Olen ollut neljä vuotta suhteessa, jossa miehelläni on tapa joka satuttaa minua kerta kerralta vain enemmän. Tahtoisin tietää onko muillakin samanlaisia tapoja ja onko tämä yleistä. Eli esimerkkinä, mies hermostuu lapsen väsymyskiukuttelusta ja syyttää minua, että asia on minun syyni kun olen tällä hetkellä lapsen kanssa kotona lomalla. Tai jos kysyn saanko joku päivä nähdä eri paikkakunnalla asuvia ystäviäni, hän ei vastaa kysymykseen vaan alkaa viskellä tavaroita pitkin seiniä. Nämä oli vain esimerkkejä, jokainen polttaa hermonsa joskus se on ymmärrettävää. Mutta itse asia joka kiinnostaa on se mitä näiden tilanteiden jälkeen tapahtuu, kun miehet näkevät, että puoliso alkaa olla jo peloissaan ja jopa itkee. Kuka pyytää anteeksi ja keneltä ja koska? Meillä tilanteet menee joka ikinen kerta niin, että pakenen miestäni jo nykyisin tilanteesta heti jos minua alkaa surettaa. Mies on sanonut että vihaa itkemistä ja se kyllä näkyy. Eikä mies pyydä anteeksi koskaan, saan itkeä silmät päästäni ja olla mieli maassa vaikka maailman tappiin asti. Mies pitää meillä mykkäkoulua niin kauan kunnes minä pyydän anteeksi. Tottakai voin pyytää anteeksi ja olenkin aina pyytänyt jos olen itse ylireagoinut tai ollut äkäinen, olen sitä varmasti itse useammin kuin mies. Mutta aina jos koen ettei miehen raivo puuskat ole millään lailla minun syytäni, eikä hän välitä pätkääkään vaikka saa minut itkemään teoillaan ja sanoillaan. Se tuntuu ylitsepääsemättömän pahalle. Oma kumppani kenen pitäisi olla tuki ja turva, on juuri se joka ei välitä sinusta silloin kun olet surullinen. Etkä saa edes näyttää että itket. Nykyisin en uskalla enää puhua miehelleni mistään mikä voisi vaikuttaa hänen "arvostelultaan" saati pyytää lupaa lähteä kavereiden kanssa ulos. En tiedä mitä haen, helpottaisi ehkä omaa mieltä kuulla ettei puolisoni ole ainut joka näin käyttäytyy.. Nimim. Juuri kolmen vuorokauden mykkäkoulun jälkeen pistin miehelle viestiä ja anelin anteeksi antoa.
Vihaavatko miehet itkemistä?
Anonyymi
10<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Mies on täysi pässi jos ei osaa pyytää anteeksi loukkaamistaan.
Miksi se on edelleen miehesi?
Onkos tullut mieleen tehdä asialle mitään?
Itsekin vastaavassa tilanteessa eläneenä ja liki 15 vuotta tuota kiekumarallaa katsoneena annan yhden ohjeen LÄHDE HETI. Tuo on narsismia pahimmillaan, eikä tuo miksikään muutu, korkeintaan pahenee. Seuraavaksi sinä olet lentävien tavaroiden kohde, sitten potkitaan, seuraavaksi vedetään hiuksista ja lopuksi lyödään ja kuristetaan, kun asiat ei mene kuten hän haluaa. Me kävimme pari terapiassa, perheterapiassa, jussityössä, lyömättömällä linjalla, soskussa...you name it, kaikki kokeiltiin. Nyt kun erossa oltu jonkin aikaa niin ahdistus alkaa helpottaa, tietää ettei tarvitse välittää. Tiedän että lähteminen ei ole helppoa mutta mitä pidempään jäät, sen vaikeampaa se on. Hän murentaa sun itseluottamuksen ja uskon omiin kykyihisi ajan myötä, ja sitten sinusta ei ole enää lähtemään. Ja sen opin, että tavaroiden paiskominen EI ole normaalia, edes suutuspäissään! Eikä tuo kuvauksesi kyllä millään mittapuilla ole terveen ihmisen käytöstä.
Kuulostaa todella vakavalta teidän koko perheen kannalta, nyt on ison päätöksen paikka. Vaikuttaa kyllä jo aloituksestasi, että hyvin tiedät sen.
Nyt kun itselläni on tasapainoinen parisuhde kaikki on helpompaa.
Entisessä suhteessa, olin aina se viimeinen. Sukulaiset, kaverit, lemmikit, harrastukset, menivät aina edelle.
Koskaan ei ollut meille aikaa.
Voisin hyvin kuvitella aloittajan, olevan exän kaltainen. Sitä vaan toivo että joskus olis mun vuoro. sitä vaan ei koskaan tullut. Itse kuvitteli että no tossa vois olla aikaa. Sitten exä sanoikin lähtevänsä jonnekin muualle jonkun muun kanssa. Kyllä se saa tunteet pintaan.
Voin hyvin kuvitella, exän valittavan siitä että hermostuin , kun hän vain tahtoi mennä jonnekin. Toi narsistinen uhriutuminen suorastaan syletti.
Nyt kun on oikea nainen, joka arvostaa parisuhdetta, on kaikki paljon helpompaa. Ei tarvitse miettiä, onko mulle joskus aikaa? Nyt pitää kannustaa menemään kaveriensakin kanssa. Jos menee, tiedän että mullekin on aikaa sitten taas.
Etenkin sukulaisissa nykyinen käy hyvinkin paljon. Mielestäni se on hienoa, koska hän haluaa huolehtia vanhoista sukulaisistaan. Ei mitään ongelmaa.
Surullisena hän kyllä itkee sylissäni. Se on hienoa. Tiedän ja tunnen olevani se tärkein ihminen. Tuki ja turva. Se on hyvin sykähdyttävää.
Samoin ilot hän jakaa kanssani. Voin sanoa että niitä on paljon enemmän.
Pelkästä paskasta parhaaksi mieheksi, parisuhteen vaihduttua.
Kuten tuossa jo pari kirjoittajaa totesi, on miehesi käytöksessä narsistisia piirteitä. Hän yrittää kontroloida sinua ja käytöstäsi.
Ai niin unohdin sanoa, etteivät miehet vihaa itkemistä.
Vastenmielistä itkeminen on sekä naisilta että lapsilta silloin, kun sitä käytetään päästäkseen johonkin päämäärään, eikä taustalla ole aito suru.
Koska viimeksi olette olleet miehesi kanssa ulkona kahdestaan? Kuinka usen ylipäätään panostat parisuhteeseen?
Jos ei ole aikaa parisuhteelle, se ei ole miehesi vika.
Todella hirveää käytöstä.
Katso peiliin ,sieltä se vika löytyy.
Olet varmaan se aloittajan päästään vialla oleva mies, kukaan normaali ihminen ei tuollaista tänne kirjoittaisi.