Kirjamessuilta yx juttu muiden lomassa

Anonyymi

Kuuntelin kirjaesittelyn, Elämää ennen ja jälkeen kuoleman. Kirjoittaja keuhkosi että saattohoitopaikkoja on vain neljä Suomessa, että ei ole rahasta kiinni, pitäisi olla enemmän. Kun jotkut kuolevat tk-sairaalan vuodeosasto erillisessä yhden ihmisen kuolin-huoneessa. Saattohoitopaikoissa on niin hienot huoneet että väritkin sopivat harmonisesti toisiinsa.
En halua sellaista luxus-kuolin-huonetta itselleni. Oikein hyvin riittää terveyskeskuksen huone. Paljon tärkeämpää on että ei ole kovia kipuja ja että jos tahtoo, on läheiset läsnä.

21

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Juuri noin, rauhallinen paikka, hyvä kivun hoito, läheiset läsnä,jos niin haluaa.
      Ei ulkoisilla puitteilla ole mitään merkitystä siinä vaiheessa.
      Nykyään vaan on joillekin tullut maan tavaksi vouhkata asioista niinkuin ainoa oikea totuus, olisi omassa taskussa.
      Yleensä on niin, että pienet ryhmät pitävät suurta ääntä, mutta suuri enemmistö on ihan eri mieltä, mutta eivät ole suuna ja päänä joka paikassa.

      • En minäkään muuta kaipaa.
        Toivon että saan apua jos on kipuja, ikäni muistan kuinka isääni kohdeltiin 70-luvulla kun hän oli kuolemassa syöpään. Nuori kloppi oli paikkakunnan terkkarilla lääkärinä, pyysin häneltä isälleni lisää kipulääkettä kun oli kovissa tuskissa. Sain tylyn vastauksen, ei voida antaa, kysyin miksi ei edes nyt kun aikaa on korkeintaan päivä tai pari. Hän sanoi että ei se vaikuta asiaan, oli hyvin ylimielinen.
        Vieläkin inhoan tätä lääkäriä. Menin kerran hänen vastaanotolleen, valitin päänsärkyä joka oli oikeasti kamalaa. Hän naurahti ja kysyi, mistä minä tiedän onko sinun pääsi kipeä. Ei kai kukaan lääkäri tiedä potilaan kivuista kuin hänen kertomanaan.
        Onneksi ei ihan tuollaisia ole sen jälkeen sattunut.


      • Anonyymi
        liekko kirjoitti:

        En minäkään muuta kaipaa.
        Toivon että saan apua jos on kipuja, ikäni muistan kuinka isääni kohdeltiin 70-luvulla kun hän oli kuolemassa syöpään. Nuori kloppi oli paikkakunnan terkkarilla lääkärinä, pyysin häneltä isälleni lisää kipulääkettä kun oli kovissa tuskissa. Sain tylyn vastauksen, ei voida antaa, kysyin miksi ei edes nyt kun aikaa on korkeintaan päivä tai pari. Hän sanoi että ei se vaikuta asiaan, oli hyvin ylimielinen.
        Vieläkin inhoan tätä lääkäriä. Menin kerran hänen vastaanotolleen, valitin päänsärkyä joka oli oikeasti kamalaa. Hän naurahti ja kysyi, mistä minä tiedän onko sinun pääsi kipeä. Ei kai kukaan lääkäri tiedä potilaan kivuista kuin hänen kertomanaan.
        Onneksi ei ihan tuollaisia ole sen jälkeen sattunut.

        Pienillä paikkakunnilla voi tosiaan olla alalle sopimattomien hoitajien tai lääkärin armoilla. Eräs kuolemaisillaan oleva sukulaiseni sai hoitajalta motkotusta "sinä taisit tupakoida aikoinaan.." . Ylipäänsä Terveyskeskuksissa on kamalia hoitajia ja toisia hyviä.
        Saattokoti olisi siksi tärkeä juttu.
        Aivan huippukodissa olin tuttavani lähellä kuoleman lähestyessä, se sijaitsi Tampereen lähettyvillä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Pienillä paikkakunnilla voi tosiaan olla alalle sopimattomien hoitajien tai lääkärin armoilla. Eräs kuolemaisillaan oleva sukulaiseni sai hoitajalta motkotusta "sinä taisit tupakoida aikoinaan.." . Ylipäänsä Terveyskeskuksissa on kamalia hoitajia ja toisia hyviä.
        Saattokoti olisi siksi tärkeä juttu.
        Aivan huippukodissa olin tuttavani lähellä kuoleman lähestyessä, se sijaitsi Tampereen lähettyvillä.

        Saattohoitokodit ovat hyviä paikkoja kuolevan hoitoon. Hyvää saattohoitoa voitaisiin antaa muuallakin, valitettavasti vaan resursseja ja koulutusta puuttuu.
        Superin johtaja on sanonut, että kun soveltuvuuskokeet lopetettiin, alalle on tullut täysin sille sopimatonta joukkoa.
        Sitäkään asiaa ei lakiin saada, että ne palautettaisiin, suosituksia vaan jaetaan.


    • Anonyymi

      Minulla on paha olo.
      Tänään anoppini kuoli palvelutalossa.
      Anoppi on ollut aina hyvin läheinen. Mieheni kuoleman jälkeen ehkä vieläkin läheisempi, koska me kumpainenkin menetimme meille tärkeän ihmisen.
      Monesti hän sanoi, että sitten kun hän kuolee, niin hän tapaa oman poikansa.
      Nyt tänään juuri tuo hänen sanomisensä on ollut mielessä. Toivon, että he tapaavat.

      Heikunkeikku

      • Anonyymi

        Voimia sinulle. Muistele kivoja asioita, joita puhuitte ja sattumuksia. ❤


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voimia sinulle. Muistele kivoja asioita, joita puhuitte ja sattumuksia. ❤

        Kiitos. Yritän ajatella kivoja asioita. Tällä hetkellä ne tuntuvat kuitenkin jotenkin ei niin kivoilta, kun paha mieli on vallitsevana.
        Tulen Aina, AINA muistamaan anoppiani valtavalla rakkaudella.
        Meillä ns. synkkasi ihan alusta asti, kun ensimmäisen kerran menin mieheni kotiin ja anoppi kädet taikinassa (oli leipomassa) tuli portaille katsomaan, että kuka vieraalla autolla ajoi pihaan.
        Minä meikattu leidi, kaukana maalais neitosista, astuin esiin ja siitä se lähti ja anoppi oli heti ja oitin siihen malliin, että "mä tykkään susta". Siitäkin usein puhuttiin.

        Heikunkeikku


      • Osaanottoni, heikku.
        Voimahalit Sinulle!


    • Anonyymi

      Jatkan kommenttiani hieman.
      Peruin tuon kuoleman johdosta tänään kaikki oppitunnit.
      En voinut lähteä töihin ja olla "muina miehinä".
      Kaikkia on tullut mieleen, kun olen päästänyt itseni siihen tilaan, että olen ajatellut kaikkia jutteluita.

      Huomenna on parempi päivä luulen.

      Heikunkeikku

      • Otan osaa Heikunkeikku.
        En usko, että itseasiassa olette hänet menettäneet.
        Niinkuin hän sanoi, että näkee poikansa, niin myös te näette hänet, kun aika on.


      • Anonyymi

        Jokainen seuraavapäivä on helpompi yleensä edellistä, sitten tulee se tunne, että ei voi olla totta ja jotakin päivän sattumusta pitää kertoa hänelle jne.


      • Anonyymi
        Eliaana kirjoitti:

        Otan osaa Heikunkeikku.
        En usko, että itseasiassa olette hänet menettäneet.
        Niinkuin hän sanoi, että näkee poikansa, niin myös te näette hänet, kun aika on.

        Kiitos osanotosta.
        Sain viis minuuttia sitten tekstiviestin, että hautajaiset on 16. ens kuuta.
        En ole häntä menettänyt, ajattelen, koska on muistot ja meidän juttelut on muistissa.
        On vain niin outoa, että häntä ei enää ole.
        Huomenna on parempi päivä. Tiedän. Tämä päivä on ollut sellainen, että olen antanut itseni vajota jonkinmoiseen apatiaan. Hän on ansainnut sen, että suren häntä.
        Anoppini on ollut tärkeämpi, kuin oma äitini. On pakko sanoa näin. Anoppini on myös aikanaan sanout, että on ottanut minut tyttärekseen.

        Heikunkeikku


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos osanotosta.
        Sain viis minuuttia sitten tekstiviestin, että hautajaiset on 16. ens kuuta.
        En ole häntä menettänyt, ajattelen, koska on muistot ja meidän juttelut on muistissa.
        On vain niin outoa, että häntä ei enää ole.
        Huomenna on parempi päivä. Tiedän. Tämä päivä on ollut sellainen, että olen antanut itseni vajota jonkinmoiseen apatiaan. Hän on ansainnut sen, että suren häntä.
        Anoppini on ollut tärkeämpi, kuin oma äitini. On pakko sanoa näin. Anoppini on myös aikanaan sanout, että on ottanut minut tyttärekseen.

        Heikunkeikku

        Suru pitää surra pois, niin ettei se satu enää, jäljelle jää kaipaus, silloin kun on hyvät muistot, niinkun Sinulla ja niitä kannattaa vaalia.


    • Kyllä minua pännisi kuolla just silloin, kun köyhäkin vihdoin pääsisi lepäilemään niin hienoon huoneeseen.
      Mieluummin sitä lähtisi tästä maailmasta, jos olisi oikein kurjan näköinen murju, mielellään pahan hajuinenkin, missä kuolemaani odoteltaisiin.

    • Anonyymi

      Osanottoni kuolemantapauksesta. Erikoista että tällä palstalla kaksi tapausta, eihän me nyt niin vanhoja olla.
      Mieluummin laittaisin terveydenhuollon riittämättömiä rahoja itse hoitoon, kuin tyylikkääseen kuolinhuone-sisustukseen.

      • Anonyymi

        Otan osaa.
        En tiedä saako, mutta kysyn, soitatko pianoa,
        kun on tunteita, mitä ei sanoin aina voi purkaa?

        Beng


    • Anonyymi

      Näissä ikävuosissa emme voi välttyä lähdön tunnelmilta. Niitä joudumme kohtaamaan niin suruna kuin ilona. Kenenkään toisen tunnekokemukseen emme ylety. Jokaisella se on omansa.

    • Minun siskoni...yhy...yyy...rääky...rääky...räää...
      Ressukka kuoli 3 kuukautta vanhana.
      Vaikka Arvo Ylppö itse häntä hoiti.
      Ihan täällä Stadissa asti.
      yhy...
      Onneksi minä en ollut vielä syntynyt.
      Onneksi eivät vanhempani kuolemastaan lyyhistyneet.
      Huuuoks!

      H.

    • Anonyymi

      Myös Donneria haastateltiin kirjamessuilla. Hän kertoi että hän on joka toinen päivä apaattinen ja joka toinen päivä on parempi. Ajattelin että sellaista minullakin on, ehkä kuitenkin vielä niin että neljä päivää on hyvää ja 1 huonompi, toivottavasti ei tihene.
      Mutta Donner suunnitteli uutta kirjaa ja oli mielettömän huumorintajuinen ja mukava juttuinen niin että ilmeisesti oli se parempi päivä.

    • Anonyymi

      Ei saattohoitopaikoista niin ole mitään väliä, pääasia on että keuhkotaan ja kailotetaan kurkku suorana kirjan myymiseksi.

    • Anonyymi

      Mitä vikaa terveyskeskusten saattohoidossa on, koska oman äitini lähtöä sain valvoa viikon samassa huoneesa (siis yöpyä siellä myös) ja äitini ei todellakaan pystynyt nauttimaan mistää "värisinfoniasta" huoneessaan, koska oli niin kovan lääkityksen turvin ja onneksi, koska hän sain vuoronperään diapamia ja morfiinia.

      Sen kyllä totesin, että vaikka on suurinpiirtein tajuton lääkkeistä niin kuitenkin kuulee, mitä hänelle puhutaan.

      Olin kirjoittamassa synttärikorttia hänen vanhimmalle lapselleen ja kyselin siinä, että mitä kirjoitetaan, vai kun se menikään, mutta olin hypätä tuoliltani ylös, koska äiti sanoikin selvästi, että "mie en enää jaksa"....ja sinä yönä hän kuoli, vanhimman lapsensa nimppareina..

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      89
      4170
    2. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      103
      2343
    3. Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä

      Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?
      Puolanka
      31
      2238
    4. Miksi olet riittämätön kaivatullesi?

      Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell
      Ikävä
      95
      2058
    5. Tiedän, että emme yritä mitään

      Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian
      Ikävä
      28
      1867
    6. Hymysi saa tunteet

      Pintaan❤️ jos et tarkoita niin älä tee sitä
      Ikävä
      31
      1850
    7. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      9
      1557
    8. Miten hetki

      Kahden olisi paras
      Ikävä
      28
      1521
    9. Aloitetaan puhtaalta pöydältä

      Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei
      Ikävä
      188
      1330
    10. Kuvaile kaivattusi

      ulkonäköä?
      Ikävä
      72
      1142
    Aihe