Suomalaisten enemmistön mielestä Suomen on syytä olla kiitollinen Saksalle jatkosodan aikana saadusta avusta, ilmenee MTV Uutisten kyselystä.
Tätä mieltä on 55 prosenttia suomalaisista. Vajaa kolmannes, 28 prosenttia, puolestaan on sitä mieltä, ettei kiitollisuudenvelkaa ole.
Jatkosodan aikana Suomi sai Adolf Hitlerin Saksalta huomattavaa sotilaallista apua sekä elintarvikkeita.
Ase- ja elintarvikeapu oli sitä luokkaa, että sotaa olisi ollut vaikeaa tai mahdotonta käydä ilman sitä, sanoo Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Seppo Hentilä.
Hentilä huomauttaa, että saksalaiset kantoivat vastuuta Suomen maarajasta koko Pohjois-Suomessa. Saksan 20. vuoristoarmeija käsitti yli 200 000 miestä; sen vastuulla oli rintama Oulujoen korkeudelta Jäämerelle.
Erityisen tärkeää Saksan apu oli kesän 1944 torjuntataisteluissa.
– Se oli aivan välttämätöntä, Hentilä sanoo.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mtv-uutisten-kysely-suomen-syyta-olla-saksalle-kiitollinen-sota-ajan-avusta/3507498#gs.cw30pu
Tätä mieltä on 55 prosenttia suomalaisista. Vajaa kolmannes, 28 prosenttia, puolestaan on sitä mieltä, ettei kiitollisuudenvelkaa ole.
Jatkosodan aikana Suomi sai Adolf Hitlerin Saksalta huomattavaa sotilaallista apua sekä elintarvikkeita.
Ase- ja elintarvikeapu oli sitä luokkaa, että sotaa olisi ollut vaikeaa tai mahdotonta käydä ilman sitä, sanoo Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Seppo Hentilä.
Hentilä huomauttaa, että saksalaiset kantoivat vastuuta Suomen maarajasta koko Pohjois-Suomessa. Saksan 20. vuoristoarmeija käsitti yli 200 000 miestä; sen vastuulla oli rintama Oulujoen korkeudelta Jäämerelle.
Erityisen tärkeää Saksan apu oli kesän 1944 torjuntataisteluissa.
– Se oli aivan välttämätöntä, Hentilä sanoo.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mtv-uutisten-kysely-suomen-syyta-olla-saksalle-kiitollinen-sota-ajan-avusta/3507498#gs.cw30pu
Vastaukset 10
Vanhimmat
Stalin sanoi syksyllä 1939 ettei Suomi voi olla puolueeton vaikka haluaisikin olla.
Oli siis pakko valita Saksa tai Neuvostoliitto. Neuvostoliitto halusi sovjetisoida Suomen kuten Molotov sanoi kesäkuussa 1940 ja marraskuussa 1940.
Jäljelle jäi Saksa.
Kommunistiänkyrät tietenkin vastailee tähän jotain tiedoantajasta joskus lukemaansa propagandaa.
TUSIVU
Tutkija tyrmää kansan tulkinnan jatkosodasta
GR-JATKOSOTAKYSELY_Natsit
Suosituimmat
NYT
PÄIVÄ
VIIKKO
Lääkäri esitti kovia väitteitä vankilassa kuolleesta liikemies Epsteinista – "En ole nähnyt 50 vuoden aikana vastaavaa"
Vaimo jätti hanskansa kuivumaan pesukoneen päälle, mies säikähti – kuvan nähtyäsi ymmärrät, miksi: "Sain melkein sydänkohtauksen"
38 vuotta sitten varastettu auto löytyi viime viikolla aivan sattumalta – poliisi etsii omistajaa
NÄYTÄ LISÄÄ
Mainos
JULKAISTU 10.07.2014 21:22
Jatkosodan päättymisestä on kulunut 70 vuotta, mutta yhtenäistä tulkintaa sodasta ei Suomessa ole vieläkään. Näin voi päätellä MTV Uutisten jatkosotakyselystä.
Siinä tiedusteltiin suomalaisten näkemystä siitä, oliko Suomi natsi-Saksan liittolainen vai aseveli, joka kävi erillistä sotaa Neuvostoliittoa vastaan.
63 prosenttia suomalaisista katsoo, että Suomi oli Saksalle erillissotaa käyvä aseveli. Vain 16 prosenttia pitää Suomea Saksan liittolaisena.
Tutkija suhtautuu kriittisesti kansan enemmistön näkemykseen.
– Erillissodasta on vaikea puhua sen takia, että puolet koko Suomen maarajasta ja rintamasta oli saksalaisten vastuulla. Ase- ja elintarvikeapu Saksasta oli sitä luokkaa, että sotaa olisi ollut aika vaikea tai mahdotonta käydä ilman sitä, sanoo Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Seppo Hentilä.
Hentilän mukaan Suomi toki oli myös Saksan aseveli, mutta ”käytännössä, de facto, liittolainen”. Historiantutkijoiden keskuudessa nykyisin varsin yleistä näkemystä Hentilä perustelee muun muassa maiden sotilasjohdon läheisellä kanssakäymisellä.
– Liittosopimusta Suomella ei Saksan kanssa ollut. Se mitä Suomella oli, olivat niin sanotut sotilaiden välipuheet. Eli aika tarkat Suomen ja Saksan sotilasjohdon neuvottelut oli käyty keväällä 1941, ja näissä oli sovittu operaatioita myöten hyökkäyksestä.
Liittolaisuus "vastenmielinen ajatus"
Niin sanotun erillissotateesin suosio suomalaisten keskuudessa juontaa historiantutkija Jenni Kirveen mukaan historian opetuksesta.
– Siinä on puhuttu erillissodasta, ja tämä on iskostunut hyvin suomalaisten päähän.
Sodan jälkeen puolestaan seurasi häpeä, kun Hitlerin Saksan todellisuus valkeni suurelle yleisölle.
– Tuntuu vastenmieliseltä ajatella, että suomalaiset olisivat olleet natsi-Saksan liittolaisia. Toisen maailmansodan jälkeen Saksan tappio ja kolmannen valtakunnan julmuudet, mitä sitten paljastui, romahduttivat Saksan maineen, Seppo Hentilä tulkitsee.
On sama millä nimellä Suomen ja Saksan lähentymistä kutsutaan. Tärkeintä on myöntää että Suomi lähentyi Saksaa koska pelkäsi aiheellisesti Neuvostoliittoa.
Ei siksi että suomalaiset olisivat olleet natseja.
Onneksi+55%+suomalaisista+ymmärtää,+kenen+avulla+itsenäisyys+säilyi,+eikä+Suomi+tuhoutunut.+Todellakin+ikuisessa+kiitollisuuden+velassa.+Kaikki,+jotka+historiasta+jotain+tietää,+sen+ymmärtää.+Ymmärrän+senkin,+että+ajatus+natsien+liittolaisuudesta+on+sodan+jälkeen+saattanut+tuntua+vastenmieliseltä,+mutta+nykypäivänä+ei+ole+aihetta+ajatella+niin.
Näin hissa kertoo, ilman apua ei oltais pärjätty.
Suomella ja Saksalla ei ollut liittosopimusta mutta oltiin kuitenkin liitossa. Neuvostoliitolla ja Saksalla oli liittosopimus mutta eivät kuitenkaan olleet liitossa.
Tutkijoiden puheet on puuta heinää.
Venäläisten selitys että Saksan kanssa tehtiin liittosopimus puolustuksellisista syistä hyväksytään.
Mutta sitä kaikki eivät vieläkään hyväksy että Suomi turvautui Saksaan välttääkseen sovjetisoinnin. Eli puolustuksellisista syistä.
Uskon kyllä että se vielä hyväksytään.
Vuoden 1917 vallankumouksen — siis todellisen vallankumouksen — jälkeiseen kuohuntaan Venäjällä osallistunut radikaali sosialisti Victor Serge kutsui 1930- ja 1940-lukujen vaihdetta vuosisadan keskiyöksi. Ajan brutaaleimmat diktaattorit — Adolf Hitler ja Josef Stalin — olivat silloin liitossa keskenään, kyräilevässä ja lyhytaikaisessa, mutta liitossa yhtä kaikki.
Juuri Hitlerin ja Stalinin sopimuksen seurauksena Viro, Latvia ja Liettua menettivät itsenäisyytensä. Neuvostovalta ja kommunismi olivat lähinnä kulisseja. Noitten tapahtumien historioissa siteerataan usein Vjatšeslav Molotovin saarnaa, jonka Liettuan tyrmistynyt ulkoministeri Vincas Krėvė-Mickevičius sai kuulla Moskovan Kremlissä kesäkuun viimeisen päivän myöhäisenä iltahetkenä tuona kohtalokkaana vuotena 1940. Molotov suositteli kuulijalleen realismia, sillä Liettua ja muut Baltian kansat, ”Suomi mukaan luettuna”, tullaan liittämään neuvostokansojen kunniakkaaseen perheeseen.
http://www.lausti.com/articles/ajantasa/viro.html
Kamala aika, jos miettii vähääkään ja alistus Baltian mailla, Puolalla ja Tsekeillä oli pitkä. Suomi sai olla oman talonsa isäntä, vaikkakin varovainen. EU antoi liikkumavapautta.