Tuhkauksen osuus pk-seudun isoissa kaupungeissa (v. 2018) oli seuraava.
Helsingissä 86 %
Espoossa 82 %
Vantaalla 74 % ( Vantaalla vuonna 2000 luku oli 52 %.)
Vert. Pohjoisin krematorio on Oulussa, joten Lapissa tuhkausten osuus on hyvin pieni.
Helsingissä 86 %
Espoossa 82 %
Vantaalla 74 % ( Vantaalla vuonna 2000 luku oli 52 %.)
Vert. Pohjoisin krematorio on Oulussa, joten Lapissa tuhkausten osuus on hyvin pieni.
Vastaukset 53
Vanhimmat
Kirkkon on jarruttanut tuhkauksen laajentumista, mutta joutunut kuitenkin myöntymään siihen. Tuhkaus mahdollistaa tuhkan hautaamisen tai sirottelun kirkon hautausmaiden ulkopuolelle.
Tuohon on kyllä aiemmin ollut jotain teologisiakin syitä. Edelleenkin kai ruumishautaus on jotenkin periaatteessa parempana pidetty vaihtoehto.
Kirkolla on myös oma taloudellinen etu mielessä kun se on puolustanut arkkuhautausta ja yrittänyt pitää tuhkauksen mahdollisimman vähäisenä. Arkkuhautaus kalliimpana kun tuottaa kirkolle enemmän katetta.
Ehkä nykyään, mutta eikö liene arkkuhautausta puolustettu silloinkin kun kaikkien oli pakko kuulua kirkkoon.
Kirkko jarruttaa kehitystä minkä voi, mutta lopulta joutuu antamaan periksi yleisen paineen alla, koska pelkää menettävänsä julkista valtaa ja tulovirtansa (kirkollisverot). Seuraavaksi kirkko joutuu antamaan periksi tuhkauurnan siunauksessa.
"Piispa ei sallisi tuhkauurnan siunaamista hautajaisissa arkun sijaan – professori uskoo kirkon kannan muuttuvan"
https://www.uusimaa.fi/artikkeli/814323-piispa-ei-sallisi-tuhkauurnan-siunaamista-hautajaisissa-arkun-sijaan-professori
Tuhkauurnan siunaaminen tuntuu kyllä aika tylyltä. Mutta varmaan siihen mennään ja totutaan. Poistuisiko silloin tilaongelmakin? Vapaa-ajattelija hakisi uurnan hautaustoimistosta, siirtyisi lähibaariin, löisi uurnan vainajan vakipöytään ja muistelu voisi alkaa.
Hautajaiset ovat eläviä varten, ei kuolleita. Elävät jättävät jäähyväisiä, muistelevat kuollutta ja siten käsittelevät surua. Vaikkakin Jeesus tylyttää sanoessaan, "antaa kuolleiden haudata kuolleensa." Kai se liittyy ajatukseen, että ihminen on hengellisesti kuollut eläessään erossa Jumalasta.
Hautaustapojen muuttuessa muutama "maallinen" toimija menettää tuloja. Hautajaiskukkiin ja muuhun hörhellykseen tarvittavat rahat voisi ohjata eläville hyväntekeväisyyteen.
"Hautaustapojen muuttuessa muutama "maallinen" toimija menettää tuloja."
Myös kirkko menettää tulojaan, joidenka menetystä vastaan se raivoisasti taistelee. Esimerkiksi tuhkahautaus ei tuo läheskään niin paljon tuloja kirkolle kuin arkkuhautaus.
Tuhkauurnan siunauksen salliminen tulisi edelleen laskemaan kirkon tuloja, koska nykykäytäntö pakottaa tuhkauksessa kaksiosaiseen tilaisuuteen. Ensin on siunaustilaisuus arkun kanssa ja tuhkauksen jälkeen on toinen tilaisuus, jossa uurna haudataan. Jos uurnan siunaus sallittaisiin toimitus voitaisiin suorittaa yhdellä tilaisuudella.
Paine kirkkoa kohtaan kasvaa. Myös Iltalehti kirjoittaa kirkon hankoittelusta. Veikkaanpa ettei mene kuin 1-3 vuotta kun kirkko on pakotettu siunaamaan myös turkauurnat.
Kirkko palvoo ennenkaikkea Rahaa. Seuraavan palautteen edessä kirkko taipuu muuttamaan linjaansa varsin nopeasti.
"Hautausurakoitsijan mukaan evankelisluterilainen kirkko kuitenkin vaatii siunausta arkussa ennen tuhkausta.
– Moni kirkkoon kuuluva ei tiedä tätä laatiessaan hautaustestamenttia. Viimeksi pari viikkoa sitten vainajan puoliso sanoi eroavansa kirkosta, koska hänen miehensä viimeistä tahtoa ei kunnioiteta, hautausurakoitsija kertoo."
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/4b1dcd2b-64ff-42cd-bf1a-a45493092479
Tässä vielä toinen hautaustoimeen liittyvä asia, jossa kirkko on kahta mieltä: http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2019/04/28/hautaustoimen-yhdenvertaisuusongelmat-hallitusohjelmaan/
Juuri tänään alkaa kirkolliskokous, joka tulee "sallimaan" kasteen yhden kummin kanssa. Nythän "vaaditaan" kaksi kummia, mutta poikkeustapauksessa riittää yksi. Aika analogiselta tämä vaikuttaa, jos nyt sallitaan tuhkan siunaaminen vain poikkeustapauksessa.
Jännä juttu tuossa hautaamisessa ilman kirkkoa on se, että kirkko saa korvauksen vaikka kuinka monesta ilman sen apua suoritetusta hautauksesta.
Sama 20€/kuntalainen/vuosi työnnetään valtiolta kirkon tilille, vaikkei kirkolla olisi mitään kuluja vainajista.
Mahtaako tuo täyttää hyvän hallintatavan tunnusmerkit?
Vuonna 2018 kaikista evlut kirkon suorittamista hautauksista tuhkaamalla suoritettiin enemmistö, 53,8 prosenttia.
Maaseudulla tietenkin pitkä kuljetusmatka krematorioon vähentää halua tuhkaukseen. Ja onhan maaseudulla tilaa arkkuhautauksiinkin.
On tullut toive jonkinlaisesa muistopaikasa, joka ei olisi yhteen hautausmaahan sidottu, ja joka sopisi kaikille. Jotkut toivovat myös paikka muistolaatoille.
Siis muistopaikka, joka ei olisi hautausmaa. Koska vainajista osa lienee tuhana laitettu mereen, paikka voisi olla jotenkin lähellä mertas?
Tuo Espoon lukema tarkoittaa, että hautajaisjärjestelyjä mietitään ottaen huomioon seurakuntien hautausmaiden syrjivät käytönnöt eli kappelien kielto siviilihautajaistilaisuuksille.
Espoon kaupungin pitäisi tarttua asiaan - eikö mikään puolue tai kukaan poliitikko uskaltautuisi ilman että pelkäisi Espoon piispan hyökkäävän kimppuun?!
"Vapaa-ajattelija hakisi uurnan hautaustoimistosta, siirtyisi lähibaariin, löisi uurnan vainajan vakipöytään ja muistelu voisi alkaa. "
Käyttävätkö baarivaparit yleensä lopuksi tuhkan eli tekevät siitä teetä ja juovat pois
Hassau että jotkut kristityt ottavat "ruumiin ylösnousemuksen" niin sananmukaisesti, että kropan tuhkaus ei siihen oikein sovi. Vaikka kaikki ei-vielä-viimeiselle-tuomiolle-joutuneet ovat haudoissaan maatuneina.
Isot hautajaiset, jossa vainaja on arkussa, on vähentymään päin varsinkin paikkakunilla, jossa kreatorion kappelia ei saa käyttää muihin kuin kirkollisiin siunaustilaisuuksiin. Sosiaaliset hautajaiset ovat sitten tuhlan laskun tai vain muistotilaisuuden yhteydessä.
Tämä tarkoittaa, että jos hautajaistilaisuus halutaan pitää saattotilaisuutena, jossa vainaja on vielä arkussa, sitä ei voi pitää haudalla, arkun laskun yhteydessä, koska vainaja&arkku menee tuhkaukseen. NÄin ollen kysymys kappelin käyttömahdollisuudesa nousee vääjäämättä esiin. Helsingissä ja Vantaalla tilanne on eri kuin Espoossa, Tuusulassa, Keravalla ja Järvenpäässä.
Helsingissä tilannetta parantaa Hietaniemen krematorio ja sen tunnustukseton kappeli. Kirkko jarruttanut krematorion tuloa Rovaniemelle.
Vapariliiton osaamattomat voisivat rakentaa tuhkabisneksen, jossa vapariliitolaisille tuhka myytäisiin teenä hyvällä voitolla, että kannattaa
Kirkon piirissä on vastustettu tuhlausta, kun pohdittu miten sitä sitten mennään viimeiselle tuomiolle, jos kuin kun j tulee toisen kerran.
Monet omaiset haluavat pitää hautajaistilsifuuden ennen kuin ruumis tuhkataan. Sitä pitää kunnioittaa.
Tuhkaamiseen myöntyminen on yksi osa uskonnollisten dogmien taipumiseen. Ruumiin ylösnoouseminen....
Tietääkö joku, salliiko islaminusko tuhkaamisen.
Tuhkan sijoittaminen veteen on edelleen yleistymään päin.
Tämä nostaa kysymyksen krematorioiden kappelien käytöstä.
Tuhkaukseen liittyy kysymys, järjestetäänkö saattotilaisuus ennen tuhkausta vai miten? Jos halutaan saattotilaisuus ennen tuhkausta, aktualisoituu sen pitopaikka. Espoo, Kerava, Tuusula ja Järvenpää ovat Kirkkohallituksen tiukemmalla linjalla. Ei uskonnottomille hautausmaan kappaelia.
Tästä oli myös mielenkiintoinen reportaasijuttu HS Vantaan sivuilla ja netissä videonakin: https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000008061235.html
Sananmukaisen sirottelun lisäksi voi käyttää myös hajoavaa ns. vesiuurnaa, niin ei tarvitse katsoa tuulen suuntaa.
Tuhkauksesta oli myös iso juttu Uskomaton Vapaa Ajattelija -lehdessä. Ehkä H S sai siitä idean?
Kyllä osin, ja HS:n jutun pääidea oli juuri merihautaus.
Espoos seurakunnan mielestä pappi ja kappeli kuuluvat yhteen, js sillä sipuli.
Mikähän tilanne oli 2020? Kiinnostaa vaan.
Espoon seurakunta on elänyt pimeydessä jo vuodesta 2008.
Olisi hauska saada tietoa, mikä on tuhkana hautausmaiden ulkopuolelle päätyvien osuus.
Tuhkausten osuus todennäköisesti on edelleen noussut. Maaseudulla on usein pitkä matka krematorion.rioon, jonka arkkuhautaus on yleisin.
Nyt on saata sekulaari jäähyväistilaisuuden pitopaikka Espooseen.
Maaseudulla arkkuhautaus luonnollisista syistä yleisin vaihtoehto.
Hautausmaat on toinen juttu. Ensimmäinen on kysymys seremoniatiloista.
Mistä löytyy linkki päivitettyyn tietoon?
Koko maassa tuhkatuista 10 prosenttia sijoitetaan kirkon hautausmaiden ulkopuolelle.
Pääkaupunkiseudulla lisääntymään päin. Kesämökin multiin? Merelle?
Mites taivaaseen tuhkana?
Vuonna 2022 oli 88 %.
Tuhkaus ei poista tarvetta hautajaisiin ja hautajsistilaan. Päinvastoin.
Korostan. Tämä ei vähennä hautajaiztilojen tarvetta.
Taitaa olla nyt yli 90 %.
Yhä useamman vainajan tuhkan päätyy kirkon hautausmaiden ulkopuolelle.
Kirkko jääköön nuolemaan näppejään.
Näin Kiinalaiset ovat ratkaisseet hautajaisensa:
https://t.me/DUMBSandCloning/502375
Auto tulee vaikka vuoristokylään hoitamaan homman.
Hautajaiset ja vainajan ruumiin tuhkaus ovat kaksi eri asiaa. Saattotilaisuus voidaan pitää ennen tuhkausta. Hautajaisia voidaan pitää myös tuhkauksen jälkeen, myös yhdistyneenä muistotilaisuuteen, jossa vainajan tuhka kenties läsnä. Menetellään joskus niinkin, että ensin tuhka haudataan ja sitten siirrytään pitämään muistotilaisuutta.