Kyllä tuo luonnonmateriaali saisi tulla takaisin veneen pääraaka-aineeksi takaisin! On vähäiset "päästöt" kasvaessa, työstäessä, rakentaessa ja kierrätyksessä, hävityksessä.
Puupaatti takaisin
Puuveneellä tulevaisuuteen!
Anonyymi
37
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Saa nähdä, nähdäänkö ennen pitkää vielä puisten purjerahtilaivojen paluu.
- Anonyymi
Melkein minkä tahansa materiallin voi perustella ympäristöystävälliseksi. Jopa puun.
Metsässä kasvava puu sitoo hiiltä ilmatsa ja niin kauan, kun se kasvaa, se on hiilinielu. Kun se lakkaa kasvamasta, se on vain hiilivarasto.
Kun puun kaataa, se alkaa luovuttamaan hiiltä takaisin ja siitä tulee hiilidioksidin lähde. Tämä tapahtuu riippumatta siitä säilytetäänkö puu kokonaisena vai pistetäänkö laudoiksi tms.
Kaikki puun sitoma hiili vapautuu, kun puu lopulta lahoaa oli se sitten vaikka veneenä tai sanomalehtenä.
Hiilidioksidin kannalta on oleellista kuinka kauan puuvene kestää ja kuinka paljon hoitoa se tarvitsee elinkaarensa aikana verrattuna vaikka lujitemuoviin tai miksei myös teräkseen tai alumiiniin.
Lujitemuovivene ei aiheuta ylimääräisiä päästöjä, jos se poltetaan ja ja polttoarvolla korvataan jotain muuta polttoainetta. Lujitemuovihan vastaa melkein öljyä polttoarvoiltaan.
Toisaalta jos lujitemuovivene vain hylätään, niin silloinkin se toimii hiilivarastona siinä missä puuvenekin kunnes ne lahoavat. Aikaa menee paljon.
Hävittämisen kannalta oleellista on käytetäänkö lämpö hyväksi vai ei. Sama pätee puuveneeseen.
Metalliveneiden kohdalla on merkitystä sillä onko alkuperäinen raaka-ainen kierrätettyä ja kierrätetäänkö vene sen käyttöiän loputtua. Raaka-aineiden hankkiminen aiheuttaa tietenkin myös ympäristökuormaa. Sen laskeminen yksiselitteisesti on hankalaa. Puukaan ei muutu ilman prosessointia kuivaksi laudaksi veneen kyljessä.
Minua asia ei kiinnosta niin paljoa, että lähtisin laskemaan veneen elinkaaren aikaisia päästöjä eri materiaalista tehdyille rungoille. Sen verran osaan kuitenkin ihan lonkalta sanoa että järjestykseen laittaminen ei onnistu pelkällä mutulla.
Laskemallakin se vaatii paljon oletuksia raaka-aineiden, ylläpidon ja hävittämisen osalta.
Oman kokonaisuutensa muodostaa- Anonyymi
Hyvin ja laajasti mietitty. En pysty / halua itsekään pitemmälle työstää asiaa , mutta ajattelen että mainituista vaihtoehdoista triviaalisti puu on se ilmeisin hiilineutraali.
Puulla on myös se hyvä ominaisuus että venemateriaalina sen käsittely/valmistus ei ole niin vaarallista ja vaativaa kuin hartsien jne kanssa työskentely lasikuitupaatteja tehdessä.
Nykyään kun euro on kaiken konsultti, puuvene tarvitsisi tuottavavammat valmistusmenetelmät, jotta myyntihinnat saadaan kilpailukykyisiksi. Voi myös olla, että osa veneilijöistä jo nyt olisi valmis maksamaan hieman ekstraa puuveneestä, vaikkapa ympäristösyistä.
Puupaatti takaisin - Anonyymi
Puun ekologisuus rakennusaineena perustuu siihen, että kaadettu puu jättää metsään aukon, johon kasvaa uusi puu. Jos kaadetusta puusta tehdään vene, talo tms. pitkäikäistä, ehtii kaadetun puun tilalle kasvanut puu sitoa satoja kiloja hiiltä mikä jäisi sitomatta, jos puuta ei olisi kaadettu. Puuhan sitoo hiiltä nopean kasvun aikana, ja kasvu hidastuu oleellisesti kun puu tulee "täysikasvuiseksi". Jos venettä, taloa tms. ylläpidetään oikein, se ei juurikaan lahoa ja hiili pysyy siihen sidottuna jopa yli sata vuotta.
Vanhat puut on siis hyvä kaataa ja käytää rakentamiseen kunhan uusien puiden annetaan kasvaa tilalle. - Anonyymi
Olipas öljymyönteinen kommentti. Kun ihminen rakentaa muoviveneen, maan alla olevasta CO2-varastosta (öljy) otetaan osa käyttöön, kirjaimellisesti ihmisten ilmoille. Tämä CO2 siirretään siis ”ikuisesta” varastosta ilmakehään, jonne se joutuu ennen pitkää. Kun ihminen rakentaa puuveneen, hän siirtää hiiltä metsästä veneeseen. Vanhan puun tilalle tulee uusi puu joka syö taas hiiltä. Vähintään tässä voitetaan lisäaikaa ilmastonmuutokselta koska kasvava puu sitoo hiiltä nopeammin kuin mitä veneet keskimäärin luovuttavat lahoamisessa tai polttamisessa. Sen sijaan hiilen tuomisessa maan alta ilmakehään hävitään aina.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olipas öljymyönteinen kommentti. Kun ihminen rakentaa muoviveneen, maan alla olevasta CO2-varastosta (öljy) otetaan osa käyttöön, kirjaimellisesti ihmisten ilmoille. Tämä CO2 siirretään siis ”ikuisesta” varastosta ilmakehään, jonne se joutuu ennen pitkää. Kun ihminen rakentaa puuveneen, hän siirtää hiiltä metsästä veneeseen. Vanhan puun tilalle tulee uusi puu joka syö taas hiiltä. Vähintään tässä voitetaan lisäaikaa ilmastonmuutokselta koska kasvava puu sitoo hiiltä nopeammin kuin mitä veneet keskimäärin luovuttavat lahoamisessa tai polttamisessa. Sen sijaan hiilen tuomisessa maan alta ilmakehään hävitään aina.
Tuotahan MTK toistaa kuin uskontunnustusta, mutta se ei ole ihan niin yksinkertaista.
Jos tarkastellaan veneen runkoa sen jälkeen, kun se on tehty, niin puuvene luovuttaa hiilidioksidia heti, kun puun kaataa. Jopa kolmannes hiilestä voi palata ilmakehään hemiselluloosan mukana, kun puu kuivataan ja sahataan lankuiksi.
Uuden puun pitää kasvaa paikasta riippuen parikymmentä vuotta ennen kuin se edes korvaa edellisen puun kaatamisesta johtuneet päästöt. Lisää päästöjä syntyy, kun rungosta tulee lautoja ja laudoista vene. Kun ottaa mukaan metsätähteen, niin hyvä, jos valmiissa veneessä on edes 15% sidottuna siitä hiilestä, mikä kaadettiin. Loput on taivaan tuulissa.
Lujitemuovivene on kevyempi kuin puinen ja voi hyvin olla, että koko sen muovin ja hartsin massa on pienempi kuin mitä menee hiiltä hukkaan, kun kasvavasta puusta tulee vene.
On totta, että lujitemuovi on suurelta osin maasta pumpattua öljyä ja kestää pitkään ennen kuin ilmassa oleva hiili sitoutuu takaisin öljyksi, jos sitä edes koskaan tapahtuu. Jos runko kuitenkin hävitetään polttamalla niin, että sen energia korvaa vaikka öljyä, kivihiiltä tai maakaasua, niin vene on parempi vaihtoehto hiilen välivarastona kuin suora polttaminen. Sama energian hyötykäyttö sopii tietenkin myös puuveneelle.
Kun katsotaan hiilitasetta, niin se on puun osalta ympäristöystävällinen vain niin pitkään, kun puu pysyy puuna ja vain siinä mitassa, kun sitä tapahtuu. Jos puunkäyttöä katsotaan kokonaisuutena, niin sellun tekemisessä vain puolet rungosta muuttuu selluksi ja loput hiilidioksidiksi.
Sahatavaran osalta voi olla tyytyväinen, jo 40% rungosta saadaan laudaksi. Metsään on siinä vaihessa jo jääneet oksat, kanto ja juuret. Rungon osuus on n. puolet biomassasta ja loput jää metsään tai poltetaan ja muuttuu melko nopeasti hiilidioksidiksi. Sahatavaraksi kaadetun puun hiilestä vain 20% päätyy laudaksi ja siitä vielä pienempi osa veneeksi, vaikka olisi kuinka tarkka.
http://www.metla.fi/tapahtumat/2010/pienpuuseminaari/korpunen_mikkeli.pdf
https://silvafennica.fi/pdf/article5189.pdf
Puurunkoiset isot veneet ovat painavampia kuin lujitemuoviset. Jos painoero on 20%, niin puun kaatamisesta syntyneet päästöt ovat yhtä suuret kuin lujitemuovisen veneen päästöt, vaikka sitä ei kierätettäisikään termaalisesti.
Pitää toki paikkansa, että puun tilalle kasvaa uusi puu, mutta, kun kyse on sahatavarasta, niin menee 80-100 vuotta ennen kuin ollaan lähtötilassa.
Jos joku väittää, että olen lujitemuovin puolestapuhuja, niin hän on asenteellinen. Olen totuuden puolestapuhuja. Se ei ikävä kyllä ole muotia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olipas öljymyönteinen kommentti. Kun ihminen rakentaa muoviveneen, maan alla olevasta CO2-varastosta (öljy) otetaan osa käyttöön, kirjaimellisesti ihmisten ilmoille. Tämä CO2 siirretään siis ”ikuisesta” varastosta ilmakehään, jonne se joutuu ennen pitkää. Kun ihminen rakentaa puuveneen, hän siirtää hiiltä metsästä veneeseen. Vanhan puun tilalle tulee uusi puu joka syö taas hiiltä. Vähintään tässä voitetaan lisäaikaa ilmastonmuutokselta koska kasvava puu sitoo hiiltä nopeammin kuin mitä veneet keskimäärin luovuttavat lahoamisessa tai polttamisessa. Sen sijaan hiilen tuomisessa maan alta ilmakehään hävitään aina.
Öljy on eripituisten hiiliketjuyhdisteiden varasto, ei siis varsinaisesti CO2-varasto. Tuo O2 tulee ilmasta, jos öljy poltetaan. Jos lasikuituvenettä ei polteta, vaan murskataan jonkin muun tuotteen pohjaksi, ei CO2:ta muodostu vieläkään. CO2:ta muodostuu siis vasta poltettaessa. Se voi tapahtua joskus satojen vuosien päästä, jolloin tämän hetkinen ilmaston lämpeneminen on jo hallinnassa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuotahan MTK toistaa kuin uskontunnustusta, mutta se ei ole ihan niin yksinkertaista.
Jos tarkastellaan veneen runkoa sen jälkeen, kun se on tehty, niin puuvene luovuttaa hiilidioksidia heti, kun puun kaataa. Jopa kolmannes hiilestä voi palata ilmakehään hemiselluloosan mukana, kun puu kuivataan ja sahataan lankuiksi.
Uuden puun pitää kasvaa paikasta riippuen parikymmentä vuotta ennen kuin se edes korvaa edellisen puun kaatamisesta johtuneet päästöt. Lisää päästöjä syntyy, kun rungosta tulee lautoja ja laudoista vene. Kun ottaa mukaan metsätähteen, niin hyvä, jos valmiissa veneessä on edes 15% sidottuna siitä hiilestä, mikä kaadettiin. Loput on taivaan tuulissa.
Lujitemuovivene on kevyempi kuin puinen ja voi hyvin olla, että koko sen muovin ja hartsin massa on pienempi kuin mitä menee hiiltä hukkaan, kun kasvavasta puusta tulee vene.
On totta, että lujitemuovi on suurelta osin maasta pumpattua öljyä ja kestää pitkään ennen kuin ilmassa oleva hiili sitoutuu takaisin öljyksi, jos sitä edes koskaan tapahtuu. Jos runko kuitenkin hävitetään polttamalla niin, että sen energia korvaa vaikka öljyä, kivihiiltä tai maakaasua, niin vene on parempi vaihtoehto hiilen välivarastona kuin suora polttaminen. Sama energian hyötykäyttö sopii tietenkin myös puuveneelle.
Kun katsotaan hiilitasetta, niin se on puun osalta ympäristöystävällinen vain niin pitkään, kun puu pysyy puuna ja vain siinä mitassa, kun sitä tapahtuu. Jos puunkäyttöä katsotaan kokonaisuutena, niin sellun tekemisessä vain puolet rungosta muuttuu selluksi ja loput hiilidioksidiksi.
Sahatavaran osalta voi olla tyytyväinen, jo 40% rungosta saadaan laudaksi. Metsään on siinä vaihessa jo jääneet oksat, kanto ja juuret. Rungon osuus on n. puolet biomassasta ja loput jää metsään tai poltetaan ja muuttuu melko nopeasti hiilidioksidiksi. Sahatavaraksi kaadetun puun hiilestä vain 20% päätyy laudaksi ja siitä vielä pienempi osa veneeksi, vaikka olisi kuinka tarkka.
http://www.metla.fi/tapahtumat/2010/pienpuuseminaari/korpunen_mikkeli.pdf
https://silvafennica.fi/pdf/article5189.pdf
Puurunkoiset isot veneet ovat painavampia kuin lujitemuoviset. Jos painoero on 20%, niin puun kaatamisesta syntyneet päästöt ovat yhtä suuret kuin lujitemuovisen veneen päästöt, vaikka sitä ei kierätettäisikään termaalisesti.
Pitää toki paikkansa, että puun tilalle kasvaa uusi puu, mutta, kun kyse on sahatavarasta, niin menee 80-100 vuotta ennen kuin ollaan lähtötilassa.
Jos joku väittää, että olen lujitemuovin puolestapuhuja, niin hän on asenteellinen. Olen totuuden puolestapuhuja. Se ei ikävä kyllä ole muotia.Et todellakaan ole totuuden puolestajapuhuja, vaan humpuukin levittäjä.
"On totta, että lujitemuovi on suurelta osin maasta pumpattua öljyä"
Höpsistä. Lujitemuovi veneistä puhuttaessa on yleensä lasikuidulla lujitettua, ja lasikuitua on painosta yleensä yli 70%. Siitä on maaöljystä peräisin tasan nolla prosenttia.
"Sahatavaran osalta voi olla tyytyväinen, jo 40% rungosta saadaan laudaksi."
Huuhaata tämäkin. Sahanpurujen osuus jää helposti alle 10% rungosta, loppuosa puutavarasta saadaan sahatavaraksi, jossa lautojen lisäksi on tietysti esim rimoja. Toki rungossa on kaarnaakin, mutta sitäkin on tukkipuussa selvästi alle 10% osuus.
"Metsään on siinä vaihessa jo jääneet oksat, kanto ja juuret. Rungon osuus on n. puolet biomassasta"
No ei todellakaan pidä paikkaansa. Ihminen jaksaa nostaa kerralla kaikki tukkipuun oksat. Ja toisella kerralla kannon ja kaikki juuret kunhan ne on ensin kuivattu ylimääräisestä vedestä. (yleensä niitä ei tietystikään kuivata).
Jos tukkipuun rungon osuus olisi todellakin vain puolet painosta, kaksi ihmistä jaksaisi nostaa sen kaarnoineen ilmaan. Siinä ei ole edes suuruusluokka oikein. Melkoisia voimamiehiä saa paikalla nostamassa olla, jos edes 20 nostajaa siihen riittää.
En jaksa kaikkia virheitäsi edes kommentoida. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et todellakaan ole totuuden puolestajapuhuja, vaan humpuukin levittäjä.
"On totta, että lujitemuovi on suurelta osin maasta pumpattua öljyä"
Höpsistä. Lujitemuovi veneistä puhuttaessa on yleensä lasikuidulla lujitettua, ja lasikuitua on painosta yleensä yli 70%. Siitä on maaöljystä peräisin tasan nolla prosenttia.
"Sahatavaran osalta voi olla tyytyväinen, jo 40% rungosta saadaan laudaksi."
Huuhaata tämäkin. Sahanpurujen osuus jää helposti alle 10% rungosta, loppuosa puutavarasta saadaan sahatavaraksi, jossa lautojen lisäksi on tietysti esim rimoja. Toki rungossa on kaarnaakin, mutta sitäkin on tukkipuussa selvästi alle 10% osuus.
"Metsään on siinä vaihessa jo jääneet oksat, kanto ja juuret. Rungon osuus on n. puolet biomassasta"
No ei todellakaan pidä paikkaansa. Ihminen jaksaa nostaa kerralla kaikki tukkipuun oksat. Ja toisella kerralla kannon ja kaikki juuret kunhan ne on ensin kuivattu ylimääräisestä vedestä. (yleensä niitä ei tietystikään kuivata).
Jos tukkipuun rungon osuus olisi todellakin vain puolet painosta, kaksi ihmistä jaksaisi nostaa sen kaarnoineen ilmaan. Siinä ei ole edes suuruusluokka oikein. Melkoisia voimamiehiä saa paikalla nostamassa olla, jos edes 20 nostajaa siihen riittää.
En jaksa kaikkia virheitäsi edes kommentoida.Sulla ei ole kaikki kotona.
Mitä, jos perehtyisit niihin lähteisiin, jotka laitoin liitteeksi.
Sun on turha uhota täällä minua vastaan. Voit haastaa professorit ihan suoraankin.
Mikä olikaan sinun koulutuksesi? Anonyymi kirjoitti:
Öljy on eripituisten hiiliketjuyhdisteiden varasto, ei siis varsinaisesti CO2-varasto. Tuo O2 tulee ilmasta, jos öljy poltetaan. Jos lasikuituvenettä ei polteta, vaan murskataan jonkin muun tuotteen pohjaksi, ei CO2:ta muodostu vieläkään. CO2:ta muodostuu siis vasta poltettaessa. Se voi tapahtua joskus satojen vuosien päästä, jolloin tämän hetkinen ilmaston lämpeneminen on jo hallinnassa.
Lasikuidun päästöt tulee valmistuksessa, joten sillä ei ole niin paljon väliä, mitä rungolle tehdään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuotahan MTK toistaa kuin uskontunnustusta, mutta se ei ole ihan niin yksinkertaista.
Jos tarkastellaan veneen runkoa sen jälkeen, kun se on tehty, niin puuvene luovuttaa hiilidioksidia heti, kun puun kaataa. Jopa kolmannes hiilestä voi palata ilmakehään hemiselluloosan mukana, kun puu kuivataan ja sahataan lankuiksi.
Uuden puun pitää kasvaa paikasta riippuen parikymmentä vuotta ennen kuin se edes korvaa edellisen puun kaatamisesta johtuneet päästöt. Lisää päästöjä syntyy, kun rungosta tulee lautoja ja laudoista vene. Kun ottaa mukaan metsätähteen, niin hyvä, jos valmiissa veneessä on edes 15% sidottuna siitä hiilestä, mikä kaadettiin. Loput on taivaan tuulissa.
Lujitemuovivene on kevyempi kuin puinen ja voi hyvin olla, että koko sen muovin ja hartsin massa on pienempi kuin mitä menee hiiltä hukkaan, kun kasvavasta puusta tulee vene.
On totta, että lujitemuovi on suurelta osin maasta pumpattua öljyä ja kestää pitkään ennen kuin ilmassa oleva hiili sitoutuu takaisin öljyksi, jos sitä edes koskaan tapahtuu. Jos runko kuitenkin hävitetään polttamalla niin, että sen energia korvaa vaikka öljyä, kivihiiltä tai maakaasua, niin vene on parempi vaihtoehto hiilen välivarastona kuin suora polttaminen. Sama energian hyötykäyttö sopii tietenkin myös puuveneelle.
Kun katsotaan hiilitasetta, niin se on puun osalta ympäristöystävällinen vain niin pitkään, kun puu pysyy puuna ja vain siinä mitassa, kun sitä tapahtuu. Jos puunkäyttöä katsotaan kokonaisuutena, niin sellun tekemisessä vain puolet rungosta muuttuu selluksi ja loput hiilidioksidiksi.
Sahatavaran osalta voi olla tyytyväinen, jo 40% rungosta saadaan laudaksi. Metsään on siinä vaihessa jo jääneet oksat, kanto ja juuret. Rungon osuus on n. puolet biomassasta ja loput jää metsään tai poltetaan ja muuttuu melko nopeasti hiilidioksidiksi. Sahatavaraksi kaadetun puun hiilestä vain 20% päätyy laudaksi ja siitä vielä pienempi osa veneeksi, vaikka olisi kuinka tarkka.
http://www.metla.fi/tapahtumat/2010/pienpuuseminaari/korpunen_mikkeli.pdf
https://silvafennica.fi/pdf/article5189.pdf
Puurunkoiset isot veneet ovat painavampia kuin lujitemuoviset. Jos painoero on 20%, niin puun kaatamisesta syntyneet päästöt ovat yhtä suuret kuin lujitemuovisen veneen päästöt, vaikka sitä ei kierätettäisikään termaalisesti.
Pitää toki paikkansa, että puun tilalle kasvaa uusi puu, mutta, kun kyse on sahatavarasta, niin menee 80-100 vuotta ennen kuin ollaan lähtötilassa.
Jos joku väittää, että olen lujitemuovin puolestapuhuja, niin hän on asenteellinen. Olen totuuden puolestapuhuja. Se ei ikävä kyllä ole muotia.Kovasti sulta tulee tekstiä. Paljon spekulointia ja laskemia pienistä asioista, joilla ei suuressa kuvassa ole merkitystä. Lopputulos on kuitenkin aivan selvä. Muoviveneen raaka-aine vaatii hiilivaraston purkua maan alta ilmakehään. Puuveneen raaka-aine ei sitä tee. Sillä kuinka jotkin havunneulaset tms. kiertää ei ole mitään merkitystä. Maan alla olevia hiilivarastoja ei kannata purkaa ilmakehään, se on huono idea kuten on nähty.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sulla ei ole kaikki kotona.
Mitä, jos perehtyisit niihin lähteisiin, jotka laitoin liitteeksi.
Sun on turha uhota täällä minua vastaan. Voit haastaa professorit ihan suoraankin.
Mikä olikaan sinun koulutuksesi?Professorit eivät ole metsäalan ammattilaisia eikä metsäalan ammattilaiset ole professoreja. Suutari pysyköön lestissään.
Koulutus ei liity mitenkään asiaan, ei minun eikä kenenkään muunkaan.
Puun osien paino selviää kun menee metsään ja kaataa puun ja yrittää niitä osia ihan itse käytännössä nostaa, ei teoriaa opiskelemalla. Metsurit tietää nuo asiat, ja samoin metsäkoneen kuskit ja niiden valmistajat. Teoreetikoilla ei aina ole mitään käsitystä, vaan paljon vääriä luuloja. Lisäksi netti on täynnä huuhaata, johon teoreetikotkaan ei usko. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Puun ekologisuus rakennusaineena perustuu siihen, että kaadettu puu jättää metsään aukon, johon kasvaa uusi puu. Jos kaadetusta puusta tehdään vene, talo tms. pitkäikäistä, ehtii kaadetun puun tilalle kasvanut puu sitoa satoja kiloja hiiltä mikä jäisi sitomatta, jos puuta ei olisi kaadettu. Puuhan sitoo hiiltä nopean kasvun aikana, ja kasvu hidastuu oleellisesti kun puu tulee "täysikasvuiseksi". Jos venettä, taloa tms. ylläpidetään oikein, se ei juurikaan lahoa ja hiili pysyy siihen sidottuna jopa yli sata vuotta.
Vanhat puut on siis hyvä kaataa ja käytää rakentamiseen kunhan uusien puiden annetaan kasvaa tilalle.Asia on juuri näin. Täysikasvuinen puu kuolee ja muuttuu hiilidioksidilähteeksi ilman ihmisen apua. Nuori ja hyvässä kasvukunnossa oleva metsä sitoo hiiltä, joten on ilmaston kannalta hyvä, että kasvunsa lopettaneet puut kaadetaan ja niistä rakennetaan mahdollisimman pitkäikäisiä tuotteita. Puuvene on yksi niistä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuotahan MTK toistaa kuin uskontunnustusta, mutta se ei ole ihan niin yksinkertaista.
Jos tarkastellaan veneen runkoa sen jälkeen, kun se on tehty, niin puuvene luovuttaa hiilidioksidia heti, kun puun kaataa. Jopa kolmannes hiilestä voi palata ilmakehään hemiselluloosan mukana, kun puu kuivataan ja sahataan lankuiksi.
Uuden puun pitää kasvaa paikasta riippuen parikymmentä vuotta ennen kuin se edes korvaa edellisen puun kaatamisesta johtuneet päästöt. Lisää päästöjä syntyy, kun rungosta tulee lautoja ja laudoista vene. Kun ottaa mukaan metsätähteen, niin hyvä, jos valmiissa veneessä on edes 15% sidottuna siitä hiilestä, mikä kaadettiin. Loput on taivaan tuulissa.
Lujitemuovivene on kevyempi kuin puinen ja voi hyvin olla, että koko sen muovin ja hartsin massa on pienempi kuin mitä menee hiiltä hukkaan, kun kasvavasta puusta tulee vene.
On totta, että lujitemuovi on suurelta osin maasta pumpattua öljyä ja kestää pitkään ennen kuin ilmassa oleva hiili sitoutuu takaisin öljyksi, jos sitä edes koskaan tapahtuu. Jos runko kuitenkin hävitetään polttamalla niin, että sen energia korvaa vaikka öljyä, kivihiiltä tai maakaasua, niin vene on parempi vaihtoehto hiilen välivarastona kuin suora polttaminen. Sama energian hyötykäyttö sopii tietenkin myös puuveneelle.
Kun katsotaan hiilitasetta, niin se on puun osalta ympäristöystävällinen vain niin pitkään, kun puu pysyy puuna ja vain siinä mitassa, kun sitä tapahtuu. Jos puunkäyttöä katsotaan kokonaisuutena, niin sellun tekemisessä vain puolet rungosta muuttuu selluksi ja loput hiilidioksidiksi.
Sahatavaran osalta voi olla tyytyväinen, jo 40% rungosta saadaan laudaksi. Metsään on siinä vaihessa jo jääneet oksat, kanto ja juuret. Rungon osuus on n. puolet biomassasta ja loput jää metsään tai poltetaan ja muuttuu melko nopeasti hiilidioksidiksi. Sahatavaraksi kaadetun puun hiilestä vain 20% päätyy laudaksi ja siitä vielä pienempi osa veneeksi, vaikka olisi kuinka tarkka.
http://www.metla.fi/tapahtumat/2010/pienpuuseminaari/korpunen_mikkeli.pdf
https://silvafennica.fi/pdf/article5189.pdf
Puurunkoiset isot veneet ovat painavampia kuin lujitemuoviset. Jos painoero on 20%, niin puun kaatamisesta syntyneet päästöt ovat yhtä suuret kuin lujitemuovisen veneen päästöt, vaikka sitä ei kierätettäisikään termaalisesti.
Pitää toki paikkansa, että puun tilalle kasvaa uusi puu, mutta, kun kyse on sahatavarasta, niin menee 80-100 vuotta ennen kuin ollaan lähtötilassa.
Jos joku väittää, että olen lujitemuovin puolestapuhuja, niin hän on asenteellinen. Olen totuuden puolestapuhuja. Se ei ikävä kyllä ole muotia.Vai lautojen kuivauksessa karkaa hiilidioksidia taivaalle😊. En ole mitään vastaavaa kuullutkaan aikaisemmin.
Ainakin minä näen huvikäytössä olevat lasikuituveneet ympäristöä kuormittavina turhakkeina joita ei olisi syytä rakentaa lisää. Ns. Turhaa kuluttamista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuotahan MTK toistaa kuin uskontunnustusta, mutta se ei ole ihan niin yksinkertaista.
Jos tarkastellaan veneen runkoa sen jälkeen, kun se on tehty, niin puuvene luovuttaa hiilidioksidia heti, kun puun kaataa. Jopa kolmannes hiilestä voi palata ilmakehään hemiselluloosan mukana, kun puu kuivataan ja sahataan lankuiksi.
Uuden puun pitää kasvaa paikasta riippuen parikymmentä vuotta ennen kuin se edes korvaa edellisen puun kaatamisesta johtuneet päästöt. Lisää päästöjä syntyy, kun rungosta tulee lautoja ja laudoista vene. Kun ottaa mukaan metsätähteen, niin hyvä, jos valmiissa veneessä on edes 15% sidottuna siitä hiilestä, mikä kaadettiin. Loput on taivaan tuulissa.
Lujitemuovivene on kevyempi kuin puinen ja voi hyvin olla, että koko sen muovin ja hartsin massa on pienempi kuin mitä menee hiiltä hukkaan, kun kasvavasta puusta tulee vene.
On totta, että lujitemuovi on suurelta osin maasta pumpattua öljyä ja kestää pitkään ennen kuin ilmassa oleva hiili sitoutuu takaisin öljyksi, jos sitä edes koskaan tapahtuu. Jos runko kuitenkin hävitetään polttamalla niin, että sen energia korvaa vaikka öljyä, kivihiiltä tai maakaasua, niin vene on parempi vaihtoehto hiilen välivarastona kuin suora polttaminen. Sama energian hyötykäyttö sopii tietenkin myös puuveneelle.
Kun katsotaan hiilitasetta, niin se on puun osalta ympäristöystävällinen vain niin pitkään, kun puu pysyy puuna ja vain siinä mitassa, kun sitä tapahtuu. Jos puunkäyttöä katsotaan kokonaisuutena, niin sellun tekemisessä vain puolet rungosta muuttuu selluksi ja loput hiilidioksidiksi.
Sahatavaran osalta voi olla tyytyväinen, jo 40% rungosta saadaan laudaksi. Metsään on siinä vaihessa jo jääneet oksat, kanto ja juuret. Rungon osuus on n. puolet biomassasta ja loput jää metsään tai poltetaan ja muuttuu melko nopeasti hiilidioksidiksi. Sahatavaraksi kaadetun puun hiilestä vain 20% päätyy laudaksi ja siitä vielä pienempi osa veneeksi, vaikka olisi kuinka tarkka.
http://www.metla.fi/tapahtumat/2010/pienpuuseminaari/korpunen_mikkeli.pdf
https://silvafennica.fi/pdf/article5189.pdf
Puurunkoiset isot veneet ovat painavampia kuin lujitemuoviset. Jos painoero on 20%, niin puun kaatamisesta syntyneet päästöt ovat yhtä suuret kuin lujitemuovisen veneen päästöt, vaikka sitä ei kierätettäisikään termaalisesti.
Pitää toki paikkansa, että puun tilalle kasvaa uusi puu, mutta, kun kyse on sahatavarasta, niin menee 80-100 vuotta ennen kuin ollaan lähtötilassa.
Jos joku väittää, että olen lujitemuovin puolestapuhuja, niin hän on asenteellinen. Olen totuuden puolestapuhuja. Se ei ikävä kyllä ole muotia.https://silvafennica.fi/pdf/article5189.pdf
Otsikko: "Havaintoja nuorten mäntyjen latvusten ..."
Koko Pdf ei liity tukkipuihin yhtään mitenkään, mutta se jää "totuuden pulestajapuhuja" :lta huomaamatta.
http://www.metla.fi/tapahtumat/2010/pienpuuseminaari/korpunen_mikkeli.pdf
Sisältää vakavia asiavirheitä, esim sahatavaran myyntituotosta on ensin vähennetty puun hankintakustannus kohdistettuna sahatavaran osuuteen, ja sitten sama toiseen kertaan vähentämällä kokopuun hankintahinta. 50€/kuutio * 205628 kuutiota.
Esimerkki koskee kuitenkin vain tukkipuun latvusta (halkaisijalla 14 cm) eikä koko puuta. 2M korkeudella halkaisija on 40...60 cm, tai kyse ei edes ole tukkipuusta.
Postaaja yleistää pelkkää latvusta koskevan laskelman virheellisesti koko tukkipuuhun, ja tekee siitä virheellisiä johtopäätöksiä vetoamalla kirjoittajien auktoriteettiin.
Postaajan teksteillä ei siis ole mitään tekemistä totuuden kanssa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sulla ei ole kaikki kotona.
Mitä, jos perehtyisit niihin lähteisiin, jotka laitoin liitteeksi.
Sun on turha uhota täällä minua vastaan. Voit haastaa professorit ihan suoraankin.
Mikä olikaan sinun koulutuksesi?Opettele ymmärtämään lukemasi. 40% osuus koskee linkkisi sisällön mukaan tukkipuun latvusta, eikä koko tukkipuuta!!!
Vaihtoehtoisesti osta metsää, ja kaada joskus puu ihan itse, niin opit asiasta jotain ihan käytännössä.
- Anonyymi
Puuvenettä joudutaan kyllästämään suurella määrällä öljyä vuosittain jatkuvasti.
Olisikohan mahdollista keksiä mekaaninen hiilinielu? Niitä nieluja voisi sitten sijoittaa jokapuolelle.- Anonyymi
Mekaniikka toimii hiukan huonosti molekyylitasolla. Kasvit muuttavat hiilidioksidin hapeksi ja sokeriksi eli tekee käänteistä palamista auringon energialla.
Se on ehkä ainoa kehitettävissä oleva hiilinielu koska se lisääntyy itsestään sopivissa oloissa. Esimerkkinä vaikka sinilevä-aito luonnontuote. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mekaniikka toimii hiukan huonosti molekyylitasolla. Kasvit muuttavat hiilidioksidin hapeksi ja sokeriksi eli tekee käänteistä palamista auringon energialla.
Se on ehkä ainoa kehitettävissä oleva hiilinielu koska se lisääntyy itsestään sopivissa oloissa. Esimerkkinä vaikka sinilevä-aito luonnontuote.Kunpa voisi tehdä sellaisen molokin kidan, tiivistetyn hiili-imurin, synteettisen tekometsän.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kunpa voisi tehdä sellaisen molokin kidan, tiivistetyn hiili-imurin, synteettisen tekometsän.
Hiiltä imuroivat synteettiset kitametsät tuottaisivat kovaa tahtia kestävää synteettistä puuta josta valmistettaisiin veneitä, taloja, ja miksei vaikka autojakin jne.
- Anonyymi
Puuvenettä ei kyllästetä joka vuosi. Kyllästys esim. pellavaöljyllä tehdään 15-20v. välein. Vuosihuoltona riittää kevyt hionta ja lakkaus keväisin. Pohjaan samat myrkyt kuin lasikuituisiinkin.
- Anonyymi
Puuveneen runko koostuu hiilivetyketjuista siinä missä lujitemuoviveneenkin. Lujitemuovissa on lisänä vielä vahviketta eli lasikuitua ja ehkä muitakin aineita.
Molemmissa on kutakuinkin yhtä paljon hiiltä kiloa kohden ja molemmista hiili vapautuu hiilidioksidiksi ilmakehään ennemmin tai myöhemmin. Molemmat ovat myös hiilivarastoja tai hienommin sanottuna hiilinieluja siihen asti kunnes hajoaminen tapahtuu.
Lujitemuovin hartsin hiiliketjun voisi tehdä ilman hiilidioksidista polymeroimalla samaan tapaan kuin puu lisää omaa massaansa. Tälläkin hetkellä kokeillaan ruoan valmistusta (sokeri = hiiliketju) palokaasuista. Palokaasuista siksi, että ne sisältävät enemmän CO2 kuin ilma ja prosessista saadaan tehokkaampi.
Puussa ei ole materiaalina mitään taikaa, mutta siihen liittyy tunteita. Asiaa voisi lähestyä vaikka näin:
C-vitamiini tuntuu terveellisemmältä kuin askorbiinihappo puhumattakaan e-koodista E300. E-koodithan on saatanasta :D
C6H8O6 vaikuttaa myös vaaralliselta ja (5R)-[(1S)-1,2-Dihydroxyethyl]-3,4-dihydroxyfuran-2(5H)-one on ihan varmasti tappa aine.
Kyse on kuitenkin ihan samasta aineesta.
Ihan vastaavasti puu on vain hiiliketjuja siinä missä hartsikin.- Anonyymi
Hiilivarasto ja hiilinielu eivät ole synonyymejä. Esimerkiksi puu on kasvaessaan hiilinielu, siihen sitoutuu pikkuhiljaa hiiltä. Kun puu kaadetaan, se on hiilivarasto, kunnes siihen sitoutunut hiili on vapautunut ilmakehään.
C-vitamiiniesimerkki on pöljä, koska puu ei ole mikä tahansa hiiliketju, vaikka se onkin hiiliketju. Puu ei ole myöskään hartsin synonyymi, vaikka puuaineksessa on erilaisia hartseja. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hiilivarasto ja hiilinielu eivät ole synonyymejä. Esimerkiksi puu on kasvaessaan hiilinielu, siihen sitoutuu pikkuhiljaa hiiltä. Kun puu kaadetaan, se on hiilivarasto, kunnes siihen sitoutunut hiili on vapautunut ilmakehään.
C-vitamiiniesimerkki on pöljä, koska puu ei ole mikä tahansa hiiliketju, vaikka se onkin hiiliketju. Puu ei ole myöskään hartsin synonyymi, vaikka puuaineksessa on erilaisia hartseja.Kun asiaa katsotaan hiilitaseen suhteen, puun sellusoosaketju ei ole sen kummoisempi kuin mitkään muutkaan hiiliketjut. Se ei ole parempi tai huonompi Puussa on toki paljon muitakin hiiliketjuja, kuten ligniini ja sokerit. Niitäkään ei ole kanonisoitu tai julistettu pyhimyksen asemaan.
Kun puu kaadetaan, niin siitä vapautuu 30-50% hiilestä. Sen verran siinä on oksia, juuria, neilasia, kaarnaa ym. Jos se jätetään metsään, CO2 vapautuu hitaasti, jos se poltetaan, se vapautuu nopeasti. Hiilivarastona on vain puolet.
Jos puusta tehdään sellua ja paperia, niin siitä puolikkaasta puusta jää puolet jäljelle lopputuotteeksi ja parhaassa tapauksessa 80%, mutta silloin käytetään tuhottomasti energiaa. Parhaassa tapauksessa metsässä olevasta puusta tulee siis neljäsosa käyttökelpoista sanomalehteä, jonka elinkaari on muutaman tunnin. Uusimassana se kiertää nelisen kertaa ja vapautuu hiilidioksidiksi. Aikaa tuskin menee paria vuotta pitempään.
Sahatavarana puu säilyy käyttötarkoituksesta riippuen pitempään. Rungosta ei kuitenkaan saada enempää kuin 55% sahatavaraa ja loput menee polttoon. Kun siitä tekee vaikka veneen, niin hukkaa tulee tarkallekin, kun puu ei suostu aina kasvamaan oikean mittaiseksi :D
Sahatavaranakaan metsän puusta ei jää kuin neljännes ja valmiina tuotteena ehkä 15-20%. Osa puutavarastakin menee nopeaan kiertoon kuormalavana tai vaikka betonivalun tukena. - Anonyymi
Tässä taas kommentoija joka ei osaa nähdä kokonaisuutta. Takerrutaan lillukanvarsiin ja elvistellään jollain polymeeriketjuilla joilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Kuten tuolla ylhäällä totesin, kaikki tällainen nippelöinti on turhaa. Se millä on merkitystä on se että muovin hiili kaivetaan syvältä maan alta josta se lopulta vapautuu ilmakehään. Puun hiili kiertää maan pinnalla. Millään muulla ei ole merkitystä. Maan alla olevia hiilivarastoja ei kannata siirtää ilmakehään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä taas kommentoija joka ei osaa nähdä kokonaisuutta. Takerrutaan lillukanvarsiin ja elvistellään jollain polymeeriketjuilla joilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Kuten tuolla ylhäällä totesin, kaikki tällainen nippelöinti on turhaa. Se millä on merkitystä on se että muovin hiili kaivetaan syvältä maan alta josta se lopulta vapautuu ilmakehään. Puun hiili kiertää maan pinnalla. Millään muulla ei ole merkitystä. Maan alla olevia hiilivarastoja ei kannata siirtää ilmakehään.
Elvistä en ole koskaan tuntenut, oli eri vuosikertaa.
Lujitemuovin hoitoketjun raaka-aineen eli BPA:n ei tarvitse olla raakaöljystä. Öljykasveja kasvaa Suomessakin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun asiaa katsotaan hiilitaseen suhteen, puun sellusoosaketju ei ole sen kummoisempi kuin mitkään muutkaan hiiliketjut. Se ei ole parempi tai huonompi Puussa on toki paljon muitakin hiiliketjuja, kuten ligniini ja sokerit. Niitäkään ei ole kanonisoitu tai julistettu pyhimyksen asemaan.
Kun puu kaadetaan, niin siitä vapautuu 30-50% hiilestä. Sen verran siinä on oksia, juuria, neilasia, kaarnaa ym. Jos se jätetään metsään, CO2 vapautuu hitaasti, jos se poltetaan, se vapautuu nopeasti. Hiilivarastona on vain puolet.
Jos puusta tehdään sellua ja paperia, niin siitä puolikkaasta puusta jää puolet jäljelle lopputuotteeksi ja parhaassa tapauksessa 80%, mutta silloin käytetään tuhottomasti energiaa. Parhaassa tapauksessa metsässä olevasta puusta tulee siis neljäsosa käyttökelpoista sanomalehteä, jonka elinkaari on muutaman tunnin. Uusimassana se kiertää nelisen kertaa ja vapautuu hiilidioksidiksi. Aikaa tuskin menee paria vuotta pitempään.
Sahatavarana puu säilyy käyttötarkoituksesta riippuen pitempään. Rungosta ei kuitenkaan saada enempää kuin 55% sahatavaraa ja loput menee polttoon. Kun siitä tekee vaikka veneen, niin hukkaa tulee tarkallekin, kun puu ei suostu aina kasvamaan oikean mittaiseksi :D
Sahatavaranakaan metsän puusta ei jää kuin neljännes ja valmiina tuotteena ehkä 15-20%. Osa puutavarastakin menee nopeaan kiertoon kuormalavana tai vaikka betonivalun tukena.Harvennushakkuussa pätee :"Kun puu kaadetaan, niin siitä vapautuu 30-50% hiilestä. Sen verran siinä on oksia, juuria, neilasia, kaarnaa ym."
Tukkipuuta kaadettaessa tähteiden osuus on 10...15 % kuivapainosta. Märkäpainolla ei ole asiassa mitään merkitystä, joten sitä ei kannattaisi mistään lähteestä siteerata. Lisäksi veden osuus rungossa vaihtelee vuodenaikojen mukaan paljon enemmän kuin juurien.
" Rungosta ei kuitenkaan saada enempää kuin 55% sahatavaraa ja loput menee polttoon."
Rungosta voi saada sahatavaraa yli 70 %, ja lopusta voi osasta tehdä vaikkapa lastulevyä, eli sekään ei mene kokonaan hukkaan.
"Kun siitä tekee vaikka veneen, niin hukkaa tulee tarkallekin, kun puu ei suostu aina kasvamaan oikean mittaiseksi."
Et ole vissiin koskaan kuullut sormijatkoksista? Veneentekijälle tosin viistojatkos on yleisemmin käytetty.
- Anonyymi
Luulisin metallin, varsinkin alumiinin sekä lasikuidun valmistuksessa syntyvän melkoisesti hiilidioksidia. Hiilet on pöläytetty ilmakehään jo siinä vaiheessa kun raaka-aineet on kuljetettu veneenveistäjän tontille.
Siinä ei itse veneen sitoma hiilen määrä juurikaan taida merkitä? - Anonyymi
ilmastohörhöilylle on klassista, että unohdetaan ensin järki, sitten ohjataan keskustelu johonkin epäolennaiseen ja perustellaan sitä numeroilla ja sitten kuin paluuletkuna ahterista toisten korvaan selitetään että tämä on järkevää.
Kuka talipää on niin pöljä, että hankkisi uuden puuveneen, vanhasta puhumattakaan ? sitä jatkuvaa lahon estoa, vuotojen tukkimista, hiomista ja lakkaamista, suoraa hulluutta. Kuin jäänne keskiajalta. Henkilö, joka perustelee puuveneen nykyaikaisuutta, kulkee luultavasti hevosella töihin. Ja työpaikka on jokin kirveellä veistetty lämmittämätön puuvaja, jossa tehdään... jotain, ei ainakaan mitään mitä muu maailma tekee.
Puuvene on historiaa. Pidetään se siellä. Teräs, alumiini ja lasikuitu on tullut jäädäkseen- Anonyymi
No siinä oli se oikea talipää pudottelemassa sitä taliansa. Joku, joka tuskin on edes tuntenut yhtään puuveneen omistajaa, mutta joskus rannassa puuveneen nähnyt.
- Anonyymi
Puuvene on nyt yli 30 v ikäinen. Tippaakaan ei lahonestoja ole käytetty, ainoastaan Boracolia tiikkikanteen. Ainoat vuodot ovat olleet kansiläpivientejä. Hiottu ja lakattu on noin viiden vuoden välein tiettyjä osia, välivuosina ei ole tarvinnut edes vahaa. Noilla venee pysyy erinomaisessa kunnossa hamaan tulevaisuuteen.
Silloin, kun työpaikka vielä oli, se lämpesi ydinvoimalla. Se kyllä ptää paikkansa, ettei juuri kukaan muu maailmassa tehnyt samaa. Siksi sillä olikin kysyntää maailmalla, on edelleen, mutta nuoremmat tehkööt.
- Anonyymi
Tekohiilinielun kasvattama synteettinen puu voitaisiin saada kasvamaan valmiin veneen muotoon. Veneitä voisi sitten alkaa tuottaa kasvattamalla.
- Anonyymi
Kauanko kestäisi kasvattaa siellä venemetsässä tuollainen noin 30-jalkainen purkkari? Juuria sille ei varmaan tarvitsisi juurikaan niin paljon kasvattaa jos sitä tuettaisiin kasvamisen mukaan säädettävillä venepukeilla. Synteettinen puuvene voisi olla sellainen balsan ja tammen risteymää vastaava materiaaliominaisuuksiltaan.
- Anonyymi
puuvene ei sovi kuin juhannuskokkoon tai moottorisahalla viipaloituna kompostiin. Toisinaan niitä näkee kuntien verorahoilla pyöritetyissä merimuseoissa rekvisiittana, yleensä jonkinlaisena tukityöllistys-automaattina puuvenesepille että saavat ansiosidonnaispäivät nollattua
- Anonyymi
Juuri noin, puuvene voidaan pitkän matkansa jälkeen hävittää vaivattomasti eli helppoa kuitupaattiin verrattuna.
Mutta ei puuveneessä ole kysymys vain hiilipäästöjen vähäisyydestä. Puu on mm. parempi lämmöneriste kuin kuitu/alumiini, työstäminen on helppoa ja onhan se kotimainen raaka-aine.
Puupaatti tulee takaisin.
- Anonyymi
Se, että puu on uusiutuva luonnonmateriaali, ei välttämättä kokonaisuudessa paina yhtään mitään. Puuta joudutaan käsittelemään monenlaisilla kemikaaleilla ennen kuin sen voi panna veteen sään armoille. Ilman laskelmia puuveneen ja lasikuituveneen koko elinkaaren aikaisista ympäristökuormituksista on mahdoton sanoa kumpi on ekologisempi. Voi hyvinkin käydä niin kuin kävi paperi- ja muovikassivetailussa. Siinä saatiin tulokseksi, että paperikassi saastuttaa enemmän.
- Anonyymi
Niinhän se on.
Eikä metsän kasvatuskaan tapahdu ilman lannoitusta ja harvennusta. Ojitetut metsän lisäksi syytävät ravinteita vesistöihin eivätkä tasaa virtauksia.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa kansainvälinen etsintäkuulutus Poliis
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa – kansainvälinen etsintäkuulutus Poliisi pyytää yleisön apu3412936Tässä totuus jälleensyntymisestä - voit yllättyä
Jumalasta syntyminen Raamatussa ei tässä Joh. 3:3. ole alkukielen mukaan ollenkaan sanaa uudestisyntyminen, vaan pelkä3011463- 1081291
En kadu sitä, että kohtasin hänet
mutta kadun sitä, että aloin kirjoittamaan tänne palstalle. Jollain tasolla se saa vain asiat enemmän solmuun ja tekee n841282Noniin rakas
Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi991275Oisko mitenkään mahdollisesti ihan pikkuisen ikävä..
...edes ihan pikkuisen pikkuisen ikävä sulla mua??.. Että miettisit vaikka vähän missähän se nyt on ja oiskohan hauska n581215- 481125
Helena Koivu : Ja kohta mennään taas
Kohta kohtalon päivä lähestyy kuinka käy Helena Koivulle ? Kenen puolella olet? Jos vastauksesi on Helenan niin voisi781027Au pair -työ Thaimaassa herättää kiivasta keskustelua somessa: "4cm torakoita, huumeita, tauteja..."
Au pairit -sarjan uusi kausi herättää keskustelua Suomi24 Keskustelupalvelussa. Mielipiteitä ladataan puolesta ja vastaa24931- 33837