

        Kaivapa nyt alkuun esille tiedot vaikka sen rollaattorin eri versioiden kokonais- ja omamassasta. Jos osaat. En aio pidätellä hengitystäni sitä odotellessa.

        Johan sä ne esittelit? Eikö pitäisi uskoa sekopään horinoita? Mikset vastaa, aiotko perustaa rahtifirman Corollan varaan?
        Ja ei, en ole omistaja, olen vaan allerginen sekopäille, kuten sulle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Farkkutestissä kaikkien kantavuudet asettuu neljän ja viidensadan kilon välille paitsi Kian, jossa kantavuutta alle 400 kg ja Skodan, jossa kantavuutta on yli 500 kg, joten väärässä olet tolloloota!

        Näitä testejä on ollut useampia, pöljä! Ja tilanne tosiaan näyttää hyvältä PAPERIEN mukaan. Totuus paljastuu, kun autot ajetaan vaa'alle ja/tai takajouset pohjaa, kun takapenkille lastataan 2-3 aikuista miestä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näitä testejä on ollut useampia, pöljä! Ja tilanne tosiaan näyttää hyvältä PAPERIEN mukaan. Totuus paljastuu, kun autot ajetaan vaa'alle ja/tai takajouset pohjaa, kun takapenkille lastataan 2-3 aikuista miestä.

        Mistähän pienelle ihmiselle on tullut niin paha mieli, että pitää rueta kirjoittamaan tällaisia tekstejä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näitä testejä on ollut useampia, pöljä! Ja tilanne tosiaan näyttää hyvältä PAPERIEN mukaan. Totuus paljastuu, kun autot ajetaan vaa'alle ja/tai takajouset pohjaa, kun takapenkille lastataan 2-3 aikuista miestä.

        Tuossakin paino oli nimenomaan mitattu. Minulla on juuri tuollainen Octavia farkku, ja sanoisin, että siinä takajousituksen kantavuus on heikompi kuin noissa testin muissa autoissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kylläpä akkujen paino pelottaa tollolootan omistajaa. Arvatenkin siperia on opettanut.

        Tolloloota on ainoa autovalmistaja, jonka "autojen" kokonaismassa on sama voimalinjasta riippumatta. Tarkoittaa käytännössä, että kevyellä bensakoneella ja manuaalivaihteistolla varustetun auton pieni omapaino = suuri kuljetuskapasiteetti. Ja toisinpäin: lastataan autoon laiska muka-Atkinson bensapata, parit sähkömoottorit ja akustoa. Hups, kantavuus riittää enää terveisten kuljettamiseen.

        Tolloloota on myös, perinteidensä mukaisesti, kunnostautunut huijauksessa. Auton omamassan pitäisi sisältää myös 70 kg painoinen kuljettaja, mutta tolloloota jäi taannoin autovertailussa (taisi olla TM farkkuvertailu kyseessä) kiinni siitä, että näin ei ollut. Omamassalla huijaus selittää myös, miksi kiihtyvyys jää aina huonommaksi kuin luvatun tehon ja omamassan perusteella voisi olettaa.

        Jos papereissa luvattu kantavuus eli kokonaismassan ja omamassan erotus on tollolootan tyyliin 350 kg eikä tähän sisälly edes kuljettajaa, niin 5 aikuista miestä (75 kg/kpl) ylittää auton kantavuuden 25 kilolla!

        Jos mukana on matkatavaroitakin, niin tollolootan vanhanaikaiseen hypetykseen saa lastata enintään 3 matkustajaa.

        Tämän ongelman näkee siitäkin, että monessa autovertailussa tolloloota on saanut moitteita takajousituksen pohjaamisesta hidastetöyssyissä silloin, kun takapenkilläkin on matkustajia. Mikä ihme, jos 2-3 matkustajaa voi jo saada kantavuuden ylittymään.

        Kaikilla muilla merkeillä auton kokonaismassa vaihtelee voimalinjan mukaan eli alustaan on laitettu erilaista palikkaa (jouset ym.) sen mukaan, kuinka suuri auton omamassa on. Tällöin eri versioiden kantavuus on aikalailla vakio - jostain 450-500 kg suuruusluokasta yleensä puhutaan. 5 aikuista matkatavarat = ei ongelmaa.

        Hetkinen. Hybridi ei ole oleellisesti painavampi kuin samankokoinen auto esim. turbomoottorilla. Auto C-HR 1.2 Turbo ja 1.8 Hybrid. Arvot valmistajan ilmoittamia.
        Vain sallitussa jarrullisessa perävaunumassassa on oleellinen ero.

        1.2 Turbo manual Hybrid versiot
        Omamassa (kg) 1320-1430 1380-1460 - 1420-1460
        Kokonaismassa (kg) 1050 1050
        Kokonaismassa - Total (kg) 1845 1860
        Perävaunumassa jarruitta (kg) 720 725
        Perävaunumassa jarruin (kg) 1300 725


    • Anonyymi

      "Jos yhden työpäivän aikana joudutaan ajamaan vaikka 500 km, ja pakkasta sattuu olemaan 25 astetta, niin ladattava hybridi ja sähköauto eivät enää suoriudu kunnialla tästä haasteesta."

      Mutta tällaista haastetta ei ole edes olemassa suurelle osalle kansalaisista. Miksi valita auto joka suoriutuu haasteista joita ei koskaan tule omaan elämään?

      • Anonyymi

        Kyllä kaikki minun tuntemani ihmiset ajavat joskus satojen kilometrien siivuja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä kaikki minun tuntemani ihmiset ajavat joskus satojen kilometrien siivuja.

        Varmaan useimmat joskus, mutta onko se kokonaiskilometreistä kovin iso osuus on toinen. Kokonaisuus jää kuitenkin esim. ladattavalla hybridillä selvästi plussan puolella vaikka parilla pidemmällä reissulla bensaa menisi hieman enemmän kun muut ajot kuitenkin hoituvat pääosin sähköllä. Mutta tarpeensa kullakin, tuntuuhan olevan myös näitä butt ironeita joiden pitää pystyä heittämään joka viikonloppu 2 x 1300 km Lapin reissu yhdellä istumalla ilman tankkaus- tai muita taukoja ja siksi sähköauto tai ladattava auto ei heille sovi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä kaikki minun tuntemani ihmiset ajavat joskus satojen kilometrien siivuja.

        Sulla on aika erilainen kaveriporukka kun mulla. Tästä kun vetäisee 250 km säteen kartalla niin siihen mahtuu varmaan 80% koko Suomen liikevaihdosta. Ja melkein kaikkien täällä asuvien elanto on lähempänä kuin 50 km kotoa.
        Jos joskus tulee äkillinen halu lähteä kauas jonjun asian perään niin ensimmäisenä vaihtoehtona on lentokone.
        Jos välttämättä haluaa tuhlata aikaansa istumalla ratin takana niin kaasuautolla pääsee tankaamatta yli 1.000 km, ladattavalla hybridillä myös pääsee noin 1.000km.
        Sähköauto ID.3 kulkee 550 km yhdellä latauksella ja jokainen seuraava 300km vaatii 15 minuutin latauksen.

        Mun mielesrtä tämä pitkän matkan kortti on niin loppuunkuluitettu ja alasammuttu että en kehtaisi enää sitä käyttää. Ja niinkuin sanoin, pitkänmatkan taivaltaijia ei oikeasti edes ole täällä missä valtaosa väestöstä asuu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sulla on aika erilainen kaveriporukka kun mulla. Tästä kun vetäisee 250 km säteen kartalla niin siihen mahtuu varmaan 80% koko Suomen liikevaihdosta. Ja melkein kaikkien täällä asuvien elanto on lähempänä kuin 50 km kotoa.
        Jos joskus tulee äkillinen halu lähteä kauas jonjun asian perään niin ensimmäisenä vaihtoehtona on lentokone.
        Jos välttämättä haluaa tuhlata aikaansa istumalla ratin takana niin kaasuautolla pääsee tankaamatta yli 1.000 km, ladattavalla hybridillä myös pääsee noin 1.000km.
        Sähköauto ID.3 kulkee 550 km yhdellä latauksella ja jokainen seuraava 300km vaatii 15 minuutin latauksen.

        Mun mielesrtä tämä pitkän matkan kortti on niin loppuunkuluitettu ja alasammuttu että en kehtaisi enää sitä käyttää. Ja niinkuin sanoin, pitkänmatkan taivaltaijia ei oikeasti edes ole täällä missä valtaosa väestöstä asuu.

        Mitä helvettiä horiset liikevaihdoista ja elannoista?

        ID ei kulje mihinkään, kun sitä ei ole olemassakaan, vitun pöpi. Eikä myöskään ole 15min/300km latureita. Tiedätkö yhtään mikä vuosi, mikä päivä on?

        Ihan ”täällä” asun itsekin ja kaikki ajaa JOSKUS pitkiä matkoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä helvettiä horiset liikevaihdoista ja elannoista?

        ID ei kulje mihinkään, kun sitä ei ole olemassakaan, vitun pöpi. Eikä myöskään ole 15min/300km latureita. Tiedätkö yhtään mikä vuosi, mikä päivä on?

        Ihan ”täällä” asun itsekin ja kaikki ajaa JOSKUS pitkiä matkoja.

        No mikä estää ajamasta kaasuautolla tai ladattavalla pitkiä matkoja?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä helvettiä horiset liikevaihdoista ja elannoista?

        ID ei kulje mihinkään, kun sitä ei ole olemassakaan, vitun pöpi. Eikä myöskään ole 15min/300km latureita. Tiedätkö yhtään mikä vuosi, mikä päivä on?

        Ihan ”täällä” asun itsekin ja kaikki ajaa JOSKUS pitkiä matkoja.

        "Eikä myöskään ole 15min/300km latureita"

        https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/201808272201162617

        Olet niin pihalla ja jäljessä aikaasi että pahaa tekee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sulla on aika erilainen kaveriporukka kun mulla. Tästä kun vetäisee 250 km säteen kartalla niin siihen mahtuu varmaan 80% koko Suomen liikevaihdosta. Ja melkein kaikkien täällä asuvien elanto on lähempänä kuin 50 km kotoa.
        Jos joskus tulee äkillinen halu lähteä kauas jonjun asian perään niin ensimmäisenä vaihtoehtona on lentokone.
        Jos välttämättä haluaa tuhlata aikaansa istumalla ratin takana niin kaasuautolla pääsee tankaamatta yli 1.000 km, ladattavalla hybridillä myös pääsee noin 1.000km.
        Sähköauto ID.3 kulkee 550 km yhdellä latauksella ja jokainen seuraava 300km vaatii 15 minuutin latauksen.

        Mun mielesrtä tämä pitkän matkan kortti on niin loppuunkuluitettu ja alasammuttu että en kehtaisi enää sitä käyttää. Ja niinkuin sanoin, pitkänmatkan taivaltaijia ei oikeasti edes ole täällä missä valtaosa väestöstä asuu.

        Ihmettelen tätä kaasukäyttöisiä autoja mainiostavaa kirjoittajaa. Voidaanhan kaasua tietysti käyttää OTTO-moottorin polttoaineena, mutta silloinkin auton kulutus on kaupunkikäytössä kaksi kertaa suurempi kuin maantiekäytössä. Jos kaasuauto kuluttaa maantieajossa kaasua X kg/100 km, niin kaupunkiajossa se kuluttaa 2*X kg/100 km.

        Jos siis kaasuauton kulutusta kaupunkiajossa haluttaisiin alentaa, niin siihenkin pitäisi laittaa samanlainen pienellä akulla varustettu hybridikoneisto, mikä hybridi-Tojotassakin on. Tämä toimenpide olisi tarpeellinen kaasuautojen päästöjen pienentämiseksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Eikä myöskään ole 15min/300km latureita"

        https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/201808272201162617

        Olet niin pihalla ja jäljessä aikaasi että pahaa tekee.

        Näissä sähköautojen pikalatausasioissa pitäisi kaikkien laittaa nyt jäitä hattuun. Jos latureiden tehot alkavat olla 300 KW, niin silloin latauksen suorittajan pitäisi ehdottomasti olla sähköalan ammattimies, jotta touhu olisi turvallista. Minulla on paljon kokemusta satojen kilowattien sähkölaitteiden kanssa operoinnista, joten tiedän hyvin kaikki turvallisuusriskit.

        Minua epäilyttää suuresti se, ovatko sähköautojen latausliittimet riittävän hyvälaatuisia toistuvaan käyttöön. Liittimien pitäisi aina olla ehdottoman puhtaita ja täysin virheettömiä. Juuri liittimien kunnon ja puhtauden arviointi vaatii ehdottomasti sähköalan ammattilaisen tarkastusta ennen latauksen aloittamista. Jos liittimet ovat rikkinäisiä tai likaisia, niin auto voi syttyä tuleen latauksen aikana. Latauspisteessä pitäisi siis olla sähköalan ammattimies aina paikalla, ja sehän lisää kustannuksia. Sähkömiehen palkan maksaa tietysti sähköauton omistaja ja käyttäjä.


    • Anonyymi

      Silloin vanhaan hyvään aikaankin miehillä oli tapana kehuskella autojen pienillä kulutuksilla. Enoni oli aikoinaan sellainen wanhan kansan kyläseppä, joka korjaili ja maalaili autoja ja teki kaikenlaista sekalaista remonttia. Kun ostin ensimmäisen autoni, niin valitin hänelle sitä, että autoni kuluttaa enemmän bensaa kuin kavereideni vastaavat autot. Enoni antoi minulle sellaisen ohjeen, että kaksi viimeistä litraa pitää aina valehdella, niin silloin voi aloittaa keskustelun autojen kulutuksesta tasavertaisesti. Hän vielä tähdensi sitä, että ne valehdellut pari litraakin pitää kyllä itse maksaa, vaikka keskusteluissa niitä ei voikaan mainita.

      Tämä 50 vuotta vanha tarina näyttää pitävän suunnilleen paikkaansa nykypäivänäkin. Olen nyt melkein 3 viikkoa ajellut erittäin lyhyitä matkoja hybridi-Auriksella, ja keskikulutus sekalaisessa kyläajossa on ollut keskimäärin 5,2 l/100 km. Minusta se on aika vähän, sillä toinen isompi saksalainen autoni tempaisee vastaavassa ajossa noin 15 l/100 km.

      Jos vertaillaan hybridi-Auriksen kulutusta hurjimpien mainospuheiden mukaiseen kulutukseen niin 2 litran valehtelusääntö näyttää tässäkin toimivan. Hurjimmissa mainoksissa olen nähnyt sellaisia lukemia kuin 3,3 l/100 km, joten suunnillen 2 viimeistä litraa on nytkin valehdeltu. Vanhan jo edesmenneen enoni arvio pätee siis edelleen.

      Hybridiauton kulutus muuttuu hyvin herkästi erilaisissa ajo-olosuhteissa. Kun lähden asunnoltani pururadalle kävelemään, niin menomatkalla hybridi-Auris kuluttaa bensiniä 7 l/100 km, sillä pururata on hyvin korkealla mäellä. Kun palaan lenkiltä kotiin, niin tulomatka on laskuvoittoista, jolloin bensaa kuluu 3,4 l/100 km. Koko reissulla bensaa palaa siis 5,2 l /100 km, ja tämä näyttää olevan auton kulutus sekalaisessa lyhyen matkan ajossa. Mikäli moottori olisi ajoon lähdettäessä ihan lämmin, niin kulutuslukemat ovat silloin hieman pienemmät. Olen kuitenkin tyytyväinen hybridi-Auriksen pieneen kulutukseen.

      • Anonyymi

        Laiton tänään Aurikseen talvirenkaat alle ja ajoin autolla noin 15 km pitkän koeajon osittain taajamassa ja osittain mutkaisella maantiellä. Tällä lenkillä kulutus oli 4,8 l/100 km.

        Nyt olen saanut tarpeeksi tietoa hybridi-Auriksen kulutuksesta normaalissa ajossa, enkä enää jatkossa aio seurata tarkasti kulutettua bensamäärää. Koeajoissa olen tullut siihen tulokseen, että minun aika reippaalla ajotavalla hybridi-Ariksen keskikulutus asettuu välille 4,5 - 5,5 l/100 km. Auton pienehköön kulutukseen olen hyvin tyytyväinen, joten autokauppa onnistui hyvin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Laiton tänään Aurikseen talvirenkaat alle ja ajoin autolla noin 15 km pitkän koeajon osittain taajamassa ja osittain mutkaisella maantiellä. Tällä lenkillä kulutus oli 4,8 l/100 km.

        Nyt olen saanut tarpeeksi tietoa hybridi-Auriksen kulutuksesta normaalissa ajossa, enkä enää jatkossa aio seurata tarkasti kulutettua bensamäärää. Koeajoissa olen tullut siihen tulokseen, että minun aika reippaalla ajotavalla hybridi-Ariksen keskikulutus asettuu välille 4,5 - 5,5 l/100 km. Auton pienehköön kulutukseen olen hyvin tyytyväinen, joten autokauppa onnistui hyvin.

        Tänään tuli ajettua hybridi-Auriksella noin 240 km. Suurin osa oli maantieajoa räntäsateessa teillä, joissa nopeusrajoitukset olivat 80 km/h ja 100 km/h. Taajama-ajoa oli noin 20 km. Koko lenkin keskikulutus oli 4,7 l/100 km. Kulutus oli mielestäni hyvin kohtuullinen, joten hybridiauto on vanhalle rauhalliselle miehelle hyvä valinta.


    Ketjusta on poistettu 11 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      40
      2012
    2. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      45
      1537
    3. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      28
      1448
    4. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1431
    5. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      19
      1427
    6. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      1
      1405
    7. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      2
      1367
    8. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      1
      1300
    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      2
      1230
    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      5
      1217
    Aihe