Kuinka yleistä mahtaa olla se, että elatusmaksua jatketaan esim. vuodella lapsen täysi-ikäisyyden jälkeen; jos lapsi käy lukiota, hän yleensä asuu vielä kotonaan? Ja maksetaanko tällöin täysimääräistä vai osittaista maksua? Käsittääkseni kyse on joka tapauksessa vapaaehtoisesta sopimuksesta.
Maksan elareita yhteensä 650 e/kk (lapsia on monta...), ja lasteni äiti on toivonut, että jatkaisin vanhimmasta maksua vuodella, ja tietysti täysimääräisenä. Olin jo ajatellut maksutaakan vähän kevenevän, mutta en tietenkään halua esikoiselleni niukkuutta. Lasteni äidin perustelu hänen asuntolainansa maksukyvystä ei kyllä kuulu mielestäni mitenkään asiaan; lapsen elatukseenhan raha on tarkoitettu.
Lasten äiti haluaisi maksun itselleen, mutta ajattelin, jos suorittaisin jonkun sopivan summan osaksi hänen, osaksi lapsen tilille. Näin lapsi voisi hoitaa itse omat menonsa - vaatteet, harrastukset, koulukirjat yms - ja äiti ruokaostokset. Siten varmistuisi, että lapsi todella voi käyttää rahaa omiin kuluihinsa. Miltä kuulostaa?
Maksan elareita yhteensä 650 e/kk (lapsia on monta...), ja lasteni äiti on toivonut, että jatkaisin vanhimmasta maksua vuodella, ja tietysti täysimääräisenä. Olin jo ajatellut maksutaakan vähän kevenevän, mutta en tietenkään halua esikoiselleni niukkuutta. Lasteni äidin perustelu hänen asuntolainansa maksukyvystä ei kyllä kuulu mielestäni mitenkään asiaan; lapsen elatukseenhan raha on tarkoitettu.
Lasten äiti haluaisi maksun itselleen, mutta ajattelin, jos suorittaisin jonkun sopivan summan osaksi hänen, osaksi lapsen tilille. Näin lapsi voisi hoitaa itse omat menonsa - vaatteet, harrastukset, koulukirjat yms - ja äiti ruokaostokset. Siten varmistuisi, että lapsi todella voi käyttää rahaa omiin kuluihinsa. Miltä kuulostaa?
Vastaukset 21
Vanhimmat
Niin se lakisääteinen maksaminen elatusvelvolliselta päättyy.
Se on niin, että kun lapsi täyttää 18, niin sopimuksen tekee isä ja lapsi keskenään. Äidillä ei ole sanomista siihen.
Sinä sovit lapsesi kanssa jatkatko, ja millä summalla tai miten autat häntä opiskeluissa. Raha menee siis suoraan lapsen tilille ja hänen käyttöön. Tai miten olette sopineet, maksatko suoraan hänen laskujaan tms.
No tottahan se lapsi edelleen asuu ja syö... ja nämä maksut maksaa useimmiten äiti, joten eikö se ole fiksua että se osuus lapsen elämiseen menevästä rahasta menee yhäkin äidin tilille.
Oma isäni tahtoi välttämättä antaa rahat minulle, joka oli sinänsä aika hassua, koska sitten jouduin vielä siirtelemään rahaa äidilleni. Olisi ollut minullekkin helpompaa jos olisi homma sujunut kuten ennenkin. Ehkä isäni tahtoi tällä tavoin osoittaa että raha on todella minua varten (mikä on kyllä aina ollut selvää minulle ja äidille), en tiedä. Pääasia että hänkin osallistui elämäni kustannuksiin siihen saakka kunnes omat siipeni alkoivat kantaa.
Ja ketjun aloittajalle: Ei lapsesi kuluta yhtään vähemmän täytettyään 18, jos asuu vielä kotonaan. Vai meinasitko että syömisen voisi vaikka lopettaa? Vai onko lapsen eläminen tästä lähtien vain äidin murhe? Itsepä olet lapsesi tehnyt, kyllä siitä pitää kantaa vastuu loppuun asti (lukion jälkeen lapsi rupeaa sitten saamaan tukea yhteiskunnalta, kuten esim. opintotukea). Olet eronnut vaimostasi, et lapsistasi. On aika ikävän yleistä, että se puoliso joka ei asu lasten kanssa unohtaa mihin ne elarit todellakin menee. Asuminen, ruoka, lääkkeet, vaatteet, koulut, harrastukset jne. Omat vahempani laativat yhdessä tarkan listan siitä mitä minun elämiseeni menee kuukaudessa, ja jakoivat tämän sitten puoliksi. Summassa huomioitiin mm. se että asuimme vuokralla kolmiossa, yksin äitini olisi voinut asua pienemmässä asunossa halvemalla, joten isäni maksoi pienen summan vuokrasta (miettivät minun osuuteni vuokrasta ja jakoivat sen sitten vielä puoliksi). Reilua minun mielestä.
Ajatuksesi taisi vähän harhailla viestiäni lukiessasi... Tuon mielestäni esille, että olen valmis jatkamaan maksuja. Lähinnä halusin kommentteja ja käytännön esimerkkejä siitä, miten asiaa on muilla hoidettu. Kovin paljon niitä ei ole tullut, mutta kiitos kaikille, jotka ovat vastanneet asiallisesti.
Toisaalla tässä ketjussa kommentoin, että vanhempien vastuu lapsiinsa -järkevissä rajoissa- säilyy koko elinajan.
Eikö ole vain järkevää, että henk.kohtaisiin kuluihin saa oman käyttörahan, eikä sitä tarvitse ruinata äidiltä? Kai täysi-ikäinen osaa omat vaatteensa, leffalippunsa yms. ostaa?
Ai en ole eronnut lapsistani? Kiitos sinulle ilmoituksesta ja älynväläyksestä, eipä ollut tullut edes mieleeni...
Niin ja olin itsekin aikoinaan erosta selvinnyt lapsi.
Ei ole enää äidin asia puuttua tuohon - sovi lapsen kanssa miten hoidatte tuon. Maksat jonkun summan lapselle ja vaikka sen lisäksi kustannat vaikka lukion kirjoja tms.
En haluaisi mitenkään puuttua tähän, mutta myös isän olisi hyvä ajatella tätä "jatkoaikaa".
Koska jos lapset asuvat kotona ja opiskelevat edelleen toisenasteen koulutuksessa tuon kyseisen 18 -vuoden iän jälkeen, niin miksi sitten äidillä olisi yksin elatusvelvollisuus näihin täysi-ikäisiin lapsiin.
Isänkö osuus tehty kun lapsi täyttää 18 vee!!!,yleensä vielä maksuja moneksi vuodeksi eteenpäin opiskelujen jatkuessa..entäs autokoulu...Moniko nuori jättää sen käymättä?..Entäs vaatteet,harrastukset,ruoka ,asuminen?Meidän poika saa isältään vajaa 50 euroa kuukaudessa,minä maksan loput.Toivottavasti hän ei ajattele että "elättää"sillä rahalla minua,äitiä!Joskus olen sen kyllä "rivien välistä" lukenut.Itse teen kahta työtä ,välillä kolmea että selvitään joten ei se eläminen rahassa rypemistä ole vaikka niitä elatusmaksuja saakin...Aina toivoo ymmärrystä toiseltakin vanhemmlta,kasvatustyö yksin on raskasta eikä sitä rahalla voi korvata kokonaan..Mutta sopua toivon kaikille näitä asioita ihmetteleville...
Elatusvelvollisuus (ja koulutuksen tukeminen) koskee tosiaan lasta/nuorta - ei ex-puolisoa. Näin ollen kannattaa sopia tästä sen kanssa jota asia koskee - siis nuoren kanssa. Eikö se ole isän ja nuoren välinen asia miten tuon hoitaa?
Eiköhän se elatusvelvollisuus lopu molemmilla vanhemmilla tuohon 18 ikävuoteen? Muksut maailmalle vaan jos rahan tulo loppuu, niinkö tarkoitat?
Lapselle tukea, mutta äidillä ei pitäisi olla mitään osuutta tuohon keskusteluun enää täysi-ikäisyyden jälkeen. Ei kai naisetkaan voi lapsi-lisiin tai elatusmaksuihinkaan koko elämäänsä perustaa? Jotain vastuuta omastakin tekemisestä toivoisin näkeväni ja kuulevani otettavan.
-perkele-
Ainahan se äiti enemmän maksaa lapsistaan kuin isä! Ei se elatusmaksu koskaan ole riittänyt lapsen menoihin. Lisäksi äidillä on vielä vastuu lapsesta muutenkin. Niin, että kovan elämän työn se äiti yksinään tekee, ja ei muuta saa kuin paskat silmille!
Joko taas tätä sukupuolirasistista paskaa. Korjataan ainakin omalta osaltani sen verran, että minun isäni on osallistunut aikoinaan äitiäni suuremmalla osuudella elatukseeni ja samoin olen minä poikani osalta. Ei se nyt kyllä millään lailla ole sukupuolikysymys.
Itse kysymykseen elatusmaksuista kommentoin seuraavaa:
Laillisesti aikuinen eli 18-vuotias tekee elatukseensa liittyvät sopimukset itse molempien vanhempiensa kanssa. On aivan selvää, että mikäli asiat on hoidettu siihen saakka kaikin puolin hyvin, niin tuskinpa asia muuttuu ikärajan täytyttyä muulla tavoin kuin siten, että entinen lapsi eli nykyinen aikuinen saa mahdolliset elatusmaksut suoraan itselleen. Kukaan ei voi tosin pakottaa enää kunpaakaan vanhempaa mihinkään. Tässä tilanteessa tosin käy usein niin, että mikäli lapsen ja toisen vanhemman (usein isän) välit on väkivaltaisesti katkaistu tai niitä on häiritty vakavasti toisen vanhemman (usein äidin) sekä viranomaisten toimesta, saattaa tuolle elatukselle käydä kuten tapaamisillekin eli niitä ei sitten ole eikä tule. Samoin voi käydä perinnöille eli jää vain lakiosa (mikäli jotain jää.) Kannattaisi ajatella ajoissa ja pysytellä kohtuudessa aina ja joka paikassa.
Vielä tuohon elatusmaksun riittävyyteen:
Elatusmaksun ei ole tarkoituskaan kattaa lapsen koko elatusta, vaan Suomessa lapsen elatusvastuu jaetaan molempien vanhempien ja yhteiskunnan kesken. Vanhempien elatusvastuu taas jakautuu heidän elatuskykyjensä suhteessa ja vieläpä siten, että yleensä molemmilla katsotaan olevan ainakin jonkinlainen elatuskyky ja siten myös osuutensa elatusvastuusta. Lisäksi on vielä niin, että elatus toteutuu myös muulla tavoin kuin siirrettävän maksun muodossa ja mikäli näin ei tapahdu, on jotain mennyt jo pahasti pieleen.
Onko se 18v ihan valmis aikuinen hoitamaan kaikki asiansa,jos hän "edellisenä päivänä" on vielä 17v ollut vanhempien ylläpidon ja hoidon alaisena...Ei se niin äkkiä käy,vaan hitaasti siirtymävaiheen kautta aikuisuuteen ja vastuuseen..Siis kyllä "peräänkatsojaa" tarvitaan vielä,näin minä teen ainakin meillä"..
Ainahan se on äiti tai isä oikeassa.Mutta loppujen lopuksi kaikki muu kuin se raha näyttelee suurinta osaa elämässä,vaikka rahan takia käydään julmetut sodat eron jälkeen..Meillä jo päästy sopuratkaisuun...maksetaan menoista puolet..Ja vielä se 18v..on lapsi,vaikka täysikäinen onkin..
En suinkaan väittänyt, että isän osuus olisi tehty kun lapsi täyttää 18. Käytännössähän omaa lasta pitää tukea henkisesti, emotionaalisesti ja tarvittaessa taloudellisestikin koko elinajan. Kyselin vain käytäntöjä, miten elatusmaksuasiaa on hoidettu; kysehän on kuitenkin aikuisesta lapsesta.
Lienee päivänselvää, että isoista yksittäiskuluista, kuten autokoulusta, pitää sopia erikseen. Ei elareilla sellaisia pysty kustantamaan. Silloin tällöin ostan lapsille vaatteita ja maksan isommille viikkorahaa, mahdollisuuksieni mukaan.
Lasteni äiti oli kotiäitinä, eron jälkeen työttömänä/satunnaistöissä. Matalapalkkatyöt eivät ole kiinnostaneet. Rahasta kuulemma tekee tiukkaa, välillä jopa ruokaostoksia myöten, mutta hänellä oli silti varaa vaihtaa auto kalliimpaan ja lisätä lainataakkaa.
Lasteni äiti on tehnyt -ja tekee edelleen- arvokasta kasvatustyötä lapsiemme kanssa, siitä ei ole kyse. Elatusmaksulla ei suinkaan ole tarkoitus korvata sitä mitenkään vaan jakaa lapsesta syntyvät kulut.
Vaihdoin autoni kalliimpaan ja otin lainaa sitä varten. Entinen paska hajosi tielle jatkuvasti, poika sai juuri ajokortin joten halusin hänelle turvallisemman ajopelin alle.Mutta maksan ihan ite sen kun käyn töissä,matalapalkkaisessa kolmivuorotyössä.En arvostele ketään,sillä tiedän että tämä aihe pystyisi synnyttämään vaikka kolmannen maailman sodan.Nämä elatusmaksujutut jos mitkä ovat diplomaatteja varten..
Sen takia voikin sopia että maksaa osa rahoista suoraan - ja sitten osa vaikka niin että maksaa kännylaskuja/koulukirjoja tms. Se on ihan vanhemman ja nuoren välinen asia - ei ex-puolison ...
Milläköhän perusteella äiti maksaa aina enemmän? Tarkoitat kai niitä tapauksia, joissa äiti on lähihuoltajana, mutta niissäkin tuollainen yleistys on älytön.
Vaikutat kovin katkeralta, mutta kaikki erotilanteet eivät suinkaan ole samanlaisia, eikä sukupuoli määritä sankaruutta. Minun mielestäni sankareita ovat kaikki äidit ja isät, jotka välittävät lapsistaan ja tekevät parhaansa heidän eteen.
Kyllä olenkin katkera! Mitä sitä suoraa asiaa peittelemään.
Kyllä se äiti on lapsistaan enemmän vastuussa rahallisesti kuin muutenkin.
Kaikki meno-erät eivät ole rahalla mitattavissa. Isä suorittaa kuussa tietyn summan samansuuruisena koko vuoden ja tänävuonna ei edes elatusapu noussu,joten toinen vuosi samalla summalla.
Jos äiti maksaisi saman summan omasta tilistä kuin isä, ei kuule se riittäisi lapsen elatukseen.
Laskepa huviksesi kaikki lapsen tarvitsemat asiat muutaman kuukauden ajalta tarkkaan, aivan kaikki. Katso sitten miten se menee? Jonain kuussa ollaan sairaita, jonain kuussa on koulukavereiden synttäreitä monta kappaletta, vie kouluun rahaa, harrastukset maksaa, ja joskus olisi lapsen kiva saada kaupasta jotain krääsääkin, lasten omia juttuja!
Totta, sankareita on äidit ja isät, kun he OVAT lapsen kanssa, sehän ei maksa mitään, mutta kun se lapsi ei kasva ilman sitä rahaakaan. Se pitäisi isienkin tiedostaa, ovathan he aikoinaan asuneet perheenä lapsen kanssa, ja varmasti tietävät, että rahaa menee muuhunkin kuin ruokaan!
Pitäiskö sit joka kuukaus maksa erisumma ku kulut o eri?hei haloo..
Jos lapsii o 3 tai yli ni rahaa se äiti tekee niil muksuil.Hyvät elatusavut,isommat lapsilisät,asumsituet jne.Isälle ei jää paskaakaa,kaikki pitää alotta alusta.Ei tu isäle mitää tukia tai hyvityksii mistää.
Sit jos naine o vielä tehny huori,vastakkoo ite seurauksista.Siinä tarvi reheliseltä mieheltä enää mitää itkee.Se petturimies varmaa mielellää makselee ku saa toosaaki...
Asia on edelleen pielessä ainakin seuraavassa mielessä:
1) Myös isiä toimii ns. lähivanhempina ja äidit ovat kyllä noissa tilanteissa maksajina isiä kehnompia ts. äitien maksamat elatusmaksut ovat keskimäärin (ei siis aina)isien maksamia pienempiä. Asia on luonnollinen, koska naisten palkat ovat keskimäärin (ei siis aina) miesten palkkoja pienempiä. Jätetäänkö jo tuo sukupuolinen leimaaminen ja keskitytään siihen, ovatko elatusmaksut liian pieniä vai ei?
2) Elatusmaksun lähtökohtana on tarve, ei se mitä lapset saavat kulutettua. Se on siis tarkoitettu välttämättömään. Muusta tulisi kummankin vanhemman huolehtia omaehtoisesti ja jollei huolehdi niin se on sitten sen vanhemman häpeä, joka ei niin tee.
3) Kolmas osallistuja elatustalkoissa on yhteiskunta, joka avustaa suoraan Kelan lapsilisien ja yh-korotuksen kautta. Sen lisäksi vielä usein monen muun (perheen koosta riippuvan) tulonsiirron kautta. Nämä kaikki tuet ohjataan siihen huusholliin, jossa lapset ovat kirjoilla jakautuipa heistä johtuvat kulut miten tahansa.
4) Elatusmaksu lähtee suoraan maksajan tililtä ja päätyy suoraan saajan tilille. Esimerkiksi jos maksu olisi 250 euroa, se tarkoittaa sitä, että toiselta lähtee ja toiselle tulee tuo 250 euroa, jolloin ero kahden vanhemman välillä on 500 euroa jo pelkän elatusmaksun vuoksi. Edelleen esim. lapsilisän vuoksi siihen tulee vähintään 100 euroa lisää. Näin on saatu jo 600 euron nettotuloero kahden vanhemman välille. Sen kiinni kurominen suomalaisella progressiivisella verotuksella merkitsee vähintään 1000 euron palkanlisää eikä tässä siis ollut mukana vielä epäsuoria tulonsiirtoja ns. lähivanhemmalle. Kuitenkin myös etävanhemman pitäisi tehdä muutakin eli olla vanhempana lapselleen elatusmaksun lisäksi. Hänen pitäisi esim. voida pitää yllä huonetta tai ainakin jotain tilaa lapselleen myös omassa kodissaan, jotta vanhemmuutta voisi edes jotenkin hoitaa. Nykyisin kulut ovatkin usein yhtäsuuret molemmissa kodeissa, mutta varallisuuseroa on rakennettu keinotekoisesti vähintään 1000 euron tilin edestä lasta kohden joka kuukausi. Kukahan tässä oikein pinnaa? Monet isät ( ja varmaankin myös äidit vastaavassa tilanteessa) ovat huomanneet elintasonsa nousseen reilusti, kun lapset ovat esim. 12 vuotta täytettyään muuttaneet heidän luokseen: kulut eivät muuttuneet lainkaan (siihenkin saakka oli nimittäin syöty myös ns. etävanhemman luona ja ostettu lapsille kaiken maailman tarpeelliset ja tarpeettomat hilavitkuttimet). Nettotulotaso tosin oli harpannut useilla sadoilla euroilla (jopa yli tonnilla) kuukaudessa lasta kohden parempaan suuntaan. Kyllä siinä on sen jälkeen ollut eri helppoa ostella asuntoja ja autoja.
Niin että laskea voi monella tavoin. Olen sitä mieltä, että elatusmaksut eivät ota huomioon elämäntilanteen kokonaisuutta ja ne voivat olla sen vuoksi aivan pielessä. Olen myös sitä mieltä, ettei vanhemmuutta pitäisi ulosmitata elatusmaksuina, vaan muullekin elämälle yhdessä lapsen kanssa tulisi antaa tilaa kummankin vanhemman luona.
...bensaa ja tulitikkuleikkejä on tämä aihe.
Muutama hajahuomio:
Mitä tyytymättömämpi elatusta maksava maksun suuruuteen on ollut sitä suuremmalla todennäköisyydellä 18v katkaisee maksun kokonaan. Eli kohtuulinen ja yhdessä sovittu maksu antaa paremmat mahdollisuudet yli 18v kuluistakin sopimiseen (tyhmä kehäpäätelmä; jos pystyy sopimaan niin pystyy sopimaan - höh). Kuitenkin kannattaa alusta saakka pitää myös tämä yli 18v asiakin mielssä.
Eräänä huonona esimerkkitapauksena äiti (olisi tietysti voinut olla isäkin), joka lasten ja isän toiveista huolimatta halusi ja piti lapset luonaan 18v asti. Uskomattoman pian täysikäisyyden koitettua lapset muutivat isälleen eikä kulujen jakajaa ole paljon näkynyt. Lapset taitavat nähdä kerran pari vuodessa.
Maksavalle osapuolelle ymmärrettävästi on aina paha paikka jos maksun saajan elintaso vaikuttaa korkeammalta kuin omansa. Suomalaisten pyhä lehmä auto on varmasti paras/pahin vertailukohta. Nämä tapaukset tulevat takuuvarmasti vastaan kun 18v täyttyy.
Itse toivon, että lapseni saavat 18v täytettyään asua missä haluavat l. molempien kotien ovet avoinna ja yhteistä tukea omien siipien kokeiluille. Surullista jos taloudelliset seikat rajoittavat opiskelu mahdollisuuksia. Harrastukset ehkä kuitenkin toissijaisia.
Joopa joo, kaikella kunnioituksella kaikkia kohtaan. Edelleenkin jeesaan lapsiani jotka ovat täysi ikäisiä, en ikinä kuvitellutkaan että x alkaisi huolehtimaan vielä täysi ikäisyyden jälkeen. Miksi pitäis valittaa, itepähän on tullut tehtyä.
Siis raha suoraan lapselle täysi-ikäisyyden jälkeen, jos siltä tuntuu.