Miksi tuolla turunväylällä kolaroidaan?

Anonyymi

Taas kuulin aamulla radiosta että turunväylällä ämmässuon kohdalla kolaroitu, tuollahan kolaroidaan varmaan kymmeniä kertoa vuodessa.
Mikä siitä paikasta tekee niin vaikea?

Yksi vinkki, jos edellä olevat hidastaa niin pidä se turvaväli silti että kaistaa pääsee vaihtamaan kuten liittymästä tulevat. Älkääkä tehkö niitä äkkinäisiä kaistanvaihtoja.

Paremmin ei voi paikkaa valita ja aikaa, aamuliikenteessä ajetaan kolari ja liikenne seis.

24

67

Vastaukset

  • Mitä? Eikö kuuden metrin väli olekaan tarpeeksi kun ajetaan 110km/h?

    • Neljä metriä riittää hyvin koska olen keskivertoa parempi kuljettaja.


  • Tullaan päätielle hitaasti ja katsomatta sopivaa paikkaa autojonosta.

    Olen nähnyt Tuomarilankin liittymästä tulevia, jotka ajavat noin 60-70 km/h moottoritielle ja luottavat siihen, että muut jarruttavat tai väistävät. Vaikka päätiellä olisi vain yksi auto, niin kolmion takaa tuleva ei tähtää sen taakse vaan kohdalle tai juuri ihan eteen ja pakottaa toisen väistämään vaikka itsellä olisi väistämisvelvollisuus.

    Kun autoja on paljon ja noita em. tyyppejä muutamakin, niin kolaroidaan. Esim. päätiellä joudutaan väistämään vasemmalle kaistalle joskus yhtäkkiä, jotta ei ajettaisi liittymästä hitaasti tulleen perään.

    • Melkoisen pätevä vastaus aloittajan kysymykseen. Näitä lisää!


    • Asian voi kääntää myös niin päin, että vaikka pääväylällä ajavia pitää väistää, niin siellä ajavilla on myös vastuu ajaa rajoitusten mukaista vauhtia, varsinkin liittymien kohdilla. Ei pidä vaikeuttaa sinne liittymisiä ajamalla pääväylällä yli rajoitusten ja siten luomalla entistä suurempia nopeuseroja.


    • Liittymistä tuleville pitäisi olla tilaa, reilusti.
      Se saattaa hidastaa liikennettä ja aika usein tekeekin sen, sellaista on liikenne, malttia ja joustamista ja sääntöjen noudattamista. Seuraa tarkkaan liikennettä mitä edellä tapahtuu, reilu turvaväli auttaa siihen että pieniin nopeuden muutoksiin on aikaa reakoida rauhallisesti, näin takana olevillekkaan ei tule kiire jarruttaa.

      Päätietä ajavan ohjeet liittymä kohtiin ranskalaisin viivoin
      - pidä reilusti väliä edellä olevaan.
      - säilytä sama nopeus, ei ylinopeuttakaan.
      - jos joustat, jousta ajoissa sitten.

      Ihmettelen niitäkin, ketkä 110% varmasti aikoo kuitenkin ohittaa, ajavat siis ylinopeutta jopa niin miksi sitä liittymästä tulevaa pitää piinata loppuun saakka, vaihda vaan sinne ohituskaistalle ja mene mene..


    • Anonyymi kirjoitti:

      Asian voi kääntää myös niin päin, että vaikka pääväylällä ajavia pitää väistää, niin siellä ajavilla on myös vastuu ajaa rajoitusten mukaista vauhtia, varsinkin liittymien kohdilla. Ei pidä vaikeuttaa sinne liittymisiä ajamalla pääväylällä yli rajoitusten ja siten luomalla entistä suurempia nopeuseroja.

      Turunväylällä ruuhka-aikaan moista ongelmaa ei ole. Ohituskaistalla saattaa joku onnistua satunnaisesti ajamaan ylinopeuttakin, mutta pääsääntöisesti siellä kyllä mennään selvästi alle rajoituksen tuossa oikeanpuoleisella kaistalla... Poislukien ne tapaukset, kun rajoitukset on tiputettu järjettömälle tasolle (esimerkiksi 60 km/h onnettomuudesta johtuen, kun ennen onnettomuuskohtaa ajettiin 10 km/h ja sen jälkeen oli baana vapaa ja liikennettä vähän).

      Oma tapauksensa on sitten tietysti se, että välillä tulijoilla ja motarilla olijoilla on ihan omat rajoituksensa. Yritä siinä sitten arpoa joukkoon mukaan "laillisella" nopeudella, jos itsellä on 80 km/h rajoitus ja motarilla ajetaan 120 km/h rajoituksella... Toisinkin päin on tapahtunut, mutta se on tietysti liittyjälle helpommin hallittavissa.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Asian voi kääntää myös niin päin, että vaikka pääväylällä ajavia pitää väistää, niin siellä ajavilla on myös vastuu ajaa rajoitusten mukaista vauhtia, varsinkin liittymien kohdilla. Ei pidä vaikeuttaa sinne liittymisiä ajamalla pääväylällä yli rajoitusten ja siten luomalla entistä suurempia nopeuseroja.

      Niin,
      ja velvollisuus pitää huolen siitä, että päätiellä on tilaa liittyä. Tilanpidon velvollisuus on myös liittyjillä.

      Veio4


    • Anonyymi kirjoitti:

      Niin,
      ja velvollisuus pitää huolen siitä, että päätiellä on tilaa liittyä. Tilanpidon velvollisuus on myös liittyjillä.

      Veio4

      En ihan ymmärtänyt mitä yrität. Ei liittyjä voi vaikuttaa päätien tilaan tai sen puutteeseen. Hän voi ainoastaan katsoa, että ylipäätään löytyy tilaa, johon liittyä. Jos ei sillä hetkellä ole, niin odotetaan sopivaa tilaa.

      Jos päätiellä ajetaan tappituntumassa ylinopeutta, niin vaikeaa on tilaa löytää. Kyllä jokainen pitää katsoa peiliin ja miettiä onko itse osa ratkaisua vai osa ongelmaa.


    • Anonyymi kirjoitti:

      En ihan ymmärtänyt mitä yrität. Ei liittyjä voi vaikuttaa päätien tilaan tai sen puutteeseen. Hän voi ainoastaan katsoa, että ylipäätään löytyy tilaa, johon liittyä. Jos ei sillä hetkellä ole, niin odotetaan sopivaa tilaa.

      Jos päätiellä ajetaan tappituntumassa ylinopeutta, niin vaikeaa on tilaa löytää. Kyllä jokainen pitää katsoa peiliin ja miettiä onko itse osa ratkaisua vai osa ongelmaa.

      Tarkoitin sitä mitä jatkossa sanoit, eli molempien, sekä päätiellä ajavien että liittyjien täytyy pitää riittävästi valiä jotta liittyminen onnistuu sujuvasti.
      Eli liittyjät kiihdyttävät päätien nopeuteen ja liittyvät vetoketjuperiaatteella.


  • Siinä on kolme syytä kolaroinneille:
    1) Yksi Suomen vilkkaimpia väyliä ruuhka-aikoina
    2) Suomen vanhinta moottoritieosuutta. Ajalta jolloin ajateltiin turvallisuuden parantuvan, kun tiessä on paljon mutkia ja notkoja ja
    3) Ihmiset eivät vaan osaa pitää turvaväliä. Itse olen vuosia tälläkin palstalla suositellut pidempiä turvavälejä liikenteeseen, mutta vastanaväittäjiä löytyy aina.

    Eilen tuossa ajaessa, oli muuten 2-3 kolaria (yksi saattoi olla vain levinnyt tien poskeen). Usein yksi kolari aiheuttaa jonon nykimistä, mikä aiheuttaa seuraavia kolareita joko pysähdyksen tullessa "yllätyksenä", tai kun joku jojoilee kaistalta toiselle, kun arvelee jomman kumman kaistan vetävän paremmin (ja niin se tietysti yleensä tekeekin, ei vaan välttämättä sama yli sataa metriä).

  • Sellaiseen seikkaan olen kiinnittänyt huomiota, että jos tullaan takaa nopealla vauhdilla vähän hitaamman perään kiinni ja sitten hidastetaan suht äkillisesti, niin takana tulevat joutuvat myös hidastamaan mutta heillä tämä saattaa korostua. Syntyy ketjureaktio taaksepäin ja liikenne alkaa nykimään siellä takana. Pahimmassa tapauksessa taaempana sitten jopa kolisee.

    Nopeuserot ja äkkinäiset vauhdin muutokset ovat myrkkyä, varinkin jonoutuneessa liikenteessä. Moni ei tällaista ajattele. Oma äkillinen vauhdin hiljentäminen saattaa siis aiheuttaa kolareita jossain taaempana.

    • Tuo on muuten yksi älyttömimmistä ilmiöistä moottoritieliikenteessä. Reipasta ylinopeutta ohituskaistalla kohti pippeli edellä ajavaa, ja sitten voimakas jarrutus kun ei se yllättäen kadonnutkaan siitä edestä. Ja sitten roikutaan takapuskurissa ikään kuin vauhtia työntäen.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Tuo on muuten yksi älyttömimmistä ilmiöistä moottoritieliikenteessä. Reipasta ylinopeutta ohituskaistalla kohti pippeli edellä ajavaa, ja sitten voimakas jarrutus kun ei se yllättäen kadonnutkaan siitä edestä. Ja sitten roikutaan takapuskurissa ikään kuin vauhtia työntäen.

      Ei sitä näe edellä olevaa ennen kuin 2 metrin päästä :)
      Sama homma kun oikeaa ajokaistaa ajetaan edellä olevan taakse, huomatakseen siis kai että siinä tosiaan on edessä joku ajoneuvo ja sitten ohitetaan. Ei voi ajoissa siirtyä ohituskaistalle mutta ei nyt kuitenkaan niin jotkut tekee että 700 metriä ennen ohitettavaa otetaan jo ohituskaista. On se muuten jännä homma että miten erilailla sitä asiat voi tehdä, normaaliin suorittamiseen yltäminen varmaan se vaativin.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Tuo on muuten yksi älyttömimmistä ilmiöistä moottoritieliikenteessä. Reipasta ylinopeutta ohituskaistalla kohti pippeli edellä ajavaa, ja sitten voimakas jarrutus kun ei se yllättäen kadonnutkaan siitä edestä. Ja sitten roikutaan takapuskurissa ikään kuin vauhtia työntäen.

      Kuka ajaa pippeli edellä ja miten ja millä se konkreettisesti tapahtuu?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Kuka ajaa pippeli edellä ja miten ja millä se konkreettisesti tapahtuu?

      Peruuttaessa ajan perse edellä mutta muuten pippeli edellä.


  • Ajan silloin tällöin Veikkolasta Kehä ykköselle turunväylää pitkin. Ihmettelen kun 2/3 osaa autoilijoista ajaa ohituskaistaa. En keksi siihen juuri mitään syytä kun molemmat kaistat liikkuvat suurinpiirtein samaa nopeutta.
    Kumma juttu kun Länsiväylä on samaan aikaan rakennettu mutta sillä tapahtuu hyvin vähän onnettomuuksia. Varmaan 1/10 osa turunväylän määrästä. Länsiväylällä onkin 80kmh rajoitus.

    • Siis tarkoititko että kaikkien pitäisi ajaa oikealla jotta vasen kaista ei kuluisi, vai mikä oli pointtisi.?


  • Turkulaiset ja Snadilaiset liikenteessä samalla tiellä, pitääkö se selittää joksikin muuksi?

  • Eiköhän ne Turunväylän kolarit johdu siitä että sinne vasemmalle kaistalle kiilataan. Eli oikealta kaistalta syöksytään 70-80 km/h vasemmalle kaistalle missä jono liikkuu 110 -130 km/h. Ja tietenkään turvavälit ei ole kenelläkään kunnossa.

    Välillä näkee kyllä sellasia suorituksia että mistä helvetistä ihmiset saa niitä ajokortteja

    • Ps. Keskittykää pelkästään siihen ajamiseen.


    • Tuo on ongelma. Ja vaikka kiihdytyskaistaa olisi, niin ei kiihdytetä auton nopeutta sitä käyttäen.
      Pitäisi katsoa sopiva paikka ja kiihdyttää siihen. Näkee paljon sitä, että oletetaan että päätiellä väistetään kolmion takaa tulevaa.

      Itse ajan tuon takia vasenta eli ohituskaistaa hyvin paljon, koska siellä ei jopa 40 km/h hitaammin ajavia kiilaa eteen ja pakota äkkijarrutukseen tai väistöön. Kehä I ja Kehä III sama juttu.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Tuo on ongelma. Ja vaikka kiihdytyskaistaa olisi, niin ei kiihdytetä auton nopeutta sitä käyttäen.
      Pitäisi katsoa sopiva paikka ja kiihdyttää siihen. Näkee paljon sitä, että oletetaan että päätiellä väistetään kolmion takaa tulevaa.

      Itse ajan tuon takia vasenta eli ohituskaistaa hyvin paljon, koska siellä ei jopa 40 km/h hitaammin ajavia kiilaa eteen ja pakota äkkijarrutukseen tai väistöön. Kehä I ja Kehä III sama juttu.

      Kehäteillä sentään on enemmän rinnakkaisia kaistoja. Luulisi kiihdytyksen onnistuvan ennen kaistanvaihtoa. Kehilla uskoisi oikenpuolimmaisinta kaistaa ajavien ymmärtävän, että liittyjät pitää päästää mukaan. Motareilla yhteispeli toimii heikommin.


    • Enevpk1 kirjoitti:

      Kehäteillä sentään on enemmän rinnakkaisia kaistoja. Luulisi kiihdytyksen onnistuvan ennen kaistanvaihtoa. Kehilla uskoisi oikenpuolimmaisinta kaistaa ajavien ymmärtävän, että liittyjät pitää päästää mukaan. Motareilla yhteispeli toimii heikommin.

      Olen aika monesti huomannut kehätielläkin oikean puoleista kaistaa ajaessani, että vaikka perässäni olisi todella hyvin tilaa, niin yritetään päästä edelleni väkisin. Eli minun pitäisi siis tehdä niille tilaa juuri eteeni jarruttamalla, koska perässä oleva vapaa tila ei kelpaa.

      Eli yleensä otetaan paikkaa jonon kahden viimeisen auton välistä vaikka niiden jälkeen olisi tilaa paljon paremmin.

      Tuota ihmettelin äskettäin Kehä III:lla, kun se tapahtui niin monta kertaa ja peräkkäin eri liittymistä ja eri autojen ollessa kyseessä. Itse pidin edessä olevaan jonoon etäisyyttä hieman yli 100 metriä, mutta monta kertaa peräkkäin eri liittymästä tullut auto ajoi edessä ajavan jonon sisään kahden viimeisen auton väliin. Tuo ei ole mielestäni järkevää. Onko pakko kilpailla turvallisuuttakin hieman riskeeraten? Pienemmät riskit varmasti on ajettaessa isompaan vapaaseen tilaan.


SEISKA.FI

Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.