Sisäohjaamot kilpaveneissä

Anonyymi

Koppiohjaamot tekevät tuloaan kilpaveneisiin. Sisällä on mukavampaa, ja jaksaa paremmin. Trimmejä seurataan anturien ja kameroiden avulla. Ultime Sodebon kipparin mukaan on kuitenkin hyvä käydä kerran päivässä ulkona katsomassa, ertä kaikki on kunnossa.

https://youtu.be/ZzLRZfxh2Cw

https://youtu.be/SZUPDq-UH-Q

Koskahan tämä tulee matkaveneisiin ?

47

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Matkaveneissä on ollut kopit ja matkustamot iät ja ajat. Mukavuutta on lisäämässä automaattitrimmit ja autopilotti. Purjeet on hylätty aikoja sitten liian hankalina.

      Purjehtiessa ei voida puhua matkaveneistä koska heti kun olet irtaantunut laiturista olet jo perillä. Matka on niin lyhyt ettei siihen venettä tarvita.

      Purjehtimisessa on kyse harrastuksesta jonka olennainen osa on ulkoilma säästä riippumatta ja kaikki se kärsimys jonka se tuo mukanaan. Jos viihtyy paremmin sisätiloissa voi jäädä kotisohvalle ja katsella telkkarista kun muut purjehtivat.

      • Se on kaunis ajatus. Viimeksi kryssin viikko sitten ja olin tyytyväinen veneeni koirankopista. Heinäkuussa sellaista ei toki tarvitse. Vaihtoehto oli kerros lisää vaatteita päälle ja laskettelulasit silmille. Mieluummin koppi.


      • Anonyymi

        Kannattaako koko veneen konsepti muuttaa parin myöhäisen syksyn tai aikaisen kevään viikonlopun tarpeiden mukaiseksi? Koppi tai ei, ei tälläkään hetkellä ulos katsoessa kaipaa vesille niiden muutaman sateisen päivänvalotunnin takia. Lokakuun alkuun saakka pärjäsi oikein hyvin ilman koppia ja kaiken lisäksi vain kulkuluukun peittävällä sprayhoodilla. Telakoitaessa oli jo laituri tyhjä sekä avoimista että kopillisista veneistä, vain kourallinen kalastajien avoveneitä vedessä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kannattaako koko veneen konsepti muuttaa parin myöhäisen syksyn tai aikaisen kevään viikonlopun tarpeiden mukaiseksi? Koppi tai ei, ei tälläkään hetkellä ulos katsoessa kaipaa vesille niiden muutaman sateisen päivänvalotunnin takia. Lokakuun alkuun saakka pärjäsi oikein hyvin ilman koppia ja kaiken lisäksi vain kulkuluukun peittävällä sprayhoodilla. Telakoitaessa oli jo laituri tyhjä sekä avoimista että kopillisista veneistä, vain kourallinen kalastajien avoveneitä vedessä.

        Viranomaisveneissä on koppi, mutta he ovat veneessä töissä melkein säällä kuin säällä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Viranomaisveneissä on koppi, mutta he ovat veneessä töissä melkein säällä kuin säällä.

        Metsätyökoneetkin muistuttavat toimistoa. Itsestäänpurjehtiva toimisto konttorirotalle, sohvaperunalle vastaava olohuonemakkari


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Metsätyökoneetkin muistuttavat toimistoa. Itsestäänpurjehtiva toimisto konttorirotalle, sohvaperunalle vastaava olohuonemakkari

        Perunalle purjehtiminen olis pelata pleikkaria suljettuna sohvassa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kannattaako koko veneen konsepti muuttaa parin myöhäisen syksyn tai aikaisen kevään viikonlopun tarpeiden mukaiseksi? Koppi tai ei, ei tälläkään hetkellä ulos katsoessa kaipaa vesille niiden muutaman sateisen päivänvalotunnin takia. Lokakuun alkuun saakka pärjäsi oikein hyvin ilman koppia ja kaiken lisäksi vain kulkuluukun peittävällä sprayhoodilla. Telakoitaessa oli jo laituri tyhjä sekä avoimista että kopillisista veneistä, vain kourallinen kalastajien avoveneitä vedessä.

        Sisäohjaamo muuttaa konseptia, doghouse ei. Syksyllä olen paljon vesillä, ja harmittaa, kun purjevene täytyy laittaa muita veneitä aiemmin talviteloille. Purjevene sopii hyvin kylmän ilman veneilyyn, kunhan ei tarvitse olla siinä viimassa. Siinä on hyvät, lämmitetyt, sisätilat, jossa voi viettää pitkät illat. Ei ole vain yhden voimanlähteen varassa. Purjevene on merikelpoinen ja sillä viihtyy kovassakin tuulessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kannattaako koko veneen konsepti muuttaa parin myöhäisen syksyn tai aikaisen kevään viikonlopun tarpeiden mukaiseksi? Koppi tai ei, ei tälläkään hetkellä ulos katsoessa kaipaa vesille niiden muutaman sateisen päivänvalotunnin takia. Lokakuun alkuun saakka pärjäsi oikein hyvin ilman koppia ja kaiken lisäksi vain kulkuluukun peittävällä sprayhoodilla. Telakoitaessa oli jo laituri tyhjä sekä avoimista että kopillisista veneistä, vain kourallinen kalastajien avoveneitä vedessä.

        Onko yksi syy moottoriveneiden suurempaan suosioon se, että niillä liikkuessa ei tarvitse olla ulkona viimassa koko ajan ? Miksi purjeveneellä pitäisi ?

        Jotkut puristit eivät siedä edes sprayhoodin käyttöä. Vesillä tulee heidän mielestä olla kuin valaan selässä, ottaa vastaan kaikki, mitä säällä on tarjottavana. Nyt ammattilaisetkin ovat alkaneet huomaamaan, että jaksaa purjehtia paremmin kun pysyy kuivana ja lämpimänä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Onko yksi syy moottoriveneiden suurempaan suosioon se, että niillä liikkuessa ei tarvitse olla ulkona viimassa koko ajan ? Miksi purjeveneellä pitäisi ?

        Jotkut puristit eivät siedä edes sprayhoodin käyttöä. Vesillä tulee heidän mielestä olla kuin valaan selässä, ottaa vastaan kaikki, mitä säällä on tarjottavana. Nyt ammattilaisetkin ovat alkaneet huomaamaan, että jaksaa purjehtia paremmin kun pysyy kuivana ja lämpimänä.

        Eilen ajoin hytillisellä moottoriveneellä 5 tuntia, tuulta oli reilu 10 m/s. Koko ajan oli lämmintä ja mukavaa. Onhan se selvä etu verrattuna avoimeen avotilaan. Yksi purjevene näkyi, siinä oli sisäohjaamo. Mieluiten olisin itsekin purjehtinut, mutta se vene on jo paketissa.


    • Anonyymi

      Kyllähän tuo kopilla varustettu purjevene tekee kaudesta pidemmän ja olosta useissa keleissä paremman. Onhan esimerkiksi ruotsalainen Hallberg & Rassy tehnyt niitä jo pitkään. Onhan kopilla varustetuusa purjeveneessä lähes aina vielä kohtuullinen ulkotilakin kun haluaa ulkoilmapurjehdusta. Olisiko niin, että koko moottoripurjevene ideana on lähtöisin juuri tuosta purjeveneistä puuttuvasta kopista lähtenyt alulle?

      • Anonyymi

        Hallbergin-Rassy ei ole koppivene. Siinä on ainoastaan spreyhoodin muovi-ikkunat korvattu lasilla. Suuremmissa HR:ssä on katos lasikuidusta. Tällaisesta kuten mistä tahansa purjeveneestä saa kylmiin keleihin mukavamman pappateltalla ja asentamalla lämppäristä yhden putken sinne.

        C/R


    • Anonyymi

      Kun jatkuvasti veneen yli tulee kokonaisia aaltoja aprinkymmen solmun vauhdilla, ei niiden alla ole mahdollista olla. Siksi aallot on pakko ohjata mahdollisimman pienellä vastuksella yli. Kun matkaveneet nousevat foileille ja niillä ylitetään valtameriä, on niissäkin kopit.

    • Anonyymi

      Sisäohjaamot tuli matkaveneisiin ensin. Moottoripursiin jo alusta lähtien, kuten moottoriveneisiinkin. Purjeveneiden osalta ensin matkakatteihin valmistajasta riippuen 20...40 vuotta sitten. Niistä trendi siirtyi kilpamonirunkoihin, ja niistä sitten edelleen nopeimpiin yksirunkoisiin kilpapurjeveneisiin.
      Yksirunkoisten matkapurjeveneiden osalta kysymys on vaikeampi lähinnä siksi, että raja moottoripursien ja niiden välillä on aika epätarkka. On siis ihan jokaisen oma asia tulkita mikä sisäohjaamollinen sarjatuotantomatkapurjevene oli ensin.

    • Anonyymi

      Köliohjaamo on uusinta villitystä. Kaveri voi vetää sinut köydellä köliin kun väsyy juttuihisi. Sieltä voit ohjata levittämällä jalkojasi.

    • Anonyymi

      Ylempänä jo kommentointiinkin, että laiturissa ja liikkeellä on tähän aikaan enimmäkseen avoveneitä. Ei sitä "koppia" siis kolealla kelillä tarvita, häh?

      Peräkoppikammarin poika

      • Anonyymi

        Noinhan se lopulta on, ulkonakin voi olla. Mutta mikään ei päivää tähän aikaan pidennä ei sateita vähennä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Noinhan se lopulta on, ulkonakin voi olla. Mutta mikään ei päivää tähän aikaan pidennä ei sateita vähennä.

        Päivän pituus tähän aikaan vuodesta riippuu leveysasteesta, kuten muinakin vuodenaikoina.
        Siihen voi siis vaikuttaa. Sateiden esiintyvyyteenkin voi vaikuttaa leveysasteen lisäksi myös pituusasteen valitsemalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Päivän pituus tähän aikaan vuodesta riippuu leveysasteesta, kuten muinakin vuodenaikoina.
        Siihen voi siis vaikuttaa. Sateiden esiintyvyyteenkin voi vaikuttaa leveysasteen lisäksi myös pituusasteen valitsemalla.

        Pidentämällä päivää leveysasteen muutoksella muuttaa myös purjehdusolosuhteita leudommiksi. Eikä taaskaan tarvita koppia.


    • Anonyymi

      Ammattilais-avomerikilpapurjehtijat ovat siellä veneessä töissä.

    • Anonyymi

      Robotti-koppipurjevenellä sohvassa maaten rantautuu automaatilla Nauvoon sohvasta nousematta. Nauvosta jo tlattu lisää ruokaa kuljetuksella veneeseen niin jaksaa purjehtia takaisin kotisohvalle. Kantajat vie veneestä taksiin

    • Anonyymi

      Olen nähnyt tasan yhden tavallisen, ei-pilothouse -veneen jota kelissä ja kylmässä ajetaan sisältä kameroiden ja kahden tutkan antamilla tiedoilla. Veneen kotisatama on Nuuk, Grönlanti. Etelässä sekään venekunta ei aja sisältä. Homma vaatii tyhjät vedet.
      Itselläni on NC37 ja en edes omista "kunnollisia" sade- tai purjehdusasuja. Sisältä ajetaan sateessa ja kylmässä, öisin lähes aina. Purjeet näkee sisältä hyvin ja säädöt käydään tekemässä sprayhoodin suojista. Hydraulipilotti ajaa koko ajan.
      Eräs pulma sisältä purjehduksessa on se ettei etenkään myötätuulen voimistumista tahdo tajuta ajoissa. Reivaaminen tahtoo mennä vielä tavallistakin myöhäisemmälle kun ainoa tieto tulee silmillä ja pilotin pumpun kovenevista ulvahduksista.

      Vastineeksi haitoille tulee parempi jaksaminen, kelikyrsiintymisen kynnyksen nousu ja yleinen turvallisuus. Ohjaamoveneessä kun näkökenttä sisältä on parempi kuin ulkoa kun genoan alta näkee koko etusektorinkin esteettä. Sisäajo siis parantaa merkittävästi turvallisuutta, vaikka toisin voi äkkiä luulla.

      Veneen käytös on kuitenkin tunnettava hyvin. Se vaatii pohjalle tuhansia ulkoa ajettuja purjemaileja enkä suosittele sitä kellekään 1000 mpk/kausi seilaavalle. Heidän on aina ajettava vain koneella sisältä.

      Ariel37

      • Anonyymi

        Miten sisäohjaamo nostaa genuan alaliikkiä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten sisäohjaamo nostaa genuan alaliikkiä?

        Sanonpa sivullisena: ei sisäohjaamo nosta eikä laske genoan alaliikkiä. Sisäohjaamosta katsellaan eteen lähempänä genoaa ja alempaa kuin ulko-ohjaamosta. Eli kuten ariel 371 sanoi "Ohjaamoveneessä kun näkökenttä sisältä on parempi kuin ulkoa kun genoan alta näkee koko etusektorinkin esteettä."


      • Anonyymi

        ” Eräs pulma sisältä purjehduksessa on se ettei etenkään myötätuulen voimistumista tahdo tajuta ajoissa. Reivaaminen tahtoo mennä vielä tavallistakin myöhäisemmälle kun ainoa tieto tulee silmillä ja pilotin pumpun kovenevista ulvahduksista. ”

        Tuulimittari on keksitty.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ” Eräs pulma sisältä purjehduksessa on se ettei etenkään myötätuulen voimistumista tahdo tajuta ajoissa. Reivaaminen tahtoo mennä vielä tavallistakin myöhäisemmälle kun ainoa tieto tulee silmillä ja pilotin pumpun kovenevista ulvahduksista. ”

        Tuulimittari on keksitty.

        Hyvä että sanoit!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sanonpa sivullisena: ei sisäohjaamo nosta eikä laske genoan alaliikkiä. Sisäohjaamosta katsellaan eteen lähempänä genoaa ja alempaa kuin ulko-ohjaamosta. Eli kuten ariel 371 sanoi "Ohjaamoveneessä kun näkökenttä sisältä on parempi kuin ulkoa kun genoan alta näkee koko etusektorinkin esteettä."

        Lähempänä genoaa tarkoittaa suurempaa katvetta. Eikä katsojan korkeudessakaan ole eroa, koitapa keksiä parempia selityksiä.

        Tavallinen rullagenoa, joka nostaa reilusti halssikulmaa, olisi toimiva selitys. Joskaan se ei liity mitenkään sisäohjaamoon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten sisäohjaamo nostaa genuan alaliikkiä?

        Tuolla on noissa NC37:n myyntikuvissa yksi kuva josta on todettavissa ettei sisäohjaamosta purjehtiessa näe mantookin tasalla olevan genoan ali, vaikka sieltä alempaa varmaan yleensä paremmin lähelle eteen näkeekin kuin sitloodasta:

        https://www.yachtworld.fi/veneet/2003/nauticat-37-3199793/


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lähempänä genoaa tarkoittaa suurempaa katvetta. Eikä katsojan korkeudessakaan ole eroa, koitapa keksiä parempia selityksiä.

        Tavallinen rullagenoa, joka nostaa reilusti halssikulmaa, olisi toimiva selitys. Joskaan se ei liity mitenkään sisäohjaamoon.

        Emme puhu nyt katvealueesta vaan näkymästä purjeen ali.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuolla on noissa NC37:n myyntikuvissa yksi kuva josta on todettavissa ettei sisäohjaamosta purjehtiessa näe mantookin tasalla olevan genoan ali, vaikka sieltä alempaa varmaan yleensä paremmin lähelle eteen näkeekin kuin sitloodasta:

        https://www.yachtworld.fi/veneet/2003/nauticat-37-3199793/

        Ehkä veneellä purjehtinut omistaja pystyy arvioimaan näkyvyyden eri paikoista paremmin kuin joku jostakin myyntikuvasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ehkä veneellä purjehtinut omistaja pystyy arvioimaan näkyvyyden eri paikoista paremmin kuin joku jostakin myyntikuvasta.

        Myyntikuvasta näkyy silti täysin yksikäsitteisesti, että katsojan taso on ruffin yläpuolella, ei siis yhtään sen alempana kuin normaalissa ulko-ohjauksessa. Nauticatin ulko-ohjaus on eri asia, se on varmasti korkeammalla, jotta näkisi sisäohjaamon yli. Genuan liikin korkeus voi tietenkin vaihdella veneestä toiseen. Myyntikuvasta näkee muuten hyvin senkin, että jo kuvan lievällä kallistuksella näkymä purjeen alta on veteen veneen lähelle. Siksi purje tuottaa katveen, joka on sitä laajempi, mitä lähempänä purjetta ollaan.

        Nämä eivät ole mitään mielipidekysymyksiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Myyntikuvasta näkyy silti täysin yksikäsitteisesti, että katsojan taso on ruffin yläpuolella, ei siis yhtään sen alempana kuin normaalissa ulko-ohjauksessa. Nauticatin ulko-ohjaus on eri asia, se on varmasti korkeammalla, jotta näkisi sisäohjaamon yli. Genuan liikin korkeus voi tietenkin vaihdella veneestä toiseen. Myyntikuvasta näkee muuten hyvin senkin, että jo kuvan lievällä kallistuksella näkymä purjeen alta on veteen veneen lähelle. Siksi purje tuottaa katveen, joka on sitä laajempi, mitä lähempänä purjetta ollaan.

        Nämä eivät ole mitään mielipidekysymyksiä.

        Näitä verrattiin juuri ja nimenomaan NC37:ssa : "näkökenttä sisältä on parempi kuin ulkoa".
        Kun purjeen ali näkee horisontin, on näkymä sitä parempi mitä lähempänä purjetta ollaan. Kuinka paljon taivasta jää katvealueelle, ei ole ohjaamisen kannalta merkitsevää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuolla on noissa NC37:n myyntikuvissa yksi kuva josta on todettavissa ettei sisäohjaamosta purjehtiessa näe mantookin tasalla olevan genoan ali, vaikka sieltä alempaa varmaan yleensä paremmin lähelle eteen näkeekin kuin sitloodasta:

        https://www.yachtworld.fi/veneet/2003/nauticat-37-3199793/

        Jos veneen omistaja kertoo näkevänsä genoan ali, niin minä luotan hänen viestiinsä.
        En lähde etsimään mitään myyntikuvia enkä alan vänkäämään niiden perusteella jotakin muuta.
        En ymmärrä tätä täällä esiintyvää änkyröintiä, missä usein yritetään kääntää toisen kirjoittajan kommentit virheelliseksi tai leimata toinen jotenkin muuten pätemättömäksi.

        Provon tarkastaja


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuolla on noissa NC37:n myyntikuvissa yksi kuva josta on todettavissa ettei sisäohjaamosta purjehtiessa näe mantookin tasalla olevan genoan ali, vaikka sieltä alempaa varmaan yleensä paremmin lähelle eteen näkeekin kuin sitloodasta:

        https://www.yachtworld.fi/veneet/2003/nauticat-37-3199793/

        Eiköhän se parempi näkyvyys selity jo ihan yksinkertaisesti sillä, että NC37:ssa olet lähempänä sitä genoaa, jolloin näkökenttä laajenee, verrattuna kauempaa katseluun.

        Vähän sama kun ampumaluukussa. Luukun pinta-ala ei muutu, katsot sitä miltä etäisyydeltä tahansa, mutta läheltä luukunsuuta näät silti parhainten.

        Purjevene on myös usein kallellaa, joten teoriassa horisonttaalinen näkösektori, ei tedelliuudesa ole sitä.

        Lisäksi syvällä uivan NC37 ohjaamon keskikäytävän turkki on myös suhteellisen alhaalla, verrattuna genoan jalukseen, joten kyykistelläkään ei juuri tarvi nähdäkseen.

        Läheltä genoaa ja tarpeeksi alhaalta vaan näkee hyvin. Ei kait siinä mitään ihmeellistä ole. Koppiveneet on vaan kovia vehkeitä:)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eiköhän se parempi näkyvyys selity jo ihan yksinkertaisesti sillä, että NC37:ssa olet lähempänä sitä genoaa, jolloin näkökenttä laajenee, verrattuna kauempaa katseluun.

        Vähän sama kun ampumaluukussa. Luukun pinta-ala ei muutu, katsot sitä miltä etäisyydeltä tahansa, mutta läheltä luukunsuuta näät silti parhainten.

        Purjevene on myös usein kallellaa, joten teoriassa horisonttaalinen näkösektori, ei tedelliuudesa ole sitä.

        Lisäksi syvällä uivan NC37 ohjaamon keskikäytävän turkki on myös suhteellisen alhaalla, verrattuna genoan jalukseen, joten kyykistelläkään ei juuri tarvi nähdäkseen.

        Läheltä genoaa ja tarpeeksi alhaalta vaan näkee hyvin. Ei kait siinä mitään ihmeellistä ole. Koppiveneet on vaan kovia vehkeitä:)

        Fakta 1: Jos veneen kansimalli ei ole flush-deck, pitää silmänkorkeuden olla ruffin katon yläpuolella nähdäkseen lainkaan eteenpäin.

        Fakta 2: Riippumatta rungon syvyydestä tai sittä, miten syvällä vene ui, pitää ohjaajan edelleen istua/seistä niin, että silmät ovat ruffin katon yläpuolella.

        Fakta 3: Jos ohjaushyttiä ei ole, istutaan/ seistään ohjaillessa edelleen niin, että ruffin yli nähdään. Korkeimmillaan istuintaso on kannen tasolla, useimmiten selvästi alempana. Istumalaatikon pohja on aina selvästi alempana.

        Fakta 4: Jotta purjeen ali näkisi, pitää alaliikin olla ruffin katon yläpuolella.

        Fakta 5: Jos vene kallistuu, paranee näkyvyys purjeen ali mitä lähempänä veneen reunaa katsellaan. Siirtyminen edemmäs ei auta.

        Fakta 6: Näkyvyys purjeen ali paranee tehokkaimmin nostamalla alaliikkiä ylemmäs.

        Fakta 7: Mikään edellisistä faktoista ei riipu siitä, mitä kuvaa tarkastellaan. Ei edes siitä, minkä venetyypin kuvaa tarkastellaan

        Fakta 8: Avaruudellinen hahmottaminen on monille mahdotonta tai hyvin vaikeaa. Edellisten faktojen oivaltaminen vaatii avaruudellista hahmottamista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Fakta 1: Jos veneen kansimalli ei ole flush-deck, pitää silmänkorkeuden olla ruffin katon yläpuolella nähdäkseen lainkaan eteenpäin.

        Fakta 2: Riippumatta rungon syvyydestä tai sittä, miten syvällä vene ui, pitää ohjaajan edelleen istua/seistä niin, että silmät ovat ruffin katon yläpuolella.

        Fakta 3: Jos ohjaushyttiä ei ole, istutaan/ seistään ohjaillessa edelleen niin, että ruffin yli nähdään. Korkeimmillaan istuintaso on kannen tasolla, useimmiten selvästi alempana. Istumalaatikon pohja on aina selvästi alempana.

        Fakta 4: Jotta purjeen ali näkisi, pitää alaliikin olla ruffin katon yläpuolella.

        Fakta 5: Jos vene kallistuu, paranee näkyvyys purjeen ali mitä lähempänä veneen reunaa katsellaan. Siirtyminen edemmäs ei auta.

        Fakta 6: Näkyvyys purjeen ali paranee tehokkaimmin nostamalla alaliikkiä ylemmäs.

        Fakta 7: Mikään edellisistä faktoista ei riipu siitä, mitä kuvaa tarkastellaan. Ei edes siitä, minkä venetyypin kuvaa tarkastellaan

        Fakta 8: Avaruudellinen hahmottaminen on monille mahdotonta tai hyvin vaikeaa. Edellisten faktojen oivaltaminen vaatii avaruudellista hahmottamista.

        Mutta yksinkertainenkin asia tuntua rakettitieteeltä vain harvoille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta yksinkertainenkin asia tuntua rakettitieteeltä vain harvoille.

        Näistäkin alla olevasta linkistä avautuvan sivun kuvista sen näkee ihan kiistämättömästi. Pienellä kallistumalla NC37:n sisäohjaamosta näkee genoan aki, ja suuremmalla kallistumalla ei varmasti näe:

        https://www.boat-specs.com/nauticat-yachts/nauticat-37


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näistäkin alla olevasta linkistä avautuvan sivun kuvista sen näkee ihan kiistämättömästi. Pienellä kallistumalla NC37:n sisäohjaamosta näkee genoan aki, ja suuremmalla kallistumalla ei varmasti näe:

        https://www.boat-specs.com/nauticat-yachts/nauticat-37

        Kuten muissakin Nauticateissa, sisältä näkee, ulkoa ei. Siitä vain ei voi tehdä päätelmää, että näkyvyys johtuisi sisäohjaamosta. Aivan yhtä hyvin näkisi ylhäällä olevan purjeen alta normi istumalaatikostakin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Fakta 1: Jos veneen kansimalli ei ole flush-deck, pitää silmänkorkeuden olla ruffin katon yläpuolella nähdäkseen lainkaan eteenpäin.

        Fakta 2: Riippumatta rungon syvyydestä tai sittä, miten syvällä vene ui, pitää ohjaajan edelleen istua/seistä niin, että silmät ovat ruffin katon yläpuolella.

        Fakta 3: Jos ohjaushyttiä ei ole, istutaan/ seistään ohjaillessa edelleen niin, että ruffin yli nähdään. Korkeimmillaan istuintaso on kannen tasolla, useimmiten selvästi alempana. Istumalaatikon pohja on aina selvästi alempana.

        Fakta 4: Jotta purjeen ali näkisi, pitää alaliikin olla ruffin katon yläpuolella.

        Fakta 5: Jos vene kallistuu, paranee näkyvyys purjeen ali mitä lähempänä veneen reunaa katsellaan. Siirtyminen edemmäs ei auta.

        Fakta 6: Näkyvyys purjeen ali paranee tehokkaimmin nostamalla alaliikkiä ylemmäs.

        Fakta 7: Mikään edellisistä faktoista ei riipu siitä, mitä kuvaa tarkastellaan. Ei edes siitä, minkä venetyypin kuvaa tarkastellaan

        Fakta 8: Avaruudellinen hahmottaminen on monille mahdotonta tai hyvin vaikeaa. Edellisten faktojen oivaltaminen vaatii avaruudellista hahmottamista.

        Faktaan 1: Silmänkorkeus ei näe mitään.
        Muut faktat yhtä tasokkaita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuten muissakin Nauticateissa, sisältä näkee, ulkoa ei. Siitä vain ei voi tehdä päätelmää, että näkyvyys johtuisi sisäohjaamosta. Aivan yhtä hyvin näkisi ylhäällä olevan purjeen alta normi istumalaatikostakin.

        Olet tainnut nyt tehdä itse päätelmäsi ja todistelet sitä sitten vääräksi ja väärää oikeaksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olet tainnut nyt tehdä itse päätelmäsi ja todistelet sitä sitten vääräksi ja väärää oikeaksi.

        Täysin avatun NC37:n genoan alaliesma on noin 15 cm mantookin puukaiteen alapuolella. Tällöin kannen ja genoan väliin jää noin 50 cm korkea tähystyskaistale. Veneen kallistuessa enemmän genoaa rullataan ja rako kasvaa, alaliesma nousee.

        Sisäohjaamossa istutaan, joko pallilla tai sohvalla, niin että leuka on noin ohjaamon lasien tasalla. Isommilla kallistuskulmilla pitää välillä nousta seisomaan jotta tuulenpuolen sivusektorin saa tsekattua.

        Taakse ei pysty tähystämään kuin luukusta. Se tietysti pidetään auki joka tilanteessa.

        Ulko-ohjaamon lattiataso on 30 cm korkeammalla kuin keskiveneen sivukansi. Genoan ali ei sieltä näe, paitsi jos purje on likimain puoliksi rullattuna. Korkea peräkansi antaa hyvän näkymän rantautuessa, keulan näkee seistessä sprayhoodin yli.

        Ohjaamosta on iloa myös ankkuripaikoilla, maisema ja tapahtumat tulevat sohvalle saakka näkyviksi.
        Korkea peräkansi antaa täyskorkean, ison makuukajuutan perään. Se, sekä mainittu kansisalonki ovat hyviä juttuja vuosikausien veneasumisessa, seilausta silloin kun on vain ehkä 10% tms. kaikesta veneessä vietetystä ajasta. Haittapuolia en oikein tiedosta näistä seikoista olevan.
        NC37 voi hyvinkin olla kokoluokkansa parhaita reissuveneitä. Syitä siihen on muitakin kuin tässä mainitut.

        Ariel 37.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Täysin avatun NC37:n genoan alaliesma on noin 15 cm mantookin puukaiteen alapuolella. Tällöin kannen ja genoan väliin jää noin 50 cm korkea tähystyskaistale. Veneen kallistuessa enemmän genoaa rullataan ja rako kasvaa, alaliesma nousee.

        Sisäohjaamossa istutaan, joko pallilla tai sohvalla, niin että leuka on noin ohjaamon lasien tasalla. Isommilla kallistuskulmilla pitää välillä nousta seisomaan jotta tuulenpuolen sivusektorin saa tsekattua.

        Taakse ei pysty tähystämään kuin luukusta. Se tietysti pidetään auki joka tilanteessa.

        Ulko-ohjaamon lattiataso on 30 cm korkeammalla kuin keskiveneen sivukansi. Genoan ali ei sieltä näe, paitsi jos purje on likimain puoliksi rullattuna. Korkea peräkansi antaa hyvän näkymän rantautuessa, keulan näkee seistessä sprayhoodin yli.

        Ohjaamosta on iloa myös ankkuripaikoilla, maisema ja tapahtumat tulevat sohvalle saakka näkyviksi.
        Korkea peräkansi antaa täyskorkean, ison makuukajuutan perään. Se, sekä mainittu kansisalonki ovat hyviä juttuja vuosikausien veneasumisessa, seilausta silloin kun on vain ehkä 10% tms. kaikesta veneessä vietetystä ajasta. Haittapuolia en oikein tiedosta näistä seikoista olevan.
        NC37 voi hyvinkin olla kokoluokkansa parhaita reissuveneitä. Syitä siihen on muitakin kuin tässä mainitut.

        Ariel 37.

        Ariel, kun sinulla on siinä NC37:ssä normaalia korkeampi masto niin ne purjeetkaan ei sitten ole vakiomitoitetut, ja tuleehan korkeammalla mastollla enemmän kallistustakin.
        Siinä yhdesä myyntikuvassasi johon pääsee linkistä Nauticattisi genoa on avattuna auki ulottuen kauas taakse ja vene kallistunut siten että sisältä ei varmaan näe alaliesman ali. Olisit rullannut genoaa pienemmäksi:

        https://www.yachtworld.fi/veneet/2003/nauticat-37-3199793/


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Myyntikuvasta näkyy silti täysin yksikäsitteisesti, että katsojan taso on ruffin yläpuolella, ei siis yhtään sen alempana kuin normaalissa ulko-ohjauksessa. Nauticatin ulko-ohjaus on eri asia, se on varmasti korkeammalla, jotta näkisi sisäohjaamon yli. Genuan liikin korkeus voi tietenkin vaihdella veneestä toiseen. Myyntikuvasta näkee muuten hyvin senkin, että jo kuvan lievällä kallistuksella näkymä purjeen alta on veteen veneen lähelle. Siksi purje tuottaa katveen, joka on sitä laajempi, mitä lähempänä purjetta ollaan.

        Nämä eivät ole mitään mielipidekysymyksiä.

        Nauticat 37:ssa on kansi korotettu perässä. Näin ollen sieltä ei silmää saa millään niin alas kuin ohjaamossa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Faktaan 1: Silmänkorkeus ei näe mitään.
        Muut faktat yhtä tasokkaita.

        Jos faktat ovat epätosia, voinet helposti sen todistaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Faktaan 1: Silmänkorkeus ei näe mitään.
        Muut faktat yhtä tasokkaita.

        Sulla taitaa olla vähän ongelmia luetun ymmärtämisen kanssa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ariel, kun sinulla on siinä NC37:ssä normaalia korkeampi masto niin ne purjeetkaan ei sitten ole vakiomitoitetut, ja tuleehan korkeammalla mastollla enemmän kallistustakin.
        Siinä yhdesä myyntikuvassasi johon pääsee linkistä Nauticattisi genoa on avattuna auki ulottuen kauas taakse ja vene kallistunut siten että sisältä ei varmaan näe alaliesman ali. Olisit rullannut genoaa pienemmäksi:

        https://www.yachtworld.fi/veneet/2003/nauticat-37-3199793/

        Tuossa oli nätti päiväsaika ja tilanne päällä, liipasimella Jeanneau Sun Odyssey 42DS joka kepitettiin kirkkaasti Nauticatilla. Silloin ei toki reivailla!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Täysin avatun NC37:n genoan alaliesma on noin 15 cm mantookin puukaiteen alapuolella. Tällöin kannen ja genoan väliin jää noin 50 cm korkea tähystyskaistale. Veneen kallistuessa enemmän genoaa rullataan ja rako kasvaa, alaliesma nousee.

        Sisäohjaamossa istutaan, joko pallilla tai sohvalla, niin että leuka on noin ohjaamon lasien tasalla. Isommilla kallistuskulmilla pitää välillä nousta seisomaan jotta tuulenpuolen sivusektorin saa tsekattua.

        Taakse ei pysty tähystämään kuin luukusta. Se tietysti pidetään auki joka tilanteessa.

        Ulko-ohjaamon lattiataso on 30 cm korkeammalla kuin keskiveneen sivukansi. Genoan ali ei sieltä näe, paitsi jos purje on likimain puoliksi rullattuna. Korkea peräkansi antaa hyvän näkymän rantautuessa, keulan näkee seistessä sprayhoodin yli.

        Ohjaamosta on iloa myös ankkuripaikoilla, maisema ja tapahtumat tulevat sohvalle saakka näkyviksi.
        Korkea peräkansi antaa täyskorkean, ison makuukajuutan perään. Se, sekä mainittu kansisalonki ovat hyviä juttuja vuosikausien veneasumisessa, seilausta silloin kun on vain ehkä 10% tms. kaikesta veneessä vietetystä ajasta. Haittapuolia en oikein tiedosta näistä seikoista olevan.
        NC37 voi hyvinkin olla kokoluokkansa parhaita reissuveneitä. Syitä siihen on muitakin kuin tässä mainitut.

        Ariel 37.

        Noilla ja veneen tiedoilla laskettuna horisontti näkyy purjeen alta viiden asteen kallistukseen saakka. Sohva on jo monta kymmentä senttiä ylempänä, joten sieltä näkee vain tuulen puolelle.

        Eri tavoin kuikuilemalla varmaan tilannetta voi vähän parantaa. Mutta lopputulos on silti se, ettei sisäohjaamosta näe sen paremmin kuin tavallisesta istumalaatikostakaan ja siitähän tämä lähti.


    • Anonyymi

      Teimme H-veneestämme sisältä ohjattavan asentamalla alukseen pinnapilotin. Yllättävän hyvin pystyy peliä seuraaamaan salongin ikkunoista, jos ei viitsi ulkona räntäsateessa kärvistellä. Etenkin hankavastaisella.

      Nimim. Sateen sattuessa sisällä

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      67
      6519
    2. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      27
      4203
    3. Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?

      Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei
      Sinkut
      270
      2607
    4. Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti

      Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei
      Kokkola
      26
      2030
    5. MAKEN REMPAT

      Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna
      Suomussalmi
      30
      1548
    6. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      97
      1397
    7. Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille

      Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel
      Hindulaisuus
      304
      1107
    8. Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan

      5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee
      Ähtäri
      55
      1101
    9. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      77
      1046
    10. Mulla on kyllä

      Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..
      Ikävä
      39
      1031
    Aihe