Olen 35v nainen ja mies haluaa joskus sitten lapsia. Aika käy vähiin ja mitään ei voi suunnitella. Epätoivoinen olo.
mies
joskus sitten?
81344
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Hankkiudut salaa raskaaksi miehellesi tai etsit uuden, lapsia haluavan miehen itsellesi.
Johan taas helpotti,en olekkaan ainut jonka mies miettii...itse olen 34 V.
no, niinhän se vanha kansa sanoo, että TEKEMÄTTÖMÄT LAPSET TULEE MAAILMAAN, KUN NIIDEN AIKA ON!
Ettekö te olisi mahdollisesti hyvä pari? Eihän sitä koskaan tiedä...
Murskaantuuko maailmasi, jos ette hankkisikaan lapsia? Jos olette molemmat tyytyväisiä parisuhteeseenne tällä hetkellä, saisiko lasten olemassa-olo teidät molemmat vielä tyytyväisemmäksi? Miten teidän suhteelle käy? Molempien on haluttava lapsia. Tai sitten sinun on vain lähdettävä.
Ystäväni, 32v, joka oli epätoivoinen sinkku (omasta mielestään), on nyt raskaana. Löysi miehen "tarkoitusta" varten, mutta ei aio elää hänen kanssaan parisuhteessa jatkossa. Joten vaihtoehtoja on, kun vain luotat itseesi ja tavoitteisiisi
itse olet oman elämäsi seppä. Tee omat valintasi. Mitä vielä haluat elämältä. Tarvitseeko siihen aina sitä miestä, jos homma ei toimi?
Lue oma kysymyksesi, ja vastaa itse siihen :)kun vastaisit "toiselle".
Se voi hiukan ohjaila sinua, mitä todella sisimmissäsi haluat....
Rakkaudessa molemminpuolinen kunnioitus ja luottamus tärkeintä, joka asiassa.
Mutta haluatko sinäkin?
Ethän vaan anna miehesi ja ajan tehdä päätöstä lasten hankkimisesta. Päätös siitä kun kuuluu erityisesti sinulle!
Minulla oli vastaava tilanne aluillaan muutama vuosi takaperin. Tämä fobisoitu biologinen kello tikitti minulle jo viimeisiä sekunteja ja silloinen mieheni ilmoitti herkeämättä halustaan saada lapsia.
Olimme asiasta jo vuosia aikaisemmin keskustelleet ja olin hänelle selkeästi kantani ilmoittanut -minä en lapsia halunut. Niinpä tein radikaalin ratkaisun ja jätin mieheni.
Tämän jälkeen vasta löysin elämäni tosirakkauden, joka ei myöskään halunut lapsia. Joten kaikki meni uomiinsa niin kuin pitikin. Minä sain kaltaiseni miehen, jonka kanssa harrastamme ja kokeilemme kaikkea uutta elämisen arvoista. Kauhuskennaario vaippoja vaihtavasta minästä häipyi ja pystyin vihdoin alkaa nauttia elämästä.
Muista myös kuunnella itseäsi :)
"ERITYISESTI" päätös kyllä parisuhteessa kuuluu molemmille! Eiköhän olisi parempi suhteen alussa
jo ruotia nämä asiat!? Jos asiassa on ristiriitaisuuksia olisi parempi etsiä kumppani, jo-
ka ajattelee asiasta samalla tavalla. Näin osapuolet
eivät "haaskaa" toistensa aikaa.