olen itse pettänyt poikaystävääni ni takana on 7kk seurustelusuhde ja tapahtui niin että petin sitä.mua vaivaa kauhee syyllisyys tästä asiasta ni onko oikein kertoa totuus vai jättää kertomatta?
ollako rehellinen?
Viivi
5859
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
...tuntuu että kertominen helpottaa niin kerro. Mutta jos kyseessä oli yksittäinen tapaus ja pystyt elämään tapahtuneen kanssa niin ehkä on parempi jättää kertomatta. Pettäminen sattuu aina petettyyn...joillekin se on anteeksi antamatonta, joissain tilanteissa se että itse tunnustaa pettäneensä voi olla asiaa lieventävä tekijä... Kertoo siitä että toinen katuu tekemisiään ja haluaa olla rehellinen.
Jep, mutta sen halun olla rehellinen pitäs tulla samantien, ei ainakaan pitkän ajan päästä, vaik on sekin parempi ku ei koskaan.
Siis sinä ehkä tiedät että se ei merkannut mitän, oli vain se yhden illan juttu, joka ei merkaanut. Se sattuu toista sattuu niin hitosti, ja sä saat itsellesi rauhan. Itse olisin kertomatta tapahtumasta mikä ei merkannut mitään. Toisaalta olin onnellinen kun minulle kerrottiin ja puhuttiin asia läpi niin ettei tarvitse sit tehdä uudestaan väärin tai mikä sitten edes on toisen mielstä väärin ja mikä pettämistä....kun ei voi tietää. Samalla sain itse tehdä päätöksen että haluanko elää sellasisessa suhteessa missä on näin käynyt. Elämä on monimutkasta..
Näissä jutuissa ei kai ole sitä yhtä oikeaa vaihtoehtoa... Mulle ei ole koskaan mies suoraan kertonut että "näin on päässyt käymää..." mutta olen saanut tietää pettämisestä muuta kautta eikä se tuntunut kovin hyvältä.. Mutta eipä se hyvältä varmasti olisi tuntunut vaikka olis itse asian tunnustanut..
Plussaa kertomisessa on nimenomaan se, että sillon antaa toiselle mahdollisuuden päättää miten siitä eteenpäin... toiset pystyvät antamaan anteeksi, toiset eivät... meitä on niin moneksi...
Joka leikkii ryhtyy, leikin kestäköön. Älä kerro. Aikasi mietit mutt älä kerro. Ja älä tee toiste, jollet kestä.