Moi :D mies

En, mutta panen isosti!

Koitin ihan miettiä, että saanks mä mitään tukea? 🤔
Mutta en mä saa. Lapsilisätkin menee exälle. Koipi tuli leikattua ja siihen kuului 9 kertaa fysikaalista hoitoa ja sen maksoi lähitapiola.

Lapsilta saa nykyään kodinhoidollista tukea, mutta vain vuoroviikoin. Naapureistakin on lähinnä vaan rasitetta, kun ne itse tarvii mun jeesiä. Porukat alkaa olla myös aika seniiliä sakkia, että hyvä kun vielä jotenkin keskenään pärjäävät.

Kyllä mulla taitaa olla se aika elämästä menossa, että makselen kaikkien muitten tukemisesta veroina ja maksuina. Tosin tupakkituotteitten kautta lopetin veronmaksun ja aika helkutin vähän saa valtio alkoholin kauttakaan multa tingittyä kassaansa rahaa.

Polttoaineissa se vielä rokottaa niin ja tietty palkasta, asumisesta tämän valtion alueella (kiinteisvero), ruuasta, sähköstä, vaatteista, jätteistä...... toistaiseksi saa vielä hengittää tän valtion alueen ilmaa ilmasiks...😬

Kamalaa.

Tukea saavat ovat normaalisti mukana yhteiskunnan toiminnassa. Itse kyllä teen hommiakin rahat käteen. Töihin ei kannata mennä jos ei rakkautta saa. Sitä on turha maksaa veroja yhteiskunnalle jos kukaan ei rakasta minua.

PAH! Minä olen todella syrjäytynyt työkyvyttömyyseläkeläinen. Minun HKL elämään ei mikään vaikuta mitenkään. Silti entisenä luottamusmiehenä sekä osaston toimikunnan jäsenenä olen työmiehen puolella. Oikeisto, eli PS ei tätä kokkareiden kanssa hyväksy.

Mutta näillä mennään. Olemmehan ihan vielä yhtenäistä kansaa, kuten vuonna -39?

Aina olen pärjännyt ja pärjään nykyäänkin.

Wow, on se hyvä että Suomessa on vielä ihmisiä jotka eivät KOSKAAN tarvitse yhteiskunnan apua. Hyvä iskä tai äiti voi aina mennä lastensa kukkarolle:)
Tyhmää heittoa, mutta sen kyllä jokainen ajatteleva ymmärtää.

AsianVierestä

Kunhan kelan rahaa tulee joka kuu tilille niin kaikki on hyvin.

Eiköhän tähänkin päde se että karavaani kulkee rakit räksyttää.
Tällä periaatteella olen ulkonäköni ja tatuointini kantanut. Tässä on minun kroppani ja vain minun. Sinun mielipiteesi ei vaikuta p-skan vertaa.
Olen hyvinkin aikuinen nainen ja jo nuorena otin ison tatuoinnin käsivarteen. Sitä seurasi toinen toiseen käsivarteen, aikaisemmin oli kielilävistys ja kaksi huululävistystä. Kyllä niistä kuulla sai, mutta nauroin päin näköä. Niitä ei enää ole mutta tatskat on ja pysyy. Vielä suunnittelen ottavani lisää.
Miehelläni on yksi paljon pienempi ranteessa. Elämme ja olemme juuri niinkuin haluamme, jos siitä joku herneen nenään vetää oma murheensa. Olemme kumpikin hyvässä ammatissa kansainvälisessä firmassa eikä työnsaantiin vaikuttanut tippaakaan aikoinaan tatuoinnit eikä lävistykset jotka silloin vielä oli paikoillaan. Opiskelu- ja aiemmat työtodsitukset olivat se joka vaikutti. Kaksi kertaa olen saanut pienen ylennyksen, mies kerran. Firmassa mies on ollut reilun 10 vuotta, minä seitsemän.
Joudumme tekemään työmatkoja Eurooppaan mm. Ruotsiin, Saksaan, Tsekkiin jne ja sieltä tulee vierailijoita meille. Kukaan ei koskaan ole nikotellut, vain suomalaiset kaduntallaajat. Ja heistä jos alkaisi välittää!!