Sanojen merkitys sinulle?
Kasvojen ilmeet ja eleet menevät joskus sanojen edelle. Välillä sanat ja ilmeet ovat ristiriidassa puheilmaisun kanssa. On tosin sanoihin täydentäviä ilmeitä, jolloin sanojen merkitys vahvistuu.
Entäpä rivien paljastavat viestit?
Kasvojen ilmeet ja eleet menevät joskus sanojen edelle. Välillä sanat ja ilmeet ovat ristiriidassa puheilmaisun kanssa. On tosin sanoihin täydentäviä ilmeitä, jolloin sanojen merkitys vahvistuu.
Entäpä rivien paljastavat viestit?
Vastaukset 82
Vanhimmat
Anna joku esimerkki !
Katsekontaktit lienevät tavallisimpia esimerkkejä. Hymyn merkitys ja sen tehokas käyttö eri tilanteissa antaa oman panoksen ilman sanoja.
Mihin tuoliin istuudut määrätyssä tilanteessa, sillä voi olla kauaskantoiset seuraamukset. Yleensä valitaan kauempana oleva istuin, ei yleensä valita toisen viereistä vapaata tuolia.
Pään nyökäytys tai käden heilautus tunteen ilmaisuna ovat yhtä selkeitä kuin sanat.
Entäpä ihastuneen ihmisen viestittely ilman sanoja. Ihminen lähettää silloin sanattomia viestejä, jotka kielivät toiselle hänen kiinnostuksesta.
Hyökkäävä tyyli sanoitta ei tue uusien ystävyyssuhteiden solmimista.
Eri kulttuurissa puhuminen ja sanojen käyttö ovat aika ajoin haasteellisia.
Tiedän erään, jolla on hyytävä hymy. Kamalan paljon hampaita ja leveä suu.
Tähän hymyyn en luota, koska tehnyt ikäviä asioita.
Olen lapsellisesti kuvitellut, että uskovaiset ovat ystävällisiä ja syleilevät maailmaa ja ovat armeliaita.
Mutta tämä henkilö oli aika katala toisille.
Silmistä luonteen näkee.
Ohikulkija
Silmät ovat sielun peili. Silmistä kuvastuu todellinen ihmisen sisin. Merkitystä on silläkin mitä ja miten puhuu toisista ihmisistä, se paljastaa puhujan petollisuuden. Äänenpainot, esimerkiksi pahan puhuminen, äksyily, ärtymys, ilkeys.
"Hyvä ihminen tuo hyvän runsaudesta esille hyvää, paha ihminen pahaa", viisauden kirjassa.
Kukapa meistä ei tietäisi hyytävän omaavia ihmisiä ympärillämme. En ole poikkeus itsekään.
On kyettävä luomaan sellaiseen etäämpi suhde. Uskontoon tukeutuminen ei ole mikään tae ihmisen hyvyydestä. Siitä on esimerkkejä vaikka ja kuinka.
Silmien ilmaisuvoima on mitä voimallisin keino tuoda esiin...aika paljon kaikkea tuntemuksia itsestämme.
Silmien lyhytaikainen katse on epäsosiaalinen, tai se antaa ainakin sen vaikutelman minulle.
Luonne on jostain muualta havaittavissa, ei sitä silmistä lueta.
Mielestäni hymy nousee silmiin asti. Ilo. Mitä se muuten olisi?
Virnistys, irvistys.
Beng
Tajunnan-virtaa
Sanoilla on iso merkitys,
mutta, kun ajattelen tätä palstaa ja näitä rivien väleistä vilkkuvia asioita,
niin joskus sanojen tulvasta voi aistia sen mielialan millä teksti on kirjoittajan näppäimistöltä lähtenyt.
Sanat anonyymeinä ovat mitä ovat. Palstasanomisilla pyritään monesti ylilyöntiin, ei niinkään asioista viestittelyyn. Uskon mielialan ja oman itsensä esiintuontiin, kuka mitenkin.
Miettinyt kuinka tavallista on itse muunnella omaa kirjoitustapaa halutun vaikutelman saavuttamiseksi. Sehän on mahdollista, reaktioita on ollut nähtävissä.
Kohdatessa moni ylilyöntikirjoittaja ei saa sanaa suustaan, eli tulvasta ei ole tietoakaan.
Joitakin kertoja palstahistoriani aikana olen kirjoittanut
niin tuohtuneena ja äkäisenä, etten saanut niitä sanoja loppumaan
ennen kuin sen viimeisen pisteen siihen juttuun tökkäsin.
Molemmissa kirjoituksissa oli kyse puolustamisesta,
inhotti syyttömät hyökkäykset asianosaisia kohtaan silloin.
Silti sellainen kiihkeä kirjoitukseni saattoi olla lukijasta ihan kesy rupattelu vain.
Tunteensa sitä pistää peliin kun kirjoittaa, harvemmin se on muuten tarkoitushakuista tai muuten tietoista, varsinkaan tämmöiseltä harrastelijakirjoittelijalla.
Tai voisiko olla, että totuus on tarua karmeampaa joskus.
Epäuskoinen lukee väärin.
Ohikulkija
Osmo A. Wiio kirjoitti kirjan, ymmärretäänkö sanomasi. Liittyy viestintään.
Jotkut pyrkii ylilyöntiin, jotkut ei. Tällä palstalla on enempi ylisuorittamista. Viiskymppisissä oli tavallisempia ihmisiä, johtui varmaan siitä, kun melkein kaikki olivat rekattuja.
Kun on kymmenisen vuotta samalla nikillä kirjoitellut, ei kannata ylilyöntiä harrastaa.
Ei kyllä kannata omia asioitaan paljon kirjoitella. Jotkut vois olla hyvillään, mutta tämä ilkkujaporukka saisi lisää bensaa.
Kun melkein kaikki pelkkiä anonyymejä, niin minä en ainakaan pysty rivienvälistä mitään lukemaan.
Ytimekäs kommentti sinulta:)
Puolustusmekanismi on palstoilla tunteita kuohuttavaa, kun yrittää vakuuttaa asian olevan näin, eikä niinkuin toinen sen näkee. Kun musta väri halutaan vaihtaa toiseen, siinä sitä on todistelemista toisella. Palstasignaalit eivät mene aina yksiin.
Katsekontaktin kun saisi, niin asia olisi ehkä todistettavissa.
Palstatunteet on pidettävä kurissa maissii.
Kaikki on mahdollista ja kaikkea saa kyseenalaistaa perustellusti.
Olen laiska lukemaan rivien välistä.
Luen mieluummin kirjaa.
Luulen, että rivienvälistälukijat menevät lahjakkaasti metsään.
Beng
Niin on.
Etenkin toisen kirjoitajan tunnetilaa arvioitaessa hämmästyy usein, että mistä tuo sellaisen käsityksen sai.
Laitan esimerkin. "On tämä hieno palsta, kun täällä niin paljon kirjoitetaan anonyymeillä".
Uskoisitko Sinä sen todella.
Jos rivienväliin meinaa jotain laittaa, silloin pitää tuntea vastaanottaja, muille sama, miten ymmärtävät.
Sitäpä tätä. Pitää tuntea.
Beng
Tutun ihmisen kanssa ei tarvitse kuin silmäillä jotakin, niin molemmat tietävät toistensa mielipiteen. Voi tulla pyrsk. Tai raju silmien pyörittely.
Joskus sattuu kohdalle osua katsomaan kun joku puhelimessa selittää toiselle,,ja samalla käsillään koittaa näyttää,,muotoa tai ääriviivoja?
Minä saatan siinä kohdalla jäädä katsomaan..
Immeiset puhuvat niiin paljon pashkaa, että on hyvä tuntea ele- / ruumiinkielen merkityksiä, jotta voi aistia, ettei kaikki ole niin kuin sanotaan ja kerrotaan. - Nm. Luotto loppunut
Ei ruumiinkieli/eleetkään anna satavarmaa vaikutelmaa. Osa ihmisistä on taikuriakin taitavampia saavuttaakseen itselleen mitä milloinkin. Joten kyseenalaistettavaa riittää, jos haluaa tehdä diilin sanasyöjän kanssa.
Äänenpainolla on merkitystä.
Tällainen kirjoitettu teksti on monotonista puheeseen verrattuna, kun ei pysty ilmaisemaan mitä sanaa itse/toinen painottaa.
Todellakin on merkitystä.
En miellä kirjoituksia parhaaksi mahdolliseksi ilmaisukeinoksi, muutahan ei vaan ole.
Paljon jää puutteelliseksi juuri mainitsemisiesi ilmaisujen vuoksi.
Katseet ja ilmeet sanovat mitä ei vielä ääneen sanota; rakastan❤️
Ei.
En pidä nonverbaalisesta-viestinnästä. Voihan siinä tulla vivahteita ja korostuksia paljonkin, mutta paljon myös paskaa. Raaka teksti on selkeää. Tokikin, tekstejäkin voi tulkita ties miten. Mutta naamanvääntelyä, teennäisiä hymyjä, ihmeellisiä äänenpainoja, net ei silleen ole faktaa, enenpi luotua tai kuviteltua mielikuvaa. Teksti sentään dokumentti.
Siks pidän enenpi kirjoittamisesta, kuin essonpaarissa juoruamisesta.
=DW=
Katse ennen sanoja on ihanan salaperäistä. Sanat voivat äänenpainollaan eritilanteissa muuttaa sanomaa. Katse ei koskaan.
Omaat karkeamman tyylin tuoda kirjoituksiasi esiin. Välillä saan hymyn kasvoilleni lukiessani:)
Kirjoitit "raaka tekstistä". Raaka tekstisyys ei ole aina ihmistä aidoimmillaan, vaan sen luoma voimallisuus tekee kepposet lukijalle. Dokumentin maininta on sekin vähän kaksipiippuinen argumentti, koska lukija luo tietty mielikuvan toisen sanakarkeudesta, eikä se aina kohdistu varsinaiseen aiheeseen.
Äänetön viestintä on mainitsemillasi vääntelyillä sun muilla ilmaisuilla ihan ok. Tilannetaju täytyy olla, ei naamaria joka yhteydessä tule käyttää.
Olet siis huulet vaikenevat, sormenpäät juoruavat =DW= kun on aihetta.
Aikoinaan tansseissa joku tuntematon tanssittaja sanoi, että olen rehellinen.
Perustelu: en räpsytellyt silmiä. Hänellä oli ilmeisesti empiiristä tietoa räpsyttelijöistä.
Hah.
Beng
Katseen voi muuttaa uskottavasti ihan millaiseksi vaan.
Eihän "aueravaaratkaan" hyvää tarkoita hymyillessään makeasti naisille.
Se on vakuuttavaa "aistinvaraista" viestintää, johon moni nainen on uskonut
ja menettänyt rahansa.
Moni mieskin on mennyt halpaan, kun Natalia ja thai-tyttö hymyilee suopeasti.
Ei katseeseen luota kuin hyväuskoinen hölmö, joka itse päässään kuvittelee
sen ihanan mitä haluaa kuvitella toisen viestivän.
Niinpä.
Ilme heijastaa tunnetta, se myös synnyttää tunnetta toiselle. Mutrusuu jää aina toiseksi, mitä viehättävyyteen tulee.
Ei nykymies enää hymyn perässä juokse, ei nainenkaan. Tarvitaan paljon muutakin näkyvää ja tunnetta.
Aistinvaraista?
Ei-verbaalista?
Elikkä sen minkä aistit tuovat synapseihin ja sitten aivot tulkitsevat ja kohdentavat ja hahmottavat jonkin tason tiedoksi, joka on usein tarkempaa ja oikeampaa kuin verbaali tieto. Tässä on tietenkin suurimpana tekijänä subjektiivinen tulkinta: mikä on jonkun mielestä esim. sinistä, on toiselle vihreää.
Aistien välittämä hahmotus tukee ja täydentää sanojen välittämää tietoa.
Hymy joka ei ulotu silmiin saakka. Epärehellisenihmisentapa vilkuilla sivulleen ja nyppiä vaikka korvanlehteä.
"""Epärehellisenihmisentapa vilkuilla sivulleen ja nyppiä vaikka korvanlehteä."""
Höpöhöpö! Pelkkä myytti, jonka valehtelijatkin tietävät ja oikein korostetun harkitusti välttävät tekemästä niin. Oikein paatunut valehtelija tuijottaa silmää räpäyttämättä silmiin niin, että hänellä meinaa pudota silmät ulos kuopistaan. Monesti vielä vakuuttaa, että sun pitää uskoa, että se on totta, minä en valehtele.
Lapset eivät ole vielä niin harjaantuneita valehtelijoita, että heiltä voi odotta tuota kuvailemaasi käyttäytymistä. Aikuisella ihmisellä se voi vain ilmentää arkuutta ja epävarmuutta, eikä niinkään epärehellisyyttä.
"Epärehellisenihmisentapa vilkuilla sivulleen."
Harhailevat silmät tekevät myös omaa arviointia läsnäolijoista ilman sanoja. Kuinka mielenkiintoista on arvioida junassa istuvia kanssamatkaajia. Oma arvio perustuu pelkkään toisen ulkoiseen olemukseen. Uskon toisen myös tekevän omaa arvuuttelua minusta.
Keho luo oman tilan identiteetin luomiseen, heijastaa jokaisen omaa persoonallisuutta. Yleensä keho on välittäjä.
Aisteissa ei sanoja tarvita.
Mitähän aloittaja mahtoi tarkoittaa aistinvaraisella ?
Tuntuu, että sen enempää hän kuin kommentitkaan ei koske paljon aistinvaraisuutta.
Aivoillammehan me tulkitsemme esimerkiksi ilmeitä ja sanoja.
Nm. Aistinvarainen viininmaistelija
Meni vähän sekavaksi, että tarkoitetaanko aistinvaraista vai vaistonvaraista.
Aistinvarainen on tahatonta viestintää ilman sanoja . Kehon liikkeitä esim.
Vaistonvarainen viininmaistelija?
Nm. Sorbus
Minusta se on silloin vaistonvaraista; tahattomat kehonliikkeet ja sellaiset.
Aistithan ovat näkö, kuulo, haju, maku, tunto
Aisteissa on elämän jatkuvuus.
Tanssiessa han sanoi eikö lähdetä naimaan hon vastasi hyi sinua etkoskaan saa han sanoi olen paljon saanut. (han- mies hon nainen).
On aistinvaraisia arvioita ja tutkimuksiin perustuvia.
Aistinvarainen ja verbaalinen eivät ole toistensa vastakohtia.
Taisin olla minäkin hakoteillä kuvitellessani että "aistinvarainen" olisi jotenkin synonyymi "ei verbaaliselle" kommunikaatiolle, usein tahatonta, kuten kasvojen kosketteleminen, nenänvarren hipaiseminen, korvanlehden nipukkaan koskettaminen jne.
Tai esimerkiksi kun puhut jonkun kanssa ja toisen ihmisen silmät pälyilevät jonnekin muualle: kiinnostuksen puutetta sinuun/sanottavaasi kohtaan, epävarmuutta, luottamuksen puutetta tai sitten vain että taustalla tai takavasemmalla on joku jonka liikkeet ja habitus kiinnostaa enemmän?
Tai sitten vain keskittyy siihen omaan sanomiseensa antamatta toisen ihmisen naamataulun häiritä keskittymistään.
Siihen vilkuiluun on paljon eri syitä. Epärehelliseksi en suoralta leimaisi.
Katso noin kolmen minutin kohdalta lähtien tämä ja kerro kuinka tulkitset tuon Svante Thurbergin elekielen.
https://www.youtube.com/watch?v=GiD04TRwebQ
Minä luulisin että Svante oli vähän epävarma kun joutui puhumaan englanniksi. Hyvin hän selvisi, mutta epävarmuus näkyi parran hipelöinnissä. Silmien liikkumisessa en havainnut mitään kummalista.
Ihmisen aistit ovat selkeät viisi.
Haju, Maku, Näkö, Kuulo, Tunto.
Ne ovat myös ainoat aistin-varaiset.
-
Jos menemme henki-maailman-puolelle, voidaan ajatella nimitystä Vaisto.
Vaisto ei ole realismia, se on aina luulottelua, uskomusta ja kuvittelua.
"Olin kuulevinani, näkevinäni, tuntevani, maistavinani, haistavinani."
Naiset elävät enemmän tuolla vaiston puolella. :)
H.
Lisätäänpä vielä yksi henki-maailman puolelle:
"tulipa mieleeni"
H.
Onpa olemassa kuudekin aisti:
"Kuudennesta aistista puhuttaessa tarkoitetaan vaistoa tai muuta paranormaaliksi luokiteltavaa aistimistoimintaa, kuten kykyä tietää asioita ennakolta. Tällaisia aisteja ei ole tieteellisesti pystytty todentamaan."
Tietää Wikipedia
Et ole sitten ikupäivänä kuullut mitään intuitiosta? Sillä ei ole mitään tekemistä vaiston, luulottelun, uskomusten ja kuvittelun kanssa. Se tulee ihmisen selkärangasta tai alitajunnasta ja se on tieto, vaikka sille ei ole realistista selitystä. Siitä ei tosin - tietenkään - voi tietää mitään, jollei itse omaa sellaista taitoa ja / tai ominaisuutta. - Nm. Ei vähättelyasenteellisten juttu
Herra siellä.
Selkeät ovat mainitsemasi aistit, totta.
Kuitenkin on ihmisiä, joilla on vaistoa lukea toista ilman sanan sanaa, joka taas toiselle menee hebrean piikkiin.
Elekielen ilmaisut voivat olla sanoja tärkeimpiä, on osattava lukea toista.
Palstakirjoitteluvaisto se vasta vaikeaa onkin, ehkä ei sittenkään.
Meriselitys vailla vertaa, että naisten aluevaltaus olisi kyseessä.
Olet asian ytimessä ja harvinaisen terävä tapaus.
Näkeekö intuition magneettikuvissa?
Jos lukee toista ilman sanan sanaa, miten voi todeta, että se, minkä on 'lukenut' on totta.
Vähän epäilen noita taitoja ilman sanoja.
Beng
Usein menee niin väärään.
Joku näkee toisen "hyökkäävän raivokkaasti" vaikka toinen on kirjoittanut ihan leppoisasti pilke silmäkulmassa ja suupieli hymynkareessa.
Woih, olisinpa. Mutta joskus olen yllättänyt myös itseni sellaisessa tilanteessa, jossa kaikki olivat mykkiä eikä kukaan ymmärtänyt, mitä ohjaajana toimiva tyyppi yritti kertoa. Siis en minäkään, mutta kun aukaisin suun, häneltä tipahti leukaluun asento aika alhaalle. - Nm. Vahinko vain
Mjaa. Mulle tuli mieleen tuollainen et ihmisen olemus ilmeet ja eleet ovat ristiriidassa sanomisen kanssa. Joskus jossain kaksi ihmistä esittää yhtä. Yhden tapaat livessä, toisen vain kirjoituksen perusteella. Esittävät samaa mutta tämän kirjallisesti osallistuvan kirjoitukset ovat ristiriidassa kasvokkain tavatun kanssa. Ymmärrättekö :D?
Jotkut ohjelmat raateineen ovat hyvä esimerkki tästä. Kehutaan ja luritellaan hymyssä suin. Katsoja luulee, että esiintyjä saa maksimipisteet, mutta mitäs vielä. Välttävää tai tyydyttävää.
Beng
Nii, kyllähän sanottu pitäisi olla samaa tasoa kuin pisteissä. Siis perusteltua miski saa vain vättävät tai tyydyttävät. JOs suitsutetaan eikä anneta korjaavaa palautetta pitää saada hyvät pisteetkin.
Aivot käsittelevät sen tiedon, minkä me aisteillamme näemme, koemme, kuulemme, maistamme tai haistamme.
"Anonyymi"
Kokeminen ei ole aistillista.
Se on luulemista.
Tässä tuolta ylenpää:
"Jos menemme henki-maailman-puolelle, voidaan ajatella nimitystä Vaisto.
Vaisto ei ole realismia, se on aina luulottelua, uskomusta ja kuvittelua.
"Olin kuulevinani, näkevinäni, tuntevani, maistavinani, haistavinani, tulipa mieleeni."
Naiset elävät enemmän tuolla vaiston puolella. :)"
H.
Siinä piileekin naisen viisaus ja ymmärrys verrattuna mieheen. Naisen vaistosta miehellä ei ole hajuakaan. Mies luulee ja nainen vaisoaa ;).
Nii. Ja tieon analysoinnista tulee komusperäisesti vaisto.
Kokeminenko ei ole aistillista ?
Ainakin minulla oli eilen illalla ihana aistillinen kokemus erään henkilön kanssa.
Rivien välien tulkitseminen on aivan turhaa, ainoastaan jos tuntee hyvin kirjoittajan saattaa väleistä löytää sanoman sellaisena kun kirjoittaja on sen tarkoittanut, kaikki muu on arvailua ja oman mielen heijastusta.
Jokainen hyvä huijari on tutustunut elekielen saloihin, eiväthän he muuten olisi hyviä, huonot huijarit paljastuvat usein jo ennen kun ehtivät huijata.
Itse luen mielelläni tekstejä joita ei tarvitse yrittää tulkita mitenkään, vaan sanoma on selkeästi lukijan ymmärrettävissä. Ei kiinnosta jutut joissa kirjoittaja testaa lukijaa josko tämä sattuisi ymmärtämään kirjoittajan omaperäisen ajatuksenjuoksun.
RealistiN
"Ei kiinnosta jutut joissa kirjoittaja testaa lukijaa josko tämä sattuisi ymmärtämään kirjoittajan omaperäisen ajatuksenjuoksun."
Ei minusta muutoin niin kiinnostavaa mutta sitten kun se alkaa koskettaa jollain tapaa itseä, siitä pitää ottaa selvää tarkemmin.
Noin. Jokin kiinnostava pointti täytyy tosiaan olla.
Onhan sitä enimmäkseen ymmärrystäkin. Yhteisymmärrystä.
Oikeastaan onkin liian vähän kyselyä, mitä oikein tarkoitat. Vai tarkoitatko sitä tai tätä.
Lähiaikoina, joku pyysi kommenttini jälkeen, että selkokielellä kiitos. No yritinkin sitä, enkä tiedä saiko odottamallaan tavalla esitettynä ja aukesiko asia.
Päähän voi olla täynnä ilmaisua, mutta kun yrität tupistää lyhyeksi, niin eipä ajatus aina aukea.
Ei aina jaksa nikkaroida virkkeitä.
Toisaalta aihehan lähtee kirjoitusten myötä eri suuntiin kuin aloittaja on tarkoittanut,
tavallaan vikaan.
Se, mikä on merkityksellistä vaikuttaa. Itselle tai yleisesti.
Beng
Näinhän se on, aloitukset rönsyilee kirjoittajien mielikuvien mukaisesti. Tekeekö seketjuista rikkaamman?
Vuorovaikutus on vaikeaa kun ei olle kasvotusten vaan pelkkien kirjoitusten varassa. Ja jotkuthan haluaa tuoda tahallisestikin esiin sitä että heillä on kyky ja taito ilmaista asioita eri tavoin kuin muut. Mutta jos muut ei ymärrä, ei siitä keskustelua ainakaan synny.
Joskus rönsyt tekevät ketjusta rikkaaman, mutta joskus jonkin muun aiheen torikokous keskellä ketjua tuntuu kuin olisi jäänyt ko. aiheesta tekemättä aloitus.
En oikein usko, että kukaan oikeastaan keekoile kirjoitustyylillä. Se on oma tapa, omaa persoonallisuutta. Ehkei se miellytä, joten pitää vain sietää. Siedätyshoitoa.
Vie aikansa ennen kuin tällaiseen keskusteluketjuun pääsee kiinni ja vähän erottaa eri ihmisten kirjoitustyylin. Kuten Tellu kirjoitti, että joku kirjoittaa pilke silmässä ja toinen kiihtyy. Eihän siinä mitään voi. Vaistot metsässä kuin puolukat.
Beng
Kyllä minuta näyttää että joku keekoilee mutta ei se ainakaan minua haittaa. Sellaisen kanssa vaan ei päse oikeasti keskuteluyhteyteen jkoska oikeastaan ei edes ymmärrä mistä kirjoittaja kirjkoittaa tai mitä haluaa sanoa. Mutta kai heillekin ymmärtäjiä riittää ja se onplastan rikkaus :D.
Tällaisella palstalla rönsyilylle ja torikokulkille keskellä ketjua ei voine mitään :).
Mutta mitä aloittaja/muutkin tarkoittavat sanalla "aistinvarainen"? Lähes kaikki mitä aivomme käsittelevät on aistiemme varassa koska aistit ovat vastaanottopisteistä informaatiolle joka tulee ulkoa. Muistista kaivetut asiat, intuiitio, vaisto jne eivät ole, koska tieto tulee "sisältä päin" Refleksit, kuten silmien siristäminen, eivät useinkaan johdu ulkopuolisesta ärsykkeestä, joka on vastaanotettu aistien avulla; ei siis aistinvarainen.
En osaa selittää tätä muuten kuin että termi näyttää tarkoittavan eri ihmisille eri asioita. Mutta ensimmäistä kertaa kun minä kuulinkoko sanan, siksi olen niin hakuteillä.
Minulle aistinvarainen tarkoittaa esim. sitä, kun haistelee vaikka lihaa, jonka parasta ennen päivämäärä on just mennyt umpeen. Hajuaistinsa varassa päättelle, että passaako sitä vielä syödä.
Aistinvaraista sekin, kun ei ole pakkasmittaria ja mennee parvekkeelle tunnustelemaan, että tarvitseeko jo vetää myssy päähän ja villahousut jalkaan ulos lähtiessä.
Ja sellaista kaikkea.
Jotkut tosin käyttävät vaistoamisesta sanaa aistia. Joskus kuulee sanottavan, että pystyin aistimaan ilmassa vihamielisyyttä. Oikeammin pitäisi olla, että pystyin vaistoamaan ...
Meidän suunnalla ulos mentäessä kylmyys tuntuu, siksi en miellä sitä siinä yhteydessä aistin piiriin.
Lihan pilaantuneisuus haistetaan, eli hajuaisti on silloin itselleni kyseessä. En arvaisi ostaa edellisen päivän lihatuotteita.
Vihamielisyyden aistii yhtä lailla kuin vaistoaa paikalla ollessa. Käsitteen miellän molemmin puolin.
Kuulo, näkö, esim ovat aisteja, ei tässä kyse ole tämän tason aisteista.
Äänetön/sanaton viestintä lukuisine elein ovat meille tulkittavissa eri tavoin.
Äänettömässä/sanattomassa viestinnässä on suuret väärintulkitsemisvaarat.
Viesstiikö toinen jotain ja mitä ?
Ja mitä toinen on näkevinään siinä viestinnässä ?
Se on silkkaa subjektiivista tulkintaa.
tuntoaisti, on yksi aisteista
Niin just.
Minulla toimii tunto- ja makuaistikin. Kuulon, näön ja hajuaistin lisäksi.
Onhan sellaisiakin olemassa, joilla ei ole ollenkaan tuntoaistia. Aika harvinaista se on.
Sellainen saattaa polttaa vaikka kätensä kuumalla levyllä huomaamatta itse ennenkuin haisee palaneelle .
"tuntoaisti, on yksi aisteista"
Huomaathan rautalanka- eron.
Tuntoaisti substantiivina on aisti. Verbinä taas aistitaan ja vaistotaan.
Aistinvarainen arvio on vastakohta (tieteelliselle) tutkimustulokselle.
Aisti ei ajattele. Aivot ajattelee.
Aistejaankin voi jopa harjoitella.Aistit avoinna uskaltaa tuntea,kokea, nähdä,maistaa,haistaa.
Aistit avoinna ?
Siis mieli/aivot valppaana.
Se on tahdon asia.
Aivot ei aktivoidu itsestään.
Hajuaisti voi hävitä pään satuttamisen seurauksean. Kaikilla ole hajuaistia. Se on vaarallista.
Jos on tupa tulessa, ei välttämättä huomaa heti.
Tuttua minulle, joka menetin hajuaistini. Se on tärkeä asia ihmisen itsesuojelun kannalta. Vaikka hyvin varovainen yritän olla, levy unohtui päälle. Pala talouspaperia oli lähellä ja se oli alkanut korventua, mutta en haistanut hajua toiseen huoneeseen. Keittiön ikkuna oli auki, ehkä veto oli paperin heittänyt levyn reunaan.
Vähän savua kiemurteli ylös kun huomasin asian ja kiitin luojaani, ettei sprinkleri lauennut katosta vettä suihkuttamaan huoneistoon ja paloauton hälytyksen.
Hankin uuden lieden ajastimella.
Miettikääpä tätä. Katsot ikkunasta. Kuuraa. Katsot ulkolämpömittaria. Hmm. - 2. Katsot puita, että huojuvatkos. Mikä keli? Miten kylmää? Lenkkarit vai talvibootsit? Monenlaista aistimusta.
Ja jukupätkät, jos laitat vaatetta liian ohuelti, väriset vilusta tai liian paksulti, hikeä pukkaa.
Jos tuuli viuhuu äännellen, mietit, pitääkö puskea vastaan kauppareissulla. Kaupassa näet viluisia katseita.
Mikä aistien kirjo.
Beng
Luolaihminen kostutti sormen suussaan ja tarkisti tuulen suunnan?☝