Rintaa puristaa ja vatsaa vääntää. Kaksi yötä olen nyt valvonut, pää on ihan sekaisin ja ajatukset ei pysy koossa. Ruoka oksettaa, makaan vaan sängyllä ja itken. En tiennyt, että tällaista tuskaa on olemassa. Viime yönä soitin kriisipuhelimeen ensimmäistä kertaa koko elämäni aikana. Luulin, että meidän yhteinen taival kestäisi hautaan saakka, niin ainakin annoit ymmärtää, kun puhuit tulevaisuudesta. Onko täällä kohtalotovereita, jonka kanssa voisi vaihtaa ajatuksia. En pysty tähän yksin.
T: R
T: R
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.